Pohjois-Suomen viljelymetsien uusia mahdollisuuksia - bioenergian ja metalliteollisuuden näkökulma

Samankaltaiset tiedostot
Pelletti Euroopan energialähteenä

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Pohjois-Suomen energiapuun tuottomahdollisuudet

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Bioenergian metsä-seminaari Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Riittääkö puuta kaikille?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Matkailun kehitys 2016

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA


Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Energiaa ja elinvoimaa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

13 February Olli Oamkilainen 1

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo Eeva-Liisa Repo

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja elinvoimaa

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Puukauppa, joulukuu 2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla Veli Pohjonen

5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Transkriptio:

Pohjois-Suomen viljelymetsien uusia mahdollisuuksia - bioenergian ja metalliteollisuuden näkökulma neuvottelu Rautaruukissa 6.2.2006 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Värriön tutkimusasema

Vuoden keskilämpötila, Värriö 2.00 y = 0.0463x - 92.79 1.00 Astetta 0.00-1.00-2.00-3.00 1974 1984 1994 2004

Värriö: kasvukausi pidentynyt 32 prosenttia (dd, degree days) 900 y = 7.3487x - 13971 800 700 600 500 400 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Carbon dioxide in Sammaltunturi 400 ppm 390 380 370 360 350 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 2.1.2004 1.1.2005

Boreaalinen megaresurssi: viljelymetsän mänty Luonnonsuojelun ulkopuoliset alueet Pohjois-Suomen metsätalous muutettiin kuuselta männylle 1950-luvulta lähtien Kyseessä viljelymetsätalous plantation forestry Tyyppitapaus: Osaran aukot, suurin 16,000 ha aukko Susivaarassa Taivalkosken Posion. Kasvaa täynnään noin 50 vuotista viljelymäntyä Kaikissa kolmessa pohjoisessa metsälautakunnassa (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) viljelymänniköiden ensiharvennuksiä rästissä (> 500 000 ha)

2000-luvulla Ilmaston muutos ohjaa kehitystä Hiilidioksidin päästöt nousussa Rajapyykki 2005: hiilidioksidin päästökauppa käynnistyi Mitä päästökauppa vaikuttaa? mikä on puuenergian vaihtoehtoisarvo? Mikä on Pohjois-Suomen osuus päästökaupassa?

Hiilidioksidin päästö Suomessa CO2, milj tn/v 75.0 70.0 65.0 60.0 55.0 50.0 45.0 40.0 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003

CO2 päästöoikeudet 2005-2007, milj. tn /v (top 10) Rautaruukki Raahe 5.0 Porvoon öljynjalostamo 2.7 Hanasaari B Meri-Porin voimala Naantalin voimala Vuosaari B Vaskiluoto 2 Toppila Oulu Pietarsaaren voimala Kristiinan voimala 1.5 1.5 1.4 1.3 1.3 1.3 1.2 1.1 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0

Päästöoikeuden pörssihinta lähde: www.pointcarbon.com Euro / tn CO2 31 26 21 16 11 6 1.12.2004 1.2.2005 1.4.2005 1.6.2005 1.8.2005 1.10.2005 1.12.2005 1.2.2006

Männyn ensiharvennuspuun energiahinta verrattuna kivihiileen Vertailu tehtävä FOB-hinnoin (Free on Board) A) Kivihiilen FOB: Australia (web.worldbank.org) B) Päästöoikeuden FOB: EU (pointcarbon.com) C) Männyn, ensiharvennuspuun, FOB tienvarsihinta (hankintahinta) (www.mhy.fi) Muunnetaan samaan yksikköön Euro/MWh Miten käyttäytyy A+B ja C ajan funktiona

Puun ja kivihiilen hintavertailu

Energiapuun jalostus - onko vaihtoehtoja? Hakemenetelmä valmis hake ei sovi vientiin Pelletti kehitetty vienti vetää Ruotsiin, Tanskaan ja Keski-Eurooppaan Metallurginen puuhiili, tutkittavana Mäntyöljy ( pine oil for betasitosterol)

Metallurginen puuhiili Teräs syntyy rautamalmista hiilen avulla Hiili (C) alun perin puusta Hiili 1800-luvulta lähtien kivihiilestä Energiaveroja ei metallurgisella kivihiilellä Päästökauppa sen sijaan tuli Päästökauppa ankarin terästeollisuudelle Metallurginen puuhiili: Australia ja Brasilia pisimmällä Sivutuotteena mäntyöljy pine oil for betasitosterol => boreaalinen ensiharvennusmänty resurssiksi

Missä mennään, marraskuu 2005 Jaakko Mäkelän diplomityö 2000 Puuhiilen parannettujen retorttien kehittelyä (Pauli Rantanen ym.) 2001-2004 Innovaatiomuistio Kyösti Karjulalle ym, heinäkuu 2003 Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistä tutkimushanketta valmisteltu tammikuusta 2005 Valtiosihteeri Raimo Sailaksen vierailu Värriössä helmikuussa 2005 Helsingin ja Oulun yliopistojen rehtorien vierailu Värriössä huhtikuussa 2005 Kuusamon delegaatio Värriössä kesäkuussa 2005 Kuusamon EU-rahoituspalaveri elokuussa 2005

Missä mennään, helmikuu 2006 Tornado-kuivuri metsähakkeen kuivaukseen ja jauhamiseen, tuote voi käydä sellaisen masuuniin, alakautta Kokeita tehnyt Janne Tikka Mefos illa Puuhiilen perustutkimusta viritetty EU / FP7, tutkimuksen uusi puiteohjelma avautumassa, pohjoinen Multipolis-osa kehitteillä, bioenergia sen osaksi

Jatkosuunnitelma ja ehdotus, 7.11.2005 Hakeudutaan laajaan EU-rahoitteiseen yhteistutkimushankkeeseen, jossa tahoina HY, OY, Metla ja Rautaruukki Tutkitaan koko ketju: miten pohjoiset männyn viljelymetsät kasvavat nyt, ja 50 vuoden aikahorisontissa muuttuvassa ilmastossa, korjattavaksi hiiltä ensiharvennusvaiheessa paljonko voidaan tuottaa näin kestävästi uusiutuvaa hiiltä metallurgisen teollisuuden raaka-aineeksi metallurgisen puuhiilen tuotantomenetelmien kehittäminen (hiilto, retortit, pelletöinti, koksaus ym) mäntytervan ja tervankusen jatkojalostus betasitosteroleiksi (perustutkimus, OY / teknillinen tiedekunta) pohjoinen ulottuvuus: mänty on boreaalinen megaresurssi myös muualla Pohjoismaissa ja idässä pitkälle Siperiaan Ehdotus: esitellään hanke-idea Brysselissä yhteisvoimin ja huipputasolla alkutalvesta 2006.

Jatkosuunnitelma, jatkoa 6.2.2006 Tornado-kuivuri keskeisemmälle paikalle (bioenergia masuuniin hiiltämättä) Tornado-kuivuri myös pellettiteollisuuden kokeisiin Metallurgisen puuhiilen teoria, ominaisuudet ja valmistus yliopistotason tutkimukseen Brysselissä 14.3.2006 EU / FP7 hankkeeseen liittyvä tiedotusisku, mukana ministeri Mauri Pekkarinen Kehitetään hanketta Multipolis-hankkeena, jossa mukana mm. Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Metla, Rautaruukki, Pölkky Kansainvälisten partnereiden haku: Ruotsi, Baltian maat, Itävalta, Italia