Pohjois-Suomen energiapuun tuottomahdollisuudet
|
|
- Satu Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pertti Hari ja Veli Pohjonen Tutkimushankkeen hahmotelma Pohjois-Suomen energiapuun tuottomahdollisuudet Elinkeinopoliittinen tausta Ilmakehän CO2-pitoisuus on nousussa; se vaikuttaa sekä ilmastonmuutokseen (lämpötilaa nostaen) että pohjoisen pallonpuoliskon havumetsien kasvuun (lisäävästi). Molemmat muutokset ovat suhteellisesti voimakkaimpia pohjoisilla leveysasteilla Suomessa Lapin ja Oulun lääneissä luvun alussa Pohjois-Suomeen on syntynyt uusi tilanne, jolla on elinkeinopoliittisia vaikutuksia koko laajalla metsävaltaisella talousalueella. Talousmetsien kasvu nousussa Pohjois-Suomen metsävarat ja erityisesti metsien kasvu ovatkin nousussa. Tuoreimman metsälaskennan (VMI 9) mukaan metsien vuosikasvu lisääntyi viimeisen kymmenvuotiskauden aikana Lapin alueella 49 prosenttia, Kainuussa 36 ja Pohjois-Pohjanmaalla 27 prosenttia. Metsät kasvavat entistä selvemmin mäntyä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan metsistä on 2000-luvun alussa jo 75 prosenttia on mäntyvaltaisia; nousua edelliseen metsälaskentaan on 10 prosenttiyksikköä. Valtaosa kasvua on nuorissa metsissä. Esimerkiksi Lapin alueella yli puolet metsien nykykasvusta on puissa, joiden rinnantasaläpimitta on enintään 14.5 cm. Tyypillinen kasvumetsä on 1970-luvulla viljelty männikkö, joka kasvaa usein ojitetulla suolla. Osa lisääntyneestä kasvusta selittyy metsien ikäjakaumalla: elinkaarensa nopeimpaan kasvuun tulevia nuoria metsiä on paljon. Toisaalta nuoret metsät ovat tulossa juuri siihen vaiheeseen, jossa ne reagoivat nopeimmin kasvulle otolliseen ympäristön muutokseen, esimerkiksi hiilidioksidin lisääntymiseen, lämpötilan nousuun tai sadeveden mukana saatavaan typpeen. Juuri viljelymetsätalouden historiasta johtuen valtaosa vuotuisesta kasvusta on nyt talousmetsissä; esimerkiksi Lapin alueella 85 prosenttia. Suojelumetsissä Lapin alueen vuosikasvusta on vain 15 prosenttia. Siitä huolimatta metsien suojelutilanne on Pohjois-Suomessa keskimäärin ottaen hyvä. Alueella sijaitsevat suurimmat ja edustavimmat luonnon- ja kansallispuistot. Useimmissa kunnissa suojelumetsien osuus on yli 10 prosenttia, esimerkiksi Savukoskella kolmannes. Luontomatkailua varten on luotu kansainvälisestikin laskien mittava suojelumetsien verkko, ja metsätalouden sertifiointitilanne on parhaita maassamme. Osaksi metsien suojelun selkiintymättömän tilanteen vuoksi Pohjois-Suomen talousmetsien uudet tuottomahdollisuudet, etenkin energiapuun tuotto ja jalostus aliarvioitiin 1900-luvun lopulla, eikä niitä tunneta vieläkään tarkoin. Tuorein, 2000-luvun alussa suoritetun metsälaskenta osoittaa, että nuorten talousmetsien kasvu on ennakoitua suurempi. Mitä ilmeisimmin se tulee suhteellisesti edelleen nousemaan ilmaston muutoksen myötä. Pohjois-Suomen sellu- ja paperitehtaat Kemissä, Kemijärvellä, Oulussa ja Kajaanissa ovat alueen määrällisesti suurimmat puun hyödyntäjät. Nykyaikainen selluteollisuus tarvitsee paitsi tavanomaista ensiharvennuspuuta, myös huomattavan osuuden ensiluokkaista selluhaketta, joka saadaan vain tukkikoon puiden pintahakkeesta. Tämän vuoksi nuorten metsien männystä on
2 alueella ylitarjontaa. Se näkyy viimeisimmässä metsälaskennassa ensiharvennusten viivästymänä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella hakkuut ovat jo myöhässä hehtaarilla. Osittain selluteollisuuden laatuvaatimuksista johtuen Pohjois-Suomen sellu- ja paperiteollisuus ei ole pystynyt käyttämään kaikkea pohjoista ensiharvennusmäntyä. Nuorten metsien hoito viivästyy, ja se lykkää ajastaan myös tukkipuun tuotantoa. Metsäenergia tuo puulle lisämarkkinan, mikä hoitaa tukkipuuta lopulta tuottavat metsät. Alueen talousmetsiin tulee lisää toimintaa, syntyy tuloja ja syntyy työpaikkoja. Tuore 2000-luvun metsälaskenta osoittaa, että Pohjois-Suomen talousmetsien metsävarat ovat edelleen alueen elinkeinopoliittinen avaintekijä ja talouden perusta. Tutkimuksen tehtävä on löytää ja selvittää talousmetsien hyötykäyttöön uusia, 2000-luvun haasteisiin vastaavia mahdollisuuksia. Keskeinen haaste on Pohjois-Suomen bioenergia, etenkin energiapuu, ja sen tuottamisen ja jalostamisen mahdollisuudet. Tutkimuksen tehtävä on selvittää metsäenergiaan liittyvä elinkeinopoliittinen pohja ja merkitys Pohjois-Suomen alueelle, koko Suomelle ja Euroopallekin uudessa ilmastotilanteessa, missä fossiilisen hiilidioksidin päästöjen vähentäminen on kansallinen, koko EU:n yli ulottuva ja globaali tavoite. 2 Kioton ilmastosopimuksen ja hiilidioksidin päästökaupan vaikutukset Kioton ilmastosopimus 1997 antoi Suomen ja koko Euroopan Unionin ilmasto-, energia- ja metsätaloudelle uuden suunnan: hiilidioksidin päästöjä on vähennettävä. Taloutta ja ympäristön tilaa ohjaavaksi voimaksi tuli hiilidioksidin kansainvälinen päästökauppa, joka alkoi Euroopan Unionissa Suomessa kotimainen metsäenergia on ulkomailta ostettavan polttoöljyn ja kivihiilen ja niille tarvittavien hiilidioksidin päästöoikeuksien kestävä vaihtoehto. Hiilidioksidin päästöoikeus, hinnoiteltuna Euroa / tn CO2, on noteerattu eurooppalaisessa pörssissä (EEX, vuoden 2004 lopusta lähtien (Kuva 1). Päästöoikeuden hinta asettui ensin tammikuussa 2005 tasolle 7 euroa / tn CO2, mutta jo helmikuussa päästöoikeuden hinta kääntyi selvään nousuun. Vuoden 2005 loppupuolelle hinta on tasolla noin 22 euroa / tn CO2. 31 Euro / tn CO Kuva 1. Hiilidioksidin päästöoikeuden hinta (EUA, European Union Allowance) Lähde
3 3 Hiilidioksidin päästöoikeuden hinnalla on suora vaikutus metsä- ja energiatalouteen. Kivihiilen lisäpoltto lämpövoimaloissa käy tulevaisuudessa päinsä vain siten, että kivihiilen lisäksi on ostettava sen polton tarvitsemia hiilidioksidin päästöoikeuksia. Polttotekniikaltaan nykyaikaisella voimalalla on kaksi vaihtoehtoa: ostaa maailmanmarkkinoilta kivihiiltä ja sen kylkiäisiksi niin ikään maailmanmarkkinoilta hiilidioksidin päästöoikeuksia tai ostaa Suomen markkinoilta energiapuuta. Puu ei tarvitse päästöoikeuksia, ja energiapuun suhteellinen hintaetu kivihiileen paranee. Kuvassa 2 on verrattu kivihiilestä ja nuoren metsän harvennuksesta myytävän mäntypuun energiahintaa (euroa megawattitunnilta). Euro / MWh 15 Pine, roadside 10 Coal + CO2 Coal, Australia Kuva 2. Kivihiilen lisäkäytön ja mäntypuun energiahinnan vertailu lähtien. Kivihiili: fobhinta Australiassa + hiilidioksidin päästömaksu (lähteet ja Mäntypuu: kuitupuun hankintahinta (tienvarsihinta) euroa/m3 (lähde muuntokerroin yksi puun kiintokuutiometri = 1.86 MWh. Kivihiilen fob-hinta oli noin 6 euroa / MWh vuoden 2004 lopussa, ja se on pysynyt verraten vakaana vuoden Vuoden 2005 alussa kivihiilen energiahinta hyppäsi päästöoikeuden verran ylöspäin, noin 9 euroon. Siitä eteenpäin kivihiilen energiahinta on käyttäytynyt lähes hiilidioksidin päästöoikeuden mukaan. Vuoden 2005 lopulla kivihiilen energiahinta on noin 12 euroa / MWh. Huomattakoon, että kivihiilen fob-hinta noteerataan Australiassa. Suomeen kuljetettuna kivihiilen hintaa on nostettava laivauskustannuksella, jonka suuruus on noin 1 euro / MWh. Suomessa kivihiilellä on lisäksi kansallisia veroja (valmistevero, huoltovarmuusmaksu, yms), jotka nostavat kivihiilen hintaa. Kansalliset verot voidaan kansallisin päätöksin, eikä niitä voi käyttää pitkäaikaisissa hintavertailuissa. Kivihiilen fob-hintaan lähinnä verrattava energiahinta on mäntykuitupuun hankintahinta ( fob, vapaasti metsäautotien varressa). Se on ollut vuoden 2004 lopusta Suomessa vakaa, noin 13 euroa / MWh. Huomattakoon, että voimalat voivat ostaa Suomessa energiapuuta (risutukkeja, kantoja, metsähaketta) halvemmalla kuin männyn kuitupuuta, mutta erät ovat edelleen marginaalisia, koska niiden hintoja ei noteerata säännöllisesti. Mäntykuitupuun fob -hinta sen sijaan noteerataan viikottain.
4 4 Kivihiilen energiahinta ja mäntykuitupuun hankintahinnasta johdettu energiahinta olivat kaukana toisistaan aina vuoden 2004 loppuun asti. Vuonna 2005 tilanne muuttui. Kun kivihiilen fob-hintaan lisätään vuoden 2005 alusta mukaan tullut hiilidioksidin päästömmaksu, kivihiilen energiahinta on noussut mäntykuitupuun energiahinnan tasolle. Päästömaksu on luonut energiapuulle uuden, suotuisan markkinatilanteen. Hiilidioksidin päästöjen vähentämismahdollisuudet ja Pohjois-Suomen energiapuu Suomen hiilidioksidin päästöt ovat nousussa (kuva 3). Vuonna 2004 ne olivat tasolla 67 miljoonaa 70 y = x milj.tn CO2 / vuosi Kuva 3. Hiilidioksidin päästöt Suomessa Lähde KTM Energiakatsaus 3/2005. tonnia vuodessa. Vuonna 2005 hiilidioksidin päästöt jäänevät 56 miljoonaan tonniin yhtäältä metsäteollisuuden kevään seisokkien takia ja toisaalta Pohjolan hyvän vesivoimatilanteen ja sähkön lisääntyneen tuonnin vuoksi. Ilmiöt lienevät tilapäisiä, ja kuva 3 nouseve suora jatkuu. Kioto-sopimusten mukaan hiilidioksidin päästömme on painettava vuoden 1990 tasolle (noin 54 milj. tn/v) vuoteen 2012 mennessä (lopullinen vertailukausi on vuosien keskiarvo). Tähän pyritään hiilidioksidin päästökiintiöillä ja antamalla hiilidioksidin päästökaupan ohjata energia-alan kehitystä. Hiilidioksidin päästömme noussevat vuoden 1990 tasosta niin korkealle, että joutunemme ostamaan lisää päästöoikeuksia ulkomailta. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on arvioinut (Tekniikka ja Talous ), että päästöoikeuksien ostotarve on vuosina luokkaa 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Hiilidioksidin päästöoikeuden hinnalla 22 euroa tonnilta tämä aiheuttaisi 220 miljoonan euron vuosikustannuksen kansantaloudelle. Sen vaihtoehto on varautua ajoissa puun lisääntyvään energiakäyttöön etenkin kaikissa sellaisissa suurissa laitoksissa, jotka aiheuttavat pääosan hiilidioksidin päästöistämme. Vuodenvaihteessa 2004/2005 toteutettu hiilidioksidin päästöoikeuksien alkujako perustui aikaisemmin teollisuus- ja energialaitosten ennen jakoa toteutuneisiin todellisiin päästöihin.
5 Kuvassa 4 on tämän alkujaon perusteella luetellut 15 suurinta hiilidioksidin päästäjää Suomessa. 5 CO2 päästöoikeudet , milj. tn/v (15 suurinta) Rautaruukki Raahe Porvoon öljynjalostamo Hanasaari B Meri-Porin voimala Naantalin voimala Vuosaari B Vaskiluoto 2 Toppila Oulu Pietarsaaren voimala Kristiinan voimala Salmisaaren voimala Koverharin terästehdas Outokumpu Tornio Inkoon voimala Tahkoluodon voimala Kuva 4. Vuotuiset hiilidioksidin päästöoikeudet 15 suurimman lähimenneisyydessä päästöjä aiheuttaneen laitoksen osalta. Lähde Pohjoissuomalaisia laitoksia joukossa on kolme: Rautaruukki Raahessa, Toppilan voimala Oulussa ja Outokummun terästehdas Torniossa. Hiilidioksidin päästöjen vähentämisen onnistuminen ja ulkomailta tapahtuvan lisäpäästöoikeuksien välttäminen kulminoituu sekä koko maassa että Pohjois-Suomessa näihin, niin sanottuihin miljoonaluokan päästäjiin. Maamme energiatalouden kannalta keskeinen elinkeinopoliittinen kysymys on onko näiden suurten hiilidioksidin päästäjien mahdollista korvata fossiilipolttoaineita puuperäisin polttoainein? Pohjois-Suomen kannalta keskeinen elinkeinopoliittinen kysymys on mikä merkitys Pohjois-Suomen nuorilla metsillä, niiden lisääntyvällä kasvulla, ja puuenergiaan perustuvalla energiateollisuudella on toisaalta Pohjois-Suomen oman ja toisaalta koko Suomen hiilidioksidin päästöjen vähentämisessä ja hiilidioksidin päästökaupassa? Kuvaan 4 liittyviä puuenergian pohjois-suomalaisia mahdollisuuksia ovat ainakin seuraavat kolme. Energiahakkeen tuotantoa on edelleen tutkittava ja tehostettava. Metsähake voi korvata kivihiiltä Pietarsaaren voimalassa. Se voi korvata aikaa myöten myös turvetta Pietarsaaren ja Toppilan voimaloissa. Energiahake on Pohjois-Suomessa paikallinen polttoaine. Sen
6 käytön on tapahduttava verraten nopeasti (muutamassa kuukaudessa), eikä energiahaketta voi kuljettaa alueen ulkopuolelle. Puupelletti voi korvata kivihiiltä suurissa kivihiilivoimaloissa. Menetelmä on jo käytössä Ruotsissa, Tanskassa ja Keski-Euroopassa. Puupellettiä voi varastoida ja kuljettaa. Jo nyt puupelletti on maassamme vientituote. Pohjois-Suomessa on pellettitehtaita Kärsämäellä, Keminmaalla ja Kuusamossa, sekä rakenteilla tai suunnitteilla ainakin Haapavedellä ja Pudasjärvellä. Etäällä olevien raaka-aineiden osalta (Itä-Lappi, Koillismaa, Kainuu) energiapuun pelletöinti on tällä hetkellä ainut valmis menetelmä saattaa energiapuu markkina-, kuljetus- ja vientikelpoiseksi. Metallurginen puuhiili voi korvata kivihiiliperäistä koksia, ja vähentää terästeollisuuden hiilidioksidin päästöjä. Menetelmää on tutkittu Suomessa hyvin vähän (Lähde: Mäkelä, J. Diplomityö, TKK ). Aiheen perus-, soveltava, ja käytännön tutkimus on myöhässä ja se tulisi aloittaa Pohjois-Suomessa, missä valtaosa maamme rauta- ja terästeollisuutta on. 6 Energiapuun tuottomahdollisuudet, energiapuun käyttömahdollisuudet ja energiapuun uudet jalostusmahdollisuudet ovat Pohjois-Suomelle merkittävä 2000-luvun elinkeinopoliittinen kysymys. Ehdotamme käynnistettäväksi aihetta käsittelevän laajan tutkimushankkeen, johon osallistuvat Helsingin yliopisto (mm. Värriön tutkimusasema ja metsäekologian laitos), Oulun yliopisto (mm. Oulangan tutkimusasema ja teknillinen tiedekunta) ja Metsäntutkimuslaitos (mm. Muhoksen ja Rovaniemen tutkimusasemat). Yhteistyö tapahtuu Oulun yliopiston hallinnoiman NORNET verkon kautta, joka tarvittaessa mahdollistaa myös muiden tahojen nopean liittymisen yhteishankkeeseen. Kaksivaiheinen tutkimushanke Ehdottamamme tutkimushanke on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe (noin 1.5 vuotta) käynnistyy tietopohjan laajentamisella ja nuorten talousmetsien kasvun tarkennettujen ennusteiden laadinnassa tarvittavat maastomittaukset keskuspaikkoina Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema, Metsäntutkimuslaitoksen Salmivaaran toimipaikka (Rovaniemen tutkimusasema) ja Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema. Ensimmäisen vaiheen aikana laaditaan tarkennettu suunnitelma hankkeen toiseksi vaiheeksi, joka kestää kuusi vuotta. Toisessa vaiheessa mukaan tutkimus laajenee energiapuun tuottomahdollisuuksista myös energiapuun käyttömahdollisuuksiin (energiahake, puupelletti ja metallurginen puuhiili). Tarkennettu tietopohja ja metsikkömalli MicroForest Pohjois-Suomen talousmetsiin soveltuva kestävä metsätalous tarvitsee tarkkaa tietopohjaa. Tuottavan talousmetsän täytyy olla perusteiltaan kestävää. Metsien moninaisuuden pitää säilyä, eikä maaperä saa köyhtyä. Energiapuuta tuottavassa metsätaloudessa on erityisen tärkeää huolehtia maaperän viljavuudesta, niin että se ei esimerkiksi kokopuuhakkuiden seurauksena laske metsäekosysteemiä köyhdyttäväksi. Avainasemassa on puuston ja maan typpitalouden seuranta. Nuorten männiköiden tuottomahdollisuuksien laskentaan ja puiden kasvun mallitukseen on nyt entistä tarkempia menetelmiä: erityisesti Helsingin yliopistossa kehitetty MicroForest -ohjelma. Itä-Lapin talousmetsien energiapuun tuottomahdollisuudet tulisi laskea uusin menetelmin ja entistä tarkemmin alueen talouselämän pohjatiedoksi.
7 7 Nuorten männiköiden kasvun mallitus perustuu i) puiden fotosynteesin tarkkaan tuntemukseen, ii) kasvuston ja maaperän typpivarastojen ja typen liikkeiden tarkkaan tuntemukseen sekä iii) metsiköiden ja puiden rakenteiden säännönmukaisuuden ja niiden muutosten tarkkaan tuntemukseen. Tällainen tarkka tuntemus on Suomessa saavutettu runsaan 30 vuoden tutkimustyön pohjalta; tutkimustyön tuloksena on kehitetty metsikkömalli MicroForest. Sitä koskeva perustutkimus on tehty pääosaksi mäntyvaltaisten talousmetsiemme sydänalueella, Helsingin yliopiston metsäasemalla Oriveden Hyytiälässä. Tutkimus jatkuu edelleen ns. SMEAR II tutkimuksena. Metsikkömallilla voidaan ennustaa (simuloida) kaikkien mäntymetsien kasvu, jotka ovat vähintään 3 vuoden ikäisiä. MicroForest mallin tarkkuutta kuvaa oheinen kuva 5. Mitattu ja simuloitu tilavuuden kehitys SMEAR II:lla PH2001 alkutila taimet 3 vuoden iässä mitattu simuloitu Kuva 5. Mitattu ja ennustettu nuoren metsikön biomassa (m3/ha) ajan myötä MicroForest mallin käyttöä nuoren metsän energiapuun tuottomahdollisuuksien arvioinnissa kuvaa oheinen kuva 6. Energiapuun tuotos harvennusvaiheessa on sinisen ja punaisen viivan erotus.
8 8 PH2001 Simuloitu nuoren metsän harvennus 300 tilavuus, m ikä, a Kuva 6. Nuoren metsän energiapuuharvennuksen vaikutus metsikön biomassaan (m3/ha). Värriön SMEAR I tutkimus on osaltaan tukenut MicroForest metsikkömallin kehittämistä, mutta mallin virittäminen Lapin metsävyöhykkeen metsille vaatii kenttätutkimuksia alueen metsissä. Aikaisemmista mäntymetsien kasvun mallitusohjelmista MicroForest poikkeaa muun muassa siinä, että se perustuu metsiköiden fotosynteesiin ja sitä ohjaaviin ilmastotekijöihin ja myös siinä, että kasvun simulointi on mahdollinen aloittaa jo hyvin varhain, aina kolmen vuoden iässä. Näin MicroForest ottaa heti huomioon ilmaston muutoksen vaikutuksen puiden kasvuun, ja mallin tarkkuus on hyvä jo nuorissa metsissä, eli juuri energiapuuta tuottavissa metsissä. Hankkeen tavoite ja toteutus (pääosaksi 1. vaihe) Hankkeen päätavoite (pääosaksi 1. vaiheessa) on tuottaa vuosittainen, tarkka arvio nuorten mäntyvaltaisten talousmetsien kasvusta Pohjois-Suomessa ja energiapuun vuosittaisista hakkuumahdollisuuksista kehittämällä männiköiden kasvun ennustamiseen MicroForest Lappi - metsikkömalli. MicroForest Lappi kehitetään ensi vaiheessa mäntyvaltaisille metsille, joita nuoret metsät pääosaksi ovat. Myöhemmässä vaiheessa MicroForest Lappi kehitetään myös kuusi- ja koivuvaltaisille metsille sekä sekametsille. Hanke toteutetaan keskuspaikkana Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema, tukeutuen yliopiston Hyytiälän metsäaseman ja metsäekologian laitoksen tietämykseen. Pohjois-Suomen alueellinen yhteistyö toteutetaan etenkin Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman ja Metsäntutkimuslaitoksen Salmivaaran toimipisteen ja Muhoksen tutkimusaseman kanssa. Yhteistyön ytimessä on NORNET-verkko, jonka välityksellä myös muut yhteistyötahot voivat liittyä mukaan. Hankkeessa kehitetään ensiksi nuorten mäntyvaltaisten metsien fotosynteesiin ja Pohjois-Suomen oloissa kasvavan puuston tilaan, maaperään (typpitalous), puun rakenteeseen ja laatuun sekä niiden muutoksiin perustuva metsikön kasvumalli MicroForest Lappi. Toiseksi, Pohjois-Suomen talousmetsien taimikoista ja nuorista metsistä otetaan kattava otos (ikäluokat 3-40 vuotta) käyttäen apuna jo olevia metsätalouden suunnittelun tietokantoja. MicroForest Lappi testataan otosmetsissä.
9 Kolmanneksi, kattavaa otosta Pohjois-Suomen talousmetsien taimikoita ja nuoria metsiä kasvatetaan MicroForest Lapilla seuraavat 50 vuotta, ottaen huomioon ilmaston muutosvaihtoehdot (CO2 ja lämpötila), vallitsevat metsänhoidon vaihtoehdot (taimikonhoito ja ensiharvennus) ja ennakoivat vaikutukset maaperän viljavuudessa. Lopputuloksena saadaan, laajentaen laskenta otoksesta kaikkiin Pohjois-Suomen talousmetsiin, vuotuinen ja alueellinen ennuste energiapuun tuottomahdollisuuksista seuraavan 50 vuoden aikana. 9 Hankkeen otosten tutkimushierarkia ensimmäisessä vaiheessa (Itä-Lapin alueella) Superintensiivinen taso: Värriön SMEAR I asema ja Kotovaaran männikkö. Intensiivinen taso: 10 tutkimusmetsikköä Ekstensiivinen taso: 100 metsikköä Superekstensiivinen taso: 1000 metsikkökuviota Superintensiivinen taso Superintensiivisen tason otos on Kotovaaran nuori tutkimusmännikkö Värriön tutkimusasemalla. Kotovaarasta on aidattu tutkimusmetsiköksi yhden hehtaaria alue, ja sen keskelle on 1991 perustettu SMEAR I mittausasema. Metsikön ja puiden kasvuun vaikuttavina tekijöinä ovat tutkittavina: hiili-aineenvaihdunta (fotosynteesi) männikön latvustossa hiili-aineenvaihdunta (hengitys) maassa, puun juuriston tasolla SMEAR ilmastotekijät (valo, lämpötila, tuuli, aerosolit, typen oksidit, rikkidioksidi ja otsoni) puiden haihdunta ja vesi-aineenvaihdunta puiden (kasvusolujen) automaattisella paksuusmittauksella typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet kasvustossa (runko, oksat, neulaset) käyttäen päämenetelmänä intensiivistä aminohappojen seurantaa typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet maassa (juuret, humus ja maavesi) käyttäen päämenetelmänä intensiivistä aminohappojen seurantaa Intensiivinen taso Intensiivisen tason otos valitsee Itä-Lapin alueelta 10 nuorta, tyypillisesti ensiharvennusikään tulevaa, tai sitä nuorempaa, männikköä tutkimusmetsiköiksi. Yksi metsiköistä on Kotovaaran männikkö. Muut metsiköt valitaan talousmetsistä Savukosken alueelta reitiltä Värriön luonnonpuiston raja Ainijärvi Tulppia Lattuna Martti), hyvien kulkuyhteyksien etäisyydeltä, mutta riittävän kaukana asutuskeskuksista. Muita metsikköjä kuin Kotovaaran männikköä tutkitaan akkukäyttöisin menetelmin, kannettavin mittalaittein ja intensiivisen tarkkuuden näytemenetelmin. Näytteiden esikäsittely tapahtuu Salmivaarassa. Puiden kasvuun vaikuttavina tekijöinä ovat tutkittavina: metsiköiden tila, taimien (puiden) lukumäärä ja kokoluokat, runkolukusarjat, puun rakenne ja sen muutokset intensiivisin näytemenetelmin (kokonaisbiomassa, neulaset, oksat, runko, kuidut, kuori, juuret); näytteiden käsittely Salmivaarassa hiili-aineenvaihdunta (fotosynteesi) männikön latvustossa, soveltuvin tai kehitettävin maastossa nopeasti liikuteltavin menetelmin hiili-aineenvaihdunta (hengitys) maassa, puun juuriston tasolla, soveltuvin tai kehitettävin maastossa nopeasti liikuteltavin menetelmin ilmastotekijät (valo, lämpötila, tuuli), soveltuvin tai kehitettävin maastossa nopeasti
10 liikuteltavin menetelmin puiden haihdunta ja vesi-aineenvaihdunta puiden (kasvusolujen) tarkalla paksuusmittauksella, soveltuvin tai kehitettävin maastossa nopeasti liikuteltavin menetelmin typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet kasvustossa (runko, oksat, neulaset) käyttäen päämenetelmänä aminohappojen seurantaa otosmenetelmin; näytteiden esikäsittely tapahtuu Salmivaarassa typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet maassa (juuret, humus ja maavesi) käyttäen päämenetelmänä intensiivistä aminohappojen seurantaa otosmenetelmin; näytteiden esikäsittely tapahtuu Salmivaarassa 10 Ekstensiivinen taso Ekstensiivisen tason tutkimuksen tavoite on testata intensiivisellä tasolla kehitetty MicroForest Lappi mallia maasto-olosuhteissa talousmetsissä. Ekstensiiviselle tason otos valitsee Itä-Lapin alueelta 100 tutkimusmetsikköä, Savukosken (esimerkiksi reitiltä Ainijärvi Martti Savukoski), Sallan (esimerkiksi Tuntsan paloalueelta ja Sallan yhteismetsästä), Pelkosenniemeltä (esimerkiksi Pyhätunturin ympäristöstä) ja Kemijärven alueelta (esimerkiksi Kemijärven yhteismetsän Kummunvaaran ja Tunturipalon palstoilta). Tutkimuksen otosalueet valitaan yhteistyössä paikallisten metsänhoitoyhdistysten, yhteismetsien ja metsähallituksen kanssa. Tutkittavina ovat metsiköiden tila, taimien (puiden) lukumäärä ja kokoluokat, runkolukusarjat, puun rakenne ja sen muutokset kokoomanäytteisiin perustuvin otosmenetelmin (kokonaisbiomassa, neulaset, oksat, runko, kuidut, kuori, juuret); näytteiden käsittely Salmivaarassa puuston kasvu runkoanalyysein; näytteiden käsittely Salmivaarassa ilmastotekijät (valo, lämpö, tuuli) ekstrapoloiden Ilmatieteen laitoksen pysyvistä, paikallisista säähavainnoista ja täydentäen niitä maastossa nopeasti suoritettavin otoksin typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet kasvustossa (runko, oksat, neulaset) kokoomanäytteisiin perustuvin otosmenetelmin, käyttäen päämenetelmänä aminohappojen seurantaa; näytteiden esikäsittely tapahtuu Salmivaarassa. typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet maassa (juuret, humus ja maavesi) käyttäen päämenetelmänä aminohappojen seurantaa otosmenetelmin; näytteiden esikäsittely tapahtuu Salmivaarassa Superekstensiivinen taso Superekstensiivisen tason lopputavoite on laskea ennuste Itä-Lapin alueen nuorten mäntyvaltaisten talousmetsien tuottamalle energiapuulle. Laskentaa varten tarvitaan ensiksi 1000 metsikkökuvion otos metsäkeskusten, yhteismetsien ja metsähallituksen metsäsuunnittelun tietokannoista. Kullekin kuviolle määritetään tai todennetaan lähtötilanne (metsikön tulee olla mäntyvaltainen, iältään 3-40 vuotta), ja metsikköä kasvatetaan MicroForest Lappi metsikkömallilla seuraavat 50 vuotta ottaen huomioon talousmetsien vallitsevat metsänhoitosuositukset (taimikonhoito ja ensiharvennus). Superekstensiivisen tason pääotoksen 1000 metsiköstä arvotaan metsikön alaotos. MicroForest Lappi mallin edelleen tarkentamiseksi alaotosmetsiköt tutkitaan typpiaineenvaihdunnan ja typpitaseiden osalta samoin kuin intensiivisen tason metsiköt. Superekstensiiviseltä tasolta valituissa otantametsiköissä tutkittavana ovat metsiköiden tila, taimien (puiden) lukumäärä ja kokoluokat, runkolukusarjat, puun rakenne ja sen muutokset kokoomanäytteisiin perustuvin otosmenetelmin (kokonaisbiomassa, neulaset, oksat, runko, kuidut, kuori, juuret); näytteiden käsittely Salmivaarassa
11 puuston kasvu runkoanalyysein; otosmenetelmin, näytteiden käsittely Salmivaarassa ilmastotekijät (valo, lämpö, tuuli) ekstrapoloiden Ilmatieteen laitoksen pysyvistä, paikallisista säähavainnoista typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet kasvustossa (runko, oksat, neulaset) kokoomanäytteisiin perustuvin otosmenetelmin, käyttäen päämenetelmänä aminohappojen seurantaa; näytteiden esikäsittely tapahtuu Salmivaarassa (alaotosmetsiköt) typpi-aineenvaihdunta ja typpitaseet maassa (juuret, humus ja maavesi) käyttäen päämenetelmänä aminohappojen seurantaa otosmenetelmin; näytteiden esikäsittely tapahtuu Salmivaarassa (alaotosmetsiköt) 11 Otoshierarkialta toiselle etenevä analysointi ketjuttaa MicroForest Lappi laskennan ja todentaa (validifioi) mallilaskennan toimivuuden superintensiivisen, intensiivisen, ekstensiivisen ja superekstensiivisen otostason välillä. Loppuvaiheessa superintensiivisen tason (1000 otosmetsikkökuviota) laskenta laajennetaan koskemaan kaikki Itä-Lapin talousmetsien nuorten metsien metsikkökuvioita. Lopputulos on vuosittainen ennuste koko Itä-Lapin nuorten talousmetsien energiapuun tuottomahdollisuuksista, eri metsänhoitovaihtoehdot ja maaperän viljavuuden sekä metsäekosysteemin moninaisuuden säilyttämisen tavoitteet huomioon ottaen. Hankkeen organisaatio (pääosaksi 1. vaihe) Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla. Tutkimusaseman johtaja on samalla hankkeen johtaja. Hankkeeseen perustetaan 5-henkinen ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat Pohjois-Suomen edustajat kolmelta sektorilta sekä Metsäntutkimuslaitoksesta ja Helsingin yliopistosta: Pohjois-Suomen kunnat Pohjois-Suomen metsätalous Pohjois-Suomen energiatalous Metsäntutkimuslaitos Helsingin yliopiston metsäekologian laitos Hankkeen rahaliikenne kulkee Värriön tutkimusaseman kautta. Hankkeen alustava kustannusarvio ensimmäiselle vaiheelle (1,5 vuotta) Palkat Värriö 2-3 htv / vuosi 125,000 E / v Oulanka 1-2 htv / vuosi 75,000 E / v Salmivaara 5-10 htv / vuosi 375,000 E / v Helsingin yliopisto 1-2 jatko-opiskelijaa 75,000 E / v Oulun yliopisto 1-2 jatko-opiskelijaa 75,000 E / v Tutkimuslaitteet ja niiden kehittely 25,000 E / v Matkat 10,000 E / v Yht. 760,000 E / v Rahoitustaso (1,5 vuotta) 1,140,000 E
12 12 Hankkeen alustava kustannusarvio toiselle vaiheelle Hankkeen kustannusarvio koostuu kolmesta päälohkosta Palkat Värriö 5-10 htv 5 vuoden ajan 375,000 E / v Oulanka 3-6 htv 5 vuoden ajan 225,000 E / v Salmivaara htv 5 vuoden ajan 750,000 E / v Helsingin yliopisto 2-4 jatko-opiskelijaa 150,000 E / v Oulun yliopisto 2-4 jatko-opiskelijaa 150,000 E / v Tutkimuslaitteet ja niiden kehittely 25,000 E / v Matkat 10,000 E / v Yht. 1,685,000 E / v Rahoitustaso (6 vuotta) 10,110,000 E Yhteenveto Esitetyn hankkeen Pohjois-Suomen energiapuun tuottomahdollisuudet seurauksena Puun energiakäyttö tulee Pohjois-Suomen alueella lisääntymään sekä alueellisesti että etenkin puun energiajalosteiden vientinä. Puulle kehitetään uusi 2000-luvuin energiajaloste, metallurginen puuhiili. Pohjois-Suomessa on paljon ensiharvennusiässä olevia nuoria metsiä; ne saavat tulevaa tukkipuun tuotantoa varten oikein ajoitetun, tarvittavan metsänhoidon; tukkipuun tuleva tuotos turvataan ja se kohenee Puuenergian tuotanto, jalostus, käyttö ja markkinointi luovat alueelle uusia, pysyviä työpaikkoja Tarvittavien tutkimuslaitteistojen rakentaminen vaatii hyvän tietopohjan ja luo alueelle erikoisosaamista Hahmottamamme tutkimushanke tuottaa tämän, metsä- ja energiasektorin kehittämisessä ja Pohjois-Suomen elinkeinopolitiikan ja aluetalouden pohjana tarvittavan tiedon. Helsingissä Pertti Hari ja Veli Pohjonen
Pohjois-Suomen viljelymetsien uusia mahdollisuuksia - bioenergian ja metalliteollisuuden näkökulma
Pohjois-Suomen viljelymetsien uusia mahdollisuuksia - bioenergian ja metalliteollisuuden näkökulma neuvottelu Rautaruukissa 6.2.2006 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Värriön tutkimusasema Vuoden keskilämpötila,
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotPelletti Euroopan energialähteenä
Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPuurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotTiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden
Raakapuun käyttö Suomessa 1996 Toimittajat: Veli Suihkonen Irma Kulju 15.7.1997 397 Teollisuuden puunkäyttö lievässä laskussa Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden ja kiinteistöjen puunkäytöstä 1996.
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotMetsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti
Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti Veli Pohjonen Kustavi Biotaloustapahtuma 27. elokuuta, 2017 Pohjoiset, kestävän kehityksen aurinkokennomme Suomi 100 maailman pisin ja tarkin metsän
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotSuomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet
Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotPuun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN
PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla
Matti Palon juhlaseminaari, Kannus 6.4. 2008 Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Jussi Uusivuori Finnish Forest Research Institute Metla Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
Lisätiedot