ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö



Samankaltaiset tiedostot
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

Balticconnector-hanke

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Biokaasun jakelu Suomessa

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Energiamurros - Energiasta ja CO2

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Suorien sijoitusten pääoma

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

Bioetanolitehdas. Sievi

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Yritykset ja yrittäjyys

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Pelletti Euroopan energialähteenä

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Euroopan investointipankki lyhyesti

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Mitä uutta Gasumilla?

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Mistä investointien vaimeus

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Onko puu on korvannut kivihiiltä?


Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Transkriptio:

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream

Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa - 1 220 km pitkä, kahdesta vierekkäisestä putkesta koostuva merenalainen putkilinja - Kaasua mm. Saksaan, Iso-Britanniaan, Alankomaihin, Belgiaan, Ranskaan, Tšekin tasavaltaan ja muihin, mm. yli 26 miljoonaa kotitaloutta, teollisuus, sähkön tuotanto - Yhdistää maailman suurimmat kaasuvarat Venäjältä Euroopan verkostoihin ja samalla täydentää reittejä Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä - Parantaa Euroopan energiahuollon turvallisuutta toimittamalla 25% kaasun lisätuonnin tarpeista - Sopimukset eurooppalaisten yhtiöiden kanssa: - Dong Energy, Tanska - E.ON Ruhrgas, Saksa - Gazprom Marketing & Trading, Iso-Britannia - Wingas, Saksa 2

Euroopan kasvava kaasuntarve 629 mrd. m³ 543 mrd. m³ 58% Tuonti 81% 42% 2005 EU:n sisäinen tuotanto 19% 2025 Vuonna 2025 Euroopassa käytetystä kaasusta 81% on tuontiperäistä 2005 vastaava luku oli 58% Lähde: Euroopan komissio, DG-TREN 2007 3

Offshore-putket ovat hyväksi todettua teknologiaa 4

Lisää siirtokapasiteettia tarvitaan Tuontivajeen odotetaan kasvavan noin 200 miljardiin kuutiometriin seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Sen kattamiseksi suunnitteilla on useita infrastruktuurihankkeita Lähde: Priority Interconnection Plan 2007; Nord Stream 5

Maakaasu vähemmän hiilidioksidipäästöjä Maakaasu on ympäristöystävällisin fossiilinen polttoaine. Verrattuna hiilikäyttöisiin voimalaitoksiin kaasuvoimalat tuottavat 50% vähemmän hiilidioksidia Korvaamalla hiilen kaasulla 27 EU-maan sähköntuotannossa vähennettäisiin 224 miljoonaa tonnia CO 2 -päästöjä vuosittain. Jos maakaasulla korvattaisiin yksi prosenttiyksikkö hiilen käytöstä sähköntuotannossa, CO 2 -päästöjä voitaisiin vähentää 12 miljoonalla tonnilla vuosittain Lähteet: Greenpeace, 2008. 6

Eurooppalainen projekti Nord Stream on nimetty ensisijaisen tärkeäksi hankkeeksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevassa TEN-E-ohjeistuksessa Vuonna 2000 Nord Stream sisällytettiin TEN-Eohjeistukseen yhteisen edun hankkeena Asema vahvistettiin 2003 Vuonna 2006 Nord Stream nimettiin Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi, Tämä tarkoittaa, että - EU tunnustaa Nord Streamin yhdeksi Euroopan tärkeimmistä energiainfrahankkeista - Nord Stream on linjassa EU:n yleisten energiapolitiikan tavoitteiden kanssa: kestävä kehitys, kilpailukyky ja toimitusten varmistaminen ja on osa EU:n 20:20:20 tavoitetta Lähde: Euroopan parlamentin ja EU:n ministerineuvoston päätös 1364/2006/CE, 6.11.2006 7

Kansainväliset konsultaatiot - 9 valtiota kaikkien aikojen laajimmassa Espoo-prosessissa 8

Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tavoitteet Täyttää kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön sekä ympäristömääräysten vaatimukset Vähentää ympäristöön, ihmisiin ja hyvinvointiin kohdistuvia mahdollisia haittavaikutuksia Minimoida ympäristöriskit Valita paras teknologia putken rakentamiseen ja käyttämiseen Tarkkailla ympäristöä jatkuvien arviointien avulla Varjella Itämeren ekosysteemiä ja turvata Euroopan energiahuolto mahdollisimman ympäristöystävällisellä tavalla Suunnitella putkilinja ympäristökysymykset huomioiden 9

Laajin yksittäinen ympäristötutkimus Itämerellä Tutkimukset tuottavat uutta tietoa ja asiantuntemusta Itämeren tilasta ja auttavat paremmin ymmärtämään sen luonnollisia prosesseja Tutkimuksista kertyy kokemusta ja tietoa hankkeisiin, joissa ympäristö on keskeisessä asemassa Itämerellä toteutettiin kattava tutkimus Tutkimuksiin, suunnitteluun ja reititykseen sijoitettiin yli 100 miljoonaa euroa - Koko reitti tutkittiin päästä päähän - Ammustutkimus toteutettu koko reitille - Yli 40,000 km geofyysisiä tutkimuksia - Yli 6,000 km gradiometritutkimuksia - Huipputason laitteisto hankkeen erityistarpeisiin - Koko tutkimusaineisto Itämeren valtioden käyttöön - Pioneerityö Asennuskäytävä ankkurikäytävä 10

Ympäristölliset ja taloudelliset tekijät puoltavat merenalaista reittiä Merenalainen Lyhyempi reitti ja nopea putkenlaskuprosessi, joka vaikuttaa ympäristöön vain vähän Suurempi paine ja kuljetuskapasiteetti vähemmän kompressoriasemia ja alhaisemmat CO 2 -päästöt Vähemmän riskejä vaikean lähestyttävyyden ansiosta Korkeammat investoinnit mutta matalammat käyttökustannukset Maanpäällinen Ekologisesti herkkien alueiden läpi kulkeminen (esim. metsät, joet, kylät) Suurempi energian kulutus kompressoriasemien takia Helppo huolto ja korjaus, suurempi vaurioriski Matalammat investoinnit, mutta korkeammat käyttökustannukset Merenalaisen reitin edut ovat sen vähäiset ympäristövaikutukset ja taloudellisuus Saman kaasumäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 600 nestekaasutankkeria Nord Stream keskittyy merenalaiseen reittiin 11

Energiainfrastruktuurihankkeet noudattavat ympäristöstandardeja Nord Stream on yksi useista suunnitelluista tai olemassa olevista energiainfrastruktuurihankkeista Itämerellä Kaikki nämä hankkeet pyrkivät minimoimaan ympäristövaikutukset ja varjelemaan Itämeren ekosysteemiä 12

Kiitos - vastaamme mielellämme kysymyksiinnne! Pääkonttori: Nord Stream AG Grafenauweg 2 6304 Zug / Sveitsi Puh: +41 (0) 41 766 91 91 info@nord-stream.com Tapio Pekkola Manager for Baltic and Nordic Organisations + 41 79 456 81 31 Minna Sundelin Projektiviestintäpäällikkö, Suomi + 358 40 582 2750 www.nord-stream.com 13