Marita Miettinen KÄSIKIRJOITUS YHTEENVETO TIEDEYLIOPISTOJEN TUTKIMUS- JA INNOVAATIOPALVELUISTA 1. Taustaa Suomalaisten yliopistojen tutkimus- innovaatiopalveluja on perusteellisemmin kartoitettu Veikko Ilmavirran johtaman projektiryhmän vuonna 2001 ilmestyneessä loppuraportissa Innovatiivisen toiminnan tukipalvelut yliopistoissa. Sitran rahoittaman hankkeen käytännöllisenä tehtävänä oli yliopistojen valtakunnallisen innovaatiopalvelujen verkoston aikaansaaminen ja myös eräiden yhteisten käytäntöjen luominen. Raportissa esitetyn määritelmän (s. 12) mukaan innovaatiopalvelut tarkoittavat kaikkia innovaatioketjun eri vaiheita tukevia asiantuntijapalveluita, joita ovat tutkimusrahoituksen tukipalvelut, sopimusasioiden hallinta, tutkimustulosten suojaaminen, markkinointi, myynti sekä yrittäjyyden tukitehtävät. Innovaatioketju eli innovaatioiden arvoketju puolestaan on raportissa määritelty prosessiksi, joka alkaa tutkimusrahoituksen hankinnasta ja sopimuksen laadinnasta ja joka päättyy innovaatio-oikeuksien myyntiin tai niitä hyödyntävän yrityksen perustamiseen. Kartoitin elo-syyskuun aikana suomalaisten tiedeyliopistojen innovaatioketjun osana olevien innovaatiopalvelujen organisointia ja toimintaa. Ilmavirran raportista poiketen käytän tässä yhteenvedossa näistä palveluista nimitystä tutkimus- ja innovaatiopalvelut tai lyhyesti tutkimuspalvelut, sillä näin palvelukokonaisuutta yleisesti nimitetään yliopistoissa. Selvitykseni taustatukena oli Innovatiivisen toiminnan tukipalvelut yliopistoissa - raportin tiedot, jotka pohjautuvat vuonna 1999 yliopistoissa tehtyyn kirjalliseen kyselyyn. Tämän kartoituksen tiedot olen koonnut pääosin tiedeyliopistojen internet-sivujen avulla. Näin saatuja tietoja olen täydentänyt haastattelemalla puhelimitse yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluista vastaavia henkilöitä. Joidenkin yliopistojen osalta haastattelin myös niiden innovaatioasiamiehiä. Puhelinhaastattelukierroksen yhteydessä kartoitin myös yliopistojen keräämää tietoaineistoa ja rekistereitä, jotka liittyvät tutkimuksen hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen. Tiedon keruussa käytin laatimaani lomaketta, joka pääpiirteissään sisältää samoja tietoja, joita myös Ilmavirran johtama projektiryhmä kokosi postikyselynä yliopistoilta. Lomakkeen sisältö on seuraava: 1
Yleisiä tietoja organisaatioista: 1. Yksikön nimi 2. Hallinnonala, johon kuuluu 3. Perustamisajankohta 4. Ensimmäinen virka tai tehtävä yliopistossa, vuosi Henkilökuntaa koskevia tietoja: 1. Henkilökunnan määrä 2. Tehtävät Yksikön toiminta: 1. Tavoite/ tehtävä 2. Palvelut tutkijoille: a) Tutkimuspalvelut b) Sopimuspalvelut. 3. Innovaatiopalvelut 4. Uusyrittäjyyden tukitoimet 5. Mahdolliset palvelut yrityksille ja yhteisöille. Kuten jo aiemmin mainitsin, lomake sisälsi myös kysymyksiä, jotka koskivat yliopistojen kolmanteen tehtävään, erityisesti tutkimuksen hyödyntämiseen liittyvien tietojen seurantaan. Kartoituksen piiriin kuuluivat myös mahdolliset julkiset hanke- ja palvelurekisterit, joista saa kolmanteen tehtävään liittyvää tietoa. Tämä yhteenveto on laadittu ryhmittelemällä yliopistot monialaisiin ja teknillisiin yliopistoihin sekä kauppakorkeakouluihin. Monialaiset yliopistot on lisäksi jaoteltu niiden opiskelijamäärän mukaisen koon perusteella kolmeen ryhmään 1 : 1. Helsingin yliopisto 2. Keskikokoiset yliopistot, johon kuuluvat Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot 3. Pienet yliopistot, joihin lukeutuvat Joensuun, Lapin, Kuopion ja Vaasan yliopistot sekä Åbo Akademi. 2. Monialaiset yliopistot 2.1. Helsingin yliopisto ja sen Tutkimusasiat-yksikkö Helsingin yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden järjestämisestä vastaa Tutkimusasiat-niminen, kehittämisosaston alainen yksikkö. Yksikkö eriytyi vuoden 2003 alussa siihen aiemmin kuuluneesta kansainvälisistä palveluista. Uudessa organisaatiossa on 14 henkeä: yksikön johtajan, tutkimusasiamiehen ja sihteereiden ohella henkilökuntaan lukeutuvat EU-asiamies, kolme rahoitusasiamiestä, kolme innovaatioasiamiestä, lakimies, suunnittelija sekä projektihenkilökuntaa. Eri kampuksille hajautetun yliopiston organisaation mukaisesti osa henkilökunnasta esimerkiksi rahoitus- ja innovaatioasiamiehet toimivat Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampuksilla. 1 Opiskelijamääränsä mukaan luokiteltuna monialaisten yliopistojen kokojärjestys oli v. 2002 seuraava (suluissa opiskelijamäärä): Helsingin yliopisto (37244), Turun yliopisto (14708), Oulun yliopisto (14500), Tampereen yliopisto (14358), Jyväskylän yliopisto (13450), Joensuun yliopisto (6817), Åbo Akademi (6638), Kuopion yliopisto (5287), Vaasan yliopisto (4604) ja Lapin yliopisto (3745). Lähde: KOTA-tietokanta. 2
Yliopiston internet-sivuilla Tutkimusasiat-yksikön työkenttää kuvataan seuraavasti: Tutkimushallintoa koordinoi kehittämisosaston tutkimusasiat-yksikkö. Se avustaa rahoituksen hankinnassa (erityisesti EU- ja TEKES-rahoitus), projektien hallinnassa ja sopimusten tekemisessä sekä hallinnoi yliopiston omia tutkimusvaroja. Palveluihin kuuluvat myös neuvonta ja informointi EU:n tutkimus- ja kehittämisohjelmista, tiliasiat sekä kustannusselvitysten laatiminen. Lisäksi yksikkö hoitaa tieteellisen neuvoston ja tutkimusvararyhmän asioiden valmistelun. Tutkimusasiat seuraa yliopiston sisällä syntyviä uusia liikeideoita ja pyrkii edistämään tutkimustulosten kaupallistamista luomalla yhteyksiä yrityselämään. Yksikön tarjoama palvelurepertuaari takaa tukipalveluja yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille innovaatioketjun kaikissa vaiheissa, mutta sen lisäksi yksiköllä on myös koko yliopiston tutkimushallintoon liittyviä tehtäviä. Kokonaan tai osittain ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvien tutkimushankkeiden sopimusasioissa Tutkimusasiat tarjoaa ohjausta ja neuvontaa. Tämän lisäksi yliopiston väen käytettävissä on yksikön oman lakimiehen tarjoamat juridiset palvelut. Käytännössä Helsingin yliopiston kaikkien suurempien tutkimushankkeiden sopimusasiat on keskitetty Tutkimusasioiden hoidettavaksi. Vuonna 2001 yksikkö julkaisi myös Tutkimushankeoppaan, jossa selvitetään erilaisiin tutkimushankkeisiin liittyviä erityispiirteitä myös sopimusten teon kannalta. 2 Tutkimustulosten hyödyntämiseen tähtäävässä innovaatiotoiminnassa ydinryhmän muodostaa kolmella eri kampuksella työskentelevät Keksintösäätiön innovaatioasiamiehet. He neuvovat ja opastavat yliopistolaisia innovaatioiden suojaukseen liittyvissä kysymyksissä ja järjestävät myös aiheeseen liittyvää koulutusta. Innovaatioasiamiehet ovat myös tärkeä väylä innovaatioiden kaupallistamiseen ja esimerkiksi yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Näissä asioissa Tutkimusasiat- yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien teknologiansiirtoyhtiöiden kanssa. Helsingin yliopistossa ei ole toistaiseksi laadittu erillistä innovaatiostrategiaa, mutta kokonaisuus on huomioitu yliopiston voimassa olevassa strategia-asiakirjassa. Lisäksi parhaillaan valmisteilla olevaan yliopiston uuteen tutkimuspoliittiseen ohjelmaan on sisällytetty tällä hetkellä olemassa oleva, mutta kirjaamaton innovaatiostrategia. Ohjelma hyväksyttäneen konsistorissa mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana. 2.2. Keskikokoiset yliopistot eli Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto keskeisintä ohjaus tutkimusrahoituksen lähteille Opiskelijamääriltään keskikokoisissa monialaisissa yliopistoissa tutkimus- ja innovaatiopalvelujen tarjonta on järjestetty erillisiin palveluyksiköihin. Yliopistoista suurimman, Turun yliopiston Tutkimuspalvelut ja teollisuusyhteistyö -yksikön 2 Tutkimushankeopas. Helsingin yliopisto. Kehittämisosasto, Tutkimus- ja kansainväliset palvelut. Toukokuu 2001. Saatavana pdf-muodossa osoitteessa http://www.helsinki.fi/tutkimus/opas/. (Luettu 1.8.2003.) 3
erityispiirre on sijainti saman katon alla Åbo Akademin tutkimuspalvelujen kanssa. Yhteistä voimaa lisää Turun kaikkien yliopistojen yhteinen Keksintösäätiön innovaatioasiamies, jonka toimipaikka on tässä keskuksessa. Oulun yliopistossa palvelut on organisoitu Tutkimus- ja innovaatiopalvelut nimiseen yksikköön, Tampereen yliopistossa taas Tutkimuspalveluyksikköön. Jyväskylän yliopistossa palveluita tarjoaa Tutkimus- ja rekrytointipalvelut, johon sen nimen mukaisesti on liitetty rekrytointiin ja uraneuvontaan liittyvät palvelut. Näistä neljästä henkilökunnaltaan suurin on Oulun yksikkö. Siellä työskentelee kaikkiaan kymmenen henkeä: johtajan lisäksi palveluita tarjoavat tiedesihteeri, kaksi tutkimusasiamiestä, innovaatioasiamies, suunnittelija, internet-koordinaattori ja kaksi sihteeriä. Turun yksikön henkilökuntaan kuuluu kaupungin yliopistojen yhteisen innovaatioasiamiehen lisäksi seitsemän muuta työntekijää. He ovat tutkimusasiamies, lakimies, neljä suunnittelijaa ja sihteeri. Jyväskylän yliopiston yksikössä tutkimus- ja innovaatiopalveluiden parissa työskentelee innovaatioasiamiehen lisäksi neljä henkeä, tutkimuspäällikkö, lakimies, hankekoordinaattori sekä sihteeri. Tampereella Tutkimuspalveluyksikön kolmen hengen ydintiimiin kuuluvat tutkimuspäällikkö, tutkimusasiamies ja projektisihteeri, mutta yksikön kautta tavoittaa myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisen innovaatioasiamiehen. Omaa lakimiestä ei Tampereen yliopiston tutkimuspalveluissa ole, mutta sopimusjuristin palvelut ostetaan aina tarvittaessa yliopiston ulkopuolelta. Keskikokoisten monialaisten yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköiden työssä tutkimusrahoitukseen liittyvät palvelutyö on keskeisellä sijalla. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedon välitystä erilaisista rahoituslähteistä, neuvontaa ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa ja myös ohjausta esimerkiksi hakemuksiin ja hakumenettelyihin liittyvissä asioissa. Turun yliopiston Tutkimuspalvelut ja teollisuusyhteistyö -yksikön ylläpitämällä TURA-tutkimusrahoitustietokannalla on uusien rahoituslähteiden löytämisen kannalta valtakunnallista merkitystä. Sitä käyttävät tiedonlähteenä useimmat maamme tiedeyliopistoista. Turun yliopisto on myös solminut COS Funding Opportunities -tietokannan ylläpitäjän, Community of Science Inc., COS, kanssa keskitetyn lisenssisopimuksen, jolla on hankittu tietokannan käyttöoikeudet vuoden 2003 ajaksi Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoille sekä Teknilliselle korkeakoululle. Kaikissa tarkasteltavana olevissa yliopistoissa yhteisrahoitteisten tai kokonaan ulkopuolisella rahoituksella olevien hankkeiden sopimusasiat on pääosin keskitetty niiden tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköihin. Oulun yliopistossa erityistä on käytäntö, jonka mukaan Tutkimus- ja innovaatiopalvelut hoitaa kaikkien ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen perustuvien hankkeiden sopimukset ilman hankkeiden sopimussummiin liittyviä euromääräisiä rajoja. Muissa yliopistoissa on yleistä, että tutkimus- ja innovaatiopalveluyksikkö hoitaa ja hallinnoi vain suuremmat, jonkun sovitun euromäärän ylittävät hankkeet ja sopimukset, ja kaikki muut hoidetaan tutkimusyksiköissä. 3 Ulkopuoliseen rahoitukseen osittain tai kokonaan perustuvan tutkimustoiminnan sääntelyyn ja ohjaukseen on kiinnitetty huomiota Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa. 3 Tavallista on myös se, että vain tietyn tyyppiset - esimerkiksi EU-rahoitteiset hankkeet sopimuksineen - on keskitetty yliopiston tutkimuspalveluyksikköön. Tähän kartoitukseen liittynyt puhelinhaastatteluihin perustuva aineistonkeruu ei valitettavasti tuottanut vertailukelpoisia tietoja eri yliopistojen sopimuskäytäntöjen yksityiskohdista ja eri yliopistojen välisistä käytäntöeroista. 4
Vuonna 2001 on hyväksytty Jyväskylän yliopistossa Sopimuspolitiikka koskien erityisesti tutkimusta ja kehityshankkeita -niminen asiakirja. Myös Oulun yliopistossa on laadittu Tutkimussopimusten yleiset periaatteet sekä tutkimushankeprosessia ohjaava ulkoisen toiminnan strategia. Oulussa on käytössä omat sopimusmallit, joita uudistetaan ja muokataan tarpeen mukaan. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö pitää yllä omaa sopimusrekisteriä, johon tallennetaan tiedot kaikista hankkeista sopimustietoineen. Oulun yksikkö on myös tukenut muita yliopistoja sopimusmallien laadinnassa. Jyväskylän yliopistossa käytössä olevat mallisopimukset ovat syntyneet juuri yhteistyössä Oulun tutkimuspalveluyksikön kanssa. Oulun yksiköllä on sopimusasioissa tiivistä yhteistyötä myös Lapin yliopiston kanssa, ja yliopistojen välisen palvelusopimuksen mukaisesti Lapin yliopiston puiteohjelmahankkeisiin liittyvät palvelut tuottaa Oulun yliopiston tutkimuspalveluyksikkö. Sopimuksiin liittyvää asiantuntemustaan Oulun tutkimus- ja innovaatioyksikkö on levittänyt julkaisemalla vuonna 2001 Sopimusoppaan. Sen synty liittyy TEKES:in rahoittamaan Yliopistojen yhtenäinen sopimuskäytäntö ja sopimusmallit - projektiin. Innovaatiotoiminnasta ja siihen liittyvästä neuvonnasta vastaa kaikissa tarkasteltavissa yliopistoissa tutkimus- ja innovaatioyksikköön sijoitettu Keksintösäätiön innovaatioasiamies. Oulussa ja Jyväskylässä yliopistojen toimintaa ohjaa erillinen innovaatiostrategia. Jyväskylässä toiminnalle antaa lisätukea tämän vuoden loppuun saakka käynnissä oleva ns. INNOPARTNER-hanke eli Tutkimustulokset tuotteiksi kumppanuusperiaatteella -ohjelma. Sen tavoitteena on luoda toimiva järjestelmä ja malli yliopistosta alkavan innovaatioketjun alkupääksi. Kehitettävä malli pyrkii olemaan eräs vaihtoehto innovaatioiden hyödyntämisessä niillä yliopisto- ja korkeakoulupaikkakunnilla, jotka eivät lähde kehittämään omaa innovaatiopalveluyksikköä, mutta joilla on toimivat yhteydet alueen teknologiansiirtoyrityksiin. Jyväskylän yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän teknologiakeskus Oy ja Keksintösäätiö. Innovaatioiden hyödyntämiseen ja uusyrittäjyyteen liittyvään neuvontaa antavat kaikki yksiköt ja erityisesti niiden innovaatioasiamiehet. Kaikki perusteellisempi ja käytännöllisempi ohjaus ja tuki esimerkiksi yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä kanavoidaan kuitenkin teknologiansiirtoyhtiöille. Tampereella yhteistyössä Professia Oy:n kanssa on luotu Ideaverstas, jonka tarkoituksena on luoda puitteet idean kaupallistamissuunnitelman aikaansaamiseksi. Turun yliopistossa on tutkimustulosten kaupallistamiseen otettu selvä linja. Yliopisto ei pidä itseään päävastuullisena toimijana tutkimustulosten tuotteistamisessa tai uuden liiketoiminnan synnyttämisessä. Innovaation tuotteistamisvaiheessa painopiste halutaan siirtää yliopistosta teknologiansiirtoyhtiöille. Kaikki tarkasteltavana olevat tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköt ovat yrityksille ja muille ulkopuolisille tärkeä ikkuna näiden yliopistojen tutkimusmaailmaan. Ne tarjoavat tietoa tilaustutkimusmahdollisuuksista ja esimerkiksi konsultti- ja koulutuspalveluista. Tarvittaessa ne myös toimivat palvelujen välittäjänä, mutta henkilöresurssit antavat rajat toiminnan laajuudelle. Voimavaroja ei myöskään ole yliopistojen tutkimustyön aktiiviseen markkinointiin ja uusien rahoittajien hankkimiseen. Oulun ja Turun tutkimus- ja innovaatiopalveluyksikköjen erityispiirre 5
on niiden oma maksullinen palvelutoiminta: ne myyvät neuvonta- ja koulutuspalveluita ulkopuolisille. Oulun yksikön toiminnasta on mainittava vielä yliopiston henkilökunnalle vuosittain järjestetyt laajat kyselyt ajankohtaisista aiheista. Vuonna 2002 yliopiston professoreille ja tutkimusjohtajille suunnattu kysely koski tutkimustulosten hyödyntämistä. 2.3. Pienet yliopistot: Joensuun, Lapin, Kuopion ja Vaasan yliopistot sekä Åbo Akademi - EU-hankkeisiin liittyvät palvelut tärkeällä sijalla Yhteensä viidestä pienestä yliopistosta kolmeen on perustettu erillinen tutkimus- ja innovaatiopalveluihin keskittyvä yksikkö. Joensuun yliopistossa sijaitsee Tutkimuksen tukipalvelut -tiimi, Åbo Akademissa Forskningsservice och -financiering ja Kuopion yliopistossa Tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö. Lapin yliopistossa tutkimus- ja innovaatiopalveluja tuotetaan kolmessa paikassa: suunnittelu- ja rahoitusyksikössä, yhteisen opetuksen yksikössä ja tutkimuksen hyödyntämiseen liittyvien palvelujen osalta myös taiteiden tiedekuntaan kuuluvassa Design Park -yrityspuistossa. Vaasassa tutkimus- ja innovaatiopalvelut ovat yliopistoon kuuluvassa erillisyksikössä, Levón-instituutissa. Suurin henkilökuntamäärä, yhteensä kahdeksan, on Kuopion yliopiston Tutkimus- ja innovaatiopalveluissa. Yksikössä työskentelee tutkimuspalvelupäällikkö, innovaatioasiamies, oma lakimies ja kolme EU-asioihin keskittyvää suunnittelijaa tai koordinaattoria sekä kaksi sihteeriä. Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa tiimi on noin puolta pienempi. Näissä yksiköissä tutkimusasiamies on yksikön vetäjä. Joensuussa tiimiin kuuluu hänen lisäkseen kaksi EU-hankkeisiin keskittyvää suunnittelijaa sekä puolipäiväisesti yksikössä työskentelevä sopimusjuristi. Heidän lisäkseen Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella on rahoituspalveluihin keskittyvä kehittämispäällikkö, mutta hän ei varsinaisesti kuulu Tutkimuksen tukipalvelut tiimiin. Åbo Akademin palveluyksikköön kuuluvat tutkimusasiamies, suunnittelija, oma lakimies sekä Turun yliopistojen yhteinen innovaatioasiamies. Lapin yliopistossa tutkimuspalvelutoiminnassa työskentelee varsinaisesti kaksi työntekijää, ja Vaasan yliopistossa yksi, vuonna 2002 tehtävässään aloittanut tutkimuspäällikkö. Pienten yliopistojen tutkimuspalveluyksiköiden toiminnassa korostuu tutkimusrahoitukseen liittyvä neuvonta sekä kokonaan tai osittain ulkopuolisella rahoituksella tehtävien tutkimushankkeiden koordinointi. Vaikuttaa myös siltä, että näissä omilla alueillaan keskeisissä maakuntayliopistoissa EU-rahoitteisiin hankkeisiin liittyvä työ on tärkeällä sijalla. Kuten suuremmissa monialaisissa yliopistoissa, myös pienissä yliopistoissa Lapin yliopistoa lukuun ottamatta kaikki ulkopuolisella rahoituksella olevat hankkeet ja niiden sopimusasiat on pääosin keskitetty tutkimus- ja innovaatiopalveluyksikköön. 4 Yksiköt tarjoavat myös sopimusjuridisia palveluja joko oman lakimiehen kautta tai muilla tavoin: Vaasan yliopistossa ostopalveluna ja Lapin yliopistossa ne saadaan 4 Vaasan yliopistossa syksystä 2003 alkaen kaikki sopimussummaltaan vähintään 20 000 euron suuruiset hankkeet ja niiden sopimukset tullaan hoitamaan keskitetysti tutkimuspäällikön kautta. 6
tarvittaessa Oulun yliopiston tutkimuspalveluyksiköstä. Kuten aiemmin on mainittu, kaikki Euroopan unionin puiteohjelmahankkeisiin liittyvät palvelut tulevat Lapin yliopistoon Oulusta. Merkillepantavaa on, että Lapin yliopistoa lukuun ottamatta kaikissa tarkasteltavissa yliopistoissa on hyväksytty ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen tai sopimuksiin liittyviä ohjeistuksia. Joensuun yliopistossa on hyväksytty Ulkoisen toiminnan strategia, Kuopion yliopistossa oma sopimuspolitiikka, Åbo Akademissa Ulkopuolisen rahoituksen ja sopimuskäytäntöjen periaatteet ja Vaasan yliopistossa Tutkimussopimusohjeet. Kuopion yliopiston ja Åbo Akademin tutkimuspalveluyksiköt ovat laatineet omat sopimusmallit, joita aktiivisesti muokataan ja uudistetaan muuttuvien tarpeiden mukaan. Tutkimustulosten hyödyntämiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät palvelut kuuluvat tosin eri tavoin järjestettyinä kaikkien tarkasteltavien yliopistojen ja niiden tutkimuspalveluyksiköiden tehtäviin. Kuopion yksikössä työskentelee Keksintösäätiön innovaatioasiamies. Åbo Akademin käytössä on Turun yliopistojen yhteinen innovaatioasiamies. Vaasan yliopistossa neuvontaa ja ohjausta tarjoaa TEkeskuksen keksintöasiamies, jonka työpiste sijaitsee Levón-instituutissa, samoin kuin Vaasan yliopiston tutkimuspalveluista vastaavan tutkimuspäällikönkin. Joensuun ja Lapin yliopistoissa ei Keksintösäätiön keksintö- tai innovaatioasiamiehen palveluja ole tarjolla. Joensuussa Tutkimuksen tukipalvelut kuitenkin neuvoo immateriaalioikeusiin sekä muuhun innovaatioiden hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä. Lapin yliopistossa näitä palveluja löytyy taiteiden tiedekunnan Design Park -yrityspuistosta. Sen kautta saa yhteyden myös taideyliopistojen yhteiseen asiantuntijaverkostoon. Pienten monialaisten yliopistojen joukossa Kuopion yliopisto profiloituu tutkimuslähtöisten innovaatioiden hyödyntämiseen panostavaksi korkeakouluksi. Tämän vuoden alussa yliopistoon on nimitetty Yliopistojen keksintöihin ja teoksiin liittyvien hankkeiden valmisteluryhmä, jonka tehtävänä on yliopiston tutkimuksessa ja opetuksessa syntyneiden immateriaalioikeuksien kaupallinen arviointi, ehdotusten tekeminen kaupallistamistoimista ja hankkeiden kaupallisen hyödyntämisen seuranta ja raportointi yliopiston johdolle. Ryhmä aloittaa varsinaisen työnsä tänä syksynä. Myös valmisteilla oleva Keksintöohjesääntö hyväksyttäneen syksyn 2003 aikana. Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä Kuopion yliopisto tukee luovuttamalla määräaikaisesti tilojaan ja laitteitaan syntyvien yritysten käyttöön. Lapin yliopistossa osaamisen tuotteistaminen keskittyy yrityspuisto Design Park:iin, jossa uusien yritysten syntyä ja kasvua tuetaan monin tavoin. 3. Teknilliset yliopistot: Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot sekä Teknillinen korkeakoulu Koosta riippumatta kaikki kolme maamme teknillistä yliopistoa tarjoavat innovaatioketjun eri vaiheessa ajankohtaistuvia tukipalveluja aina 7
tutkimusrahoituslähteiden etsimisestä innovaatioiden kaupallistamiseen saakka. Jokaisessa työskentelee myös Keksintösäätiön innovaatioasiamies 5. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkimus- ja innovaatiopalvelut on koottu Tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikköön, Teknillisessä korkeakoulussa sijaitsee puolestaan erillinen Innovaatiokeskus. Tampereen teknilliseen yliopistoon ei ole muodostettu erillistä yksikköä, vaan yliopiston suunnittelu- ja rahoitusyksikön yhteyteen on liitetty tutkimuksen tukipalvelut -palvelukokonaisuus. Teknillisen korkeakoulun Innovaatiokeskuksen toiminnan ydin on korkeakoulun T&K-toiminnassa tarvittavien palvelujen kokoaminen yhteen yksikköön. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatioon on keskitetty varsinaisten tutkimus- ja innovaatiopalvelujen lisäksi myös rekrytointipalvelut, alumni-toiminta, uraneuvonta, kotimaan- ja ulkomaan harjoitteluun liittyvät palvelut sekä yrityspalvelut. Laaja palveluiden kirjo vaatii suuren henkilökunnan. Innovaatiokeskuksessa työskentelee yhteensä 19 päätoimista henkilöä: yksikön johtajan ja neljän sihteerin lisäksi henkilökuntaan kuuluu kaksi tutkimusasiamiestä, kaksi Keksintösäätiön innovaatioasiamiestä sekä kokopäiväisesti tai ostopalveluna yhteensä kolme lakimiestä. Projektitehtävien, ura- ja rekrytointipalvelujen sekä alumnitoiminnan parissa työskentelee yhteensä 11 henkeä. Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköiden henkilökunnan ydin on tutkimusasiamiehen ja innovaatioasiamiehen muodostama tiimi. Tampereen teknillisessä yliopistossa ryhmään kuuluu myös oma juristi. Lappeenrannassa sopimusjuridinen neuvonta tuotetaan ostopalveluna, mutta talon oma hallintojuristi on myös yksikön apuna. Kaikkiaan Tampereella henkilökuntaan kuuluu neljä, Lappeenrannassa kaksi työntekijää. Sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa että Teknillisessä korkeakoulussa pääsääntöisesti kaikkien ulkopuolisella rahoituksella olevien tutkimushankkeiden tutkimussopimusasiat on keskitetty tutkimuspalveluyksikköihin. Teknillisessä korkeakoulussa käytäntönä on, että sopimussummaltaan korkeintaan 20.000 euron suuruiset hankkeet voidaan käsitellä myös laitoksilla ja tutkimusyksiköissä, mutta niiden sopimukset kuitenkin kaikkien muiden sopimusten tavoin arkistoidaan Innovaatiokeskukseen. Tampereen teknillisessä yliopistossa leimallista on, että ulkopuoliset tutkimusyhteistyökumppanit asioivat paljon myös suoraan ja samalla tutkimuspalvelujen ohi - laitosten ja yksiköiden kanssa. Tutkimuspalveluyksikön sopimusjuristin palvelut ovat kuitenkin hyödynnettävissä näiden hankkeiden kaikissa vaiheissa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ulkopuolisella rahoituksella tai yhteisrahoituksella olevien tutkimusprojektien sääntelyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Vuonna 2001 on hyväksytty niin yliopiston sopimuspolitiikka ja maksullisen palvelutoiminnan yleiset sopimusehdot kuin myös Laatupolitiikka ja eettiset ohjeet ulkoisessa toiminnassa. Yhdessä yliopiston innovaatiostrategian 5 Tampereella teknillisellä yliopistolla ja Tampereen yliopistolla on yhteinen innovaatioasiamies. Hänen työtilansa on teknillisessä yliopistossa. 8
kanssa näistä on muodostettu yhtenäinen Projektien hallinnointi- ja sopimusohjeisto. Teknillisessä korkeakoulussa on myös hyväksytty ulkoisen toiminnan strategia-asiakirja. Tampereen teknillisessä yliopistossa ei tällaista yliopiston hallinnon hyväksymää ohjeistusta toistaiseksi ole. Tutkimuksessa syntyneiden innovaatioiden hyödyntämiseen tähtäävä työ on teknillisissä yliopistoissa keskeisellä sijalla. Kuten jo sanottu, Lappeenrannassa toimintaa ohjaa erillinen innovaatiostrategia. Suuremmissa teknillisissä yliopistoissa innovaatiotoiminnan linjaukset on sisällytetty muuhun ohjeistukseen, Tampereen teknillisessä yliopistossa sen toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Teknillisten yliopiston innovaatiotyössä painottuu tutkimus- ja innovaatiopalveluyksikössä työskentelevien Keksintösäätiön innovaatioasiamiesten tekemä työ. Teknillisessä korkeakoulun Innovaatiokeskuksessa heitä on kaksi. Keskus esittelee heidän työmaansa näin: Innovaatioasiamiehet edistävät yleisesti innovatiivisuutta, neuvovat immateriaalioikeus- ja keksintöalan kysymyksissä, etsivät, tunnistavat ja arvioivat innovaatio- ja keksintöhankkeita ja avustavat tuotekehityksessä ja kaupallistamisessa. Palveluun kuuluu rahoitusneuvonta ja -konsultointi, neuvonta patentti- ja muissa immateriaalioikeuskysymyksissä, kaupallistamisneuvonta ja keksinnön kehittäminen ideasta markkinoille. Innovaatiotoiminnassa kaikille teknillisille yliopistoille on tyypillistä läheinen yhteistyö teknologiakeskusten ja teknologiansiirtoyhtiöiden kanssa. Tampereella ja Teknillisen korkeakoulun kotipaikassa Espoossa tätä yhteistyötä notkistaa yliopistojen tutkimuspalveluyksiköiden ja teknologiakeskusten konkreettinen läheisyys: Innovaatiokeskus sijaitsee Innopoli 2:ssa ja Hermian teknologiakylä on rakennettu aivan Tampereen teknillisen yliopiston kylkeen. Kaikissa teknillisten yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköissä tuetaan uusyrittäjyyttä, mutta niiden käyttämät toimintatavat ovat erilaisia. Lappeenrannassa palvelu lepää pitkälti tutkimus- ja innovaatioasiamiesten neuvonnan ja ohjauksen varassa. Toisaalta monimuotoisinta palvelua tarjoaa Teknillisen korkeakoulun Innovaatiokeskus. Sen repertuaariin kuuluu tuki yrityksen perustamisessa, sopimusasiat, yrityksen ja yrittäjän verotus, patentointi ja innovaatioiden suojaaminen, yrittämisen pelisäännöt TKK:lla, yhteistyökumppaneiden etsintä, liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja liikeidean kehittäminen, markkinaselvitykset ja asiakaskontaktien kehittäminen. Tampereen teknillisessä yliopistossa näin laaja yrittäjyyden tuki ei kuulu varsinaisesti tutkimuksen tukipalvelujen palvelukokonaisuuteen, mutta yhdessä Hermia Yrityskehitys Oy:n kanssa se on luonut omaleimaista Yritystalli -toimintaa. Yritystallien tavoitteena on tarjota apua innovaation jalostamiseen ja tukea myös uuden yrityksen perustamisvaiheissa. Vuoden mittaisen yritystallisopimuksen tehneille tarjotaan palveluina perusneuvontaa yrittäjäksi aikoville, toimitilat ja laitteet yrityksen käyttöön, rahoitusta esim. patentointiin, mahdollisuus käyttää yliopiston laboratorioita tuotekehityksessä, ammattilaisten neuvot ja tuki liikeidean arvioinnissa ja apua sen kehittämisessä. 9
Teknillisten yliopistojen joukossa Teknillisen korkeakoulun Innovaatiokeskus profiloituu palvelujen aktiivisena tarjoajana myös yliopistojen ulkopuolelle. Keskus voi erikseen sopien suorittaa toimialaansa kuuluvia asiantuntijapalveluita muille korkeakouluille, yrityksille ja yhteisöille maksullisena palvelutoimintana. Innovaatiopalveluyksiköiden palvelut on kuitenkin pääsääntöisesti suunnattu omien yliopistojen tutkijoille ja opiskelijoille. Tampereen teknillisessä yliopistossa yritysyhteistyön erityinen muoto on yhdessä Pk-klinikka, joka välittää pienille ja keskisuurille yrityksille korkeakoulun tutkimuspalveluja. 3. Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut sekä Svenska Handelshögskolan Maamme kauppakorkeakouluissa ei ole toistaiseksi perustettu erillisiä, nimen omaan sekä tutkimus- että innovaatiopalveluihin keskityviä palveluyksiköitä, vaan näitä palveluja tuotetaan muissa hallintoyksiköissä. Helsingin kauppakorkeakoulussa Tutkimuspalvelut-niminen palvelukokonaisuus on hallinto- ja palvelukeskuksen yhteydessä, mutta markkinointi- ja viestintäpalveluihin on lisäksi sijoitettu yrityspalvelutiimi sekä kauppakorkeakoulujen ainoa Innovaatiopalvelut-yksikkö. Turun kauppakorkeakoulussa tutkimuspalvelut on keskitetty koulutus- ja tutkimuspalveluja tuottavaan erillislaitokseen, Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskukseen. Svenska Handelshögskolanissa palveluista vastaa Centret för forsking och internationella ärenden -niminen keskus. Helsingin kauppakorkeakoulussa tutkimus- ja innovaatiopalvelua tarjoaa kaksi kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen työntekijä. He ovat tutkimusasiamies, innovaatioasiamies ja osastosihteeri. Svenska Handelshögskolanissa kaksi henkilöä, tutkimusjohtaja ja suunnittelija, työskentelee varsinaisesti tutkimuspalvelujen parissa. Turun kauppakorkeakoulussa taas toimistopäällikkö ja business controller ovat tutkimuspalveluihin liittyvissä palvelutehtävissä. Kaikissa kauppakorkeakuluissa niiden tutkimuspalveluihin kuuluu apu ja neuvonta tutkimusrahoitukseen, hankkeiden koordinaatioon ja sopimusasioihin liittyvissä kysymyksissä. Helsingin kauppakorkeakoulun Innovaatioyksikkö tarjoaa lisäksi myös Keksintösäätiön innovaatioasiamiehen kautta neuvontaa ja ohjausta tutkimustulosten suojauksessa ja kaupallistamisessa. Yhdessäkään kauppakorkeakoulussa ei tutkimus- ja innovaatiopalvelujen tukena ole omaa sopimusjuristia, mutta juridinen tuki on niissä järjestetty muulla tavoin. Turun kauppakorkeakoulussa ja Svenska Handelshögskolanissa on korkeakoulun hallintojuristin palvelut käytössä. Helsingin kauppakorkeakoulussa taas lakimiehen koulutuksen saaneen innovaatioasiamiehen tehtäviin kuuluu sopimusasioihin liittyvä, myös juridinen neuvonta. Myös kauppakorkeakouluissa kuitenkin pyritään hankkeiden ja niiden sopimusasioiden hoidon keskittämiseen. Svenska Handelshögskolanissa talon juristi hoitaa kaikki sopimukset. Turun kauppakorkeakoulussa puolestaan on perusteilla erityinen hanketoimisto, ja sen valmistelutyöhön kuuluu ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvien ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden prosessin ohjeistaminen. Hanketoimiston työ on suunniteltu käynnistyvän 1.1.2004. Uudenlainen toiminta perustuu vuonna 2001 mietintönsä tehneen Ulkoisen rahoituksen työryhmän linjauksiin. Ulkoista 10
toimintaa koskevia erillisiä strategioita tai muita ohjeistuksia ei maamme kauppakorkeakouluissa ole toistaiseksi tehty. Innovaatiotoimintaan liittyviä palveluja kauppakorkeakouluissa tarjoaa varsinaisesti vain Helsingin kauppakorkeakoulun Innovaatiopalveluissa työskentelevä Keksintösäätiön innovaatioasiamies. Tarvittaessa hän ohjaa ja neuvoo myös Svenska Handelshögskolanin henkilökuntaa ja opiskelijoita. Turun kauppakorkeakoulun tutkimuspalveluissa innovaatiopalveluja ei ole varsinaisesti tarjolla, mutta Turun yhteinen innovaatioasiamies on myös kauppakorkeakoulun käytössä. Kauppakorkeakouluympäristössä innovaatioasiamiehen erityinen haaste on edistää kauppatieteilijöiden pääsemistä mukaan eri keksintöprojekteihin. Uusyrittäjyyteen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen tarjoaminen on luontaista kauppatieteisiin keskittyville korkeakouluille, eikä niiden tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköt sinänsä keskity palvelutoiminnassaan juuri tähän työhön. Kaikissa korkeakouluissa opiskelijoille on tarjolla jo perustutkintoon johtavassa opetuksessa yritystietoa. Korkeakouluissa uusyrittäjyyttä tukevia palveluja ovat muun muassa Helsingin kauppakorkeakoulun oma yrityshautomo, New Business Center. Turun kauppakorkeakoulussa Pk-instituutti tarjoaa yrittäjyyteen liittyviä tukipalveluja. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää kaikille kauppakorkeakouluille. Helsingin kauppakorkeakoulussa Markkinointi- ja viestintäpalveluihin kuuluva yrityspalvelutiimi ei sinänsä hallinnoi tutkimusyhteistyöhankkeita, mutta muuten se vastaa ja koordinoi kaikkia yliopiston ja yritysmaailman välisiä suhteita. Yhteistyön muotoja ovat muun muassa partnership-toiminta, nimikkosalikampanjat, rekrytointipalvelut, laajat tutkimushankkeet ja graduvälitys ja Yritysprojektit - nimellä tunnettu opiskelijavoimin tuotettu tilaustutkimustoiminta. 11