Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Samankaltaiset tiedostot
Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Esteet pois! Eero Moilanen, Pirkko-Liisa Luhta Luontopalvelut erätalous

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere


Virtavesien kunnostus seminaari Anssi Eloranta Vantaa A.MacDonald

HULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)

UUSI VALUMA-ALUEJAKO

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Östersundomin pienvesien kartoitus

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

Ranta10 -rantaviiva 1: ja uomaverkosto

Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun

Esteet pois! -hanke Iijoen vesistössä. Pirkko-Liisa Luhta ja Eero Moilanen Metsähallitus luontopalvelut Vesistökunnostusverkosto OULU

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Vesipuitedirektiivin mukaisia vesimuodostumia kuvaavat paikkatietoaineistot on tallennettu INSIPRE3-tietokantaan kahteen eri datasettiin:

Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom

Pudasjärven tulvakartta

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. toppasaapas / LIME VIHREÄ. toppasaapas / KELTAINEN. toppasaapas / PINKKI

Inspire-seuranta 2013

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Ympäristöhallinto Versio

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jätehuollon toimipisteiden roskaamispotentiaali. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE RoskatPois! -hankkeen sidosryhmäseminaari 12.4.

Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Onko tietoa hulevesistä? Hulevesitiedon nykytila ja kehittämistarpeet

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Digiroad metsätietiedon jakelualustana. Marko Keisala, Suomen metsäkeskus

KMTK Liikenne -teeman tilannekatsaus. Tiestö työpaja, Pasilan virastotalo, Helsinki

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

TAIMEN - eli Esteet Pois -hanke

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

RUMPURAKENTEET - UUSVANHA YMPÄRISTÖONGELMA

PIENVESITAPAAMINEN

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys

Lyhyesti valtionavustuksesta

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia


Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille. Yksityistieilta Kuusankoskitalo

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS )

IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Sulfidisavien tutkiminen

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

KMTK-tietokannan yleistys ja monitasoprosessit (KMTK-Yleistys)

Muutettavan kaava-alueen pinta-ala on n. 9,6. Luonnoksen mukaan alueen rakennusoikeus kasvaa 1344 kerrosneliömetriä.

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

Puolijohteet. Ledit. Perusledit. 20 ma ledit. Suorakaide ledit

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

KMTK hydrografia. Eero Hietanen, Jarmo Annunen, Juha Oksanen, Veijo Pätynen, Riikka Repo

Kiukainen-Kauttua-Säkylä

Transkriptio:

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY 1

Lähtökohdat Tarkoituksena oli saada yleiskuva tienalitusrakenteiden aiheuttamasta esteellisyydestä puroissa ja pienissä joissa sekä saada suuntaa-antavaa tietoa vesimuodostumiksi rajattujen, pienten virtavesien esteellisyyden arviointiin Selvityksessä käytetyt aineistot olivat: Ranta10 ja uomaverkosto (SYKE, Maanmittauslaitos), Digiroad (eritasoisten teiden verkosto) (Liikennevirasto) maastotietokannan rautatiet (Maanmittauslaitos) yleisten teiden sillat ja rummut (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Suomen rautateiden sillat ja rummut (Liikennevirasto) sekä Koillismaan rumpukartoitus (Metsähallitus, Esteet pois -hanke) Lisäksi hyödynnettiin Keski-Suomessa tehtyä tienalitusrakenteiden kartoituksen tuloksia (Eloranta & Eloranta 2016). 2

Uomien ja kulkuväylien risteyskohtien selvittäminen Uomaverkosto-tietokannassa on kattavasti kaikki uoman osat, joiden valuma-alue on yli 10 km 2 Digiroad-tietokannassa on melko kattavasti kulkuväylät aina kärryteistä lähtien Uoman ja kulkuväylän risteyskohdassa aina jokin rakenne, joka voi vaikuttaa vesieliöiden vaellukseen em. tietokantojen avulla voidaan löytää valtaosa potentiaalisista pisteistä, joissa esim. rumpu tai sillan rakenne haittaa vesieliöiden liikkumista purossa tai pienessä joessa. Osa kärryteistä ja polut puuttuvat Digiroadista Norokokoluokan virtavedet jäävät pääosin huomioimatta GIS-analyysin avulla löydettiin 4 254 valuma-alueeltaan alle 200 km 2 uoman kohtaa, jonka kulkuväylä ylittää. 3

Mikä on todennäköinen tienalituskohdan rakenne Mitä pienempi on yläpuolinen valuma-alue, sitä todennäköisemmin rakenteena on rumpu: Risteyskohdan yläpuolinen valuma-alue, km 2 Rumpujen osuus, % Pohjois-Pohjanmaan Kartoitus yleiset tiet Koillismaa Karkea yleistys alle 15 65 85 75 15-25 32 63 50 25-40 18 26 25 40-60 10 8 10 60-200 2 6 5 4

Esteelliisyyttä aiheuttavat risteyskohdat Keski-Suomen ja Koillismaan selvitysten perusteella rumpu on totaalinen este 38% tapauksista ja osittainen este 19% tapauksista. Tämän ja edellisen dian tiedon perusteella voidaan tehdä karkea arvio, kuinka paljon rummut aiheuttavat esteellisyyttä Pohjois-Pohjanmaa puroissa ja pienissä joissa Risteyskohdan yläpuolinen valuma-alue, km 2 määrä, kpl Rumpujen Risteyskohtien kokonaismäärä, kpl Rumpujen määrä esteellisyyden mukaan Totaalinen este, kpl Osittainen este, kpl alle 15 742 557 211 111 234 15-25 976 488 185 98 205 25-40 984 246 93 49 103 40-60 626 63 24 13 26 60-200 926 46 18 9 19 Yhteensä 4 254 1 399 532 280 588 Ei este, kpl Nimetyissä vesimuodostumissa: 35 19 39 5

Uomien ja kulkuväylien risteyskohtien selvittäminen Rautateiden ja yleisten teiden tienalitusrakenteet tiedetään Yksityisteillä tietokantaa ei ole vielä olemassa Nyt koostettu aineisto mahdollistaa uomakohtaisesti esteellisyysriskin arvioinnin Voidaan hyödyntää muuttuneisuusarviossa ja toimenpiteiden priorisoinnissa Kohdekohtaista riskiarviota voisi tarkentaa esim. korkeusmallin avulla Kuitenkin yksittäisen risteyskohdan lopullinen esteellisyysarvio ja toimenpidetarve vaatii aina maastokäynnin. Risteyskohdan yläpuolinen valuma-alue, km 2 alle 15 (punainen) Todennäköisyys risteyskohdan esteellisyydelle, % Totaalinen este Osittainen este Ei estettä 29 17 55 15-25 (oranssi) 19 13 68 25-40 (keltainen) 10 10 81 40-60 (vihreä) 4 7 89 60-200 (sininen) 2 7 91 6

7

Muita pieniä virtavesiä koskevia selvityksiä Selvitys ihmistoiminnan vaikutuksista pienten virtavesien hydrologiaan o Sisältää ehdotuksen hydrologisen muuttuneisuuden arvioinnin maankäytön ja valuma-alueen ominaispiirteiden perusteella Hydrologisen ja morfologisen muuttuneisuuden arviointi pienissä virtavesissä o Menetelmiä edellistä suunnittelukierrosta kattavamman arvion tekemiseen 8