26.2.2014 1 TURUN JA KAARINAN N YHTEINEN KASVATUSASIAIN JOHTOKUNTA Aika Keskiviikko 26.2.2014 kello 19.33-20.16 Paikka Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, III kerros, Turku Läsnä Antti Koponen puheenjohtaja Jaana Jaakola varapuheenjohtaja Kari Kiesiläinen jäsen Jyrki Välimäki jäsen Hannu Hurme sihteeri, yhteisten työmuotojen johtaja Pekka Saarela kirkkoneuvoston edustaja Kutsuttuina Peter Gustavson Marja Ruusu Mirkka Torppa Poissa Hannu Isolauri varajäsen Hannu Kallio hallintojohtaja Riitta Karjalainen jäsen Mari Korhonen jäsen Laura Langh-Lagerlöf jäsen Liisa Purho varajäsen Heimo Rinne KN:n puheenjohtaja ASIALISTA 2/2014 10 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 11 Pöytäkirjantarkistajien valinta. 12 listan hyväksyminen. 13 LASTENOHJAAJA MAIJA-KURLING SUOJASEN PALKATTOMAN VAPAAN ANO- MUS 14 LASTENOHJAAJA MAIJA PURSIAISEN PALKATTOMAN VAPAAN ANOMUS 15 LASTENOHJAAJA PÄIVI SUOMALAISEN TYÖVAPAA (salainen) 16 LASTENOHJAAJA HEIDI LAAKSOSEN ERONPYYNTÖ LASTENOHJAAJAN TYÖ- SUHTEESTA 17 LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISESTÄ JOHTUVAT TOIMENPI- TEET 18 KUUDEN LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN JA YKSIKÖN MÄÄ- RÄAIKAINEN TYÖNTEKIJÄTARVE VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖSSÄ 19 KAARINAN SEURAKUNTANEUVOSTON TIEDUSTELU KOSKIEN KAARINAN SEURAKUNNAN HUOMIOIMISTA KASVATUSASIAINKESKUKSEN SUUNNITEL- MISSA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN TUKEMISEKSI
26.2.2014 2 20 OPPILAITOSTYÖN TYÖJÄRJESTELYT PETER GUSTAVSONIN JÄÄDESSÄ ELÄKKEELLE 1.9.2014 21 LEIRIKESKUSTYÖN ORGANISOINTIA POHTINEEN TYÖRYHMÄN MIETINTÖ JA SEN JOHDOSTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET 22 KASVATUSASIAIN KESKUKSEN VUOSILOMAT VARSINAISENA LOMA-AIKANA 2.5. 30.9.2014 23 asiat. 24 Muut mahdolliset asiat. 25 Seuraavan kokouksen ajankohta. 26 Kokouksen päättäminen ja muutoksenhaku. 10 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 19.33 todeten sen samalla lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 11 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkistajiksi vaalitaan Jyrki Välimäki ja Jaana Jaakola. 12 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN lista hyväksytään. 13 LASTENOHJAAJA MAIJA-KURLING SUOJASEN PALKATTOMAN VAPAAN ANOMUS Lastenohjaaja Maija Kurling-Suojanen anoo palkatonta vapaata ajalle 2. - 15.6.2014. Liite 1 13/2014
26.2.2014 3 Kasvatusasiain johtokunta myöntää lastenohjaaja Maija Kurling- Suojaselle palkatonta vapaata ajalle 2. - 15.6.2014. Maija Kurling-Suojanen, Mirkka Torppa, taloustoimisto Valmistelija Mirkka Torppa 040 3417237, mirkka.torppa@evl.fi 14 LASTENOHJAAJA MAIJA PURSIAISEN PALKATTOMAN VAPAAN ANOMUS Lastenohjaaja Maija Pursiainen anoo palkatonta vapaata ajalle 2. - 15.6.2014. Liite 1 14/2014 Kasvatusasiain johtokunta myöntää lastenohjaaja Maija Pursiaiselle palkatonta vapaata ajalle 2. - 15.6.2014. Maija Pursiainen, Mirkka Torppa, taloustoimisto Valmistelija Mirkka Torppa 040 3417237, mirkka.torppa@evl.fi 15 LASTENOHJAAJA PÄIVI SUOMALAISEN TYÖVAPAA (salainen) 16 LASTENOHJAAJA HEIDI LAAKSOSEN ERONPYYNTÖ LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEESTA Lastenohjaaja Heidi Laaksonen pyytää eroa lastenohjaajan työsuhteesta 1.3.2014 alkaen. Hän toivoo säästössä olevien vuosilomien ja lomakorvausten maksamista rahana. Liite 1 16/2014 Kasvatusasiain johtokunta myöntää lastenohjaaja Heidi Laaksoselle eron työsuhteestaan ja kiittää häntä työstään kasvatusasian keskuksen lastenohjaajana. Heidi Laaksonen, Mirkka Torppa, taloustoimisto, kirjaamo
26.2.2014 4 Valmistelija Mirkka Torppa 040 3417237, mirkka.torppa@evl.fi 17 LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISESTÄ JOHTUVAT TOIMENPITEET Lastenohjaaja Heidi Laaksonen on pyytänyt eroa lastenohjaajan työsuhteestaan 1.3.2014 alkaen. Laaksonen on eronpyynnön hetkellä hänelle myönnetyllä työvapaalla 26.11.2014 saakka (kasvatusasian johtokunta 30.5.2012 64). Hänen sijaisenaan toimii lastenohjaaja Sirje Siukola, jonka määräaikainen työsopimus perustuu kasvatusasian johtokunnan päätökseen 30.5.2014 65 työsopimus on määräaikainen ja alkaa 1.6.2012. Sijaisuus kestää vakinaisen toimen haltijan työhön paluuseen saakka tai enintään 26.11.2014 saakka. Lastenohjaaja Heidi Laaksosen eronpyynnön myötä hänen työvapaaseensa liittyvä sijaisuus raukeaa. Lastenohjaaja Sirje Siukola ei voi toimia lastenohjaaja Heidi Laaksosen työvapaan sijaisena tilanteessa, että Laaksonen ei ole enää työsuhteessa kasvatusasian keskukseen. Näin Sirje Siukolan määräaikainen työsuhde raukeaa Laaksosen työsuhteen päättymisen johdosta. Lapsityön johtaja esittää myöhemmin tämän johtokunnan kokouksessa Laaksosen työsuhteen uudelleen täyttämistä avoimen haun periaatteella muiden avoimeksi tulleiden työsuhteiden yhteydessä. Työsuhteet alkavat elokuussa 2014, toimintakauden 2014-2015 alussa. Varhaiskasvatuksen kuluvan toimintakauden 2013-2014 vahvistetut työjärjestelyt kuitenkin edellyttävät, että Laaksosen/Siukolan työpanosta tarvitaan toimintakauden 2013-2014 loppuun (2.6.2014) saakka vahvistetun kerhotoiminnan järjestämiseksi. Tähän perustuen lapsityön johtaja esittää Sirje Siukolan työssäolon jatkamista ajalle 1.3. - 2.6.2014. Määräaikaisuuden peruste on varhaiskasvatuksen yksikössä väliaikaisesti avoimena olevan työpanoksen sijaistus. Kasvatusasiain johtokunta toteaa Heidi Laaksosen työvapaaseen liittyvän sijaisuuden rauenneen Laaksosen työsuhteen päättymisen myötä. Lastenohjaaja Sirje Siukola nimetään määräaikaiseen lastenohjaajan työsuhteeseen perustuen siihen, että varhaiskasvatuksen yksikössä on ajalla 1.3. - 2.6.2014 väliaikainen tarve avoimena olevan työpanoksen sijaistukseen toimintakauden 2013-2014 työjärjestelyiden vuoksi. Sirje Siukola, Mirkka Torppa, taloustoimisto, kirjaamo On oikaisumahdollisuus. Valmistelija Mirkka Torppa 040 3417237, mirkka.torppa@evl.fi
26.2.2014 5 18 KUUDEN LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN JA YKSIKÖN MÄÄRÄAIKAINEN TYÖNTEKIJÄTARVE VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖSSÄ Varhaiskasvatuksen yksikössä on jätetty toimintakausina 2011-2013 neljä (4) avoimeksi tullutta lastenohjaajan työsuhdetta täyttämättä säästöihin liittyvin perustein. Toimintakauden 2013-2014 aikana avoimeksi on tullut tai tulee kuusi (6) työsuhdetta irtisanomisten tai eläköitymisten perusteella. Alustavien tietojen mukaan toimintakauden 2014-2015 aikana tulee edelleen avoimeksi 2-5 lastenohjaajan työsuhdetta eläköitymisten tai toisiin tehtäviin siirtymisen (irtisanoutuminen) perusteella. Toimintakausien 2011-2013 aikana varhaiskasvatuksen työjärjestelyjä on pystytty tehostamaan ja työntekijävaje ei ole vaikuttanut yksikön järjestämään perustoimintaan. Samaan aikaan toimintaa on kuitenkin laajennettu määrällisesti ja kehitetty sisällöllisesti huomioiden myös lastenohjaajien työhyvinvoinnin. Tämä on mahdollista keskitetysti johdetussa yhteisessä työmuodossa, kun lastenohjaajien viikkotyö pystytään osoittamaan usean seurakunnan alueelle. Keväällä 2014 varhaiskasvatuksen yksikössä on havaittavissa, että puuttuva työpanos alkaa vaikuttamaan merkittävästi perustoimintaan. Lisäksi työsuhteiden haltijat ikääntyvät ja uusia seurakuntatyöhön sitoutuneita lastenohjaajia on rekrytoitu työyhteisöön verrattain vähän. Huomionarvoista myös on, että yksikössä on noin 10 lastenohjaajaa joiden työsuhteita on jatkettu 6kk - 4 vuotta ajanjaksoiksi määräaikaisen työntekijä- tai sijaistarpeen perusteella ja usea heistä omaa erityisosaamista (esim. muskari, uudentyyppinen kristillinen kasvatus) johon yksikön toiminta perustuu. Lisäksi puutteena on, että yksikössä ei ole toimen haltijoissa lastenohjaajaa, joka ensisijaisesti pystyy toteuttamaan toimintaa ruotsinkielellä. Varhaiskasvatuksen toiminnan tarpeet, tulevaisuus ja henkilöstösuunnitelma huomioiden varhaiskasvatuksen yksikössä on tarve kuuden lastenohjaajan työsuhteen täyttämiselle. Työsuhteiden täyttämisen tarvetta kuvaa se, että mikäli kuusi avoimeksi esitettävää työsuhdetta jätetään täyttämättä, kolme iltapäiväkerhotoiminnan ryhmää ja kolme päiväkerhoryhmää lopetetaan välittömästi, josta tulee iltapäivätoiminnan maksujen ja avustusten loppumisen kautta lisäksi myös niin merkittäviä tappioita, että se johtaa usean muun kokoaikaisen lastenohjaajan työn lakkauttamiseen ja ratkaisu vaikuttaa keskeisesti yksikön kaikkeen toimintaan. Vuosina 2011-2013 avoimeksi jääneet neljä työsuhdetta jätetään yksikön tekemiksi säästöiksi. Säästöjä voidaan tehdä myös tarpeen mukaan lähiaikoina, kun yksikössä tapahtuu tiedossa olevia henkilöstömuutoksia uusien irtisanoutumisten ja eläköitymisen perusteella. Merkittäviä säästöjä tehdään myös työalan arjessa jatkuvasti, kun valtaosa ohjaajien sairaspoissaoloista ja pitkistä palkattomista vapaista jätetään sijaista-
26.2.2014 6 matta ja työjärjestelyjä tehdään hyvin tehokkaasti. Kuuden työsuhteen täyttäminen pysyy budjetin 2014 raameissa. Huomattavaa aiheessa myös on, että lastenohjaajat ovat työsopimussuhteisia työntekijöitä, eivät viranhaltijoita. Alustavien tietojen mukaan toimintakaudella 2014-2015 yksiköltä puuttuu avoimien työsuhteiden lisäksi noin 3,5 lastenohjaajan työpanoksen verran määräaikaista työresurssia johtuen mm. osa-aikaeläkkeistä, Turun kaupungin ostamista palveluista ja seurakuntien perhetyöhön ostamien viikkotuntien perusteella. Lapsityön johtaja esittää, että johtokunta täyttää kuusi lastenohjaajan avoimeksi tullutta työsuhdetta. Työsuhteiden täyttämiseen liittyvä prosessi käynnistetään niin, että kuuden lastenohjaajan valinnat on päätettävissä toukokuulla olevassa johtokunnan kokouksessa. Lisäksi valintaprosessissa huomioidaan varhaiskasvatuksen yksikön määräaikaisen työntekijätarpeen täyttäminen toimintakaudelle 2014-2015 ja valittavista tuodaan päätösesitys toukokuussa olevaan johtokunnan kokoukseen. Kasvatusasian johtokunta päättä täyttää kuusi lastenohjaajan työsuhdetta ja nimeää lapsityön johtajan käynnistämään siihen liittyvän hakuja valintaprosessin niin, että valintapäätös tehdään toukokuisessa johtokunnan kokouksessa. Hakuprosessissa on huomioitava yksikön määräaikaisen työpanoksen tarve toimintakaudella 2014-2015 ja toimien ohella on esitettävä henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin kevään aikana vahvistuvan tarpeen perusteella. Mirkka Torppa Valmistelija Mirkka Torppa 040 3417237, mirkka.torppa@evl.fi 19 KAARINAN SEURAKUNTANEUVOSTON TIEDUSTELU KOSKIEN KAARINAN SEURAKUNNAN HUOMIOIMISTA KASVATUSASIAINKESKUKSEN SUUNNITELMISSA ERITYISTÄ TUKEA TAR- VITSEVIEN NUORTEN TUKEMISEKSI Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvosto on 136/2013 20.12. pohtinut: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen lapsi- ja nuorisotyön tulisi ulottua koko seurakuntayhtymän alueelle. Ainakin Torinkulma-hanke ja Poikien Talo-hanke vaikuttavat olevan hyvin paikkasidonnaisia. Kaarinan seurakunnan näkökulmasta on syytä kysyä, miten jo nyt toteutetut ja suunnitteilla olevat hankkeet vaikuttavat/ tulevat vaikuttamaan myös kaarinalaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin.
26.2.2014 7 Liite 1 19/2014 Pohdinnan perusteella seurakuntaneuvosto päätti pyytää johtokunnalta selvitystä siitä, miten jo toteutetut ja suunnitteilla olevat erityistä tukea tarvitsevien nuorten toimintaa koskevat hankkeet vaikuttavat/ tulevat vaikuttamaan kaarinalaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin. * * * Kaarinan seurakuntaneuvosto kiinnittää erityistä huomiota kahteen työmuotoon, pikkulapsiperheitä tukevaan Torin kulma-toimintaan ja suunnitteilla olevaan Poikien Talo hankkeeseen. Torin kulma on syntynyt valtiorahoitteisena hankkeena, jota toteuttamassa olivat Turun kaupunki, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja paikalliset kolmannen sektorin toimijat. Toiminta on nyt vakiintunut siten, että sen vetovastuu on Turun kaupungilla, jonka kanssa seurakuntayhtymä on tehnyt sopimuksen yhteistyöstä toiminnan toteuttamisessa. Turku palkkaa toiminnan vetäjän, yhtymä osoittaa tilat ja yhden lastenohjaajan. Yhteisesti palkataan toinen lastenohjaaja. Fyysisesti Torin kulma sijaitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueen kannalta erittäin keskeisellä paikalla, Vimmassa. Kauppatorille on kaikkialta Turun ja Kaarinan alueelta kohtuullisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Kuten muutkin yhteisesti toteutettavat työmuodot, on myös Torin kulmatoiminta perusajatukseltaan alueellista. Koska seurakuntayhtymä on Turun kaupungin rinnalla toimintaa toteuttamassa, palvelee se yhtä lailla Kaarinan kuin Turunkin kaupungin asukkaita seurakuntarajoista riippumatta. Perheiden on mahdollista päästä toimintaan joko Turun neuvolaverkoston tai diakoniatyöntekijöiden kautta. Koska Kaarinan kaupunki ja sen neuvolaverkosto eivät ole olleet hankkeessa mukana, kuuluu perheiden mahdollinen ohjaaminen toiminnan piiriin Kaarinan kaupungin alueen osalta Kaarinan ja Piikkiön seurakuntien diakoniatyön vastuulle. Tarkempia tietoja toimintaan pääsemisestä saa suoraan Torin kulmasta Nana Luomalta (040-480 2247). Henkilö- ja tilaresurssien rajallisuuden vuoksi Torin kulma toiminta ei kokoa suuria joukkoja, mutta on osoittautunut erittäin toimivaksi työmuodoksi perheille, joilla on ongelmia elämänhallinnan ja arjen rutiinien hoitamisessa ja jotka vielä eivät ole joutuneet sosiaalitoimen raskaampien hoitotoimenpiteiden piiriin. * * * Erityistä tukea tarvitsevien nuorten toiminnasta vastaava nuorisosihteeri Tiina Karppinen vastaa kysymykseen Poikien Talo-hankkeesta ja selvittää myös laajemmin erityistä tukea tarvitsevien nuorten tukemisen tämän hetken suuntaviivoja: Erityistä tukea tarvitsevien nuorten toimintaa pystytään tukemaan parhaiten yhteistyössä. Sen vuoksi kasvatusasiain keskuksen erityisnuorisotyön nuorisihteeri toteuttaa ja suunnittelee toimintoja yhteistyössä eri
26.2.2014 8 tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat seurakunnat, kaupungit ja niin paikalliset kuin valtakunnalliset järjestöt ja yhteisöt. Poikien Talo-hanke on vasta suunnitteluvaiheessa ja kyseessä on valtakunnallisestikin uusi hankemalli. Ensimmäinen, Helsingin Poikien Talo, on avattu vuonna 2011. Vastaavanlaisia Tyttöjen Taloja on ollut valtakunnallisesti jo viitisentoista vuotta ja Turun Tyttöjen Talo kuusi vuotta. Niin Tyttöjen Talo, kuin Poikien Talo sijoittuu maantieteellisesti yleensä suurempiin kaupunkeihin, mutta palvelut koskettavat nuoria ja ammattilaisia yli kuntarajojen. Tyttöjen- ja Poikien Talo toiminnot ovat avoimia kaikille ja myös ammattilaisten koulutuksia ja tapaamisia järjestetään kaikille kuntarajoista riippumatta. Kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri kuuluu Turun Tyttöjen Talon asiantuntija-ryhmään ja Varsinais-Suomen Tyttötyöverkostoon. Poikien vastaavaa verkostoa ei ole vielä perustettu, mutta jos Poikien Talohanke onnistuu, niin varmasti myös siihen liittyvää ammattilaisten kohtaamisia tullaan järjestämään Varsinais-Suomen alueella. Nuorisotakuun tuomat mahdollisuudet koskettavat kaikkia kuntarajoihin katsomatta. Nuorison työllisyyttä ja opiskelua tukevat toimenpiteet ovat kaikkien käytettävissä ja siihen liittyvää informaatiota jaettiin kasvatusasiain keskuksen järjestämässä infotilaisuudessa 4.2.2014. Lisäinformaatiota nuorisotakuun toteuttamisesta voi tiedustella nuorisosihteeri Tiina Karppiselta (040-3417298, tiina.karppinen@evl.fi). Erityisnuorisotyön työryhmä, joka koostuu seurakuntien nuorisotyönohjaajista ja kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeristä, kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Erityisesti tälle työryhmälle kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri jakaa eri verkostoissaan saamia tietoja ja ideoita. Työryhmässä jaetaan myös paikallisia huolia ja niihin yritetään etsiä ratkaisuja yhdessä. Työryhmän ideoiden pohjalta kasvatusasiain keskus on järjestänyt seurakuntayhtymän työntekijöille koulutuksia esim. päihdekasvatuksesta, nuorten mielenterveysasioista ja nuorten ongelmapelaamisesta. Lisäksi työryhmä käy tutustumassa eri tahoihin, jotka järjestävät palveluita erityistä tukea tarvitseville nuorille. Syksyllä 2012 Turun AMK:n opiskelijat tekivät nuorisotyötä tekevien avuksi Nuoren palvelupolun Turussa. Keväällä 2013 vastaava opas tehtiin Kaarinan kaupungin palveluista. Opas on kaikkien hyödynnettävissä ja löytyy yhteiseltä Y-asemalta. Se, miten nämä edellä kuvatut toiminnot tukevat kaarinalaisen lapsen ja nuoren kasvua on vaikeaa arvioida. Kasvatusasiain keskus tuottaa palveluita seurakuntien käyttöön ja nämä toiminnot ovat kaikkien seurakuntien käytettävissä. Toivomme, että yhteisten koulutusten ja muiden tilai-
26.2.2014 9 suuksien kautta hyviksi ja tarpeellisiksi koetut käytännöt leviävät paikallisseurakuntiin. Yhteistyö Kaarinan seurakunnan työntekijöiden kanssa on ollut vaivatonta ja antoisaa ja uskomme että yhteistyö jatkuu samanlaisena. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeet vaihtelevat ja myös paikallisia hankkeita ja ideoita tulee kehittää. Kasvatusasiain keskus ja sen työntekijät ovat avoimia uusille avauksille ja yhteistyön kehittämiselle kaikkien tahojen kanssa. Kasvatusasiain johtokunta päättää antaa Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvostolle esittelyn mukaisen vastauksen. Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvosto. Valmistelijat Hannu Hurme, 040-3417250, hannu.hurme@evl.fi, Tiina Karppinen, 040-3417298, tiina.karppinen@evl.fi 20 OPPILAITOSTYÖN TYÖJÄRJESTELYT PETER GUSTAVSONIN JÄÄDESSÄ ELÄKKEELLE 1.9.2014 Seurakuntayhtymän pitkäaikaisen, kaksikielisen, oppilaitosteologi Peter Gustavsonin (yliopistopappi) eläkkeelle jääminen 1.9.2014 antaa mahdollisuuden oppilaitostyön työjärjestelyjen uudelleen arviointiin. Työalan resursointia pohdittaessa on tarpeen kerrata yliopistopapin työn kuva ja merkitys yliopistomaailmassa. Oppilaitospapin työnkuva on monipuolinen. Oppilaitospapin työ koskettaa ihmisten arkea opiskelijoista opetushenkilöstöön ja muihin oppilaitosten työntekijöihin. Yksilökohtaamisten ohessa se on myös yhteisön palvelemista, sillä työmuoto on mukana rakentamassa työ- ja opiskeluhyvinvointia, tukemassa kriisien hetkellä, kulkemassa vierellä kaikessa mikä yhteisöä koskettaa. Nykyisessä taloustilanteessa, jossa ytneuvottelut, säästöt ja irtisanomiset ovat osa oppilaitosten arkea, on koettu eduksi, että tukihenkilöiden joukossa oppilaitospapit ovat olleet samanaikaisesti yhteisöt tuntevia ja kuitenkin organisaation ulkopuolisia tahoja. Oppilaitostyö on siitä erikoinen kirkon työmuoto, että se tavoittaa kaikki nämä ihmiset ja yhteisöt itse kunkin arjen keskellä, päiväsaikaan. Näin oppilaitospapit kohtaavat niin aktiivisia seurakuntalaisia kuin myös niitä, joilla side kirkkoon on ohut tai jopa puuttuu täysin. Tärkeiden mielikuvia luovien ja jäsenyyttä tukevien kohtaamisten ohessa oppilaitostyö muodostaa kirkon suhteita muuhun yhteiskuntaan ja täten tukee kirkkomme roolia yhteiskunnallisena toimijana roolia, joka vähentyneen jäsenistön
26.2.2014 10 ja kirkkoa vastustavien tahojen aktiivisen kampanjoinnin takia on ohenemassa. Tähän asti oppilaitospapit ovat koettu tärkeäksi oppilaitosten hyvinvointia tukevaksi yhteistyötahoksi. Päätoimisten oppilaitostyöntekijöiden olemassa olo mahdollistaa tämän, sillä toteutuakseen hyvin työ vaatii runsaasti erityisosaamista ja perusteellista oppilaitosten ja niiden toimintaympäristöjen tuntemusta. Samalla kirkon yhteisölähtöisen työotteen asiantuntijoina heillä on annettavaa myös seurakunnille. Kulttuurien kirjo on lisääntynyt maassamme. Lisäksi moni oppilaitos jo omassa strategiassaan painottaa kansainvälisyyttä keskeisenä tavoitteena. Kysyntää oppilaitospappien osaamiselle monikulttuurisuuden kohtaajana, uskontoperinteiden tuntijana ja dialogin rakentajana siis luonnostaan on. Tämä näkyy niin luentopyyntöinä kuin arkisten kysymysten keskellä tapahtuvassa pohdinnassakin. Seurakuntayhtymän oppilaitostyössä on tällä hetkellä kaksi ja puoli työntekijää, yksi korkeakoulutyössä, yksi ammatillisissa oppilaitoksissa ja yksi puoliksi korkeakoulutyössä. Tämän viran toinen puoli on osoitettu kansainväliselle työlle pääosin kansainvälisen seurakunnan kautta. Oheinen taulukko osoittaa, että työalan resurssi on valtakunnallisessa vertailussa merkittävistä opiskelupaikkakunnista pienin, eikä, työn siitä merkittävästi kärsimättä, mahdollista viran täyttämättä jättämistä. Kaupunki Asukkaita *) Opiskelijoita Työntekijät /opiskelija Helsinki 610.601 108.000 6 18.000 Espoo 259.383 28.000 5 5.600 Tampere 219.624 41.000 5 8.200 Vantaa 206.960 8.500 3 2.833 Oulu 192.680 32.000 5 6.400 Turku 181.569 52.800 2,5 21.120 Jyväskylä 133.420 29.000 2 14.500 Kuopio 105.651 18.000 3 6.000 Lahti 103.344 11.000 2 5.500 *) 31.8.2013 Huom. Espoossa yksi työntekijä on kanttori, Tampereella yksi on diakoni, Vantaalla yksi on nuorisotyönohjaaja, Oulussa yksi on diakoni ja Kuopiossa yksi on kanttori. Huom. Turun lukumäärä koostuu: yliopisto 30.000 opiskelijaa (joista 17.500 aikuisopiskelijaa) + ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut 14.000 nuorisoasteen + 7.000 aikuisopiskelijaa + 1.800 henkilökuntaan kuuluvaa = 52.800. Viroista kansainvälisen työn ja oppilaitostyön yhdistelmävirka on osoittautunut ongelmalliseksi, eikä viran hoitamista nykyisessä muodossa enää ole syytä jatkaa. Kirkkoherrojen aloitteesta ja kirkkoneuvoston 27.10.2011 asettaman toimikunnan mietinnön pohjalta selviteltiin kansainvälisen vastuun järjestämistä Turun ja Kaarinan seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä. Helmikuussa 2012 päivätyn mietinnön vastaanotto seurakunnissa osoit-
26.2.2014 11 tautui kuitenkin niin riitaiseksi, että kirkkoneuvosto päätti 13.9.2012 jättää mietinnön raukeamaan. Tämän tapahtumaketjun seurauksena yhteinen näky kansainvälisen työn järjestämisestä seurakunnissa ja yhtymässä puuttuu edelleen. Keskustelu kirkon ja seurakuntayhtymän hallinto- ja organisaatiomuutoksista on käynnissä, mutta nopeita ratkaisuja ei sen paremmin kirkolliskokouksen kuin yhtymänkään osalta ole odotettavissa. On kuitenkin mahdollista, että osana nyt käynnissä olevaa prosessia löydetään yhteinen näky kansainvälisen työn toteuttamisesta. Vallitsevassa tilanteessa olisi syytä löytää ratkaisu, joka takaisi oppilaitos- ja kansainvälisen työn jatkumisen nykyisessä laajuudessaan, mutta samalla antaisi joustavat mahdollisuudet sekä oppilaitos-, että kansainvälisen työn järjestämiseen edessä olevien suurten ratkaisujen edellyttämällä tavalla. Kasvatustoimen johtaja on päätynyt esittämään seuraavaa töiden kokonaisratkaisua. Oppilaitos- ja kansainvälisen työn pappi, Mia Pusa, on ilmoittanut olevansa valmis siirtymään Peter Gustavsonin jälkeen avautuvan viran hoitajaksi. Tätä ratkaisua voidaan sektorin kannalta pitää optimaalisena, koska Pusalla on työalan laaja kokemus ja Gustavsonin työparina hän työskennellyt nimenomaan yliopistomaailmassa. Siirron myötä vapautuva oppilaitos- ja kansainvälisen työn pastorin virka täytettäisiin tässä vaiheessa määräaikaisesti ajalle 1.9.2014-31.12.2016. Tuomiorovasti Heimo Rinne on esittänyt, että tuomiokirkkoseurakunta voisi ottaa kansainvälisen työn vastuulleen siten, että työn palkkaus osoitettaisiin kasvatusasiainkeskuksen kansainvälisen- ja oppilaitostyön virasta. Tehtävää hoitaisi 50 % palkkauksella pastori Miika Ahola, joka jo nyt on jossain määrin mukana sektorin toiminnassa. Jäljellä olevan 50 % oppilaitostyön virka olisi mahdollista järjestää siten, että tohtorinopintojaan aloitteleva pastori Laura Kajala ottaisi tehtävän hoitaakseen. Pastori Kajala on ilmoittanut olevansa käytettävissä tehtävään. Esitetty määräaika olisi sopiva myös pastori Kajalan tohtorinopintoja ajatellen. Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että: 1. Oppilaitos- ja kansainvälisen työn pastori, Mia Pusa siirretään suostumuksensa mukaan, virkaa auki julistamatta Peter Gustavsonin jälkeen vapautuvaan seurakuntayhtymän kaksikielisen oppilaitosteologin (yliopistopappi) virkaan 1.9.2014 alkaen. Siirrolla ei ole kustannusvaikutuksia. 2. Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Miika Ahola nimitetään 50 % kansainvälisen papin määräaikaiseen virkaan ajalle 1.9.2014 31.12.2016. Viran palkkamäärärahat säilyvät kasvatusasiainkeskuksessa.
26.2.2014 12 3. Pastori Laura Kajala palkataan kasvatusasiainkeskuksen 50 % oppilaitostyön (yliopistopappi) määräaikaiseen virkaan ajalle 1.9.2014 31.12.2016. Yhteinen kirkkoneuvosto Valmistelija Hannu Hurme, 040-3417250, hannu.hurme@evl.fi 21 LEIRIKESKUSTYÖN ORGANISOINTIA POHTINEEN TYÖRYHMÄN MIETINTÖ JA SEN JOH- DOSTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET Kasvatusasiain johtokunta asetti 89/2013 4.9. työryhmän selvittämään leirikeskustoiminnan organisaatiouudistusta. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin leiritoiminnan kustannustehokkuuden ja joustavuuden lisääminen. Työryhmän tuli selvittää muun muassa seuraavia asioita: Leirikeskusten käsittely yhtenä keskuksena, jolla on toimintaa kolmessa eri paikassa. Keskusten käyttö hiljaisena aikana siten, että käytössä olevissa keskuksissa on mahdollisimman suuri käyttöaste. Vakituisen henkilökunnan käyttäminen siten, että ulkopuolisen lisähenkilöstön käyttö minimoidaan. Siivouksen järjestäminen. Hallinnon keskittäminen siten, että kurssikeskusten johtaja (nuorisosihteerin viran muuttaminen selkeästi tähän suuntaan) ja hallinnollinen emäntä vastaavat markkinoinnista, henkilöhallinnosta, taloudesta ja ravintosuunnittelusta ja keskusten henkilöstö operatiivisesta toiminnasta. Työryhmään nimettiin kasvatustoimenjohtaja Hannu Hurme, leirikeskuksista vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu, johtokunnan varapuheenjohtaja Jaana Jaakola, johtokunnan jäsen Riitta Karjalainen ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Lisäksi edellytettiin, että työryhmä kuulee työnsä aikana nykyisiä työntekijöitä ja mahdollisia muita asiantuntijoita. Koska työryhmän tehtävänä oli koko leirikeskustyön organisaation pohtiminen ja leirikeskuksissa työskentelee sekä kasvatusasiainkeskuksen että kiinteistötoimiston alaisia työntekijöitä (isännät), päätti työryhmä täydentää itseään työpäällikkö Antti Lehtikankareella. * * * TIIMIMALLI Työryhmä on pohtinut laajasti erilaisia malleja ja kuullut yhteistyömenettelyn mukaisesti sekä kurssikeskusten nykyisiä hoitajia Hanna Arhi- Sahlstenia ja Samuli Kalliota, yhtymän palveluksesta pois siirtynyttä
26.2.2014 13 kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen-Ruohoa ja hänen virkaansa vt:nä hoitavaa Heidi Heikosta (25.11.2013) sekä isäntiä Jukka Lehtinen, Hannu Vartiainen ja Seppo Muurinen (22.1.2014). Työntekijöiden kuulemisissa esiin nostamat näkemykset on otettu huomioon työryhmän lopullista esitystä laadittaessa. Työnsä tuloksena työryhmä esittää tiimimallin käyttöönottoa, jossa leirikeskukset nähdään yhtenä yksikkönä, jolla on toimintaa kolmessa eri paikassa ja jota johdetaan leirikeskustyön johtajan, kahden kurssikeskuksen hoitajan ja emännän muodostaman tiimin voimin. Tiimin jäsenten tarkemmat työnkuvat käyvät ilmi oheisesta liitteestä (liite 1 20/2014). Keskeiset muutokset ovat: 1. Kurssikeskuksista vastaavan nuorisosihteerin virka muutetaan uudeksi leirikeskustyön johtajan viraksi. Uuden viran työnkuva on nuorisosihteerin tehtävää vaativampi ja edellyttää palkkauksen uudelleen arviointia) 2. Sinapin kurssikeskuksen hoitajan virka muutetaan Sinapin emännän viraksi (uusi virka), jolle kuuluu vastuu Sinapin arjen työn sujuvuudesta (uusi virka, jonka palkkaus asettuu keittäjän ja kurssikeskuksen hoitajan viranpalkkauksen väliin). Uuteen virkaan siirretään vt:nä kurssikeskuksen hoitajan virkaa nyt hoitava keittäjä Heidi Heikonen. Heikoselta vapautuvaa keittäjän toimea ei täytetä. 3. Heinänokan ja Sinapin kurssikeskuksen hoitajan tehtävät yhdistetään, jolloin tehtävä laajuudeltaan vastaa nykyistä paremmin Kunstenniemen kurssikeskuksen hoitajan virkaa. 4. Osa kurssikeskusten hoitajien työnkuvasta muuttuu siten, että vastuu työtehtävien valvonnasta ja organisoimisesta/johdosta siirtyy leirikeskustyön johtajan vastuulle. Samalla kurssikeskuksen hoitajille osoitetaan omien kurssikeskustensa hoidon lisäksi omat erityistyöalat, kuten työvuorovastuu sekä markkinointi- ja cateringpalvelut. Muutoksista johtuva työn määrä pysyy nykyisellä tasolla, joten muutoksilla ei ole vaikutuksia kurssikeskusten hoitajien palkkaukseen. 5. Leirikeskushenkilökunnan määrä vähenee yhdellä. Hiljaisina aikoina kurssikeskusten osittaisella sulkemisella ja muilla toimintaa tehostavilla toimenpiteillä, pystytään toiminta pyörittämään omalla henkilökunnalla. Toiminnan ruuhka-aikoina, kuten kesällä, turvataan työntekijäresurssien riittävyys määrärahojen sallimissa puitteissa määräaikaisilla työntekijöillä ja tilapäisillä ekstraajilla. 6. Kurssikeskusten isäntien tehtävät muuttuvat pääosin kiinteistönhoitotehtäviksi, joskin heidän tehtäviinsä liitetään leirikeskustyön johtajan ja kiinteistötoimiston yhteisen harkinnan mukaan soveltuvin osin myös yleisönpalvelutehtäviä. 7. Leirikeskusten siivous suunnitellaan kokonaan uudelleen leirikeskustyön tiimin ja kiinteistötoimiston välisessä neuvottelussa. Työryhmän näkemyksen mukaan tiimimalli vastaa työryhmälle asetettuihin haasteisiin ja ottaa huomioon sekä haastatteluissa esille nousseet
26.2.2014 14 henkilökunnan näkemykset, että leirikeskusten arkitodellisuuden ja erilaisuuden. Työryhmä korostaa sitä, että tiimissä tehty yhteinen suunnittelu mahdollistaa töiden mahdollisimman tehokkaan toteuttamisen. Ateriasuunnittelussa käyttöön otettava reseptiikkaohjelma mahdollistaa erilaisten asiakasryhmien huomioimisen ruokalistojen laadinnassa, mutta pitää samalla elintarvikekustannukset jokaisessa keskuksessa samalla tasolla. Työryhmän käsityksen mukaan myös tulevaisuudessa palvelujen tuottaminen leirikeskuksissa toteutuu tehokkaimmin ja joustavimmin oman vakituisen henkilökunnan ja leirikeskuksissa tuttujen sijaisten voimin. Yhteinen rekrytointi mahdollistaa mallille tarpeellisen sijaispankin luomisen ja ylläpitämisen. Liite 1 21/2014 Kasvatusasiain johtokunta keskustelee työryhmän esityksestä ja päättää pyytää siitä leirikeskushenkilökunnan kirjalliset lausunnot, jonka jälkeen asiaa palaa johtokunnalle kirkkoneuvoston käsittelyyn lähetettäväksi. Leirikeskushenkilökunta. Valmistelija Hannu Hurme, 040-3417250, hannu.hurme@evl.fi 22 KASVATUSASIAIN KESKUKSEN VUOSILOMAT VARSINAISENA LOMA-AIKANA 2.5. 30.9.2014 kasvatusasiain keskuksen vuosilomiksi varsinaisena loma-aikana 2.5. 30.9.2014 on esitetty oheisessa liitteessä. Liite 1 22/2014 Kasvatustoimen johtajan sijaisena toimii 7.7. 10.8. Kari Kanala. Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttäviksi kasvatusasiain keskuksen vuosilomat varsinaisena lomaaikana 2.5. 30.9.2014 liitteen 1 21/2014 mukaisina. Kasvatustoimen johtajan sijaisena toimii 7.7. 10.8. Kari Kanala. Yhteinen kirkkoneuvosto. Valmistelija Hannu Hurme, 040-3417250, hannu.hurme@evl.fi
26.2.2014 15 23 ILMOITUSASIAT Kirkkoneuvosto 17/2014 23.1. Vuosikertomuksen laatiminen vuodelta 2013. Toimikuntaan valittiin hallintojohtaja Hannu Kallio, pj., tiedotuspäällikkö Paula Heino, talousjohtaja Irma Hokka, kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme, tiedottaja Mervi Sipilä-Koski, kirkkoherra Björn Öhman ja hallintosihteeri Heli-Maarit Makkonen. Henkilöstöpäällikkö 1/2014 18.1. Hanna Arhi-Sahlsténin, Samuli Kallion, Heidi Heikosen ja Marja Ruusun ryhmätyönohjaus. Myönnettiin oikeus ryhmätyönohjaukseen viisi kertaa vuonna 2013 ja kuusi kertaa vuonna 2014. Työnohjaajana toimii Harri Heinonen. Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvosto 136/2013 20.12. Yhteisen kasvatusasiain johtokunnan päätös koskien erityistä tukea tarvitsevien nuorten toiminnan suuntaviivoja. Lausuntopyyntö, johon on vastattu tässä listassa. pöytäkirjat Yhteisten työmuotojen johtaja 1/2014 3.2. Määräaikainen työsopimuksen tarkennus. Lastenohjaaja Minna Seppäsen työsopimusta laajennetaan ajalle 1.1.-1.6.2014: viikkotuntimäärä 34 h/vk (aikaisempi päätös 30 h/vk kasvatusasiain jk 68/2013). 2/2014 3.2. Anni Tuomisen palkkaaminen lastenohjaajaksi. Palkkaan Anni Tuomisen lastenohjaajaksi ajalle 30.1. 1.6.2014. Työaika 30 h/vk. Vaativuusryhmä 401/67. Kasvatustoimen johtaja 9/2014 24.1. Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Kirsi Koskinen on anonut palkatonta vapaata 14.2.2014. Myönnetään. 10/2014 29.1. Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Heidi Muhonen on anonut palkatonta vapaata 14.2.2014 klo 11-16. Myönnetään. 11/2014 29.1. Palkallinen vapaa. Lastenohjaaja Merja Forsman on anonut palkallista vapaata 10.3.2014 osallistuakseen Kirkon alat ry:n työvaliokunnan ja hallituksen kokouksiin sekä 25.4.2014 osallistuakseen Kirkon alat ry:n edustajiston kokoukseen. Myönnetään.
26.2.2014 16 12/2014 4.2. Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Heidi Muhonen on anonut palkatonta vapaata ajalle 28.2.2014 ja 3. 9.3.2014 (1 + 5 + 2 päivää). Myönnetään. 13/2014 10.2. Palkaton vapaa. Nuorisosihteeri Jani Käsmä on anonut palkatonta vapaata ajalle 10. 13.3.2014 (4+1) ja 28. - 30.4.2014 (3+1). Myönnetään. 14/2014 11.2. Palkaton vapaa. Nuorisosihteeri Leena Lähde on anonut palkatonta vapaata 22.5.2014. Myönnetään. Kasvatustoimen johtaja on allekirjoittanut seuraavat työsopimukset: Seppänen Minna Lastenohjaaja 1.1.-1.6.2014: (lisäys tuntimäärään) 34 h/vk. Tuominen Anni Lastenohjaaja 30.1.-1.6.2014: 30 h/vk Kasvatusasiain johtokunta merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Ei ilmoitusta. Valmistelija Hannu Hurme 040-3417250, hannu.hurme@evl.fi 24 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 24.1. NUORISOTYÖN TIIMIN TEHTÄVIEN MÄÄRITTELY JA ORGANISOINTI 25 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Marja Ruusu esitti, että johtokunta voisi ryhtyä toimenpiteisiin nuorisotyön tiimin tehtävien määrittelemiseksi ja organisoimiseksi leirikeskusten uudelleenorganisoinnin mahdollisesti toteutuessa, koska leirikeskusten uudelleenorganisointi supistaa merkittävästi nuorisotyön tiimin nykyisiä resursseja. Johtokunta päätti kirjata esityksen pöytäkirjaan ja palata asiaan leirikeskusten uudelleenorganisoinnin toteuduttua. Kasvatusasiain johtokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona 19.3.2014 kello 17.30 kirkkoneuvoston kokoushuoneessa, Eerikinkatu 3 A, III kerros. Huomaa: Kokouksen aloitusaika ja paikka saattaa muuttua samaan aikaan mahdollisesti pidettävän rakenneseminaarin takia. Johtokunta merkitsee kokousajan tietoonsa saatetuksi.
26.2.2014 17 Johtokunnan kokoukseen osallistuvat. Valmistelija Hannu Hurme 040-3417250, hannu.hurme@evl.fi 26 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA MUUTOKSENHAKU Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20.16. Muutoksenhaku liitteenä 1 26/2014. Kokouksen puolesta: Antti Koponen puheenjohtaja Hannu Hurme sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytään: Jyrki Välimäki Jaana Jaakola Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskuksessa 5. kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A, 6.3.2014 20.3.2014 klo 8.00-15.00, josta on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululla 3.3.2014 20.3.2014 klo 8.00-15.00. Hannu Hurme