Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013
ARJEN KESKIÖSSÄ -HANKE 2012-2014 - lähiyhteisöllisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ARA ja Kehitysvammaliitto Lähiyhteisöjen, kortteleiden ja asuntoverkostojen suunnittelu Yhteiskehittelyllä uusia arjen ja asumisen ratkaisuja Suunnitteluprosessin mallinnus Yhteistoiminnallisen suunnittelun käynnistäminen kunnissa ja tämän prosessin mallinnus Uudet asuntoratkaisut Minkälaisia uusia ratkaisuja syntyy ja miten uudet innovaatiot viedään käytäntöön
Miksi hanke käynnistettiin? Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS) tavoitteet Laitoksista muuttavat henkilöt Lapsuuden kodeistaan muuttavat henkilöt Epäsopivissa asunnoissa asuvat henkilöt Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaamat toimenpidealueet Osallistuminen ja ihmisoikeudet Vammaiset lapset Lähipalvelujen ja yhteisöjen kehittäminen Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen Hallinnon alojen välinen yhteistyö
Arjen keskiössä hankkeen jatkuvan oppimisen prosessi Kehittämisprosessin periaatteet: Käyttäjän ääni palvelunkäyttäjät mukana Luova yhteiskehittely monialaisuus ja monenvälisyys Jatkuvan oppimisen prosessi jatketaan siitä mihin toisessa kaupungissa jäätiin 23.8.2012 24.9.2012 24.10.2012 5.11.2012
Työpajat kunnissa
Keskeiset toimijat kunnissa Kotka Kaupungin vammaispalvelut, kaupunkisuunnittelu sekä Kymenlaakson kuntayhtymän sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut (Carea). Lahti Kaupungin vammaispalvelut, asuntotoimi sekä Lahden talot Oy. Seinäjoki Kaupungin kaupunkisuunnittelu, kaavoitus ja maankäyttö, sosiaalitoimi, vammaispalvelut. Kunnallinen vuokraasuntoyhtiö Sevas Oy sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Turku Kaupungin vammaispalvelut ja kiinteistöliikelaitos (kaupunkisuunnittelu). KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus (Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri) sekä kunnallinen vuokra-asuntoyhtiö TVT Oy.
Keskeisin kehittämistavoite hankkeen käynnistyessä Kotkassa kortteliasumisen tukimallin kehittäminen. Malli edellyttää sekä henkilökunnan toimenkuvien ja työtehtävien kehittämistä, että käytettävissä olevan asuntokannan kartoittamista. Seinäjoella mallintaa suunnittelukäytäntö, joka rakentuu eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden väliselle vahvalle yhteistyölle, ja jossa kirjoitetaan auki sellaisia hyvän suunnittelun periaatteita, joita toimivan ja kaupunkirakenteeseen aidosti integroituvan erityisasumisen suunnittelu edellyttää. Lahdessa asumispalveluiden rakennemuutos, jossa rakennetaan asumispalveluihin välimuotoja ja uusia malleja, jotta palveluita voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin, keventää palvelurakennetta sekä rakentaa mahdollisuuksia yksilöllisten ratkaisujen toteuttamiselle. Turussa rakentaa suunnittelumalli, jossa erityisryhmien asumisratkaisuja lähestytään korttelisuunnittelun lähtökohdista, huomioiden asuinalueen tarjoamat resurssit sekä muodostaa yksittäisten asuntojen ja asuntoryhmien mielekkäitä palvelukokonaisuuksia. Keskeisenä tavoitteena on myös vaikuttaa kehitysvammaisten asumiseen kiinnittyviin asenteisiin.
Hankkeen työskentelymuodosta koituneet hyödyt Kotka Vahvistanut hallinnonalojen välistä yhteistyötä Tehnyt näkyväksi yhteistyön välttämättömyyden kehittämistyölle Tuonut konkreettisen mallin asukaslähtöiseen suunnittelukäytäntöön. Seinäjoki Tukenut paikallista kehittämistyötä Tiivistänyt hallinnonalojen välistä yhteistyötä Tehnyt näkyväksi sen, että palvelunkäyttäjien osallistaminen suunnittelutyöhön on välttämätöntä. Hankkeen aikana on rakentunut uusi yhteistyömalli vammaispalveluiden ja kunnallisen vuokra-asuntoyhtiön Sevas oy kanssa. Lahti Tiivistänyt hallinnonalojen välistä yhteistyötä Tuonut uusia ideoita ja näkökulmia suunnittelutyöhön Tukenut paikallista kehittämistyötä Turku Vahvistanut hallintoalojen välistä yhteistyötä Tuonut uusia ideoita ja uutta näkökulmaa kehittämistyöhön Hankkeen puitteissa tehdyssä yhteistyössä on avautunut myös uusia mahdollisuuksia integroida kehitysvammaisten henkilöiden asumista kunnallisen vuokra-asuntoyhtiön uudisrakennushankkeisiin.
Yhteistoiminnallinen asuntosuunnittelun prosessi 1. Uusien asuntoratkaisujen kysyntä 2. Alueen tarjonta 3. Uusien asuntoratkaisujen innovointi 6. Laaditaan toteutussuunnitelma ja käynnistetään kehittämispilotti. 5. Valitaan parhaimmat innovaatiot jatkoon 4. Nimetään innovaatiot ja kuvataan muutoksen laajuus.
Työkalu asumisen innovaatioiden arvioimiseksi / ARJEN KESKIÖSSÄ - innovaatiot Innovaatiotyyppi Strateginen eli radikaali innovaatio Inkrementaalinen eli vähittäinen innovaatio Tontti / Asumisala yksin 3. UUDISTUS (reinvent): Muutoksen laajuus Kortteli / Usea toimiala yhdessä 4. MUUTOS (transform): 1. PARANNUS (improve): 2. YHDISTELY (combine): NELJÄ ERILAISTA JA VAIHTOEHTOISTA INNOVAATIOSTRATEGIAA: 1. PARANNUS (improve): Sama lopputulos, parempi versio nykyisillä keinoilla. 2. YHDISTELY (combine): Sama lopputulos laajemmalla keinovalikoimalla. 3. UUDISTUS (reinvent): Uudelleen suunniteltuja ratkaisuja uusien tavoitteiden pohjalta. 4. MUUTOS (transform): Erilaiset lopputulokset, erilaiset keinot Kuvan ja menetelmän alkuperäinen lähde: Charles Leadbeater: Choosing the right social innovation strategy. Sosial Innovation Global Academy, Bilbao April 2011.
Arjen keskiössä Esimerkki innovaatiokortista Innovaation kuvaus: Pientaloasujien verkosto OMAKOTITALOT PIENTALOASUJIEN VERKOSTO Ahventie, Reija ja Saku hoitavat tarvittaessa toisten lemmikit auttavat keittiötöissä Kuhantie, Johanna ja Jenna auttavat kulkemisessa pilkkovat saunapuut Kämmekkätie, Matti, Pasi ja Jarno hoitavat pensasaitojen leikkuut järjestää karaokeillat Majatalo B&B mahdollisuus erilaisiin tukimuotoihin tarpeiden mukaan Työ majatalossa, esim. keittiö, puutarha, kiinteistö, hoiva YKSILÖLLISET TUKISUUNNITELMAT KAIKILLE! kuvapuhelinyhteys esim. sairastuessa tukihenkilöstö auttaa hädän hetkellä ja vaikeimmissa asioinneissa Asukkaille selkeästi tietoon: Nimi, osoite, puhelinnumero Innovaation tausta ja lähtökohdat: Yksilöllistä asumista, jossa on myös yhteisöllisen asumisen piirteitä. Hyödynnetään Otsolan olemassa olevaa rakennuskantaa, pienehköjä omakotitaloja, joissa voi asua kahdesta kolmeen ihmistä yhteisöllisesti mukavasti, tai vaihtoehtoisesti esim. pariskuntia - sellaisia ihmisiä jotka haluavat tällaista asumisen muotoa. Innovaation kuvaus: Asumiseen kuuluu yhteiset sopimukset auttamisesta siten, että asukkaista on nimetty vertaistukihenkilöitä kaikille verkostoon kuuluville. Työryhmässä mietittiin myös sitä millaista apua verkoston jäsenet voisivat toisilleen antaa, esim. hoitaa toisten lemmikkejä, tai auttaa keittiötöissä; toiset voisivat auttaa kulkemisessa, esim. jos jollakin auto, niin on jo edeltä sovittu että kuka ottaa kenet kyytiin, ja minne mentäessä. Taloissa olisi myös selvä back-up tuki, esim. ryhmäkotiin kuvapuhelinyhteys, jolloin kiireellisessä tilanteessa voidaan saada tuki ja apu ko. ryhmäkodista. Jokaiselle asukkaalle on myös suunniteltu selkeä kotiin tuleva yksilöllistetty tuki. Ja näille asunnoille, taloille, ja asukkaille, on nimetty ihminen jonka vastuulla on auttaa, tukea, järjestää, sekä olla yhteyshenkilöinä palveluihin, joita nämä henkilöt voivat saada verkostosta mahdollistuvan tuen lisäksi, yksilöllisen tarpeen mukaan. Verkostoon kuuluisi myös majatalo: tämä tarjoaisi majoitusta muutenkin, mutta vastaisi myös vammaisten henkilöiden tilapäiseen hoivan tarpeeseen siten, että siellä pystytään yksilöllistämään palveluita lyhyeksi aikaa, esim. henkilökohtaisen avun palveluin. Omakotitaloasumisessa asuvien henkilöiden työtä olisi majataloon liittyvät tehtävät. Innovaation kiteytys: Suomalaistettu Keyring-malli. Asukasverkosto jossa syntyy vertaistukea asukkaiden välille.
Palvelujen käyttäjien toiveet tiivistäen 1. Asunnon tulee olla esteetön, mutta tavallinen. 2. Asunnon tulee täyttää asunnon tunnuspiirteet, olla tilasuunnittelultaan riittävä ja huonejärjestykseltään toimiva mahdollistaen arjen kaikki toiminnot. 3. Asunto mahdollistaa oman elämäntyylin mukaisen asumisen ja itselle tärkeän tekemisen omassa kodissa. 4. Asunto on osa naapurustoa. 5. Asunto sijaitsee korttelissa, jossa on mahdollisuuksia kokoontua, toimia ja tehdä erilaisia asioita.