Arvonlisäveron perusteita, osa 1 Eila Minkkinen, Henkilöverotusyksikkö
Osa I sisältö Mikä on arvonlisävero Arvonlisäverollinen ja arvonlisäveroton toiminta Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen Käännetty arvonlisäverovelvollisuus Arvonlisäveron alarajahuojennus Arvonlisäveron verokaudet Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen Arvonlisäveron verokannat Laskumerkinnät
Mikä on arvonlisävero? Arvonlisävero on oma-aloitteinen vero. Yritys laskee ja tilittää veron itse Verohallinnolle. Arvonlisävero on kulutusvero. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun hintaan. Arvonlisävero on tarkoitettu kuluttajan maksettavaksi. Arvonlisävero on välillinen vero. Myyjä siirtää arvonlisäveron tuotteen myyntihintaan. Veron kertaantuminen estetään yrityksille myönnetyllä arvonlisäveron vähennysoikeudella.
Arvonlisäverollinen toiminta Arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle 1. liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä 2. Suomessa tapahtuvasta maahantuonnista 3. Suomessa tapahtuvasta yhteisöhankinnasta. Myynnin arvonlisäverollisuus on pääsääntö ja myynnin verottomuus on poikkeus. Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja on 10 000 euroa. Vähäisen toiminnan rajaa ei sovelleta, jos on arvonlisäverovelvollinen jo muusta toiminnasta.
Arvonlisäverollinen toiminta Toiminnan täytyy olla vastikkeellista ja tapahtua liiketoiminnan muodossa. Vastike on hinta, joka perustuu myyjän ja ostajan sopimukseen. Liiketoiminnan muodossa tapahtuva toiminta on ansiotarkoituksessa tapahtuvaa jatkuvaa tai ainakin toistuvaa ulospäin suuntautuvaa, itsenäistä ja siihen sisältyy tavanomainen yrittäjäriski kilpailuolosuhteissa tapahtuvaa
Arvonlisäveroton toiminta Arvonlisäverottomia ovat tietyt arvonlisäverolaissa erikseen mainitut toiminnot, kuten kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto arvonlisäverolaissa erikseen määritellyt koulutuspalvelut rahoitus- ja vakuutuspalvelut tekijänoikeuksista ja esiintymisistä saadut korvaukset, jotka on erikseen määritelty arvonlisäverolaissa postin yleispalvelut. Arvonlisäverotonta myyntiä ei ilmoiteta oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella, eikä niihin liittyvistä hankinnoista ole vähennysoikeutta.
Arvonlisäveroton toiminta: tekijänoikeudet Arvonlisäveroa ei suoriteta tietyistä tekijäoikeuden perusteella saaduista korvauksista eikä esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän palkkiosta. Tekijänoikeus teokseen on sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Tekijänoikeudella suojattuja teoksia ovat muun muassa kirjallinen teos näyttämö- tai elokuvateos valokuvateos tai muu kuvataiteen teos rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos kartta, selittävä piirustus, graafinen teos ja tietokoneohjelma tai muu teos. Tekijänoikeuslaissa säädetään myös valokuvan suojasta. Tekijänoikeuslain mukaisen teostason on täytyttävä, jotta kysymys on verottomasta myynnistä.
Esimerkki tekijänoikeuden luovutuksesta Ohjelmatoimisto A oli luovuttanut Yritys C:lle korvausta vastaan oikeuden käyttää musiikkitaiteilija B:n säveltämää ja sanoittamaa sävelteosta Yritys C:n mainoskampanjassa. Musiikkitaiteilija B oli jo aiemmin siirtänyt ohjelmatoimisto A:lle oikeuden luovuttaa kyseinen oikeus kolmannelle. Ohjelmatoimisto A:n Yritys C:lle luovuttama oikeus sävelteoksen käyttöön oli arvonlisäverolain 45 :n mukainen veroton luovutus.
Arvonlisäverollinen tekijänoikeuden luovutus Arvonlisäverolaissa verollisiksi säädettyjen oikeuksien luovutus liittyy usein kaupalliseen tarkoitukseen. Arvonlisäverolaissa on erikseen määrätty verollisiksi valokuva mainosteos kartta tai sen valmistamiseen käytetty aineisto automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä tietokoneohjelmaa koskeva oikeus elokuvan, video-ohjelman tai muun sellaisen ohjelman esittämisoikeus.
Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen Ilmoittauduttava, jos 12 kuukauden tilikauden liikevaihto on yli 10 000. Jos tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kk, liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun toiminta alkaa yrittäjä ryhtyy hankkimaan tavaroita tai palveluja liiketoimintaa varten Jos liikevaihto ylittää kesken tilikauden vähäisen toiminnan rajan, arvonlisäverovelvolliseksi pitää rekisteröityä takautuvasti tilikauden alusta lukien.
Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen Esimerkki: Yrittäjä aloittaa liiketoiminnan 1.11.2019 ja ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2019. Yrittäjä arvioi loka-joulukuun liikevaihdoksi noin 5 000 euroa. Koska tilikausi on kahden kuukauden mittainen, liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa, kun arvioidaan, ylittyykö vähäisen toiminnan raja: 5 000 e x 12 = 30 000 euroa 2 Liikevaihto on 12 kuukauden mittaiseksi muunnettuna 30 000 euroa. Yrittäjän täytyy ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi jo ensimmäisen tilikauden alusta lukien.
Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen Arvonlisäverovelvolliseksi voivat hakeutua vähäisen liiketoiminnan harjoittajat (liikevaihto enintään 10 000 euroa) yleishyödylliset yhteisöt ja uskonnolliset yhdyskunnat ulkomaalaiset yritykset kiinteistön käyttöoikeuden luovuttajat, jos edellytykset hakeutumiselle täyttyvät esiintyvät taiteilijat, muut julkiset esiintyjät ja urheilijat sekä heidän esityksiään myyvät, esiintymispalkkioiden ja tilaisuuden järjestäjälle luovutettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Verovelvolliseksi ei voi hakeutua tekijänoikeuskorvausten osalta eikä siltä osin kuin esiintymispalkkio tai muu korvaus käsitellään tuloverotuksessa palkkatulona. Hakeutuminen on aina vapaaehtoista.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä tavaran tai palvelun myyjä. Kun sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, verovelvollinen on tavaran tai palvelun ostaja, joka suorittaa veron myyjän puolesta. Käännettyä arvonlisäveroa sovelletaan tietyissä tilanteissa kahden elinkeinonharjoittajan välisessä kaupankäynnissä esimerkiksi, kun kyseessä on yhteisökauppa rakentamispalvelut sekä niihin liittyvä työvoiman vuokraus tietyt metalliromujen ja -jätteiden myyntitilanteet ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa tapahtuva myynti Käännetyn verovelvollisuuden osalta arvonlisäveroilmoituksessa on erilliset kohdat sekä myyjälle että ostajalle.
Arvonlisäveron alarajahuojennus Arvonlisäveron alarajahuojennuksen voivat saada sellaiset yrittäjät ja yritykset, jotka kuuluvat arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa. alarajahuojennustiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron huojennusta maksetaan asteittain vähenevästi vielä kun liikevaihto on 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa. Alarajahuojennusta ei voi saada jos tilikauden arvonlisävero on negatiivinen eli tilikauden ostoihin sisältyvää veroa on enemmän kuin myynneistä suoritettavaa veroa.
Arvonlisäveron alarajahuojennus Esimerkki 1: Yrittäjän tilikausi on 1.1. 31.12.2019 ja arvonlisäveron verokausi on kuukausi. Yrittäjällä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman arvonlisäveron osuutta) 10 500 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 520 euroa. Yrittäjällä on ollut myös kotimaassa vähennyskelpoisia ostoja, joiden arvonlisäverot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 150 euroa. Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto on 10 500 euroa. Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on kotimaan myynneistä suoritettavien (2 520 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien arvonlisäverojen (150 euroa) erotus 2 370 euroa. Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti: 2 370 - (10 500 10 000) x 2 370 = 2 310,75 euroa 20 000 Yrittäjän saaman alarajahuojennuksen määrä on 2 310,75 euroa. Alarajahuojennustiedot yrittäjä ilmoittaa joulukuulta 2019 annettavalla arvonlisäveron veroilmoituksella.
Arvonlisäveron alarajahuojennus Esimerkki 2: Yrittäjän tilikausi on 1.1. 31.12.2019. Yrittäjällä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman arvonlisäveron osuutta) 12 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 880 euroa. Yrittäjä on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava arvonlisäveroa 1 500 euroa. Yrittäjä saa vähentää yhteisöhankinnan arvonlisäveron. Yrittäjällä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen arvonlisäverot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 1 600 euroa. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis ollut yhteensä 3 100 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä arvonlisävero 1 500 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä arvonlisävero 1 600 euroa. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 12 000 euroa. Kotimaan myynneistä suoritettava vero 2 880 euroa - tilikaudelta vähennettävät verot 3 100 euroa = - 220 euroa. Yrittäjällä ei ole oikeutta alarajahuojennukseen, koska huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on negatiivinen.
Arvonlisäveron verokaudet Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista annetaan ja niillä ilmoitetut verot maksetaan verokauden mukaisesti. Verokausi on pääsääntöisesti kuukauden pituinen. Pidennettyyn verokauteen voi hakeutua näissä tilanteissa: Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään 100 000 euroa, yritys voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron, työnantajasuoritukset ja lähdeveron neljännesvuosittain. Jos liikevaihto on enintään 30 000 euroa, yritys voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron kalenterivuosittain ja työnantajasuoritukset ja lähdeveron neljännesvuosittain.
Arvonlisäveron ilmoittaminen Arvonlisävero ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella (veroilmoitus omaaloitteisista veroista) Veroilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa kuukauden 12. päivänä eli yleisenä eräpäivänä (vuosimenettelyssä olevilla helmikuun viimeinen päivä) Arvonlisävero pitää ilmoittaa viimeistään verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä (esimerkiksi ilmoitus tammikuun arvonlisäverosta pitää olla perillä maaliskuun 12. päivänä) Arvonlisäveroilmoitus täytyy antaa, vaikka kohdekaudella ei olisi ollut toimintaa Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista annetaan sähköisesti OmaVerossa (vero.fi/omavero) kirjanpito-ohjelman kautta lähettämällä ohjelman muodostama tiedoston Ilmoitin.fi-palvelun tai Tyvi-operaattorien välityksellä Paperilla ilmoittamiseen tulee olla erityinen syy
Arvonlisäveroilmoituksen myöhästyminen Jos arvonlisäveroilmoitus annetaan myöhässä, siitä seuraa myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu muodostuu päiväkohtaisesta ja veron määrän perusteella määräytyvästä myöhästymismaksusta. Päiväkohtaista myöhästymismaksua määrätään kolme euroa jokaiselta päivältä, jolta veroilmoitus on myöhästynyt aina 45 kalenteripäivään asti, enintään 135 euroa. Jos ilmoitus annetaan yli 45 päivää veroilmoituksen antamisen määräpäivän jälkeen, 135 euron myöhästymismaksuun lisätään 2 % veroilmoituksella ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Myöhästymismaksun enimmäismäärä on 15 000 euroa.
Arvonlisäveroilmoituksen korjaaminen Virhe arvonlisäveroilmoituksessa korjataan antamalla samalle verokaudelle uusi ilmoitus, joka korvaa aiemmat tiedot. Korvaavalla ilmoituksella ilmoitetaan myös virheen syy. Vähäisen virheen (enintään 500 euroa) voi korjata huomioimalla sen seuraavilla arvonlisäveroilmoituksilla. Virheet täytyy korjata ilman aiheetonta viivytystä. Korvaavalle ilmoitukselle ei tule myöhästymismaksua, jos se annetaan viimeistään 45 päivää alkuperäisen ilmoituksen määräpäivän jälkeen. Jos korvaava ilmoitus on myöhässä yli 45 päivää, myöhästymismaksu on 2 % myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Arvonlisäveroilmoituksen antamatta jättämisestä seuraa arvioverotus. Verohallinto voi poistaa arviopäätöksen, jos veroilmoitus annetaan sen jälkeen, kun verokauden vero on määrätty arvioimalla. Veroilmoitusta pidetään tällöin myöhässä annettuna ilmoituksena.
Arvonlisäveron maksaminen Arvonlisävero maksetaan viimeistään verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä (esimerkiksi tammikuun arvonlisävero maksetaan viimeistään maaliskuun 12. päivänä). Viitenumeron saat OmaVerosta tai Verohallinnon palvelunumerosta. Viitenumero on asiakaskohtainen ja pysyvä. Jos maksat veron OmaVerossa, on verkkomaksun maksupohjaan merkitty valmiiksi pankkitilinumero, viite, maksun saaja ja maksupäivä, joten näitä tietoja ei tarvitse itse täyttää. OmaVerossa maksun määräksi on merkitty kuluvan päivän saldo korkoineen, mutta veron määrää voi itse muuttaa. Jos et maksa veroa OmaVeron kautta vaan esimerkiksi verkkopankissa, käytä maksamiseen omaaloitteisten verojen tilinumeroa. Jos maksat arvonlisäveron vasta eräpäivän jälkeen, veron lisäksi on maksettava viivästyskorkoa. Vuonna 2019 viivästyskorko on 7 %.
Arvonlisäveron verokannat Arvonlisäverokannat eli alv-prosentit määrittävät, paljonko kunkin tavaran tai palvelun arvonlisävero on. Suomessa on käytössä kolme verokantaa yleinen verokanta 24 % elintarvikkeet ja rehut jne. 14 % kirjat, majoitus jne. 10 % Lisäksi on ns. nollaverokanta, joka on käytössä mm. eräissä kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvissä tilanteissa.
Laskumerkinnät Myyjän on annettava verollisesta tavaran tai palvelun myynnistä ostajalle lasku, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja. Lasku on annettava aina arvonlisäverollisista myynneistä sekä eräistä verottomista ja kansainväliseen kauppaan liittyvistä myynneistä. Arvonlisäverolaissa on luettelo ns. yleisistä laskumerkinnöistä, jotka laskussa täytyy olla. Yleisiä laskumerkintöjä pitää noudattaa esimerkiksi silloin, kun lasku koskee tavaroiden yhteisömyyntiä tavaroiden kaukomyyntiä sellaista toisessa EU-maassa tapahtuvaa tavaran tai palvelun myyntiä, josta ostaja suorittaa veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Laskussa täytyy olla tarvittaessa merkintä esimerkiksi käännetystä verovelvollisuudesta tai myynnin verottomuudesta.
Laskumerkinnät Kun laskun loppusumma on enintään 400 euroa, riittävät ns. kevennetyt laskumerkinnät, joita ovat laskun antamispäivä myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste (Y-tunnus) myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla muutetaan.
Laskumerkinnät Kevennettyjä laskumerkintöjen sisältövaatimuksia sovelletaan lisäksi (laskun loppusummasta riippumatta) vähittäiskaupassa muussa vähittäiskauppaan rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa (esim. kioski, suutari, kampaamo tai hautaustoimisto) ravintola- ja ateriapalvelulaskuissa sekä henkilökuljetuslaskuissa pysäköintimittareiden ja muiden vastaavien laitteiden tulostamissa laskuissa.
Laskumerkinnät Myyjän antama lasku on ostajan vähennysoikeuden edellytys. Laskussa saa olla enemmän tietoa kuin arvonlisäverolain säännökset edellyttävät. Sekä myynti- että ostolaskut täytyy säilyttää vähintään kuusi vuotta.
Arvonlisäveroilmoitus OmaVerossa Essi Salminen, Valmis-hanke
OmaVero Kirjautumissivu: www.vero.fi/omavero Kirjautumissivun kautta pääsee myös toimintaohjeisiin Näin annat arvonlisäveroilmoituksen OmaVerossa
Arvonlisäveron perusteita, osa 2 Tanja Hanki, Henkilöverotusyksikkö
Osa II sisältö Vähennysoikeus Veron peruste Miten maksettava arvonlisävero muodostuu Miten arvonlisävero lasketaan Ajallinen kohdistaminen Yhteisömyynti ja yhteisöhankinta Vienti ja maahantuonti Kansainvälinen palvelukauppa Vero.fi-linkit ohjeisiin
Vähennysoikeus Vähennysoikeuden tarkoituksena on estää arvonlisäveron kertaantuminen. Arvonlisäverovelvollinen voi vähentää myynnin arvonlisäverosta ostojen verot eli ne arvonlisäverot, jotka ovat sisältyneet yrityksen ostamien tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Vähennysoikeuden edellytys: tavarat ja palvelut on ostettu toiselta arvonlisäverovelvolliselta ja ostajalla on ostosta arvonlisäverollinen lasku tai muu tosite tavaroita ja palveluja käytetään vähennykseen oikeuttavassa liiketoiminnassa. Vähennyskelvotonta on esimerkiksi yksityiskäyttö.
Alkuvarastovähennys Yritys tai elinkeinonharjoittaja voi tehdä arvonlisäverollisen toiminnan alkaessa ns. alkuvarastovähennyksen tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu liiketoimintaa varten jo ennen rekisteröitymistä arvonlisäverovelvolliseksi. Vähennys tehdään siirtohetken käyvän arvon mukaisesti. Edellytyksenä alkuperäinen arvonlisäveroa sisältävä lasku ja vähennyskelpoiseen tarkoitukseen ottamisen ajankohtana laadittu muistiotosite. Alkuvarastovähennystä ei voi kuitenkaan tehdä rakentamispalvelusta eikä kiinteistöstä.
Vähennyksen jakaminen Jos hankinta tulee vain osittain ostajan arvonlisäverollisen liiketoiminnan käyttöön, arvonlisäverovähennyksen saa tehdä vain tältä osin. Esimerkki: Elinkeinonharjoittaja ostaa elinkeinotoiminnan käyttöön pakettiauton. Autolla ajetaan myös yksityisajoja arvion mukaan 30 %. Auton oston ja käyttökulujen sisältämästä arvonlisäverosta saa tehdä vähennyksen vain siltä osin kuin autoa käytetään arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Ajopäiväkirjan avulla voidaan jälkikäteen todeta, mikä on ollut liiketoimintaan liittyvien ajojen ja yksityisajojen osuus matkoista. Tehdyt vähennykset oikaistaan toteutuneen mukaiseksi viimeistään tilinpäätösvaiheessa.
Ajoneuvon käyttö arvonlisäverollisessa toiminnassa Ajoneuvon käyttö vähennykseen oikeuttavaan toimintaan pitää osoittaa ajopäiväkirjan tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Ajopäiväkirjaan on merkittävä päivittäin matkojen alkamis- ja päättymisaika matkojen alkamis- ja päättymispaikka tarvittaessa ajoreitti matkamittarin lukema ajon alussa ja lopussa matkan pituus ajon tarkoitus auton käyttäjä
Vähennysoikeuden rajoitukset Joidenkin hankintojen arvonlisäverovähennystä on rajoitettu, vaikka hankinta liittyisikin arvonlisäverolliseen toimintaan. Ostot liittyvät tyypillisesti yksityiskulutukseen. Vähennysoikeutta ei ole miltään osin esimerkiksi seuraavista hankinnoista: edustuskuluista asunnoista, harrastustiloista ja vapaa-ajanviettopaikoista asunnon ja työpaikan välisistä matkoista moottoripyöristä, matkailuperävaunuista ja huvi- ja urheilukäyttöön tarkoitetuista vesialuksista Vähennysoikeus henkilöautoista vain tietyissä erityistilanteissa.
Henkilöauto Henkilöauton hankinnan ja käyttökulujen sisältämästä arvonlisäverosta vähennysoikeus vain jos tarkoitettu myytäväksi (autoliikkeet) vuokrattavaksi (vuokrauksen tapahduttava liiketoiminnan muodossa) käytettäväksi ammattimaiseen henkilökuljetukseen (esim. taksit) tai ajo-opetukseen (autokoulut) em. tilanteissa henkilöauton yksityiskäyttö ei vie vähennysoikeutta arvonlisäverollisen toiminnan osuudelta käytetään yksinomaan arvonlisäverollisessa vähennykseen oikeuttavassa käytössä Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että henkilöautoa käytetään vain vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Ei lainkaan yksityiskäyttöä. Näyttönä tästä ajoneuvon haltijan tulee pitää ajopäiväkirjaa.
Vähennysoikeus Vähennysoikeus on kuitenkin esimerkiksi seuraavista hankinnoista: tavanomaiset kokous- ja neuvottelukulut tavanomaiset mainoslahjat ja tavaranäytteet markkinointikulut työturvallisuusvarusteet tai suojavaatteet
Ajallinen kohdistaminen Ajallisella kohdistamisella tarkoitetaan ajankohtaa, milloin myynnistä suoritettava arvonlisävero ja vähennettävä arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan. Pääperiaate suoriteperiaate: Arvonlisävero kirjataan sille kuukaudelle, jona myyty tavara tai palvelu on toimitettu ja ostettu tavara tai palvelu vastaanotettu. Ennakkomaksut kohdistetaan maksukuukaudelle. Laskutusperiaate: Tilikauden aikana voidaan myynnit ja ostot kirjata laskutuskuukaudelle. Tilikauden päättyessä laskuttamattomat myynnit ja ostot kirjataan tilikauden viimeiselle kuukaudelle. Maksuperiaate: Arvonlisävero kirjataan sille kuukaudella, jona myyty tai ostettu tavara tai palvelu on maksettu.
Pienyritysten maksuperusteinen arvonlisävero Pienyrityksillä (liikevaihto enintään 500 000 euroa) on oikeus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja vähentää ostojen sisältämä arvonlisävero maksuperusteisesti. Myyntien arvonlisäveroja ei tarvitse oikaista suoriteperusteiseksi tilikauden päättyessä. Viimeistään kirjattava kuitenkin sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana on kulunut 12 kuukautta tavaran toimittamisesta tai palvelun suorittamisesta, jos myyntihintaa ei ole tätä ennen maksettu. Jos valitsee maksuperusteisen tilityksen, se koskee sekä yrityksen myyntejä että ostoja.
Veron peruste Veron peruste on tavaran tai palvelun hinta ilman arvonlisäveron osuutta eli nettohinta. Hinta sisältää myös kaikki ns. hinnanlisät kuten laskutuslisä, pienlaskutuslisä pankkikortin käytöstä perityt maksut pakkaus-, kuljetus- ja postimaksut sekä postiennakkomaksut toimituspalkkiot palvelun tekijän päivärahat, matka- ja majoituskustannukset. Hinnanlisillä on sama arvonlisäverokanta kuin pääsuoritteella.
Veron peruste Esimerkki Rakennustyö Matkakulut Laskutuslisä Yhteensä 1 000 euroa 88 euroa 12 euroa 1 100 euroa Veronperuste (hinta ilman alvia) Arvonlisävero 24 % *1 100 euroa Arvonlisäverollinen hinta 1 100,00 euroa 264,00 euroa 1 364,00 euroa
Miten lasken arvonlisäveron määrän verottomasta hinnasta? Arvonlisävero verottomasta hinnasta: veroton hinta x sovellettava verokanta Esimerkki: Tuotteen arvonlisäveroton hinta 1 000 ja myyntiin sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Arvonlisäveroa lisätään 24 % eli 1 000 x 24/100 = 240. Arvonlisäverolliseksi hinnaksi saadaan 1 240
Miten lasken arvonlisäveron määrän verollisesta hinnasta? Arvonlisävero verollisesta hinnasta: verollinen hinta x sovellettava verokanta 100 + sovellettava verokanta Esimerkki: Tuotteen arvonlisäverollinen hinta on 1 000 ja myyntiin sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Vero saadaan laskemalla 1 000 x 24/124 = 193,55. Tuotteen hinta sisältää arvonlisäveroa 193,55 euroa. Tuotteen arvonlisäveroton hinta on 1 000 193,55 = 806,45.
Miten tilitettävä arvonlisävero lasketaan? Tilitettävän veron määrä lasketaan siten, että verokauden (kk, neljännesvuosi tai vuosi) myyntien arvonlisäverosta vähennetään saman ajanjakson vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet arvonlisäverot. + Myynnin alv - Ostojen alv = Tilitettävä Tilitettävä alv alv Jos ostojen arvonlisäverot ovat verokaudella suuremmat kuin myynnin arvonlisäverot, Verohallinto palauttaa erotuksen eli negatiivisen arvonlisäveron.
Kansainvälinen kauppa Arvonlisäverolain myyntimaasäännökset määräävät, minkä maan arvonlisäverolainsäädäntöä myyntiin sovelletaan. Jos myyntimaa on myyntimaasäännösten mukaan Suomi, myyntiin sovelletaan Suomen arvonlisäverolakia (AVL) ja myynnistä suoritetaan arvonlisäveroa Suomeen. Myynti voi olla myös arvonlisäveroton, jos se on laissa säädetty arvonlisäverottomaksi. Jos myyntimaa ei ole Suomi, myynnistä ei tilitetä Suomeen veroa (myyjän selvitettävä, joutuuko tämä rekisteröitymään myyntimaahan ja tilittämään siellä vero). Myyntimaasäännökset tavara- ja palvelukaupassa Tavara- ja palvelukauppaa koskevat eri myyntimaasäännökset. Myynteihin elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille soveltuvat eri myyntimaasäännökset.
Kansainvälinen kauppa Tavaran tai palvelun myyntimaan selvittämiseksi on selvitettävä: 1. Mitä myydään? (tavaraa vai palvelua ja mitä palvelua) 2. Kenelle myydään? (ostaja elinkeinonharjoittaja vai kuluttaja) 3. Minne myydään? (minne tavara kuljetetaan tai palvelu luovutetaan)
Tavara- ja palvelukauppa EU-maiden välillä Tavara ja palvelu voidaan myydä elinkeinonharjoittajalle toiseen EU-maahan ilman arvonlisäveroa, jos ostajalla on voimassa oleva arvonlisäverotunniste. Tavarakaupassa pitää lisäksi olla näyttö siitä, että tavara kuljetetaan toiseen EU-maahan. Ostajan on ilmoitettava myyjälle arvonlisäverotunnisteensa (VAT-numero tai ALV-tunniste) Ostaja suorittaa arvonlisäveron myyjän puolesta omassa maassaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella.
Mistä arvonlisäverotunnisteen saa? Kun yritys ostaa tai myy tavaraa tai palvelua toisesta EU-maasta, kaupankäynnissä tarvitaan arvonlisäverotunniste eli VAT-numero. Se muodostetaan Y-tunnuksesta seuraavasti: Suomen maatunnus FI lisätään Y-tunnuksen eteen. Kahden viimeisen numeron väliltä jätetään väliviiva pois. Esimerkki: Y-tunnus 1234567-8 arvonlisäverotunniste FI12345678
Yhteisökauppa Yhteisökauppa: EU-maiden välillä tapahtuvaa alv-velvollisten välistä tavaroiden myyntiä ja ostoa kutsutaan yhteisökaupaksi. Yhteisökauppaa on yhteisömyynti ja yhteisöhankinta. Esimerkki yhteisömyynnistä: Suomalainen Tmi myy hunajaa saksalaiselle GmbH:lle 5 000 euron hintaan. Saksalainen yhtiö on arvonlisäverovelvollinen omassa maassaan ja antaa suomalaiselle myyjälle voimassa olevan arvonlisäverotunnisteensa (VAT-numero). Hunaja toimitetaan Suomesta Saksaan ja Tmi myy tavarat ilman arvonlisäveroa ja GmbH suorittaa arvonlisäveron ostosta omassa maassaan Saksan arvonlisäverokannan mukaan. Tavaramyynnit muihin EU-maihin ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella ja niistä annetaan yhteenvetoilmoitus. Huom.! Vähäisen toiminnan harjoittajan (ei hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi) tavaramyynnit eivät ole yhteisömyyntejä. Ei yhteenvetoilmoitusta.
Yhteisökauppa Esimerkki yhteisöhankinnasta: Suomalainen Tmi ostaa liiketoimintaansa varten rakennusmateriaaleja virolaiselta OÜ:lta hintaan 10 000 euroa (VAT 0 %). Tmi antaa virolaiselle myyjälle oman voimassaolevan alv-tunnisteensa. Tavarat toimitetaan Virosta Suomeen ja myyjä myy tavarat ilman arvonlisäveroa. Suomalainen Tmi suorittaa arvonlisäveron yhteisöhankinnasta Suomessa käännetyn verovelvollisuuden perusteella 10 000 x 24 % eli 2 400. Tavaraostot muista EU-maista ja niistä suoritettava arvonlisävero ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Ostoista on normaali arvonlisäveron vähennysoikeus.
Tavaroiden myynti kuluttajalle toiseen EU-maahan Kuluttajakauppaan ei sovelleta yhteisömyyntiä ja yhteisöhankintaa koskevia säännöksiä. Kun tavaran myyntimaa on Suomi, myyjä on velvollinen suorittamaan Suomen arvonlisäveron tavaramyynneistään kuluttajalle tai kuluttajan asemassa olevalle. Kuluttajakaupassa sovelletaan pääosin ns. alkuperämaaperiaatetta. Esim. suomalainen yritys myy ja postittaa hollantilaiselle yksityishenkilölle pellavaliinan hintaan 50 e + alv 24 %. Käännettyä verovelvollisuutta ei voi soveltaa. Myynti ilmoitetaan arvonlisäveron veroilmoituksella kotimaan myynnin veroissa. Poikkeuksia: kaukomyynti ja uusi kuljetusväline.
Tavaroiden vienti ja maahantuonti Vienti = tavaroiden myyntiä EU:n alueelta sen ulkopuolelle. Esim. suomalainen yritys myy grillikatoksia Venäjälle. Katokset kuljetetaan myyjän toimeksiannosta Suomesta Venäjälle. Maahantuonti = tavaroiden tuontia EU:n ulkopuolelta EU:n alueelle. Esim. suomalainen yritys ostaa led-lamppuja Kiinasta, josta ne kuljetetaan ostajalle Suomeen. Pääsääntö: Tavaroiden vienti on arvonlisäverotonta ja maahantuonti on arvonlisäverollista. Arvonlisävero maahantuonnista lasketaan ja ilmoitetaan oma-aloitteisesti arvonlisäveroilmoituksella (arvonlisäverovelvolliset ostajat). Eiarvonlisäverovelvolliset ostajat maksavat alvin tullauksen yhteydessä.
Kansainvälinen palvelukauppa Palveluiden myyntimaasäännöksiä sovelletaan palvelukauppaan sekä EU:n alueelle että EU:n ulkopuolelle. Palvelun myyntimaahan vaikuttaa se, millaisesta palvelusta on kysymys. Elinkeinonharjoittajalle ja kuluttajalle tapahtuvaa palvelumyyntiä koskevat eri myyntimaan yleissäännöt. Yleissääntöä sovelletaan, jos palveluun ei sovellu jokin poikkeussääntö.
Palvelumyynti elinkeinonharjoittajalle Palvelumyynti elinkeinonharjoittajalle yleissääntö: verotus ostajan maassa. Myynti on arvonlisäveroton Suomessa. Ostaja on useimmiten verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Jos käännetty verovelvollisuus ei sovellu, myyjän mahdollisesti rekisteröidyttävä ko. maahan arvonlisäverovelvolliseksi. Esimerkiksi suomalainen Tmi myy konsultointipalvelun ruotsalaiselle elinkeinonharjoittajalle (voimassaolevan alv-tunniste). Palvelu on myyntimaasäännösten mukaan myyty ostajan maassa eli Ruotsissa. Konsultointipalvelun myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa Suomessa. Ruotsalainen elinkeinonharjoittaja maksaa Ruotsin arvonlisäveron omassa maassaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella.
Palvelumyynti elinkeinonharjoittajalle Palvelujen myynnit (yleissäännön mukaiset) elinkeinonharjoittajille muihin EU-maihin ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella ja myynneistä annetaan yhteenvetoilmoitus. Huom.! Myös vähäisen toiminnan harjoittajan pitää rekisteröityä ilmoituksenantovelvolliseksi EU-palvelumyynneistä ilmoittaa myynnit oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella antaa yhteenvetoilmoitus (niiltä kuukausilta, joilla myyntiä). Palvelujen myynnit EU:n ulkopuolelle ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella, mutta ei yhteenvetoilmoitusta.
Palveluosto elinkeinonharjoittajalta Suomalaisella elinkeinonharjoittajalla on yleissäännön mukaisista palveluostoista muista EU-maista sekä EU:n ulkopuolelta käännetty verovelvollisuus. Palvelujen ostot EU-maista sekä niistä suoritettava vero ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Palveluostoista EU:n ulkopuolelta suoritettava vero ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Palveluostoista normaali arvonlisäveron vähennysoikeus.
Palvelumyynti kuluttajalle Palvelumyynnit kuluttajalle yleissääntö: verotus myyjän maassa. Esimerkki: Suomalainen Tmi myy 3 tunnin melontaretken Italiaiselle kuluttajalle. Palvelu on myyntimaasäännösten mukaan myyty myyjän maassa. Tmi myy palvelun Suomen arvonlisäverolla. Poikkeuksia elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille tapahtuvien palvelumyyntien yleissääntöihin esim.: kiinteistöön kohdistuvat palvelut (esim. majoituspalvelut) kiinteistön sijaintimaa ravintola- ja ateriapalvelut suoritusmaa
Arvonlisäverotuksen ohjeita Rekisteröidy arvonlisäverovelvolliseksi Kuvataiteilijoiden arvonlisäverotuksesta Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 10 000 euroa Arvonlisäveron alarajahuojennus Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen Hakeutuminen valinnaiseen verokauteen Arvonlisäveroprosentit Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa
Arvonlisäverotuksen ohjeita Arvonlisäveron vähennys ostoista Ajoneuvon ja sen käyttökulujen arvonlisävero Markkinointi- ja edustustilaisuudet arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa Vientikaupan arvonlisäverotus Maahantuonnin arvonlisäverotusmenettelystä 1.1.2018 alkaen Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2019 alkaen Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus
Tulevia verkkoseminaareja Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus 19.9. klo 12 14.30 Kaikki tulevat verkkoseminaarimme löydät vero.fi:stä sivulta Tapahtumat ja verkkoseminaarit