Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry
Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä - 1284 kg kobolttia - 2300 kg ammoniumtyppeä - 94 000 kg sulfaattia - pieniä määriä muita metalleja
Seuranta Tutkimussuunnitelma vaikutusten selvittämiseksi (D:no VARELY/1622/2014) Päästo 5.-6.7. 2014 Metallipitoisuusnäytteet kaloista 17.-23.7. Sähkökalastukset 19-.20.7. Poikasnuottaus 18.-24.7. Nordicverkkokalastus 17.-23.7. 28.-30.7. Nordicverkkokalastus 30-31.7. Metallipitoisuusnäytteet kalat, nahkiainen, ravut 30.7.-25.8. Poikasnuottaus 31.7.-1.8. Koeravustus Suutaritutkimukset elokuun alku Nahkiaistoukkakartoitus 18.9., 24. 25.9. Metallipitoisuusnäytteet kalat syys-lokakuu Vesinäytteenotto alkoi 7.7. 2014 Ensimmäiset havaitut simpukkakuolemat 12.-13.7. Enimmillään Nipitoisuus 1800 ug/l pinnassa, pohjassa 8700 ug/l Veden Ni-pitoisuus normaalilla tasolla 29.7.
Tarkkailumenetelmät Koeverkkokalastukset (Patoallas, Lammaistenlahti, Kolpanselkä) Sähkökalastukset (Ruskilankoski, Arantilankoski, Pämpinkoski ja Korte) Poikasnuottaus (Patoallas, Lammaistenlahti, Kolpanselkä) Nahkiaistoukkakartoitus (Kirkkojuopa) Koeravustukset (Patoallas, Luotsinmäenjuopa) Metallipitoisuusmääritykset (Kalat, ravut, nahkiainen) Histologiset tutkimukset (EVIRA, kalat, ravut)
Valmistuneet raportit (kalat, ravut) Westermark A. 2014. Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden verkkokoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 902/AW. Kivinen S. 2015. Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden poikasnuottaukset vuonna 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 59/15. Väisänen A. 2014. Norilsk Nickel Oy. Eliöiden metallipitoisuudet Kokemäenjoella vuonna 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 8/15. Väisänen A. 2014. Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen sähkökoekalastukset Harjavallan alapuoleisilla koski-ja virtapaikoilla vuonna 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 908/14. Väisänen A. 2014. Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen koeravustukset, rapujen metallipitoisuudet ja kudosmuutokset vuonna 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 853/14. Väisänen A. 2014. Norilsk Nickel Oy. Kokemäenjoen alaosan (Kirkkojuovan) nahkiaistoukkakartoitukset vuonna 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 841/14. -> Loppuraportti 2015 Muita biologisia selvityksiä: pohjaeläimet, simpukat + niiden metallipitoisuus, ulpukan metallipitoisuus
Koeverkkokalastusten tulokset Nordic-verkkokoekalastustulosten perusteella mikään pyyntialueilta aiemmin tavatuista kalalajeista ei ole hävinnyt tai niiden kanta tuntuvasti heikentynyt. Kokemäenjoesta tuli kuitenkin aiempia vuosia vähemmän kalojen poikasvaiheita.
Sähkökalastusten tulokset Sähkökoekalastusalojen lajisto ja niiden runsaussuhteet olivat kaikilla koealoilla pitkälti samanlaiset kuin aikaisempina tutkimusvuosina, MUTTA biomassa väheni verraten vuoteen 2013 1-2-vuotiaiden lohien määrä oli vähäisempi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nikkelipäästöllä ei todettu havaittavaa vaikutusta tutkittujen Kokemäenjoen koski-ja virtapaikkojen muuhun kalastoon.
Poikasnuottausten tulokset Harjavallan patoaltaan alaosassa vähän poikasia Sama havaittiin verkkokalastuksissa
Nahkiaistoukkakartoitus Nahkiaistoukkakartoituksessa tutkimusmenetelmän haasteellisuus ja nahkiaistoukkien harvalukuisuus vaikeutti tulosten tulkintaa Mitä todennäköisimmin nikkelipäästöllä ei ollut akuutteja vaikutuksia nahkiaistoukkiin.
Koeravustusten tulokset Kokemäenjoen rapukanta ei ole akuutisti kärsinyt nikkelipäästöstä. Luotsinmäenjuovan rapukannan tiheys kasvoi harvasta (0,1-1) kohtalaiseen (1-4 rapua/mertayö) verraten vuoteen 2012 Patoaltaan yläosista 11 täplärapua Rapujen histologisissa tutkimuksissa kudoksissa havaittiin sekä patoaltaalla, että Luotsinmäenjuovassa samanlaisia lieviä tulehdusmuutoksia. Nikkelipäästön yhteyttä kudosmuutoksiin ei voida pois sulkea, sillä myös patoaltaan ravut kontaminoituneet
Särki Särki Särki Särki Särki Särki Kalojen nikkelipitoisuus 12,5 % näytekaloista (n=151 kpl) mg/kg tp 0,2 Kalanäytteiden nikkelipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) heinäkuussa 0,18 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 Lammaistenlahti Korte Arantilankoski Pitoisuudet hieman korkeampia kuin ymp.hallinnon seurannoissa
Lahna Lahna Särki Särki Kalojen kadmiumpitoisuus 15 % näytekaloista, n= 151 kpl mg/kg tp 0,04 Kalanäytteiden kadmiumpitoisuus (mg/kg tuorepainoa) heinäkuussa 0,035 0,03 0,025 0,02 0,015 0,01 0,005 0 Lammaistenlahti Korte Arantilankoski Eu:n asettama enimmäispitoisuusraja kalan lihaksessa ei ylittynyt (0,05-0,3 mg/kg)
Kalojen kobolttipitoisuus mg/kg tp Kalanäytteiden kobolttipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) heinäkuussa 0,07 12 % näytekaloista n= 151 kpl 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0 Särki Lahna Lammaistenlahti Korte Arantilankoski Lamparluoto Hieman korkeampia kuin ymp.hallinnon seurannoissa
Kalojen metallipitoisuus Elo-ja syyskuun pitoisuudet jäivät nikkelin, kadmiumin ja koboltin osalta alle määritysrajojen Kalanäytteiden kupari-, sinkki-ja lyijypitoisuuksissa ei havaittu päästön vaikutuksia yhtenäkään näytteenottoajankohtana. Lyijypitoisuudet eivät ylittäneet EU:n enimmäispitoisuusrajaa kalan lihaksessa mittausepävarmuus huomioiden. Kaiken kaikkiaan pitoisuudet kaikilla lajeilla pieniä!
Rapujen metallipitoisuus Vertailuaineiston puute vaikeutti tulosten tulkintaa, aineisto pääosin ulkomailta erilaisista vesistöistä Ravuille ei ole erikseen säädetty enimmäispitoisuusrajoja minkään metallin suhteen mg/kg tp Nikkeli 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Näyterapu
Rapujen metallipitoisuus Kadmiumpitoisuudet hieman vertailuaineistoa suurempia (puhtaat & kontaminoidut alueet) Osa kobolttipitoisuuksista korkeita (?) Kuparipitoisuudet hieman vertailuaineistoa suurempia (puhtaat alueet) Lyijy-ja sinkkipitoisuudet matalia Vertailuaineistoa tulee hankkia!
Kalojen histologiset tutkimukset Kaloissa todettiin munuaisvaurioita ja kidusmuutoksia Vertailuryhmän ja vaikutusalueen kalojen välillä ei todettu sellaisia eroja, jotka selkeästi antaisivat syytä epäillä, että vaikutusalueen kalat olisivat sairaampia kuin kontrollialueen kalat ts. nikkelipäästön vaikutusta ei voitu osoittaa. Myöskään elokuussa kuolleiden suutareiden kuolinsyytä ei voitu tutkimusten perusteella todentaa, mutta nikkelipäästön aiheuttamaa aineenvaihdunnallista häiriötä pidettiin todennäköisenä.
Jatkoseuranta Kalataloudelle aiheutuneiden vahinkojen arviointi Poikasnuottaus, Nordic-verkot Kokemäenjoella (?), metallit, histologiset tutkimukset, sähkökalastukset (?), koeravustus 2015 Velvoitetarkkailun kenttätyöt 2016
Kiitos!