Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010



Samankaltaiset tiedostot
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka

Suomen A'-siirtymä. Reunat ja saarekkeet. lektiot. Saara Huhmarniemi. Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Kieli merkitys ja logiikka

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Kieli merkitys ja logiikka

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Kieli merkitys ja logiikka

AIKAMUODOT. Perfekti

Muodolliset kieliopit

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

SANATYYPIT JA VARTALOT

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Preesens, imperfekti ja perfekti

Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)

Kieli merkitys ja logiikka

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

Paritreenejä. Lausetyypit

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

3. kappale (kolmas kappale) AI KA


Odpowiedzi do ćwiczeń

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

oppimisella ja opiskelemisella

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

o l l a käydä Samir kertoo:

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA

Kieliohjelma Atalan koulussa

LOGIIKKA johdantoa

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

1 Kannat ja kannanvaihto

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Pikapaketti logiikkaan

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)

Algoritmit 2. Luento 13 Ti Timo Männikkö

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Lausemaisuuden asteista

EuroTraffic Language Training

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Transkriptio:

Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Kielen oppimisen ongelma Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida lauseen kieliopillisuutta tietämättä tarkalleen sääntöjä, joilla lause on muodostettu. Pekka nukkuu mielellään. *Pekka nukumme mielellään. Arviointi perustuu kielenpuhujan intuitioon kielestä. Lause voi olla epäkieliopillinen eri syistä, esim. sanajärjestys on väärä: *Pekka erittäin nukkuu hyvin. Pekka todella nukkuu hyvin. Kieliopillisuuden arviointi tulee erottaa muuten epäilyttävistä lauseista. Ameeba yskähti. Klassinen esimerkki on semanttisesti mahdoton mutta kieliopillinen lause (Chomsky): Colorless green ideas sleep furiously. Värittömät vihreät ideat nukkuvat raivokkaasti. Saara Huhmarniemi 1

Lauseen monimutkaisuus vaikuttaa ymmärtämiseen: Pitkä mies, jonka Merja näki eilen, tuli tänään kylään Pitkä mies, jonka Merja josta en muuten ollenkaan pidä näki eilen, tuli tänään kylään. Samalla lauseella voi olla kaksi eri merkitystä. 1. Näin kärpäsen suurennuslasilla. Pekka huomasi Merjan ulkoiluttavan kissaansa. Rosvojen räjäytys herätti lähitienoon. Time flies like an arrow. Rakenne, semantiikka, prosessointi Luin kirjaa koko yön lukematta sivuakaan. Minä luin tänään kirjansa. Pekka huusi siten että Merja pelästyi ääntä, koiraa ja kissaa. Minä täydyn nyt lähteä. Poikamies on naimisissa oleva mies. Pekka halunnut lähteä ei kotiin. Mitä luulet että Pekka löysi? Me lähdetään nyt. Kielen biologinen olemus Kielen kulttuurinen olemus Kielen normatiivinen olemus Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: Kielen biologinen olemus kuuluu universaalisti kaikkien ihmisten perimään. Saara Huhmarniemi 2

: kysymyslause Matti rakastaa Maijaa Kuka rakastaa Maijaa? Ketä Matti rakastaa? Ketä Matti ajattelee, että Maija rakastaa? *Ketä Matti tapasi miehen, joka rakastaa? Matti on tavannut Maijan. Onko Matti tavannut Maijan? Pekka oli kotona. Oliko Pekka kotona? Hypoteesi: siirrä lauseen 2. sana eteen, lisää -ko Uusi opettaja on tavannut Maijan. *Opettaja-ko uusi on tavannut Maijan? Auton omistaja oli kotona. *Omistaja-ko auton oli kotona? Hypoteesi: siirrä lauseen verbi eteen, lisää -ko Pekka on kertonut, että hän on tavannut Maijan. On-ko Pekka on kertonut että hän tavannut Maijan? Hypoteesi: siirrä lauseen 1. verbi eteen, lisää -ko Saara Huhmarniemi 3

Opettaja, joka on ystäväni, on tavannut Maijan. *Onko opettaja, joka ystäväni, on tavannut Maijan? Onko opettaja, joka on ystäväni, tavannut Maijan? Matti ei ole tavannut Maijaa *Onko Matti ei tavannut Maijaa? Eikö Matti ole tavannut Maijaa? Hypoteesi: siirrä lauseen pääverbi eteen, lisää -ko Kielen sääntöjä ei voi muotoilla sanajonoihin perustuen, ne ovat abstrakteja. Lapsen kielellinen kehitys Lapsen kielellinen kehitys jo alle 0 v 1v: äänien ja äänteiden tunnistus 5kk: oman nimen tunnistus puhevirrasta muutaman kk ikäisenä erikoistuminen äidinkielen äänteisiin 4kk - jokeltelu erikoistuminen oman kielen äänteisiin 6-10kk 1 v: yksittäiset sanat Ymmärtää esim. n. 70 sanaa, käyttää n. 6 1-2v: sanaston nopea kasvu, peruslauseet n. 200 uutta sanaa kuukaudessa Heitä pallo Äiti nukkuu Emman kuppi 2,5v: useampisanaiset lauseet Emma menee ulos, Äiti laittaa ruokaa 2-5v: monimutkaiset lauseet, upotetut lauseet, prepositiot, artikkelit, sidotut morfeemit, sananmuodostus 5v: kielikyky lähes aikuisen tasolla Kielen sanojen ja rakenteiden ymmärtäminen edeltää kielen tuottamista Saara Huhmarniemi 4

Lapsen kielellinen kehitys Monimutkaiset ongelmat Nopeaa Systemaattista, tietty järjestys Kieli ei kehity ilman kieliympäristöä Ympäristö voi vaihdella hyvin paljon Erityinen herkkyys kielen oppimiseen katoaa jo alle 10 vuoden iässä susilapset myöhään kielen tai viittomakielen oppineet aikuiset vieraan kielen oppiminen Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet yksitellen läpi Valitse hyvä shakkisiirto Ihminen ei usein punnitse edes kahta vaihtoehtoa Monimutkaiset ongelmat Monimutkaiset ongelmat Talon jokaisesta huoneesta johtaa ovi kolmeen uuteen huoneeseen, joista edelleen kolmeen uuteen. Kymmenen oven läpi kulkeminen = 60 000 huonetta 20 ovea = yli 3 miljardia Kombinatoriset ongelmat: sääennustukset, bussiaikataulujen optimointi, shakkipeli,... täydellisen haun tekeminen aiheuttaa kombinatorisen räjähdyksen Kielen oppiminen on kombinatorinen ongelma Syötteenä joukko havaintoja: suomen kielen lauseet Hypoteesi siitä, mitä sääntöjä suomen kieli noudattaa Oletetaan että suomen kielessä on 1000 sääntöä (todellisuudessa paljon enemmän) Miten oppija valitsee oikeat säännöt? Saara Huhmarniemi 5

Monimutkaiset ongelmat Oletetaan että jokainen sääntö valitaan kymmenestä vaihtoehdosta. Huoneessa on 10 ovea, joista yksi on oikea. Oppiakseen kielen täydellisen haun avulla, läpikäytyjen ovien lukumäärä on 1000 10 = 1000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 Induktiivinen päättely: jokaisessa huoneessa on todellisuudessa äärettömän monta ovea Oppiminen ei voi perustua täydelliseen hakuun Hakuavaruuden rajaaminen Ongelma ratkaistaan rajaamalla hakuavaruutta etukäteen Rajaaminen voidaan tehdä lukitsemalla ovia, joista tiedämme että ne eivät johda ratkaisuun Huoneet voivat myös sisältää vihjeitä oikeasta hakupolusta Usein todellisissa ongelmissa ei ole tarpeeksi vihjeitä. Ärsykkeen heikkous Ärsykkeen heikkous Voidaanko lapselle tarjota tarpeeksi vihjeitä? Negatiivinen palaute väärästä säännöstä? Lapsi ei saa tarpeeksi vihjeitä ympäristöstään poverty of stimulus Mikään inhimillinen päättely ei ole puhtaasti induktiivista havaintoja käytetään hypoteesien testaamiseen: abduktiivinen päättely Mitä rajoittavat tekijät ovat? Saara Huhmarniemi 6

Ärsykkeen heikkous Mikä rajoittaa hypoteesiavaruutta? Universaalikielioppi kieli itse: Deacon 1997 kieli on sukupolvien saatossa mukautunut sellaiseksi että lapset arvaavat helposti oikein kysymys: millaiset nämä oikein arvaamisen periaatteet ovat yleiset kognitiiviset periaatteet monimutkaisuus, muistikapasiteetti, yleiset ajattelun lait, joku muu kognitiivinen periaate? Periaatteet ja parametrit Periaatteet & Parametrit teoria (principles & parameters) Yleiset periaatteet Kielten eroja säätelevät parametrit Esimerkiksi kysymyssanan siirtymä: 1 kysymyssana siirtyy: suomi, englanti Mitä Merja kertoi kenellekin? kaikki siirtyy välttämättä: bulgaria Koj kogo kakvo e pital? Kuka keneltä mitä kysyi ei mitään siirry: kiina, korea, japani Hufei mai-le shenme (Mandariinin kiina) Hufei osti mitä Periaatteet ja parametrit Oletetaan että kielessä on esimerkiksi 10 periaatetta, johon jokaiseen liittyy 3 parametria. (Luvut eivät perustu mihinkään arvioon parametrien ja periaatteiden todellisesta määrästä) Erilaisia mahdollisia kieliä olisi 3 10 eli 59 049 Hakuavaruutta voi näin pienentää. Universaalikieliopin kritiikkiä Tomasello, M. (2003). Constructing a language: A Usage-Based Theory of Language Acquisition. Cambridge, MA.: Harvard University Press. Lapsi ei koskaan kuule virheellisiä lauseita kuten *Onko opettaja, joka ystäväni, on tavannut Maijan? tästä lapsi voi päätellä että että vain sääntö 2 on mahdollinen. Ongelmat Hakuavaruus rajataan heti kahteen vaihtoehtoon Sääntö 2 (päälauseen apuverbi siirtyy lauseen eteen) sisältää jo tietoa kielestä: päälause, elementti, lauseen etuosa Tämä tieto on vain kielelle ominaista Lisäksi sääntö ei ole näin yksinkertainen, vaan sen soveltaminen vaatii runsaasti muuta tietoa kielestä. Saara Huhmarniemi 7

Kysymyssanan muodostaminen vaatii monenlaista tietoa kielestä: On tunnettava negaation vaikutus: *onko Pekka ei syönyt leipää muut partikkelit: *Merjapas onko nukkunut. että apuverbia etsitään lähimmästä päälauseesta *Onko Pekka ajattelee, että Merja nukkunut? että tämäkään ei pidä paikkaansa: *Onko se että Merja nukkunut koko ajan, harmittanut Pekkaa? että taivutus tapahtuu ennen siirtoa: *Olla-ko minä nukkunut? Jotkut rakenteet esiintyvät puheessa niin harvoin, että niiden oppimista ei vaikea selittää pelkästään havaintoihin perustuen. Onko se että Merja on nukkunut koko ajan harmittanut Pekkaa? Saara Huhmarniemi 8