Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Titta Pelttari

Samankaltaiset tiedostot
1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

AIKAA LAPSELLE. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Kouluterveyskysely 2017

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Kouluterveyskysely 2017

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

Hyvinvointiareena

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme

Suomalaisten mielenterveys

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

Transkriptio:

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Titta Pelttari 25.1.2019 28.1.2019 1 www.pirkanmaa2019.fi

Esityksen sisältö Pirkanmaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman perusta ja työsuunnitelma (s. 3) Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät (s. 7) Lasten ja nuorten hyvinvointi ja palvelujen käyttö eri indikaattoreiden valossa (s. 10) Tavoitteet maakunnalliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (s. 59) Työpajatyöskentely (s. 66) 28.1.2019 2 www.pirkanmaa2019.fi

Pirkanmaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman perusta ja työsuunnitelma. 28.1.2019 3 www.pirkanmaa2019.fi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Tehtävä lastensuojelulain 12 :n perusteella kuntatasolla tai useamman kunnan kesken yhteistyössä. Esimerkiksi Kainuussa tehty maakuntatasoinen suunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma tulee sisältää suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toiminnassa. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 28.1.2019 4 www.pirkanmaa2019.fi

Maakuntatasoisen suunnitelman hyötyjä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä. Suunnitelmassa ja sen valmistelussa tarkastellaan lasten ja nuorten palveluja kokonaisuutena. Eri toimialat laativat suunnitelman yhteistyönä. Suunnitelmaa laadittaessa osallistetaan eri tahoja laajasti henkilöstö viranhaltijajohto poliittiset luottamushenkilöt asukkaat, asiakkaat, lapset ja perheet otetaan mukaan tiedon tuottamiseen, palvelujen suunnitteluun ja niiden toimivuuden ja hyödyllisyyden suunnitteluun. Valtuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteutumista vähintään kerran valtuustokauden aikana. Valtuuston tulee ottaa suunnitelman toteuttaminen huomioon kunkin vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa. Pirkanmaalla on tehty päätös maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (LSL 417/2007 12 ) teosta. Työtä ohjaa maakunnan LAPE-ryhmä. Suunnitelma valmistuu vuonna 2019. 28.1.2019 5 www.pirkanmaa2019.fi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöskentely Kuntien- ja maakunnan valtuustoihin syksyllä 2019 Kirjoitetun tekstin kommentointi kuntien LAPE- ja nuorten vaikuttajaryhmässä Maakunnan LAPE-ryhmän työskentely 1-6/2018 Hyvinvointi- ja palvelutietojen keruu 2016-2018 Vaikuta lasten ja perheiden palveluihin kysely Strategia- ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöpaja 3/2018 Kesäpäivät 6/2018 Talvipäivät 1/2019 Järjestämissuunnitelmatyö 10-11/2018

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät 28.1.2019 7 www.pirkanmaa2019.fi

Kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimus On rekisteritietoa hyödyntävä monitieteinen pitkittäistutkimus, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet n. 60 000 henkilöä. Tutkimuksella tuotetaan uutta tietoa lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksella pyritään selvittämään erityisesti lapsuuden ajan olosuhteiden, ylisukupolvisten vaikutusten ja koulutuksen merkitystä hyvinvoinnin ja osallisuuden taustalla. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet mm. lasten ja nuorten mielenterveys ja siihen liittyvät riskitekijät ja suojaavat tekijät, koulutus ja työllistyminen sekä rikollisuuteen liittyvät tekijät. Aineiston julkaisut on koottu THL:n seuraaville sivuille https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/kansallinen-syntymakohortti-1987/julkaisut 28.1.2019 8 www.pirkanmaa2019.fi

Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 aineistoista tehdyistä tutkimuksista poimittua Vaikka valtaosa vuonna 1987 ja 1997 syntyneistä nuorista aikuisista voi hyvin. Aineiston perusteella voidaan todeta, että hyvinvointi eriytyy ja hyvinvoinnin ongelmat, kuten kouluttamattomuus, mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasaantuvat. Vanhemman kuolema, vakava sairastuminen tai mielenterveyden ongelmat ovat kiinteässä yhteydessä lasten myöhempiin hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmiin. Vanhempien työttömyys sekä taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet lisäävät lasten koulunkäynnin ja mielenterveyden ongelmia. Keskeisimpiin sijoituksia ennustaviin tekijöihin lukeutuvat vanhempien kouluttamattomuus, äidin mielenterveyden ongelmat, äidin yksinhuoltajuus syntymän hetkellä sekä perheen taloudelliset vaikeudet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmat ovat keskimäärin heikommin koulutettuja ja heillä on useammin toimeentulo-ongelmia. Myös alkoholiongelmat ja mielenterveyden häiriöt ovat osittain ylisukupolvisia, ja näyttäytyvät riskitekijöinä lasten myöhemmälle hyvinvoinnille. Niillä nuorilla, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa seuranta-ajan päättyessä, on huomattavasti yleisemmin myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon tai psyykenlääkkeiden käyttöä, toimeentulo-ongelmia ja rikollisuutta. 28.1.2019 9 www.pirkanmaa2019.fi

Lasten ja nuorten hyvinvointi eri indikaattoreiden valossa Pirkanmaalla Luvut sisältävät myös Kuhmoisen 28.1.2019 10 www.pirkanmaa2019.fi

Valitut indikaattorit Valittu tarkasteluun sellaisia lasten ja nuorten hyvinvointia sekä palvelujen käyttöä kuvaavia indikaattoreita, joista on saatavilla seurantatietoa pidemmältä ajalta. Täydennetty tietoja sellaisten indikaattoritietojen osalta, joita nähdään tärkeinä vietävän maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen. Tehty luokittelua lasten hyvinvoinnin kansallisen indikaattori- ja indikaattoriryhmien mukaisesti seuraaviin ryhmiin: Materiaalinen elintaso Kasvuympäristön turvallisuus Terveys ja hyvinvointi Koulu ja oppiminen Perhe, vapaa-aika ja osallisuus Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Osallistuminen 28.1.2019 11 www.pirkanmaa2019.fi

Materiaalinen elintaso: vuonna 2017 pienituloisissa kotitalouksissa eli Pirkanmaalla 11 285 lasta Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden käsite on suhteellinen, ts. pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista. 28.1.2019 12 www.pirkanmaa2019.fi

Materiaalinen elintaso: kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. 28.1.2019 13 www.pirkanmaa2019.fi

Materiaalinen elintaso & kasvuympäristön turvallisuus: yli 20 % lapsista elää yhden vanhemman perheissä. Yhden vanhemman perheissä asui vuonna 2017 yhteensä 11 500 lasta. Indikaattori ilmaisee yhden vanhemman lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18- vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. 28.1.2019 14 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvuympäristön turvallisuus: kouluterveyskyselyn mukaan vähintään kerran koulukiusattuna olleiden osuus on suurin 4. ja 5. luokan oppilailla Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuvien peruskoulun 4. ja 5. sekä 8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. 28.1.2019 15 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvuympäristön turvallisuus: koulukiusaamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutus kiusaamiseen 28.1.2019 16 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvuympäristön turvallisuus: vanhemman alkoholinkäytön vaikutus lapsen ja nuoren kokemana 28.1.2019 17 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvuympäristön turvallisuus: seksuaalista väkivaltaa kokeneiden osuus 28.1.2019 18 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: kouluterveyskyselyn perusteella nuorista yli 74 % ja 4. ja 5. luokkalaisista yli 90 % on tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä 28.1.2019 19 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: ylipainoisten nuorten osuus on kasvanut. Ero lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta. Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokan oppilaiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa.. 28.1.2019 20 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: suosituksia selkeästi vähäisemmin liikkuvien nuorten osuus on laskenut selkeästi Indikaattori ilmaisee vapaaajallaan tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa harrastavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. 28.1.2019 21 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneita kouluterveyskyselyn mukaan yli 10 % nuorista. Ero lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta on kasvanut. Indikaattori ilmaisee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokeneiden osuuden (%) peruskoulun 8. ja 9.luokan, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaista ko. ikäluokassa, jotka vastasivat kouluterveyskyselyn ko. kysymykseen. Ilmiön relevanssi: Monet mielenterveyden häiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Ne ovat nykyään Suomessa tavallisimpia koululaisten terveysongelmia. Yleisimmät nuorten mielenterveyshäiriöt ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. 28.1.2019 22 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: nuorten humalahakuinen juominen on selkeästi vähentynyt aiemmasta Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. Erot ammattikoululaisten ja lukiolaisten osalta ovat suuret. 28.1.2019 23 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: huumausaineita kokeilleiden nuorten osuus Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. Ero ammatillisen oppilaitoksen ja lukiota käyvien oppilaiden osalta merkittävä. 28.1.2019 24 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: päivittäin tupakoivien nuorten osuus vähentynyt läpi linjan Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien 8. ja 9. luokkalaisten, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. 28.1.2019 25 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: nuorten nuuskan käyttö yleistynyt Indikaattori ilmaisee päivittäin nuuskaavien 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. Ero lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta merkittävä. 28.1.2019 26 www.pirkanmaa2019.fi

Terveys ja hyvinvointi: läheinen ystävyyssuhde yli 90 %:lla vastanneista Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden oppilaiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. 28.1.2019 27 www.pirkanmaa2019.fi

Koulu ja oppiminen: koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus selkeässä laskusuunnassa Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. 28.1.2019 28 www.pirkanmaa2019.fi

Koulu ja oppiminen: oppilaat kokevat opettajien olevan aiempaa kiinnostuneempia heidän asioistaan Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden oppilaiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa, jotka kokevat, etteivät opettajat ole kiinnostuneita siitä, mitä heille kuuluu. Kuitenkin edelleen merkittävä osa vastanneista kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän asioistaan. 28.1.2019 29 www.pirkanmaa2019.fi

Perhe, vapaa-aika ja osallisuus: keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa kokevien osuus Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 4. ja 5. sekä 8.- ja 9.- luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa, jotka eivät pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Keskusteluvaikeudet vähentyneet peruskoululaisten osalta merkittävästi. Lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta lievää nousua vuodesta 2013. 28.1.2019 30 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: neuvolapalvelujen asiakkaat ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä saamansa palvelun laatuun Asteikko 1 (täysin eri mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä) 28.1.2019 31 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: terveystarkastusten laadukkuus lasten ja nuorten itsensä arvioimina Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 4. ja 5. sekä 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa, jotka kokevat, että terveystarkastus toteutuu laadukkaasti. Indikaattori perustuu kysymykseen: miten seuraavat asiat toteutuivat tämän luokan aikana tehdyssä terveystarkastuksessa 1) puhuttiin minulle tärkeistä asioista, 2) mielipidettäni kuunneltiin, 3) puhuttiin kotiasioistani ja 4) uskalsin kertoa asioistani rehellisesti. Vastausvaihtoehdot: 1) samaa mieltä, 2) ei samaa eikä eri mieltä ja 3) eri mieltä. 28.1.2019 32 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: raskaudenkeskeytys tehty vuonna 2017 yhteensä 3 %:lle teini-ikäisistä tytöistä Indikaattori ilmaisee 13-17- vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän tuhatta 13-17- vuotiasta naista kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Raskaudenkeskeytyksellä tarkoitetaan toimenpitein käynnistettyä raskauden päättymistä, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman sikiön ( 1) kuolemaan ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämistoimenpidettä. 28.1.2019 33 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: kunnan kustantamaan varhaiskasvatukseen osallistuneiden määrä yi 60 % Indikaattori ilmaisee kunnan kustantamaan varhaiskasvatukseen vuoden lopussa osallistuneiden kaikkien lasten osuuden prosentteina väestön 1-6-vuotiaista. Indikaattorin lukuihin eivät sisälly varhaiskasvatuksen palveluseteleitä käyttäneet lapset eivätkä lapset, jotka ovat saaneet Kelan yksityisen hoidon tukea. Kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen luokitellaan varhaiskasvatus (pl. esiopetus), joka kestää yli 5 tuntia päivässä tai yli 107,5 tuntia kuukaudessa. 28.1.2019 34 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: koulukuraattorille ja kouluterveydenhoitajalle pääsy 8. ja 9. luokkalaiset Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaat Lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 8. ja 9. luokkalaiset Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaat Lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 28.1.2019 35 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 8. ja 9. luokkalaiset Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaat Lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 28.1.2019 36 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 8. ja 9. luokkalaiset Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaat Lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 28.1.2019 37 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: olisi tarvinnut tukea seksuaaliseen häirintään tai väkivaltaan koulun aikuisilta, mutta ei sitä saanut 8. Ja 9. luokkalaiset Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 28.1.2019 38 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: olisi tarvinnut tukea perheessä tapahtuneeseen väkivaltaan, mutta ei sitä saanut 8. Ja 9. luokkalaiset Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden oppilaat Lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 28.1.2019 39 www.pirkanmaa2019.fi

028.1.2019 Kotipalvelua saaneet perheet %-osuus Pirkanmaa 12 Perheet, jotka saaneet kotipalvelua (%-osuus) 10 8 8,6 8,6 9,7 8,3 6 4 2 5,2 5 4,8 3,6 3,4 2,6 2,6 2,5 2,7 2,9 0 0,3 0,2 1990 1992 1994 1996 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2017 perheet, jotka saaneet kotipalvelua (%-osuus) Lastensuojelun kotipalvelua saaneet perheet www.pirkanmaa2021.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: perheitä sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä (%-osuus). Vuonna 2017 shl:n mukaista perhetyötä saanut 1557 perhettä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Perhetyötä (SHL) saaneet perheet (%-osuus) 2,9 2,4 1,6 2015 2016 2017 Perhetyötä (SHL) saaneet perheet (%-osuus) 28.1.2019 41 www.pirkanmaa2021.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: lastensuojeluilmoitusten määrät selkeässä kasvussa Indikaattori ilmaisee niiden lasten lukumäärän joista on vuoden aikana tehty lastensuojeluilmoitus. Yhdestä lapsesta on saatettu tehdä useampi ilmoitus. Lapsi on lukumäärissä kertaalleen. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. 28.1.2019 42 www.pirkanmaa2019.fi

Pirkanmaalaisista lapsista tehtyjen lastensuojeluilmoitusten jakautuminen vuonna 2017 0-17-vuotiaat lapset, joista tehty lastensuojeluilmo i-tus tai sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto %-osuus kaikista 0-2- vuotiaist a %-osuus kaikista 3-6- vuotiaista %-osuus kaikista 7-12- vuotiaista %-osuus kaikista 13-15- vuotiaista %-osuus kaikista 16-17- vuotiaista Lastensuojeluilmoitusten kokonaismäär ä Yhdestä lapsesta tehtyjä ilmoituksia keskimääri n 6098 4,1 % 4,9 % 5,5 % 9,3 % 10,5 % 9834 1,6 kpl 28.1.2019 43 www.pirkanmaa2021.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: lastensuojelun avohuollon asiakkuus 0-17 -vuotiailla Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleiden 0-17- vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Muutokset lastensuojelulaissa ovat vaikuttanut asiakkuuksien määrään: Ilmoitusvelvollisuuden kasvu vuoden 2008 alusta lukien. Asiakkuuden alkamisen uudelleen määrittely vuoden 2015 sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakien muutosten yhteydessä. 28.1.2019 44 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu: kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä jatkaa kasvuaan Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset. 28.1.2019 45 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: kasvatus- ja perheneuvoloiden aikuiset asiakkaat Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden aikuisten lukumäärää. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. 28.1.2019 46 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: alle 4 % kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaana vuoden aikana Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden lasten ja nuorten osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Mukaan lasketaan 0-21-vuotiaat asiakkaat. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. 28.1.2019 47 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriaan kuuluvat avohoitokäynnit kasvaneet huomattavasti, mutta kasvu on saatu taittumaan Indikaattori ilmaisee lastenpsykiatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 0-12-vuotiasta kohti. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian erikoisalaan kuuluvat avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Luvut eivät sisällä päiväsairaalahoitoa. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyden avohoitokäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian (18 vuotta täyttäneet), lastenpsykiatrian (0-12-vuotiaat) ja nuorisopsykiatrian (13-17- vuotiaat) erikoisaloilla. 28.1.2019 48 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatriaan kuuluvat avohoitokäynnit käynnit kasvaneet räjähdysmäisesti Indikaattori ilmaisee nuorisopsykiatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 13-17-vuotiasta kohti. Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian erikoisalaan kuuluvat avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Luvut eivät sisällä päiväsairaalahoitoa. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyden avohoitokäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian (18 vuotta täyttäneet), lastenpsykiatrian (0-12-vuotiaat) ja nuorisopsykiatrian (13-17-vuotiaat) erikoisaloilla. 28.1.2019 49 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: psykiatrisen laitoshoidon potilaat eri ikäryhmissä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen potilaiden osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. 28.1.2019 50 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät eri ikäryhmissä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen eri ikäisten alaikäisten potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Hoitovuorokausien määrään vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys 28.1.2019 51 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastentaudeilla Indikaattori ilmaisee lastentautien erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 0-14-vuotiasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lastentaudit sisältävät kaikki lastentautien erikoisalaan kuuluvat erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Luvut eivät sisällä päiväsairaalahoitoa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla. 28.1.2019 52 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kasvaneet selkeästi Indikaattori ilmaisee somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 0-17-vuotiasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit sisältävät somaattiseen erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Luvut eivät sisällä päiväsairaalahoitoa. Käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 28.1.2019 53 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivät laskeneet selkeästi Indikaattori ilmaisee 0-17-vuotiaiden vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa tai kuntoutuslaitoshoitoa saaneiden potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavan ikäistä kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. 28.1.2019 54 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiskunnan tarjoama tuki: erikoissairaanhoidon lastenneurologiakäyntimäärät Indikaattori ilmaisee lastenneurologian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 0-14 -vuotiasta kohti. Lastenneurologia sisältää kaikki lastenneurologian erikoisalaan kuuluvat erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Luvut eivät sisällä päiväsairaalahoitoa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla. 28.1.2019 55 www.pirkanmaa2019.fi

Osallistuminen: Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa ja oppilaitoksissa 28.1.2019 56 www.pirkanmaa2019.fi

Osallistuminen: neuvolassa tehtyyn päätöksentekoon osallistuminen hyvällä tasolla 28.1.2019 57 www.pirkanmaa2019.fi

Osallistuminen: hieman yli puolet 4. ja 5. luokkalaisista osallistunut koulun asioiden suunnitteluun 28.1.2019 58 www.pirkanmaa2019.fi

Tavoitteet maakunnalliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 28.1.2019 59 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnallinen työpaja 13.3.2018 maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyön äärellä Pidetty strategia- ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työpaja 13.3.2019. Työskentelyyn osallistuivat: maakunnan LAPE-ryhmä lasten ja perheiden palvelujen sote-ryhmä LAPE-hanke Pippurin hankehenkilöstö kokemusasiantuntijavanhempia nuorisovaltuustonuoria Esa Iivonen (MLL) Riku Siren (Pirkanmaa2021, strategiavalmistelun projektipäällikkö) Sovittiin, että työpajassa valmistunutta aineistoa hyödynnetään maakuntastrategia- ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyössä. Titta Pelttari

Nostoja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 1/6 Edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia noudattamalla lapsen oikeuksien sopimusta ja seuraamalla lapsen oikeuksien toteutumista YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteiden noudattaminen: syrjimättömyys, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen, lapsen näkemysten kunnioittaminen, lapsen oikeus tulla kuulluksi, lapsen edun ensisijaisuus. Lapsivaikutusten arviointi osaksi organisaatioiden toimintaa. Lasten kuuleminen ja osallistaminen erilaisia vaikutusmahdollisuuksia hyödyntäen. Titta Pelttari

Nostoja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2/5 Rakennetaan vahvalla kumppanuudella asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet lähelle Varmistetaan kunta-, järjestö-, seurakunta- ja yrityskumppanuus arjen tasolla sujuvien prosessien mahdollistamiseksi, alueella päällekkäisen työn karsimiseksi sekä asiakkaan sujuvien palvelukokonaisuuksien mahdollistamiseksi myös kuntarajoja häivyttämällä. Perhekeskustoimintamalli yhteisenä rakenteena ja toimintamallina. Järjestöjen toiminnan ja rahoituksen turvaaminen. Titta Pelttari

Nostoja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 3/5 Parannetaan palvelujen laatua kohtaamalla koko perhe kokonaisvaltaisesti Systeeminen viitekehys työn perustana. Huomioidaan lapsi aikuisten palveluissa ja päinvastoin. Syntymättömään lapseen panostaminen lapsen ja perheen hyvinvointia rakennetaan jo ennen lapsen syntymää. Lapset puheeksi menetelmän systemaattinen käyttö. Titta Pelttari

Nostoja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 4/5 Kavennetaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja terveyseroja tarjoamalla apua ennaltaehkäisevästi, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä Perustason ja varhaisen vaiheen palvelujen riittävä resurssointi ja järkevä työn organisointi. Työn painopisteen siirtäminen elämänkaaren varhaisempiin vuosiin. Riskiryhmien tunnistaminen ja positiivinen diskriminaatio. Titta Pelttari

Nostoja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 5/5 Kohennetaan tuotettavien palvelujen laatua satsaamalla asiantuntijuuteen ja jatkuvaa kehittymiseen Päättävillä työntekijöillä ja tahoilla on riittävä osaaminen, taito, koulutus ja resurssit (asiantuntijuus). Lasten ja perheiden palvelujen asiantuntijuus otetaan käyttöön asioista päätettäessä. Osallistetaan asukkaita sekä kerätään ja hyödynnetään asiakaspalautetta systemaattisesti. Lapsiin erikoistuneet ammattilaiset varmistavat asiakas- ja potilastyön laadun. Titta Pelttari

Työpajatyöskentely 28.1.2019 66 www.pirkanmaa2019.fi

Työpajatyöskentely 1/2 Mitä teidän työryhmän mielestä tulisi kirjata tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan? Mitä haluaisitte viedä suunnitelmaan jo aiemmin työstetyistä nostoista? Mitä uusia nostoja haluatte viedä suunnitelmaan? Työryhmän työskentely Lyhyt purku yhteisesti > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Työpajatyöskentely 2/2 Tarkempi työskentely valittujen tavoitteiden osalta: Miten valituissa tavoitteissa onnistumista mitataan? Tavoite tavoitetaso mittari seuranta Millä keinoilla tavoitteisiin päästään? Jaetaan tavoitteet eri ryhmille siten, että jokaiselle ryhmälle tulee 1-2 isompaa tavoitetta, johon tavoitteissa onnistumista ja mittareita pohditaan. Työpajatyöskentely Lyhyt purku yhteisesti > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman jatkotyö Ehdotuksia jatkotyöskentelylle > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Kiitos! > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi