Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle kotiin annettavat palvelut lisääntyvät Kaupin sairaalan ja Rauhaniemen sairaalan toiminta loppuu 2020 mennessä Vanhainkotiasuminen muuttuu vuoteen 2020 mennessä tehostetuksi palveluasumiseksi Palvelurakenteen muutoksen on laskettu vähentävän menoja noin 27 miljoonaa euroa. Kustannuksia ei ole tarkoitus sälyttää lisää palvelujen käyttäjien harteille eikä laadusta aiota tinkiä.
Case Apunen Suomessa ihmiset viettävät laitoksessa keskimäärin kolme vuotta ennen kuolemaansa. Matti Apunen: Kunnat tarvitsevat arkipäivän taloustiedettä. HS kolumni 29.10.2013
Ajankohtainen pitkäaikaishoito Väestö vanhenee, vanhuusikä pitenee: 30 vuodessa 70-vuotiaiden elinajanodote Suomessa on kasvanut 10 14 vuotta miehillä ja 13.5 17 vuotta naisilla yli 70-vuotiaiden määrä melkein kaksinkertaistui yli 90-vuotiaiden määrä yli viisinkertaistui (Tilastokeskus 2013). kaikkein vanhimpien toimintakyky ei ole parantunut muistisairauksien yleistyminen Palvelujen järjestämistapa muuttuu palvelurakenne muuttuu julkisesti ja yksityisesti tuotetun hoivan uudenlainen yhteensovittaminen (Anttonen 2009)
Luennon sisältö Mitä on pitkäaikaishoito? Kuka sitä pitkäaikaishoitoa käyttää? Trendit Mitä näistä trendeistä seuraa? Lopuksi
Mitä on pitkäaikaishoito? Lääketieteellistä ja ei-lääketieteellistä hoitoa ihmisille, joilla on krooninen sairaus tai toimintakyvyn vajaus Pääpaino päivittäisissä toiminnoissa auttamisessa Ei yhtä määritelmää, sisältää erilaisia palveluja ympärivuorokautinen ja ei-ympärivuorokautinen laitos- ja avohoito virallinen ja epävirallinen Pitkäaikaishoitoa voi tarvita missä iässä tahansa Terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa olleista 93 % oli 65 vuotta täyttäneitä
Pitkäaikaishoito tällä luennolla vanhainkoti terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoito hoito kestänyt vähintään 90 päivää tehostettu palveluasuminen sekä sosiaali- että terveystoimessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamaa avo- ja laitoshoitoa puuttuu: kotihoito, omaishoito
COCTEL-hanke Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palvelutarpeet tutkitaan vanhojen ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä, kustannuksia ja hoitopolkuja kahtena viimeisenä elinvuotena viimeisiä vuosiaan elävät vs. pidempään elävät terveystieteiden yksikössä vuodesta 2005 gerontologian ja terveystaloustieteen ryhmien yhteinen hanke Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Leena Forma, Jutta Pulkki, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen
COCTEL-hankkeen aineisto rekisteriaineisto (Tilastokeskus, THL, Kela) kaikki vuosina 1998 ja 2002-2008 70-vuotiaana kuolleet suomalaiset 40 % satunnaisotos vuosina 1999-2001 saman ikäisinä kuolleista verrokit, jotka elivät vähintään kaksi vuotta pidempään, kaltaistettu iän, sukupuolen ja kotikunnan mukaan yhteensä n. 320 000 tapausta, 220 000 tapaus-verrokki -paria
Kuka sitä pitkäaikaishoitoa käyttää? tuloksia COCTEL-hankkeesta huom. ei sisällä kaikkia pitkäaikaishoidon käyttöön yhteydessä olevia tärkeitä tekijöitä (esim. toimintakyky, sosioekonominen asema, omaishoidon saatavuus)
Pitkäaikaishoidon käyttö ja kuoleman läheisyys
Pitkäaikaishoidon käyttö, ikä ja kuoleman läheisyys
Pitkäaikaishoidon käyttö, ikä, sukupuoli ja kuoleman läheisyys
Dementia (2 viimeistä elinvuotta) n= 145 944
Kuolemien määrä ikäryhmittäin (Tilastokeskus)
Muistisairaiden asiakkaiden osuus (%) eräissä sosiaali- ja terveyspalveluissa 2001-2009 Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009 Tilastoraportti 12/2011, 17.3.2011. THL.
Trendien taustalla: suositukset / linjaukset Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 (STM ja Kuntaliitto): Sellainen pitkäaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastoilla, joka ei ole lääketieteellisesi perusteltua, on korvattava muilla vaihtoehdoilla. Riittävä kotihoito ja tehostettu palveluasuminen sekä uudenlaiset palvelukonseptit mahdollistavat pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämisen. Vanhuspalvelulaki 2013: Pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti yksityiskotiin tai muuhun kodinomaiseen hoitopaikkaan annettavilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. kotona loppuun asti / mahdollisimman pitkään
Valtakunnalliset tavoitteet: 75 vuotta täyttäneet (%) 2000 2005 2010 2011 2012 2017 Kotona asuvat 89,7 89,6 89,5 89,6 91-92 Kotihoidon piirissä 11,2 11,8 12,2 13-14 Omaishoidon tuen asiakkaat Tehostetun palveluasumisen asiakkaat Vanhainkodeissa tai terveyskeskuksessa 3,0 3,7 4,2 4,4 4,5 6-7 1,7 3,4 5,6 5,9 6-7 8,4 6,8 4,7 4,4 2-3 Lähde: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2013
Trendit pitkäaikaishoito yhteensä 2002-2008 julkinen ja yksityinen pitkäaikaishoito 2002-2008 laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen koko Suomessa lääneittäin mitä näistä trendeistä seuraa?
Pitkäaikaishoidon käyttö yhteensä (julkinen ja yksityinen) kahtena viimeisenä elinvuotena
Terveyskeskuksen, vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen käyttö (julkinen ja yksityinen) kahtena viimeisenä elinvuotena.
Pitkäaikaishoidon käyttö lääneittäin. 2 viimeistä elinvuotta. Lähde: Pulkki ym. submitted.
Mitä tästä muutoksesta seuraa? kustannukset rahoitus hoidon jatkuvuus / siirtymät
Voiko palveluasuminen korvata laitoshoitoa? Avo- ja laitoshoidon porrastus Lähde: Noro ja Finne-Soveri 2008. VATT-julkaisuja 48.
Hoitopäivän kustannukset v. 2008 Vanhainkoti 131,0 Tehostettu palveluasuminen 100,0 TK pitkäaikaishoito 122,9 Lähde: Hujanen ym. 2008: Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes. Ovatko eri palvelujen kustannukset vertailukelpoisia? sisältävätkö samat kustannuserät? Palveluasumisen yksikkökustannukset eivät sisällä asumisen kustannuksia (vuokria)!! eivät sisällä lääkekustannuksia asiakasmaksut? palvelupaketti?
Hoitopäivän kustannukset 2 Vanhainkoti 131,0 Tehostettu palveluasuminen 100,0 119,8 1 TK pitkäaikaishoito 122,9 1 Lisätty asumisen kustannukset 9,6 per päivä (Kelan asumistukitilasto 2008) ja lääkekustannukset 8,5 per päivä (COCTEL-hankkeen aineisto). http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/vanhusten+hoidon+hinto ja+vaikea+vertailla/a1360383824739 yksikkökustannusten vaihtelu kuntien välillä on huomattavaa (VATT 34/2013)
Hoitopäivät ja kustannukset (v. 2008 hinnoin) palvelun käyttäjien joukossa Kokonaiskustannukset eivät merkittävästi muutu, jos hoidon tarve pysyy samana?
Pitkäaikaishoidon rahoitusrakenne (%) Terveyskeskus Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Kunta 84,3 71,6 70,0?? Kela?? Asiakas 15,7 28,4 12,0?? Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 18,1? Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet. THL 2011.
Pitkäaikaishoidon rahoitusrakenne 2 Laskennallinen Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Kunta 69,9 58,6 Asiakkaat 22,6 23,6 Kela 7,6 12,9 ARA 4,9 Todellinen Kunta 65,6 63,7 Asiakkaat 22,2 24,4 Kela 8,7 11,9 ARA Valtio/sotilasvammalaki 3,5 Lähde: Pehkonen-Elmi T, Kettunen A, Pulliainen M (2013): Laitoshoidosta omaan kotiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 5. Huom. Kelan ylin hoitotuki vanhainkodissa!
Siirtymien määrä henkilöillä, jotka olivat 12 kk ennen kuolemaa pitkäaikaishoitopaikassa.
Vähintään yhden siirtymän viimeisenä elinvuotena kokeneet. Lähtöpaikka 12 kk ennen kuolemaa.
Jotain pysyvää: kuolinpaikka
Tapaukset ja verrokit pidempään eläneiden pitkäaikaishoidon käyttö yleistyy tapausten ja verrokkien välinen ero kapenee
Tulevaisuudenkuvia Yksiportainen järjestelmä 2015 mennessä (Ikähoiva 2011) TK pitkäaikaishoidon vähentäminen missä vanhat ihmiset kuolevat? Palvelut liikkuvat, ei vanhat ihmiset Valinnan vapaus? Pitkäaikaishoidon tarve? toimintakyky, muistisairaudet, omaishoito Tarvitaanko laitoshoitoa kuitenkin?
Tutkimus jatkuu Miten trendit jatkuvat? aineisto 2002-2013 jo ensi vuonna Tarvitaan lisää tietoa esim. palveluasumisen kustannuksista ja rahoituksesta miten lukuisat siirtymät vaikuttavat kokonaiskustannuksiin?
Lopuksi tällaista se on, millaista pitäisi olla? kumpi on muuttunut, kysyntä vai tarjonta? mitä pitkäaikaishoidolla on saatu aikaan? tavoitteena ei ole tuottaa hoitopäiviä miten hoidolla on vaikutettu vanhan ihmisen elämään? (ARA:n raportissa oletus, että asukkaan elämänlaatu on parempi palveluasumisessa kuin laitoksessa)
Kiitos! Leena Forma leena.forma@uta.fi 040 1901 604