Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 13.9.2006

SISÄLTÖ 1. Yhteenveto 3 2. Johdanto 6 3. Peruskoulutus 7 4. Opettajankoulutus 10 5. Tutkijankoulutus 11 6. Tutkimus ja tiedekunnan tutkimusstrategia 13 6.1 Tausta 13 6.2 Nykyinen tutkimustoiminta 13 6.3 Tutkimuksen vahvuudet, profiili ja innovaatiot 15 6.4 Tavoitteet 16 6.5 Keinot 17 6.6 Arviointi 17 7. Kehittämishankkeet 17 7.1 Aiemmin käynnistetyt kehittämishankkeet 17 7.1.1 NanoScience Center NSC 17 7.1.2 Matemaattisten aineiden opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutus 18 7.1.2 PäijänNet 18 7.1.4 Vesistötieteiden kansainvälinen maisteriohjelma 18 7.1.5 Uusiutuvan energia tutkimus- ja koulutusohjelma 18 7.2 Uudet kehittämishankkeet 20 7.2.1 Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyön kehittäminen 20 7.2.2 Suomen sisävesien koulutus- ja yhteistyöverkoston PäijänNetin kehittäminen 21 7.2.3 Hajautetut biomassapohjaiset energiatuotantoratkaisut 22 7.2.4 Sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutus 22 8. Tietostrategia ja tietohallinto 22 9. Henkilöstösuunnitelma 24 10. Tutkimus-, opetus- ja tietohallinto 26 11. Tilat ja rakentamishankkeet 26 12. Taloussuunnitelma ja talousarvio 27 LIITTEET Virkaehdotusten virkakohtaiset perustelut Liite 1 Suurten tutkimuslaitteiden hankintasuunnitelma Liite 2 JY:n ja JAMK:n Mikro-CHP-hanke Liite 3 JY:n, VTT:n ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian kehittämishanke Liite 4 PäijänNet-hanke Liite 5 Luonnontieteiden laaja-alainen perustutkinto opettajille Liite 6 Sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutuksen kehittämishanke Liite 7 2

1. Yhteenveto Tiede- ja teknologianeuvosto julkisti kesäkuussa 2006 ehdotuksensa lähivuosien koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitteena on luoda Suomeen kansainväliset tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymät elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille osaamisen aloille 1. Tiede- ja teknologianeuvoston mukaan menestyminen innovaatiotoiminnassa edellyttää mm. toimintojen priorisointia, tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä ja kansallista profiloitumista riittäviä investointeja, korkeatasoista tutkimusta sekä teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaamista infrastruktuurien pitkäjänteistä ja riittävää rahoitusta ja yhteiskäyttöä uusien osaamiskeskusohjelmien painottamista huippuosaamiseen ja sen hyödyntämiseen valtion vuosien 2007-2011 tutkimusrahoitukseen 400 milj. euron lisäystä 2 Nämä linjaukset ovat pitkälle yhtenevät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan strategisten linjausten ja käytännön toiminnan kanssa. Tiedekunnan strategiana on ollut ja on yhä luoda tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tieteen ja teknologian huippuosaamista tiedekunnan vahvuusalueilla ja toimia innovaatiotoiminnan suunnannäyttäjänä. Muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja organisaatioiden kanssa tehdään omien vahvuuksien ja keskinäisen työnjaon pohjalta aktiivisesti yhteistyötä kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan keskittymien, klustereiden ja verkostojen luomiseksi Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille osaamisen aloille. Omiin vahvuuksiin ja keskinäiseen työnjakoon perustuvan yhteistyön kautta osaamista, tutkimustuloksia ja innovaatioita välitetään tehokkaasti muualle yhteiskuntaan. Tiedekunnalla on valmiudet osallistua strategisten huippuosaamisen keskittymien luomiseen tiedeja teknologianeuvoston nimeämistä teema-alueista ainakin energia- ja ympäristöklusterissa sekä metsäklusterissa. Tiede- ja teknologianeuvoston nimeämistä uusista painoaloista tulevat kysymykseen lähinnä bioteknologia, hyvinvointiklusteri ja nanoteknologia. Sisäasiainministeriön johdolla keväällä 2006 valmistellun uuden osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittymisen edellytyksiä rakentamalla aluelähtöisesti, huippuosaamista hyödyntäen kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia osaamiskeskuksia ja kansallisia klustereita. Tiedekunta on mukana Nano- ja mikrojärjestelmät ja tulevaisuuden materiaalit, Tulevaisuuden energiateknologiat, Ympäristöteknologia sekä mahdollisesti Forest Industry Future osaamisklustereiden ohjelmien jatkovalmistelussa. Tiedekunnan kaikkien laitosten tutkimus arvioitiin keväällä 2006 yliopiston tutkimuksen arvioinnin yhteydessä korkeatasoiseksi. Keskittymällä ja panostamalla sekä tutkimuksessa että koulutuksessa tiedekunnan vahvuusalueille tiedekuntaan on syntynyt neljä tutkimuksen huippuyksikköä ja useita muita kansainvälisesti korkeatasoisia tutkimusyksiköitä. Kiihdytinlaboratorio, evoluutioekologia ja NanoScience Center ovat esimerkkejä tunnustetun aseman saavuttaneista tutkimuslaboratorioista. Matemaattisen analyysin tutkimus on niinikään saanut kansainvälistä tunnustusta. Kiihdytinlaboratoriolla on merkittävä rooli Darmstadtin uuden sukupolven FAIRkiihdytinlaboratorion (Facility for Antiproton and Ion Research in Europe) tutkimusohjelman 1 Tiede- ja teknologianeuvosto katsoo, että toimiin on ryhdyttävä ensi vaiheessa seuraavilla teema-alueilla: 1) energia ja ympäristö; 2) metallituotteet ja koneenrakennus; 3) metsäklusteri; 4) terveys ja hyvinvointi; 5) tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut. Tiede, teknologia ja innovaatiot (2006). Tiede- ja teknologianeuvosto Kilpailukykyiset tieteen ja teknologian strategisen huippuosaamisen keskittymät. Tiede- ja teknologianeuvoston raportti 15.6.2006. 2 Lisäys esitetään kohdennettavaksi seuraavasti: strategisen huippuosaamisen keskittymät 130 M, infrastruktuurit 20 M, tutkijanuran kehittäminen 50 M, tutkijakoulujen kehittäminen 15 M, Akatemian yleiskustannusosuuden nostaminen 20 M, kilpailun tutkimus- ja teknologiarahoituksen lisääminen 60 M, yliopistojen perusrahoituksella lisättävä tutkimusrahoitus 60 M, tekniikan alan tutkimus ja koulutus 20 M ja sektoritutkimus ml. VTT:n perusrahoitus 25 M. 3

suunnitellussa. NSC:llä on hyvät edellytykset olla rakentamassa vastaavaa nanotieteeseen ja teknologiaan liittyvää eurooppalaista tutkimus- ja teknologiayhteistyötä. Huippututkimusaloilla ja muilla vahvoilla tutkimusaloilla panostuksia pitkäjänteiseen yhteistyöhön erityisesti eurooppalaisten huippuyksiköiden ja osaamiskeskittymien kanssa lisätään edelleen. Yhteistyötä sektoritutkimuslaitosten (mm. VTT, RKTL, SYKE ja METLA) kanssa jatketaan, samoin vahvuusalueisiin ja huippuosaamiseen perustuvaa teknologialiiketoimintaa ja kansainvälistä maisterija tohtorikoulutusta. Näihin liittyvät mm. JY, VTT:n ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&kyhteistyön kehittäminen ja PäijänNet-hanke. Oma alansa strategisen huippuosaamisen keskittymien, osaamisklustereiden ja -keskusten rakentamiseen tiedekunta osallistuu aktiivisesti. Tiedekunnan tutkintotavoitteeksi vuosille 2007-09 on sovittu keskimäärin 215 maisterin tutkintoa vuodessa. Opiskelija- ja tutkintomäärien voimakas kasvu suhteessa opetusvirkoihin uhkaa vaarantaa opetuksen ja koulutuksen laadun. Tiedekunta ei pidä tarkoituksenmukaisena peruskoulutuksen laajentamista lähitulevaisuudessa. Koulutuksen tasoa ja laatua valvotaan muiden luonnontieteellisten tiedekuntien kanssa. Tiedekunnan tohtorin tutkintojen tavoite sopimuskaudelle 2007-09 on keskimäärin 44 tutkintoa vuodessa. Tiede- ja teknologianeuvoston viitoittamien kehitysnäkymien, ennen kaikkea huippututkimusyksiköiden ja osaamiskeskittymien aseman vahvistumisen vuoksi tavoitteesta pidetään kiinni suunnittelukaudella 2007-11, vaikka tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Opetuksen, tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen kannalta ongelmaksi koetaan se, että opetusministeriön ja yliopiston rahoitusmalleissa tutkimusta (ennen kaikkea kokeellisen tutkimuksen kustannusrakennetta) ei oteta huomioon, mikä on johtanut siihen että luonnontieteiden perustoimintoja joudutaan subventoimaan täydentävällä (ulkopuolisella) tutkimusrahoituksella Tiedekunnassa on korkeatasoisen tutkimus- ja opetushenkilökunnan työtä tukeva, tehtäviinsä sitoutunut hallinto-, toimisto- ja tekninen henkilökunta. Korkealle asetetut tavoitteet, ulkopuolinen tutkimusrahoitus ja kansainvälinen toiminta edellyttävät, että avustava henkilökunta on määrältään riittävä ja tehtäviinsä motivoitunut, sitä kehitetään jatkuvasti, sille tarjoutuu mahdollisuus edetä virkauralla ja että henkilökohtainen suoriutuminen otetaan huomioon palkkauksessa. Tiedekunnan tavoitteena on joustava ja oikeudenmukainen palkkauspolitiikka, joka tukee tutkijoiden liikkuvuutta ja etenemistä akateemisella uralla ja parhaiden tutkijoiden kiinnittämistä pysyvästi yliopistoon. Tässä suhteessa uuteen palkkausjärjestelmään kohdistuu suuria odotuksia. Tiedekunta pitää tärkeänä, että kaikkiin tiedekunnan opetus- ja tutkimusvirkoihin kuuluu sekä opetusta että tutkimusta. Tiedekunta tukee ja kiirehtii opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenteen uudistamista tiede- ja teknologianeuvoston esittämällä tavalla. Tiedekunnassa tehtiin keväällä 2006 hallintoviraston pyynnöstä selvitys tiedekunnan tukipalveluista, ml. henkilöstö-, toimisto- ja hallintopalvelut, laboratorio-, kenttä- ja työpajapalvelut sekä tietotekniset palvelut, ja suunnitelma niiden kehittämisestä lähitulevaisuudessa. Tiedekunta toteuttaa tätä suunnitelmaa ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tiedekunnan talous perustuu yhtäältä opetusministeriön kautta saatavaan budjettirahoitukseen, joka on vähän yli puolet tiedekunnan kokonaisrahoituksesta, sekä ulkopuolisista lähteistä saatavaan tutkimusrahoitukseen. Tieteellisen kilpailun kautta saatavan ulkopuolisen rahoituksen edellytyksenä on tutkimuksen korkea taso, tutkijoiden aktiivisuus tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä korkeatasoisen tutkimuksen mahdollistava infrastruktuuri. Kokeellisen tutkimustoiminnan ja siihen liittyvän tutkijankoulutuksen edellytykset ovat jatkuva huolenaihe luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä alalla. Korkeatasoista infrastruktuuria ja tutkimuslaitteistoja on voitu ylläpitää ja kehittää viimeisen kymmenen vuoden aikana lähinnä vain EU:n, opetusministeriön ja Akatemian erillisrahoituksella. Kansainvälisesti korkeatasoisten huippututkimusyksiköiden ja osaamiskeskittymien asemien vahvistaminen ja uusien luominen edellyttää rakenteellisen kehittämisen ohjelman ja tiede- ja teknologianeuvoston linjausten mukaan myös yliopiston omien panostusten lisäämistä kokeelliseen tutkimustoimintaan huippututkimusaloilla. 4

Perusmäärärahaan esitetään 600 000 lisäystä kokeellisen tutkimustoiminnan ja tutkijankoulutuksen edellytysten parantamiseen, erityisesti korkeatasoisen infrastruktuurin ylläpitämiseen. Tätä pidetään välttämättömänä, jotta tiedekunnan huippututkimusyksiköt ja muut tieteen ja teknologian osaamiskeskittymät menestyisivät myös jatkossa kovassa kansainvälisessä kilpailussa, pystyisivät hyödyntämään tehokkaasti mm. Tekesin ja EU:n rahoitusta ja yliopisto profiloituisi tutkimusyliopistoksi. Tiedekunnassa on neljä itsenäisesti, keskenään läheisessä yhteistyössä toimivaa laitosta. Tiedekunnan sisällä toimivaltaa on delegoitu laitoksille, mikä on sujuvoittanut toimintaa ja antanut samalla mahdollisuuden suunnata vapautuvia voimavaroja muihin tiedekunnan toiminnan kannalta keskeisiin kohteisiin. Tiedekunta- ja laitoshallintoa sekä yksiköiden johtamista kehitetään edelleen niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin tutkimus- ja koulutusyksiköiden toimintaa ja että kaikki toiminnot tulevat tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti hoidetuksi. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen ja kansainvälisen toiminnan voimakkaan kasvun vuoksi talousasioiden hoitamista on tehostettu palkkaamalla kahdelle laitokselle talousamanuenssit ja keskittämällä talousasioiden hoitamista. Lisäpanostukset pitkäjänteisen kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen on niinikään käynnistetty. NanoScience Centerin toimintaa kehitetään kolmen laitoksen yhteisenä poikkitieteellisenä koulutus-, tutkimus- ja kehittämiskeskuksena, jonka toimintaa ohjaa nanotieteiden professoreista ja senioritutkijoista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana ja NSC:n johtajana toimii nanotieteen alalla työskentelevä professori. 5

2. Johdanto Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että Suomi sivistysyhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Ohjelmassa todetaan edelleen, että Suomen asemaa vahvistetaan yhtenä maailman johtavista tietoyhteiskunnista. Ohjelmassa luvataan edistää tutkimustiedon ja teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi sekä lisätä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Tiedekunta on osaltaan edistämässä tutkimustiedon ja teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi edustamillaan aloilla. Siihen tiedekunnan korkeatasoiset tutkimusyksiköt yhdistyneenä tiedeja teknologianeuvoston toimenpide-ehdotuksiin tarjoavat hyvät edellytykset monilla Suomen talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta strategisesti tärkeillä aloilla. Tiedekunnan pyrkimyksenä on aina ollut tehdä ja tulla tunnetuksi kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta tekevänä instituuttina, josta valmistuvat tutkijat, asiantuntijat ja opettajat ovat kaikkialla kysyttyjä. Tiedekunnassa on tällä hetkellä neljä Akatemian valitsemaa tutkimuksen huippuyksikköä. Tiedekunnan laitokset ja yksittäiset tutkimusryhmät ovat tavoiteltuja yhteistyökumppaneita sekä Suomessa että ulkomailla. Tiedekunnassa vierailee ja työskentelee vuosittain satoja ulkomaisia tutkijoita. Kansainvälinen kesäkoulu kokoaa Jyväskylään vuosittain 300-400 varttunutta ja nuorempaa tutkijaa eri puolilta maailmaa. Tiedekunnalla ei ole tarvetta muuttaa linjaansa. Huippututkimuspolitiikkaa jatketaan, samoin tutkimukseen perustuvaa matematiikan, fysiikan, kemian, bio- ja ympäristötieteiden ja tilastotieteen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja opettajien kouluttamista. Korkealle asetetut tutkimukselliset ja koulutukselliset tavoitteet ja yhteiskunnallisen kehitykseen liittyvät vastuut edellyttävät kuitenkin uusien toimintaympäristöjen jatkuvaa rakentamista ja uusien toimintamallien omaksumista - sisäistä uudistumis- ja reagointikykyä. Tieteessä, teknologisessa kehityksessä ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan tiedekunnassa valppaasti ja uusiin haasteisiin tartutaan ennakkoluulottomasti. Fysiikan, kemian ja bio- ja ympäristötieteiden laitosten poikkitieteellinen sekä nanoteknologiayhteistyö, on esimerkki uudesta toimintatavasta. JY-VTT-JAMK- ja JY-SYKE- RKTL-HY-yhteistyö on kehittymässä pitkälle meneväksi rakenteelliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolten infrastruktuureja ja voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti. Uutta toimintamallia edustaa myös NanoScience Centerin tutkimus- ja tuotekehitysympäristön rakentaminen. Yritysten nanoteknologiaosaamisen parantaminen ja uusien nanoteknologioiden tuotteistaminen ja teknologialiiketoiminnan kehittäminen tulevat olemaan lähivuosina suuri haaste tiedekunnalle, yliopistolle, seutukunnan yrityksille ja muille alueellisille toimijoille. Tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa arvioidaan lyhyesti aloittain tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen nykyistä tilaa ja tulevaisuutta. Teknologisesta kehityksestä ja uusista yhteiskunnallisista haasteista aiheutuvia muutostarpeita ja tehtäviä arvioidaan niinikään kaikilla keskeisillä toiminta-alueilla. Näiden arvioiden perusteella tehdään ehdotuksia tarvittavista toimista ja niiden rahoittamisesta. Suunnitelman sisältyy tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä kehittämishankkeita. Liitteenä olevat laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmat sisältävät laitosten tutkimusstrategiat, henkilöstösuunnitelmat sekä yksityiskohtaisia tietoja laitosten toiminnasta ja lähivuosien kehittämissuunnitelmista. 6

3. Peruskoulutus Opiskelijavalinta. Tiedekunnassa oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 2229 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Näistä noin 20 % oli passiiviopiskelijoita, yleensä tiedekuntaan kerran valittuja mutta myöhemmin muualle siirtyneitä opiskelijoita. Uusia opiskelijoita tiedekuntaan otettiin vuonna 2005 yhteensä 422. Tiedekuntaan valittujen opiskelijoiden taso on pysynyt ikäluokkien pienenemisestä ja kiristyneestä kilpailusta huolimatta hyvänä. Kesällä 2006 valituista uusista opiskelijoista 75 % on syksyllä 2005 tai keväällä 2006 valmistuneita ja 11 % vuotta aikaisemmin valmistuneita ylioppilaita. Lahjakkaiden opiskelijoiden rekrytointia auttaa tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kiinnostavuus ja hyvä maine, yhteistyö koulujen ja matemaattisten aineiden opettajien kanssa sekä opiskelijarekrytoinnin hyväksi jatkuvasti tehtävä työ. Biologiassa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja ympäristötieteessä on valtakunnallinen yhteisvalinta. Valtaosa, n. 90 % opiskelijoista valitaan yo-kokeen ja koulumenestyksen, ts. todistuspisteiden perusteella. Tiedekunnan aloitteesta luonnontieteiden valintaperusteita muutettiin valtakunnallisesti kesästä 2006 alkaen siten, että valinnoissa painotetaan menestymistä matematiikan, ainereaalikokeiden, äidinkielen ja vieraan kielen yo-kokeissa sekä menestystä matematiikan ja reaaliaineiden lukio-opinnoissa. Maisterikoulutukseen rekrytoidaan myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Syksyllä yo-kokeiden jälkeen tehtävästä toisesta, täydentävästä valinnasta on hyviä kokemuksia ja sitä jatketaan edelleen. Opetusministeriön opiskelijavalinnan kehittämiselle asettamat tavoitteet on tiedekunnassa pitkälle jo saavutettu eikä erityistoimia tässä suhteessa tarvita. Luonnontieteiden koulutusmahdollisuuksia kerrotaan lukiolaisille tiedekuntien yhteisessä portaalissa. Tiedekunnan koulutuksen aktiivista markkinointia ja esittelyä lukiolaisille, lukioiden opettajille, opinto-ohjaajille ja vanhemmille jatketaan. Tiedottamista suunnataan jatkossa myös lukio-opintoja aloittaville, jotta he voivat arvioida realistisesti opiskelumahdollisuuksiaan ja suunnitella sen pohjalta lukio-opintojaan. Perustutkintoa suorittavat uudet ja kaikki opiskelijat 2004-2011 Uudet opisk. /kiintiö v. 2004 Kaikki opiskelijat v. 2004 Uudet opisk. /kiintiö v. 2005 Kaikki opiskelijat v. 2005 Uudet opisk. /kiintiö kesä 2006 Uudet opiskelijat v. 2007-11 Bio- ja ymp.tiet. 111/110 656 103/107 634 101/116 110 Fysiikka 98/80+20 1 577 96/80+20 1 571 72/80+20 1 80 Kemia 94/70 528 63/70 505 89/70 70 Matematiikka 98/50+10 1 371 72/50+10 1 414 52/50+10 1 60 Tilastotiede 34/15+5 1 80 19/15+5 1 97 9/15+5 1 25 Yhteensä 435/325+35 1 2288 353/325+45 1 2221 320/331+45 1 345 1 Syksyn valintakiintiö Koulutuksen volyymi. Tiedekunnan peruskoulutuksen laajentamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Maisterikoulutukseen rekrytoidaan sen sijaan aktiivisesti muualla kandidaatin (bachelor-) tutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Opintoneuvontaa ja henkilökohtaista ohjausta tehostamalla pyritään siihen, että entistä useampi opiskelunsa aloittaneista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tiedekunnassa. FM-tutkintoja suoritettiin vuonna 2005 yhteensä 193. Keskimääräinen vuositavoite sopimuskaudella 2004-2006 on 215. Kuluvana vuonna tutkintoja on suoritettu 13.9.2006 mennessä 122. Tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2006 päästään noin 200 tutkintoon. 7

Suoritetut FM-tutkinnot ja opintoviikot vuosina 2004 ja 2005 FM-tutk. 2004 Opintoviikot 2004 FM-tutk. 2005 Opintoviikot 2005 Bio- ja ympäristötieteiden laitos 79 14 524 82 14 841 Fysiikan laitos 40 7 137 46 7 720 Kemian laitos 41 6 947 37 6 682 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 33 16 080 28 15 725 Yhteiset 244 118 Yhteensä 193 44 932 193 45 086 Vuosina 2007-2011 tavoitteena on keskimäärin 215 maisterin tutkintoa vuodessa siten, että kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa ja maisterin tutkinto tämän jälkeen kahdessa vuodessa. Opiskeluaika. Tutkintojen keskimääräinen suoritusaika (mediaani) vuonna 2005 oli 5,8 vuotta ja tutkintojen keskimääräinen laajuus 186 opintoviikkoa. Valmistuneista noin kolmasosa suorittaa tutkinnon viidessä vuodessa, kun tavoite on kaksi kolmasosaa. Valmistuneiden maistereiden ikämediaani on vakiintunut 26 vuoteen kolmasosan suorittaessa tutkinnon 25 vuoden ikäisenä tai sitä nuorempana. Valmistuminen kohtuullisen nuorena on mahdollista, koska opinnot aloitetaan luonnontieteissä yleensä heti ylioppilaaksitulon ja asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen (75 % tiedekunnan uusista opiskelijoista on saman kevään tai edellisen syksyn ylioppilaita) ja myös itse perustutkinto suoritetaan yleensä varsin ripeästi. Vaikka maisterin tutkintojen keskimääräinen laajuus on lyhentynyt, on se luonnontieteissä yhä selvästi yli 160 opintoviikon minimilaajuuden. Suurin syy tähän on se, että luonnontieteiden opettajan virkoihin vaaditaan yleensä kolmen aineen opinnot. Keskimääräistä suoritusaikaa pyritään lyhentämään keskittymällä koulutuksessa ydinasioihin ja tukemalla opintojen suunnittelua (mm. HOPS). Tutkinnonuudistus. Koulutuksessa painotetaan korkeaa laatua ja valmiuksia sijoittua työelämään yhteiskunnan eri aloille. Uuteen tutkintorakenteeseen siirryttäessä tutkintovaatimukset ja kurssien sisällöt päivitettiin vastaamaan uusia koulutustarpeita. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat saavat ko. alan kandidaattivaiheen koulutuksessa mahdollisimman pitkälle yhtenäisen koulutuspohjan, jossa keskeistä on tieteellinen ajattelutapa, tärkeiden käsitteiden hyvä ymmärtäminen ja hyvät ongelmaratkaisutaidot. Työelämän tarpeisiin vastataan sisällyttämällä tutkintoon sovelluslähtöisiä kursseja ja monitieteisiä menetelmäopintoja, lisäämällä ryhmä- ja projektityöskentelyä sekä teettämällä tutkimus- ja teknologiahankkeisiin liittyviä opinnäytetöitä. Maisterin tutkinnot 2000-2006 ja tutkintotavoitteet (LuK, FM) 2007-11 Suor./ tavoite 2000 Suor./ tavoite 2001 Suor./ tavoite 2002 Suor./ tavoite 2003 Suor./ tavoite 2004 Suor./ tavoite 2005 Suor 1./ tavoite 2006 Tavoite 2007-11 LuK Bio- ja ymp.tiet. l. 59/50 60/65 55/65 72/65 79/75 82/75 63/75 80 75 Fysiikan laitos 36/40 42/40 32/45 41/45 40/45 46/45 23/45 50 45 Kemian laitos 39/40 61/50 58/50 54/50 41/50 37/50 15/50 55 50 Mat. ja til. tiet. l. - matematiikka - tilastotiede 25/45 21/25 21/45 16/25 25/40 17/30 8/10 29/40 20/30 9/10 33/45 21/35 12/10 28/45 21/35 7/10 19/45 14/35 5/10 50 35 15 45 33 12 Yhteensä 159/150 184/150 170/160 196/200 193/215 193/215 120/215 265 215 Liukuva 3 v. ka 168/150 171/153 183/170 186/192 194/210 /215 /215 1 Tilanne 13.9.2006. Tavoite 2007-11 FM 8

Koulutus perustuu kaikilla aloilla vahvaan ja monipuoliseen matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen, jota täydennetään ajankohtaisilla, uusille tutkimus- ja sovellusaloille johdattavilla erikoiskursseilla. Tärkeänä pidetään sitä, että opiskelijat saavat opiskeluaikana valmiudet hyödyntää ja soveltaa tehokkaasti uutta informaatioteknologiaa toimintaympäristössään. Samoin sitä, että teknisiin sovelluksiin suuntautuvat opiskelijat saavat mahdollisuus integroida osaamiseensa teknologiseen liiketoimintaan, tuotannonohjaukseen ja johtamiseen liittyvää osaamista. Tähän liittyen taloustieteiden tiedekunta aloitti syksyllä 2006 teknologialiiketoiminnan koulutuksen. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä kehitetään opinto-ohjausta mm. henkilökohtaisten opetussuunnitelmien (ehops) avulla käyttäen hyväksi mm. maisteriohjelmien yhteydessä HOPS:sta saatuja kokemuksia. Kansainvälinen opiskelu. Tiedekunta on kehittänyt kansainvälistä opiskelijavaihtoa peruskoulutusvaiheessa ennen muuta kansainvälisten maisteriohjelmien kautta ja tutkijankoulutukseen liittyen kansainvälisen kesäkoulun ja tutkijaverkostojen kautta. Pilottihankkeina käynnistettiin v. 2003 nanotieteiden kansainvälisen maisteriohjelman ja v. 2004 Sustainable Management of Inland Aquatic Resources. Molemmille ohjelmilla on nyt asetuksella vahvistettu maisteriohjelmastatus. Tiedekunta on osallistunut myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vetämään kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelmaan vuodesta 2003. Maisteriohjelmastatusta haetaan nyt myös asemansa vakiinnuttaneelle UE-ohjelmalle. Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnin kannalta suurin ongelma on edelleen, ettei Suomessa ole toimivaa ulkomaisten opiskelijoiden rahoitusjärjestelmää. Tiedekunta esittää, että yliopisto ryhtyy toimiin ulkomaisten maisteriopiskelijoiden rahoituksen järjestämiseksi. Tiedekunta jatkaa kansainvälisen maisteriohjelmien kehittämistä vahvoilla tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Kansainvälisiin maisteriohjelmiin rekrytoidaan aktiivisesti opiskelijoita erityisesti Itä-Euroopasta. Tavoitteena on, että kansainvälisistä maisteriohjelmista valmistuu suunnittelukaudella vuosittain keskimäärin 6-7 ulkomaista opiskelijaa. Laadunvalvonta. Tiedekunnassa 1990-luvun alusta kehitettyä koulutuksen ja opetuksen laadunvalvontaa, joka alkaa opiskelijavalinnasta, jatkuen opiskelun aikana opintosuoritusten, opinnäytteiden ja tutkintojen arviointina ja päättyen valmistuneiden ja opintonsa keskeyttäneiden työelämään sijoittumisen ja työelämässä menestymisen seurantaan, jatketaan ja kehitetään. Opiskelijat arvioivat opetusta mm. kurssikohtaisin opetuskyselyin ja antavat siitä palautetta. Opetuksesta ja opetukseen liittyvistä järjestelyistä keskustellaan säännöllisesti laitoskokouksissa. ja erikseen järjestettävillä opetuksen päivillä. Opettajilla ja tutkijoilla on mahdollisuus ja heitä kannustetaan suorittamaan opettajan pedagogiset opinnot ja korkeakoulupedagogisia opintoja työn ohessa. Tiedekunnan koulutuksen laadunvarmistuksella pyritään jatkuvasti parantamaan opetuksen, opiskelun ja koulutuksen laatua kehittämään opettamista ja oppimista tukevia oppimisympäristöjä (mm. verkkoopetus, kirjasto- ja atk-palvelut yhdistävät oppimiskeskukset kampuksilla), toimintakulttuuria ja opettajien opetustaitoa. Tavoitteena on Mattilanniemen, Ylistönrinteen ja Ambiotican kirjastojen saaminen tehokkaaseen opiskelijakäyttöön. Sisäistä koulutuksen laadunvalvontaa täydennetään jatkuvalla vertaisarvioinnilla. Tiedekunta vastaa yhdessä muiden matemaattis-luonnontieteellisten tiedekuntien kanssa koulutuksen tasosta ja laadun valvonnasta. Luonnontieteelliset tiedekunnat kehittivät tiedekunnan aloitteesta yhdessä valtakunnallisen luonnontieteiden koulutuksen portaalin, joka antaa niin opiskelijoille kuin työnantajille, viranomaisille ja muille yliopistoille kotimaassa ja ulkomailla laajat mahdollisuudet seurata ja arvioida alan koulutusta ja sen toimivuutta. Koulutuksen portaali luo hyvät edellytykset myös aika-ajoin tehtävälle vertaisarvioinnille. 9

4. Opettajankoulutus Tiedekunta on antanut perustamisestaan lähtien merkittävän panoksen matemaattisluonnontieteellisten aineiden opettajien koulutukseen ja koulutus on edelleen tärkeä osa tiedekunnan toimintaa. Työ kantaa satoa; opettajankoulutus on arvostettua ja Suomen koululaitos toimii luonnontieteiden kannalta kansainvälisesti vertaillen hyvin. Tiedekunta on ottanut 1990-luvun alusta lähtien yhä suuremman vastuun opettajankoulutuksesta tarkoituksena varmistaa osaltaan, että Suomen koululaitoksella on tulevaisuudessakin käytettävissään riittävästi päteviä ja motivoituneita matemaattisten aineiden opettajia, opetuksen taso koululaitoksessa säilyy korkeatasoisena ja että yliopistojen kasvava tarve saada hyviä alan pohjakoulutuksen omaavia opiskelijoita pystytään tyydyttämään. Matematiikan ja tilastotieteen, fysiikan ja kemian laitoksilla on opettajankoulutuksesta vastaava professori, bio- ja ympäristötieteiden laitoksella opettajankoulutuksesta vastaa lehtori. Opettajankoulutusta toteutetaan ja kehitetään kolmikantayhteistyönä opettajankoulutuslaitoksen ja normaalikoulun opettajien kanssa Matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelijoiden valitsemista opettajankoulutukseen opiskelijavalinnan yhteydessä suoravalintana jatketaan. Suoravalinnassa valitut aloittavat pedagogiset opinnot opetettavien aineiden opintojen rinnalla jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Vuonna 2001 yhdessä avoimen yliopiston ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa aloitettua matemaattisten aineiden opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutusta jatketaan vuosina 2007-09. Hanketta koordinoi Avoin yliopisto. Opettajankoulutuksen koulutustavoitteesta on jääty viime vuosina selvästi jälkeen. Suoravalinnan ja pedagogisten opintojen uudelleen järjestämisen vuoksi tilanteen odotetaan paranevan tässä suhteessa. Tavoitteena on, että suunnittelukaudella 2007-2010 matemaattisten aineiden opettajia valmistuu vuosittain keskimäärin 60. Uutena hankkeena esitetään toteutettavaksi perusopetuksen matemaattis-luonnontieteellisen opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa laajaalainen maisteritutkinto, joka antaa luokanopettajan kelpoisuuden sekä matemaattisluonnontieteellisten aineiden perusopetuksen kelpoisuuden. Tutkinto antaa mahdollisuuden toimia myös alaluokkien matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen mentor-opettajana. Liite 4. Suoritetut opettajien FM-tutkinnot ja tutkintotavoitteet 1998-2011 Pääaine 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006- suor./ suor/. suor./ suor./ suor./ suor./ suor./ suor/ 2011 tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Fysiikka 22/10 7/15 11/20 17/20 12/20 14/20 12/20 12/20 /20 Kemia 10/10 10/12 10/15 21/15 16/15 5/15 8/15 2/15 /15 Matematiikka 26/15 14/20 19/20 12/20 10/20 12/20 11/20 19/20 /20 Biologia - - - - - 4/5 2/5 8/5 /5 Yhteensä 58/35 31/47 40/55 50/55 38/55 35/60 35/60 42/60 /60 10

5. Tutkijankoulutus Taustaa. Tiedekunnan tutkijankoulutus keskittyy 17 (aiemmin 19) tutkijankouluun, joista 16 on valtakunnallista ja kolme Jyväskylän yliopiston koordinoimaa 3. Tohtorin tutkintoja tiedekunnassa suoritettiin vuonna 2005 yhteensä 28 tavoitteen ollessa 44. Tavoitteesta jäätiin jälkeen jonkin verran bio- ja ympäristötieteitä lukuun ottamatta. Kemian alalla teollisuuden investoinnit tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen ovat viime vuosina hiipuneet, mikä on heijastunut kemian tutkimusrahoitukseen ja tutkijankoulutukseen. Kemian ja puunjalostusteollisuuden saneerausten jälkeen uutta kasvua haetaan nyt uusista teknologioista, tuotteista ja palveluista, minkä odotetaan heijastuvan lähivuosina alan tutkimustoimintaan ja tutkijankoulutukseen kasvavana kysyntänä. Tutkijakoulut ja tutkijakoulupaikat v. 2006-2009 Jyväskylän yliopiston koordinoimat tutkijakoulut OPM Tutkijakoulupaikat 2006 Muut JY (SA) Yhteensä FT-tutkinnot 2007-2009 ennuste Evoluutioekologian tutkijakoulu 1 (JY, OY, TY, HY) 0 25 25 16 Hiukkas- ja ydinfysiikan tutkijakoulu (JY, HY, OY, TY, ÅA, HIP) 5 4 26 35 20 Jyväskylän tietojenkäsittelyn ja matemaattisten tieteiden tutkijakoulu (JY) 2 4 1 1 6 3 Valtakunnallinen nanotieteen tutkijakoulu NGS-NANO (JY, HY, TaY, TKK, TuY, ÅA) 3 2 5 10 6 Muiden yliopistojen koordinoimat tutkijakoulut Bioinformatiikka ja rakenteet -tutkijakoulu 2 (ÅA, TY, VTT, HY, TaY, KY, JoY, JY, 6 yritystä) 0 1 4 5 3 Biologiset vuorovaikutukset -tutkijakoulu (TY, JoY, JY, KY, OY, ÅA, RKTL) 0 1 6 7 3 Energiatekniikan tutkijakoulu (TKK, JY) 2 3 5 2 Epäorgaanisen materiaalikemian tutkijakoulu (JoY, HY, JY, OY, TKK) 3 1 3 7 3 Kansainvälinen sellu- ja paperitekniikan tutkijakoulu (TKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA, JY, HY) 2 1 7 10 5 Kansallinen orgaanisen kemian ja kemiallisen biologian tutkijakoulu 2 (TY, JY, ÅA, JoY, KY, TTKK, TKK, VTT, Wallac Oy) 2 0 7 9 4 Laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulu (TKK, HY, JY) 1 0 0 1 1 Laskennallisen kemian ja molekyylispektroskopian tutkijakoulu LASKEMO 2 (HY, JY, OY, ÅA) 2 1 3 6 5 Laskennallisen virtausdynamiikan tutkijakoulu (TKK, TTKK, LTKK, JY, ÅA) - 2 2 2 Matemaattisen analyysin ja sen sovellusten tutkijakoulu (HY, JY, JoY, OY, TKK) 3 2 7 12 8 Materiaalifysiikan tutkijakoulu (TKK, HIP, HY, JY, OY, TY, TTKK) 6 3 21 30 20 Stokastiikan ja tilastotieteen tutkijakoulu 2 (ÅA, JY, HY, JoY, TuY, VTT) 1 0 2 3 2 Tilast. informaation, päättelyn ja data-analyysin tutkijakoulu SIIDA 1 (HY, HKKK, JoY, JY, OY, TaY, TY, VaY, ÅA, SHH) 0 0 0 0 0 Valtakunnallinen matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkijakoulu 2 (HY, JoY, JY, OY, TuY) 1 3 2 6 4 Ympäristötieteen ja tekniikan tutkijakoulu (JoY, HY, JY, KuY, TTY, OY, ÅA, SYKE, KTL, MTT) 3 0 8 11 8 Yhteensä 38 20 132 190 115 1 Eivät jatka vuoden 2006 jälkeen. 2 Nimi muuttunut. 3 Nanotieteen tutkijakoulutus laajenee vuonna 2007. Evoluutioekologian tutkijankoulun ja Tilastollisen informaation, päättelyn ja data-analyysin tutkijankoulun toiminta lakkaa vuonna 2007. 11

Tiede- ja teknologianeuvoston strategiset linjaukset ja sisäasiainministeriön osaamiskeskusohjelman valmistelu vahvistavat käsityksiä, että tutkijankoulutuksen merkitys ja tarve tulee kasvamaan edelleen tiedekunnan toiminnan kannalta keskeisillä aloilla. Tiedekunnan huippututkimusyksiköt ja osaamiskeskittymät luovat hyvät edellytykset vastata tutkijankoulutuksen kysyntään. Tämä edellyttää kuitenkin tutkijankoulutuspaikkojen määrän, ohjauskapasiteetin ja käyttömäärärahojen lisäämistä. Tutkijankoulutuksen ohjauskapasiteettia lisätään sekä rehtorin myöntämillä post doc -paikoilla että tiedekunnan ja laitosten omilla varoilla. Tutkijankoulutuksessa tarvitaan tutkijankoulutuspaikkojen ja ohjaajien ohella laboratorio- ja toimistotiloja, laitteita, reagensseja ja muita tarvikkeita, mitä erityisesti kokeelliseen tutkimukseen perustuvan tutkijankoulutuksen rahoitus ei ota huomioon. Tutkijakouluissa tekee vuonna 2006 tutkimusta ja väitöskirjaa yhteensä 190 päätoimista tutkijankoulutettavaa. Koulutuspaikoista 38 on opetusministeriön rahoittamia 20 tohtoriopiskelijan työskennellessä yliopiston rehtorin myöntämän rahoituksen turvin. Kaksi kolmasosaa tutkijankoulutettavista teki jatko-opintojaan Akatemian, TEKES:n, yksityisten säätiöiden, yritysten ja tutkimuslaitosten rahoittamissa tutkimushankkeissa. Assistenttina väitöskirjaa teki 29 henkilöä. Lisäksi 50-60 tohtoriopiskelijaa teki väitöskirjatyötään apurahan turvin, yleensä oman toimensa ohella. Tohtorin tutkinnoille asetettuun tavoitteeseen nähden tutkijankoulutuspaikkoja on liian vähän. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) on vakiintunut 31 vuoteen. Tutkijankoulutus kestää normaalisti vähän yli neljä vuotta. Tilastotieteen professorit ja lehtorit ovat osallistuneet kolmen viimeisen vuoden aikana yhteensä kahdeksan muun alan (mm. psykologia, kasvatustieteet, liikuntatieteet) väitöskirjan metodiseen ohjaukseen. Tavoitteet ja kehittäminen. Tavoitteena on keskimäärin 44 tohtorin tutkintoa vuodessa. Uusia tutkijankoulutuspaikkoja on vuoden 2006 alusta mm. kansallisessa nanotieteiden tutkijakoulussa. Tiedekunnan mielestä yliopiston ja opetusministeriön tulisi osallistua myös muiden, erityisesti kokeellisessa tutkimuksessa kalliiden tutkijankoulutusmenojen (tilakustannukset, laboratoriomenot, tutkimuslaitteet) rahoittamiseen riippumatta siitä, mistä lähteestä itse tutkijankoulutuspaikat rahoitetaan. Luonnontieteiden tutkimus on kansainvälistä, samoin asiantuntija-, tutkimus- ja kehitystehtävät yrityksissä, julkisessa hallinnossa ja järjestöissä. Tästä syystä pidetään tärkeänä, että tutkijankoulutettavat tottuvat jo tohtorikoulutusvaiheessa työskentelemään yhteistyössä ja verkottumaan kansainvälisesti. Siihen valtakunnalliset tutkijakoulut, kansainvälinen kesäkoulu ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö tarjoavat erinomaiset edellytykset. Tiedekunta pitää tärkeänä myös sitä, että tutkijankoulutettaville järjestetään mahdollisuus teknologialiiketoimintaan liittyvään koulutukseen. Suoritetut tohtorin tutkinnot ja tutkintotavoitteet laitoksittain 2000-2011 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-2007 suor./ suor./ suor./ suor./ suor./ suor./ suor 1./ 2011 tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Matemat. ja tilast. laitos 1/4 2/6 6/6 5/6 2/6 5/7 -/7 7 Fysiikan laitos 9/9 11/14 5/14 11/14 8/14 8/13 9/13 13 Kemian laitos 6/7 7/10 6/10 6/10 8/10 2 /10 2/10 10 Bio- ja ymp.tiet. laitos 10/10 17/15 11/15 11/15 17/14 13 /14 3/14 14 Yhteensä 26/30 37/45 28/45 33/45 35/45 28/44 14/44 44 1 13.9.2006 mennessä suoritetut tohtorin tutkinnot. 12

Vuonna 2004 aloitettua laitosten tutkimustoiminnan ja jatkokoulutuksen esittelyä kesäkoulun opiskelijoille jatketaan, samoin kesällä 2006 kokeilumielessä aloitettua omien tohtoriopiskelijoiden käyttämistä kesäkoulun opiskelijatutoreina. Kesäkoulun ympärille muodostuneen laajan tutkijaverkoston kautta rekrytoidaan aktiivisesti lahjakkaita jatko-opiskelijoita tutkijankoulutukseen ja tutkimukseen. Tavoitteena on järjestää kokeilumielessä tutkijankoulutukseen liittyviä talvikouluja (mm. talviekologia ja nanotiede) yhdessä muiden koti- ja ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tutkijankoulutusta pyritään tehostamaan edelleen. Tähän liittyen valintaperusteita on tarkistettu ja yhtenäistetty, ohjausta ja seurantaa tehostettu ja vastuita täsmennetty. Tavoitteena on, että tohtorin tutkinto suoritetaan neljässä vuodessa. Väitöskirjat koostuvat tavallisesti julkaisuista kansainvälisissä sarjoissa. Monografia-väitöskirja tehdään silloin, kun koherentin, osajulkaisuista koostuvan väitöskirjan kirjoittaminen on esimerkiksi tutkimusaiheen vuoksi vaikeaa. Tiedekunta vastaa tutkijankoulutuksen tason ja laadun valvonnasta sekä koulutuksen jatkuvasta kehittämisestä yhteistyössä muiden luonnontieteellisten tiedekuntien kanssa. Lisensiaatintutkinnot. Tohtorikoulutuksen tehostumisesta ja nopeutumisesta huolimatta lisensiaatin tutkinto puolustaa edelleen joissakin tapauksissa, erityisesti ammatillisesti suuntautuvana koulutuksena paikkaansa. Lisensiaatintutkinnolla on merkitystä ammatillisena jatkotutkintona mm. sairaalasolubiologien ja opettajien koulutuksessa, samoin kemian alalla, jossa työelämään liittyviä jatko-opintoja suoritetaan paljon alan teollisuudessa ja yrityksissä. Lisensiaatintutkinto on edelleen monille sopiva välitavoite ennen väitöskirjatyöhön ryhtymistä. 6. Tutkimus ja tiedekunnan tutkimusstrategia 6.1 Tausta Matematiikan ja luonnontieteiden tutkimukselle ja koulutukselle luotiin kestävä strategia ja suunta jo tiedekunnan syntyvaiheessa 1960-luvun puolivälissä. Kaiken toiminnan perusta on kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus valituilla matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja tilastotieteen aloilla. Tutkimusryhmistä ja -laboratorioista on rakennettu alun alkaen kansainvälisesti kiinnostavia ja vetovoimaisia yksiköitä. Tavoitteena on julkaista tutkimustulokset kansainvälisillä foorumeilla. Uutta oppia haettiin alkuvuosina mm. tutkijavaihdon kautta alansa johtavista tutkimuslaitoksista. Tutkijoiden, opettajien ja eri alojen asiantuntijoiden koulutuksen perustana on tieteellinen tutkimus. Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan kouluttamalla uusia osaajia, toimimalla oman alan asiantuntijoina ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Perustamisvaiheessa luotua strategiaa on toteutettu määrätietoisesti kaikessa toiminnassa, henkilöstön rekrytoinnissa, infrastruktuurin ja tutkimuslaboratorioiden rakentamisessa ja myös laajennettaessa toimintaa uusille aloille. Asetetut tavoitteet on saavutettu, monin osin jopa ylitetty: tiedekunnan tutkimusalat muodostavat koherentin kokonaisuuden, tiedekunnassa on useita kansainvälisesti vetovoimaisia tutkimuksen huippuyksiköitä ja tiedekunnan tutkimus on arvioitu mm. yliopiston tutkimuksen arvioinnin yhteydessä kauttaaltaan korkeatasoiseksi. Laajennettaessa tiedekunnan toimintaa tieteellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä uusille aloille, mm. soveltaviin luonnontieteisiin, biotekniikkaan, ympäristötieteeseen ja nanotieteeseen, keskeisenä lähtökohtana on, että vanha ja uusi tukevat ja täydentävät toisiaan. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta on lisännyt verkottuminen ja yhteistyö paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa. 6.2 Nykyinen tutkimustoiminta Tiedekunnassa tehdään tutkimusta 49 professorin ja tutkimusjohtajan ja noin 300 muun tutkijan ja tohtoriopiskelijan toimesta. Perus- ja soveltava tutkimus on integroitu ja laboratorioiden tutkimuslaitteet ja osaaminen ovat kaikkien tutkimusryhmien ja tutkijoiden käytettävissä. 13

Tohtoritutkijoita lukuun ottamatta kaikkiin opetus- ja tutkimusviroihin kuuluu sekä opetusta että tutkimusta. Keskeiset tutkimusalat ovat Evoluutiotutkimus Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka Virologia Materiaalifysiikka Nanotiede Rakennekemia Molekyylintunnistus Vesistötieteet Suurenergiafysiikka Ympäristötiede ja teknologia Spatiaalinen tilastotiede sekä pitkittäisaineistojen ja rakenneyhtälömallien tutkimus Luonnontieteiden ja matematiikan opettajankoulutus Näistä neljä ensimmäistä ovat Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä. Kaikilla edellä mainituilla aloilla työskentelee useita professoreita, post doc -tutkijoita ja muita tutkijoita, mikä takaa tutkimusryhmille kriittisen koon myös muutostilanteissa. Tutkimusryhmien käyttöön on rakennettu infrastruktuuria ja tutkimuslaitteita ennen muuta Suomen Akatemian infrastruktuuri-, EU:n EAKR-, ulkomaisella tutkimusrahoituksella sekä opetusministeriön hanke- ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän rahoituksella. Kiihdytinlaboratorio on mittavin yksittäiseen tutkimusympäristöön tehty investointi. Poikkitieteellisellä nanotutkimuksella on yhteinen hyvin varustettu tutkimuslaboratorio NSC. Tutkimusyhteistyötä tehdään koti- ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa erittäin laajalla rintamalla. Kiihdytinlaboratorio ja evoluutioekologian laboratorio ovat olleet pitkään EU:n tutkijoita vastaanottavia laatulaboratorioita. Kiihdytinlaboratoriolla on laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä (mm. CERN, GSI, Brookhaven) ja se on antanut merkittävän panoksen myös Darmstadtiin, Saksaan rakennettavan uudentyyppisen kiihdytinlaboratorion (FAIR) tutkimusohjelman suunnitteluun. Fysiikan laitos ydin- ja suurenergiafysiikan alalla fysiikan tutkimuslaitoksessa (HIP). Sektoritutkimuslaitosten, VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa tehdään pitkäjänteisesti tutkimus- ja koulutusyhteistyötä. Jyväskylä on ollut aloitteellinen nanotieteen ja teknologian kansallisen ohjelman käynnistämiseksi Suomessa. Nanotieteen ja -teknologian t&k-rahoitus yltää nyt jo 100 milj. euroon. Tiedekunnan vuotuinen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on noin 15 milj. euroa vuodessa. Tästä Suomen Akatemia rahoituksen osuus on noin puolet. Muita keskeisiä rahoittajia ovat Tekes, Opetusministeriö ja EU. Maksullista palvelutoimintaa tehdään lääketieteellisessä isotooppituotannossa ja elektroniikan säteilytystutkimuksessa. Ulkopuolinen rahoitus (myönnetty) vuosina 2003-2005 (M ) 2003 2004 2005 Suomen Akatemia 5,6 7,4 5,9 Apurahat 0,4 0,5 0,1 OPM, EU, ESA yms. 2,5 3,5 3,4 Tekes, yms. 2,3 2,7 3,0 Maksullinen palvelutoiminta 1,3 1,3 1,3 Yhteensä 12,1 15,4 13,7 14

Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa ja niistä kerrotaan vuosittain sadoissa tieteellisissä konferensseissa. Ulkomaisia tutkijoita vierailee tiedekunnassa vuosittain yli 300. Monet heistä ovat pitkäaikaisia tutkijavieraita. Tutkimustoimintaa kuvaavia tilastotietoja vuodelta 2005 Julk. (ref.) ja monografiat Kotimaiset esitelmät [lkm] Kans.väl. esitelmät [lkm] Ulkom. vieraat [lkm] Vierailut ulkomaille [lkm] Ulkopuol. rahoitus [milj. ] Bio- ja ympäristötieteiden laitos 100 8 69 28 203 4,9 Fysiikan laitos 114 44 139 220 250 4,7 Kemian laitos 81 24 7 21 77 3,0 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 39 5 24 24 90 1,1 Yhteensä 334 81 239 293 620 13,7 Tutkimukseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön liittyy saumattomasti tutkijankoulutus. Tutkijankoulutuksen rahoitus tulee pääsääntöisesti 18 (19) kansallisesta tutkijakoulusta, Suomen Akatemialta ja Tekesiltä. Väitöskirjatutkimus tehdään yleensä tutkimusryhmissä ja tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Noin 10 % tohtoriopiskelijoista on ulkomaisia tutkijoita. Vuosittain elokuussa järjestettävä poikkitieteellinen kansainvälinen kesäkoulu on kansainvälisesti arvostettu tutkijankoulutusfoorumi. Siihen osallistuu vuosittain 300-400 tutkijaa ja opettajaa 40-50 maasta. 6.3 Tutkimuksen vahvuudet, profiili ja innovaatiot Tiedekunnan tutkimustoimintaa arvioidaan jatkuvasti sekä omien että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta mm. huippututkimusyksikkö- ja määrärahahakemusten yhteydessä, tutkimustuloksia julkaistaessa, uusien hankehakemuksia ja väitöskirjoja käsiteltäessä, tutkimushankkeista raportoitaessa sekä tutkimus- ja opetusvirkoja täytettäessä. Tiedekunnan tutkijat ja opettajat arvioivat vastaavasti itse tutkimushakemuksia, tutkimusohjelmia, tutkimusvirkojen hakijoita, tutkimustuloksia ja väitöskirjoja kansainvälisissä yhteyksissä. Arviointien yhteydessä saatua kokemusta ja näkemystä käytetään hyväksi tiedekunnan tutkimusta suunnattaessa, kehitettäessä vahvuuksia, tunnistettaessa uusia nousuja, tehtäessä uusia avauksia ja karsittaessa mahdollisia rönsyjä. Tätä kautta tiedekuntaa on muodostunut korkeatasoista tutkimusta tukeva innovatiivinen toimintakulttuuri, joka mahdollistaa kansainvälisestikin merkittävien tutkimushankkeiden käynnistämisen ja uusien infrastruktuurien rakentamisen. Viime ja tämän vuosikymmenen aikana toteutetuista kehittämishankkeista voidaan mainita mm. uuden kiihdyttimen ja kiihdytinlaboratorion rakentaminen, soveltavien luonnontieteiden tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen, ympäristö- ja vesistötieteiden sekä molekyylitunnistuksen tutkimuksen kehittäminen, infrastruktuurin ja tutkimuslaitekannan parantaminen yhteisvoimin, nanotieteen ja teknologian tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen, NSC:n rakentaminen ja varustaminen, kansallisen nanotieteen ja teknologian t&k-ohjelman käynnistäminen, uusiutuvan energian tutkimuksen ja koulutuksen käynnistäminen, luonnontieteiden opettajankoulutuksen kehittäminen sekä tutkimusyhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa. Leimallista tiedekunnan kehittämishankkeille on, että ne ovat lähes poikkeuksetta laitosten tai usean tutkimusalan yhteisiä. Tämä piirre on korostunut entisestään viime vuosina, esimerkkeinä poikkitieteelliset nanotieteen ja teknologian ja uusiutuvan energian kehittämishankkeet, evoluutiogenetiikka sekä kiihdytinteknologian hyväksikäyttö nanoteknologian tutkimuksessa. Yhteistyön myötä kalliita tutkimuslaitteita ja infrastruktuuria sekä huippuosaamista voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tätä 15

samaa kehityslinjaa tukevat hyvin sekä tiede- ja teknologianeuvoston esitykset rakentaa Suomeen strategisia osaamiskeskittymiä ja osaamisklustereita yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa niiden keskinäiseen työnjakoon ja vahvuuksiin perustuen että kansainvälinen kehitys laajojen t&kkonsortioiden rakentamiseksi. Tiedekunnalla on tähänastisen toimintansa ja kokemuksensa ansiosta erinomaiset valmiudet vastata tähän haasteeseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tiedekunnan tutkimus arvioitiin yliopiston tutkimuksen arvioinnin yhteydessä vuonna 2005 kauttaaltaan erinomaiseksi (6/7). Arviointiryhmä totesi myös mm., että yliopistolla on kiihdytinfysiikassa kansainvälisesti johtava asema ja että vastaavan statuksen saavuttaminen on mahdollista myös nanotieteessä. Ryhmän mukaan tiedekunta huippuyksikköineen määrittää pitkälle yliopiston kansainvälisen arvostuksen tutkimusyliopistona ja että tiedekunta ansaitsee yliopiston täyden ja jatkuvan tuen. Arvioinnin yhteydessä esitettiin myös joitakin kehittämistoimia, mm. laitosten yhteisprofessuureja, solu- ja molekyylibiologian tutkimuksen ja NSC:n aseman vahvistamista, tutkijankoulutuksen kehittämistä ja tutkijatohtoreiden määrän lisäämistä. Näitä ehdotuksia arvioidaan tiedekunnassa ja sen pohjalta päätetään antavatko ne aihetta joihinkin toimiin. Joidenkin ehdotusten osalta toimiin on jo ryhdytty. Tiedekunnan tutkimustoimintaan liittyviä heikkouksia ovat epävarma ja riittämätön tutkimus- ja infrastruktuurirahoitus yliopiston taholta, tutkijakoulutuksen rahoituksen pirstoutuneisuus, post doc - tutkijoiden vähäinen määrä kansainvälisesti vertaillen, tutkijoiden urakehitystä tukevan järjestelmän puuttuminen ja se ettei tutkimusta ole pystytty kytkemään yliopiston muuhun tutkimustoimintaan siten, että se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla innovaatiotoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 6.4 Tavoitteet Tiedekunta vastaa globalisaation haasteeseen kehittämällä edelleen omia vahvuuksiaan ja lisäämällä edelleen kansallista ja kansainvälistä t&k-yhteistyötä keskinäisen työnjaon pohjalta siten, että tiedekunnassa on vuosikymmen lopussa 4-5 huippututkimusyksikköä 4-5 muuta vahvaa tutkimusaluetta tai -yksikköä 2-3 kansainvälisesti vahvaa poikkitieteellistä tutkimusalaa ja laboratoriota Tavoitteena on lisätä tutkimustoiminnan vaikuttavuutta edelleen julkaisemalla tutkimustulokset mahdollisimman korkeatasoisissa tieteellisissä sarjoissa ja kertomalla niistä kansainvälisissä konferensseissa laajentaa post doc-toimintaa ja kansainvälistä tutkijanvaihtoa tehostaa tutkijankoulutusta ja tutkijankoulujen toimintaa siten, että määrälliset tavoitteet saavutetaan jatkaa ja kehittää edelleen kansainvälisen kesäkoulun toimintaa Kansainvälistä toimintaa, innovaatiotoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisätään osallistumalla kiihdytinfysiikan lisäksi toisella alalla kansainvälisesti merkittävään t&kkonsortioon osallistumalla kolmen strategisen osaamiskeskittymän rakentamiseen ja toimintaan osallistumalla kolmen tai neljän kansallisen osaamisklusterin rakentamiseen ja toimintaan syventämällä t&k-yhteistyötä sektoritutkimuslaitosten ja JAMK:n kanssa kertomalla tutkimustoiminnasta ja tutkimustuloksista kansantajuisesti (esimerkkeinä tiedekunnan ja fysiikan laitokset vuosikatsaukset) 16

6.5 Keinot Tutkimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan ja kehitetään edelleen korkeatasoista ja innovatiivista tutkimustoimintaa tukevaa toimintakulttuuria. Kehitetään tasapainoista virkarakennetta, henkilöstörekrytointia, virkaurajärjestelmää ja palkkausta sekä post doc -toimintaa niin, että ne tukevat korkeatasoista tutkimustoimintaa. Koko opetus- ja tutkimushenkilökunnalle kuuluu sekä opetus- että tutkimustehtäviä. Tutkijoita ja tutkimusryhmiä kannustetaan poikkitieteelliseen tutkimusyhteistyöhön ja tutkimuslaitteiden yhteiskäyttöön. Samoin kannustetaan ja tuetaan osallistumista tieteellisesti ja teknologisesti kiinnostaviin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin (mm. FAIR, CERN, ISOLDE, RHIC, kansainväliset t&k-konsortiot, strategiset osaamiskeskittymät, kansalliset osaamisklusterit, sektoritutkimuslaitosyhteistyö). Tuetaan infrastruktuurien rakentamista ja ylläpitämistä. Haetaan aktiivisesti koti- ja ulkomaista t&krahoitusta. Kehitetään tutkijankoulutusta ja pyritään vaikuttamaan aktiivisesti tutkijankoulutuksen rahoitusjärjestelmän parantamiseen. Kehitetään kansainvälisen kesäkoulun toimintaa. Rekrytoidaan tutkijankoulutukseen aktiivisesti lahjakkaita koti- ja ulkomaisia tutkijoita. Toimitaan aktiivisesti tutkimuslaitosten, tutkimusta rahoittavien tahojen ja yritysten yhteisillä foorumeilla ja pyritään vaikuttamaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla t&k-toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Käytetään hyväksi eri yhteyksistä tutkimuksesta ja sen kehittämisestä saatavaa palautetta tutkimustoiminnan edelleen kehittämisessä. 6.6 Arviointi Tutkimusta arvioidaan jatkuvasti kohdassa 6.3 kuvatulla tavalla. Arviointeja käytetään hyväksi kaikessa tiedekunnan tutkimustoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. 7. Kehittämishankkeet 7.1 Aiemmin käynnistetyt kehittämishankkeet 7.1.1 NanoScience Center (NSC) Tiedekunnan tavoitteena on luoda Jyväskylään kansainvälinen nanotieteiden koulutus-, tutkimus- ja kehittämiskeskus NanoScience Center (NSC). NSC:n laitehankinnat käynnistettiin vuonna 2003 ja niitä jatkettiin Akatemian infra-ohjelmasta, EU:n aluekehitysrahastosta ja opetusministeriön NSC:lle myöntämistä kehittämishankevaroista saaduilla määrärahoilla vuosina 2004-06. Opetusministeriön myöntämillä kehittämishankemäärärahoilla on perustettu kaksi professuuria (nanotieteet, hybridimateriaalit), kaksi yliassistentin virkaa (nanofysiikka, nanobiologia) ja yksi laboratorioinsinöörin virka. Kansainvälinen maisteriohjelma käynnistettiin vuonna 2003 ja kansallinen nanotieteen tutkijakoulu vuonna 2006. Nanotieteiden tutkijankoulutusta on järjestetty yhteistyössä TKK:n, VTT:n ja muiden yliopistojen kanssa Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa. Otaniemen tutkimusyhteisön (TKK:n ja VTT:n) kanssa tehtiin 2004 yhteistyösopimus, jossa osapuolet sitoutuvat kehittämään yhteistoiminnassa alan poikkitieteellistä tutkimusta ja tutkijankoulutusta sekä parantamaan alan yritystoiminnan edellytyksiä. Tavoitteeksi asetettu laaja- 17

alainen, kansallinen nanotieteiden ja -teknologian tutkimus- ja tutkijankoulutusohjelma toteutui vuonna 2006 ja NSC sai ministeriöltä yhteensä 4,5 milj. euron kehittämishankerahoituksen vuosiksi 2007-09. NSC on saanut tutkimusrahoitusta mm. Akatemian tulevaisuuden elektroniikkaohjelmasta (700 000 ), FinNano-ohjelmasta (1,5 milj. ) ja Tekesin FinNano-ohjelmasta (1,0 milj. ). Nanotieteet ovat mukana myös useissa EU:n kuudennen puiteohjelman nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimushankkeissa (kahdessa koordinaattorina). Laboratorion tekniset tukipalvelut on järjestetty kohdentamalla laitosten teknistä henkilökuntaa uudelleen. Uutta teknistä henkilökuntaa joudutaan rekrytoimaan ainakin jossain määrin laitteistojen ylläpitämiseksi. Keskuksesta ei ole muodostettu erillistä laitosta, vaan se toimii läheisessä vuorovaikutuksessa kolmen edellä mainitun laitoksen kanssa. Keskuksen toimintaa ohjaa nanotieteiden professoreiden ja senioritutkijoiden muodostama ohjaus- ja seurantaryhmä. Keskuksen johtajana toimii kahden vuoden toimikaudeksi valittava johtoryhmän puheenjohtaja. NSC:lle nimitettiin teollinen neuvonantajaryhmä vuonna 2006. Tiedekunnan tavoitteena on NSC:n kansallisen ja kansainvälisen aseman vahvistamiseen monitieteisenä nanotieteiden tutkimuslaitoksena ja teknologian osaamiskeskittymänä NSC:hen on tarkoitus perustaa laskennallisen nanotieteen yhteisprofessuuri, nanobiologian ja nanokemian yhteisprofessuuri (edellyttäen että näin määriteltyyn virkaan on tiedossa päteviä hakijoita), erikoistutkijan ja laboratorioinsinöörin virka vuoden 2007 alusta. NSC:n varustamista jatketaan. Muiden vahvojen nanotieteen ja -teknologian tutkimuskeskusten ja yritysten kanssa valmistellaan nanoteknologian strategisen osaamiskeskittymän rakentamista Suomeen, samoin Nano- ja mikroteknologian ja uusien materiaalien osaamisklusterin NM2 perustamista. Erityistä huomiota kiinnitetään teknologiasiirtoon ja yhteistyöhön koti- ja kansainvälisten teknologiayritysten kanssa. NSC osallistuu Tekesin FinNano-ohjelman seuraavan ohjelmakierroksen valmisteluun. NSC valmistautuu EU:n 7. puiteohjelman hakuihin ja kansainvälisten konsortioiden rakentamiseen. Kansainvälisen maisteriohjelman ja kansallisin tutkijakoulun toimintaa jatketaan, samoin aktiivista toiminta kansainvälisessä kesäkoulussa. 7.1.2 Matemaattisten aineiden opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutus Matemaattisten aineiden opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutusta on järjestetty vuodesta 2001 yhdessä avoimen yliopiston ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Toimintaa jatketaan Avoimen yliopiston koordinoimana. 7.1.3 PäijänNet Jyväskylän yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen akvaattisten tieteiden yhteistyöverkoston (PäijänNet) vuonna 2006 alkanut toiminta jatkuu vuosina 2007-08. Ohjelman jatkoksi suunnitellusta rakenteellisen kehittämisen hankkeesta on tehty erillinen hankesuunnitelma, ks. luku 7.2.2. 7.1.4 Vesistötieteiden kansainvälinen maisteriohjelma Vuonna 2004 käynnistetyn Vesistötieteiden kansainvälisen maisteriohjelman "International Masters Programme for Sustainable Management of Inland Aquatic Resources" toimintaa jatkuu. 7.1.5 Uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelma Uusiutuvan energian vuonna 2004 käynnistetyssä koulutus- ja tutkimusohjelmassa (UE-ohjelma) koulutetaan asiantuntijoita työtehtäviin, joissa hyödynnetään tai tutkitaan uusiutuvia energialähteitä, niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä synnytetään uutta energia-alan liiketoimintaa. Tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamista teollisuudessa, kiinteistöissä, yrityksissä, 18

maatiloilla ja kunnissa. Ohjelma edistää eri uusiutuvan energian teknologioiden paikallista hyödyntämistä ja maaseudun elinvoimaisuutta. Ohjelma osaltaan on merkittävä paikallinen kontribuutio tulevassa energiatuotannon muutosprosessissa.. Alan työllistävä vaikutus tulevina vuosina tulee olemaan merkittävä. Yksi Tiede- ja teknologianeuvoston osaamiskeskittymäpäätöksistä on energia ja ympäristö, jossa jatkotoimenpiteet jakaantuvat Vaasan ja Jyväskylän kesken. UE - ohjelmalla on ollut keskeinen valmistelurooli ja myös jatkossa sillä tulee olemaan aktiivinen rooli toimenpiteitä toteutettaessa. Jyväskylän yliopiston UE -ohjelmassa yhdistyvät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan antama koulutus ja tutkimus kemian, fysiikan ja ympäristötieteiden puolelta sekä yhteiskunta- ja taloustieteet. Henkilöstösuunnitelman mukaan perustetaan aluksi viisivuotinen UE -professorin virka. Uskottavan toiminnan jatkuminen vaatii myös kahden tutkimusjohtajan, kolmen tutkijan, laboratorioinsinöörin ja koordinaattorin työpanosta. Ohjelmaan on sitoutunut viisi Jyväskylän yliopiston vakinaista professoria tutkimusryhmineen. Ohjelma käynnistyi 1.1.2003 Länsi-Suomen Lääninhallituksen myöntämän EU:n aluekehittämisrahoituksen turvin ja jatkuu samalla rahoituspohjalla 2006 loppuun. Hankkeelle myönnetty OPM-rahoitus yhdessä aluekehittämisrahoituksen kanssa mahdollistaa nykyisen henkilökunnan palkkauksen vuonna 2007. Vuosille 2008-2011 OPM:n rahoitus on riittämätön näiden henkilöstöresurssien ylläpitämiseen. Täydentävää rahoitusta haetaan mm. Tekesiltä, Suomen Akatemialta ja EU:n 7. puiteohjelmasta. Ohjelman vakiinnuttamiseksi tarvitaan myös OPM-lisäpanostusta vuodesta 2008 alkaen. Hanke toteuttaa näkyvällä tavalla yliopiston paikallisen vaikuttavuuden tehtävää. Hankkeessa on mukana kuusi kuntaa sekä useita koulutus- ja tutkimuslaitoksia (mm. VTT Prosessit, TKK, TTY, VY, JAMK/LUVA). Ohjelman eräs tavoite on saada aikaan alalla työskentelevien professoreiden verkottuminen ja valtakunnallinen UE -ohjelma, jossa ovat mukana OPM, KTM, MMM, TEKES ja Suomen Akatemia. Tätä työtä voidaan tehdä sekä OSKE -klusteri-hankkeen, että EST-tutkijakoulun verkostojen kautta. Koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa - energiateknologia, ympäristövaikutukset sekä sosioekonomia. Opiskelijoita on yhteensä 63, joista 11 on valmistunut. Ohjelmaan otetaan vuositasolla 30 opiskelijaa, joilla on soveltuva kandidaatin, B.Sc.- tai insinööritutkinto. Ohjelman aikana on panostettu uusien UE-opintokokonaisuuksien tarjontaan ja merkittävä osa opetuksesta annetaan englannin kielellä mukaan lukien Jyväskylän kesäkoulussa annettu opetus. Tavoitteena on kansainvälisen maisterikoulutusohjelmastatuksen saavuttaminen lähivuosina. Opinnäytetyöt liittyvät mm. yritys- ja demonstraatiohankkeisiin. UE-ohjelma on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa energiatekniikan tutkijakoulussa (EST), johon viime hakukierroksella saatiin 10 lisäpaikkaa entisen viiden lisäksi. UE-ohjelman tutkimustoiminta tähtää uusien ja käyttökelpoisten tuloksien saamiseen biokaasututkimuksessa, aurinkoenergian (lämpö ja sähkö) hyödyntämisessä, biomassatutkimuksessa (mikro CHP), vetyyn perustuvan aurinko- ja tuulienergian hyödyntämisessä polttokennoissa sekä energiantuotantovaihtoehtojen taloudellisten ja sosiologisten vaikutusten tutkimuksessa. Tutkimuskenttä on monitieteinen ja ainutlaatuinen maassa. Aivan äskettäin on myös käynyt selväksi, että Suomen poliittinen kenttä on muuttanut käsitystään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen tarpeellisuudesta. Kaikki poliittiset puolueet kannattavat lisäpanostuksia tutkimukseen ja pilotointiin sekä yritystoiminnan lisäämiseen. Monella uusiutuvan energian alalla Suomi on jäljessä eurooppalaisesta kärkitasosta. Poliittisen ilmaston muutokseen on vaikuttanut erityisesti öljyn hintakehitys, jonka ennustetaan kehittyvän edelleen epäsuotuisaan suuntaan. Meneillään olevaan tutkimukseen ja demonstraatioiden toteutukseen on saatu ulkopuolista rahoitusta vajaat miljoona euroa (OSKE, TEKES, kunnat, yritykset). Näkyvimmät demonstraatiot ovat Viitasaaren ABCmyymälän energiaratkaisun ja yleisöä palvelevan infopisteen toteutus sekä Saarijärven koulukeskuksen aurinkopaneelisto. Kumpikin kohde toimii pitkäaikaisena tutkimuslaboratoriona uusiutuvien soveltuvuudesta ja kestävyydestä pohjoisissa oloissa. Vaajakosken UE-laboratorio on tarkoitus laajentaa vastaamaan alan kansainvälistä tasoa. UE-ohjelma on mukana Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun t&k -toimintaan liittyvän yhteistyön syventämiseksi suunnitellun kehittämishankkeen toteuttamisessa. 19

UE-ohjelmaan liittyen JY aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa vuonna 2004 kolmivuotisen yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on lisätä innovatiivisten hajautettujen biomassapohjaisten energiatuotantomenetelmien (mm. biokaasu- ja mikro-chp -teknologiat) käyttöönottoa. Biomassapohjaisten energiatuotantomenetelmien ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon tutkimuslaitteen (CHP) kehitystyötä jatketaan vuonna 2007. Yksinkertaistetun CHPmassatuotantolaitteen prototyypin kehitys ja testaus alkaa heti tämän jälkeen vuonna 2008 ja jatkuu vuoteen 2010 JY:n ja JAMK:n yhteistyönä. Liite 3. 7.2 Uudet kehittämishankkeet 7.2.1 Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyön kehittäminen Kysymys on Jyväskylän yliopiston (JY), VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) yhteisestä prosessi- ja energiateknologian T&K-toiminnan kehittämishankkeesta. Tarkoituksena on luoda Jyväskylään kansainvälisesti merkittävä prosessi- ja energiateknologian osaamiskeskittymä kytkemällä VTT:n rakentama ainutlaatuinen prosessi- ja energiateknologian tutkimus- ja tuotekehitysinfrastruktuuri JY:n tutkimusresursseihin ja laajapohjaiseen perustutkimusosaamiseen, sekä rakentaa osaamisketju, jossa sekä strategisen perustutkimuksen (JY) että soveltavan tutkimuksen (JY, VTT) tulokset voidaan entistä nopeammin siirtää yritysten käyttöön (VTT ja JAMK). JY:llä ja VTT:llä ja osittain myös JAMK:lla on ollut pitkäaikaista ja menestyksekästä paperinvalmistusteknologiaan ja viimeisten vuosien aikana myös uusiutuvan energian käyttöön liittyvää koulutus- ja tutkimus-yhteistyötä, mm. kaksi maisteriohjelmaa (JY), yksi yhteisprofessuuri ja yksi yhteinen tutkimusjohtaja (JY-VTT), yhteisiä opettajia ja tutkijoita sekä laajoja Jyväskylässä koordinoituja TEKES-hankkeita (JY-VTT). Näissä on hyödynnetty eri osapuolten osaamista ja tutkimusympäristöjä sekä kehitetty yhteisiä toimintatapoja. Toiminta on liittynyt Jyväskylän seudun osaamiskeskusstrategian toteuttamiseen. VTT:n, biomassan polttotekniikkaa ja paperinvalmistusta hyödyntävien johtavien kansainvälisten yritysten ja Tekesin rahoittamien hankkeiden seurauksena Jyväskylään on syntynyt kansainvälisesti ainutlaatuinen prosessi- ja energiateknologian tutkimus- ja tuotekehitysympäristö (mm. paperikoneen täydellinen lyhytkiertojärjestelmä). JY:n soveltavan fysiikan ja soveltavan kemian tutkimus on suuntautunut samoille tutkimusalueille ja muodostaa jo sellaisenaan merkittävän osaamiskeskittymän. VTT:n ja JY:n tutkimusympäristöjen toiminnan yhteensovittaminen olemassa olevia tutkijaresursseja ja mittaus- sekä tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden luoda uutta paikallista ja valtakunnallista vaikuttavuutta. VTT:n omat mahdollisuudet tutkijaresurssien merkittävään lisäämiseen ovat rajalliset. JY:ssä voimavaroja on jo suunnattu alan soveltavaan tutkimukseen, JAMK:n osalta parhaan toimintatavan löytäminen vaatii vielä lisäsuunnittelua. Tutkimusresurssien yhdistäminen tulee mahdollistamaan hyvinkin laajojen t&k-hankkeiden toteuttamisen yhdessä yritysten kanssa ja parantamaan samalla edellytyksiä menestyä entistä paremmin kilpailtaessa EU:n 7. puiteohjelman rahoituksesta. Tämän hankkeen tarkoituksena on laajentaa ja syventää t&k-toimintaan liittyvää tutkimusyhteistyötä yhdistämällä hankepohjaisesti VTT:n ja JY:n tutkimusresursseja, osapuolten toisiaan tukevaa ja täydentävää osaamista sekä kouluttaa VTT:lle ja alan yrityksille päteviä työntekijöitä. JY:llä on erinomaiset edellytykset tarjota tähän toimintaympäristöön mittausmenetelmiin, prosessien mallinnukseen ja simulointiin, monifaasivirtauksiin, märän ympäristön kemiallisten prosessien ja bakteerikasvustojen hallintaan sekä entsymaattisten menetelmien ja enenevässä määrin myös nanoteknologian käyttöön liittyvää osaamista. Kemiallisten ja bioteknisten aspektien yhdistäminen virtaustekniikkaan tulee olemaan merkittävä uusi aluevaltaus. Nanoteknologian sovellutusten kehittäminenkin on jo aloitettu. Niiden hyödyntäminen on nähtävissä mm. uusien pinnoitteiden, lujitettujen muovien ja kuitujen alueilla. Uusiutuvan energian (UE) alalla JY:n ja VTT:n välinen yhteistyö omaa merkittävän kasvupotentiaalin erityisesti paikallisen pienimuotoisen energiantuotannon (pienpoltto mukaan lukien mikro-chp, biomassan kaasutus, biokaasu ja 20