Forum 2013 oli yleisömenestys Standardit tarjoavat työkaluja johtamiseen Pörssiyritysten brändien arvot Standardien hyödyt yrityksille

SFS-tiedotus STANDARDISOIMISLIITON ASIANTUNTIJALEHTI 5 2013 Forum 2013 oli yleisömenestys Standardit tarjoavat työkaluja johtamiseen Pörssiyritysten brändien arvot Standardien hyödyt yrityksille

Pääkirjoitus Tulevaisuuden teknologiat standardisoidaan nyt Jo Ahti Karjalainen sanoi aikoinaan, että ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Emme voi varmuudella tietää, mitkä teknologiat ovat huomenna vallitsevia, mutta sen tiedämme, että ilman standardeja on uusilla teknologioilla harvoin menestymisen mahdollisuuksia. Standardisointi ei siksi liity vain vakiintuneisiin teknologioihin ja tuotteisiin. Tulevaisuuden teknologiat standardisoidaan jo ennen kuin ne ovat yleisessä käytössä. Nanoteknologiasta on kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO saanut jo valmiiksi 36 julkaisua. Standardisointiin ottaa osaa 47 maata osallistuvana tai tarkkailevana jäsenenä. Valmiiksi on saatu mm. termejä käsitteleviä standardeja. Uusien teknologioiden yleistymiselle yhtenäistetty terminologia ja määritelmät ovat tärkeitä. Riskienhallinnan periaatteista on myös valmistunut tekninen spesifikaatio ja toinen on tekeillä. Biomimetiikka ei myöskään ole tuntematon standardisoijille. Standardisointiin ottaa osaa 20 maata osallistuvana tai tarkkailevana jäsenenä. ISO valmistelee standardeja tästä alasta, joka soveltaa luonnon ratkaisuja ihmisten tekemiin järjestelmiin ja teknologiaan. Työ aloitettiin vuonna 2012. Biomimiikkaa on hyödynnetty mm. auringon häikäisyn estämisessä katsoen mallia kolibrikukan toiminnasta. Biopohjaisten tuotteiden standardisointi on Euroopassa käynnissä. Tarkoituksena on laatia perusvaatimukset kestävän kehityksen mukaisesti tuotetuille biopohjaisille tuotteille. Ensimmäiset eurooppalaiset standardit valmistuvat ensi vuonna. Biopohjaisten tuotteiden standardit selkeyttävät pelisääntöjä tällä suhteellisen uudella alalla. 3d-tulostus on saanut viime aikoina paljon huomiota julkisuudessa. Standardisointi on myös päässyt käyntiin ISOssa. Ensimmäisenä on päästy yhteisymmärrykseen termeistä. Kyse on materiaalia lisäävästä valmistuksesta (additive manufacturing). Päätermin alle on määritelty seitsemän valmistustekniikkaa. Tekeillä ovat tuloksena syntyvien kappaleiden testaukseen liittyvät standardit. Kolmas standardisoinninalue on tiedostoformaatti, jota käytetään kolmiulotteisen kappaleen geometrian siirtämisessä tietokoneohjelmasta 3d-tulostimelle. Standardisointiin ottaa osaa 21 maata osallistuvana tai tarkkailevana jäsenenä. Energiapuolella riittää myös työmaata. Vetyteknologiaa ja sähköautojen teknologiaa standardisoidaan. Työtä ei ole vain kansainvälisillä standardisoimisjärjestöillä ISO ja IEC, vaan maakohtaisesti on varmistettava esimerkiksi sähköautojen latauksen turvallisuus. Niinpä sähköautoja ja niiden latausjärjestelmiä standardisoiva SESKOn komitea julkaisikin 2012 suosituksen sähköautojen lataamisesta kiinteistöjen sähköverkoissa. Standardisointi on avointa toimintaa johon kaikki voivat osallistua. Suomessa on hajautettu järjestelmä standardisoinnissa. Työhön osallistutaan SFS:n ja sen toimialayhteisöjen teknisten komiteoitten ja seurantaryhmien kautta. SFS:n www-sivuilla kerrotaan standardisoinnista aihealueittain. Välilehdellä Standardien laadinta on kerrottu yleisellä tasolla ja komiteakohtaisesti vastuutaho Suomessa. Omaan toimintaan liittyvästä standardisoinnista on hyvä olla perillä. Tämän tiedon perusteella voi päättää siitä, kuinka aktiivisesti on mukana standardisoinnissa. Jyrki Alanko SFS SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 45 vuosikerta 1/2013 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh. 09 149 9331 TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh. 09 149 3366 pekka.jarvinen@sfs.fi Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh. 09 1499 3374 jyrki.alanko@sfs.fi Malminkatu 34, 00100 Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen KUSTANTAJA Stellatum Oy, Purotie 1 B, 03800 Helsinki, www.stellatum.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, 30101 Forssa puh. 03 4246 5301, tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh. 0400 435 636 anne.paavilainen@stellatum.fi TILAUSHINNAT SUOMESSA 2013 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2013 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / M&M Mandaatti Oy PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN 0356-1089 ISSN-L 0356-1089 Kannen kuva: Forum 2013 tapahtuman näytteilleasettajia yhteiskuvassa ennen ohjelman alkua. Kuva: Pekka Paltamo. 2

Tässä numerossa 2 Tulevaisuuden teknologiat standardisoidaan nyt 4 Standardit yrityksen kehittämisen työkaluina esillä standardisoinnin vuositapahtumassa Standardisoinnin vuositapahtuma Forum 2013 keskittyi johtamisen standardeihin. Aiheen valinta oli ilmeisen onnistunut, koska paikalla Finlandia-talolla oli 310 henkeä. 8 TeliaSoneran brändi edelleen arvokkain 9 Johtamisen standardit 10 Standardit apuna tietohallintolain toteutuksessa 11 Laatua terveydenhuollon palveluihin 12 Standardi ulkoistamisesta edennyt lausuntovaiheeseen 13 Tosi ISO kokous Helsingissä 17 Finanssialan standardien laatijoille tunnustusta 18 Nokia nousi maailman suurimmaksi standardien avulla Standardeilla on tärkeä osuus Nokian menestyksessä. Jorma Ollila kertoo muistelmissaan, että GSM-standardi on ollut Nokian tärkein puhelinstandardi jo vuodesta 1993. Nokia onnistui yhdessä Ericssonin kanssa nostamaan GSM-standardin maailman tärkeimmäksi alan standardiksi. 19 Uusi esite yritysjohdolle standardeista 20 Uusi tilasto ISO-sertifikaateista 22 Talouselämässä standardiliite 22 Linja-autopalot kuriin uudella standardilla 23 Standarditiedon lähteet 23 Perinorm: kattava tietolähde standardeista SFS:n kautta 23 Tutkimuslaitoksia yhdistetään 24 Standardien laadinnan oppaat uusittu 25 Biomimetiikkabuumi vaatii standardeja Biomimetiikka on tiede, joka soveltaa luonnon ratkaisuja ihmisten tekemiin järjestelmiin ja teknologiaan. Alan standardisointi on aloitettu kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa vuonna 2012. Sähköalan uutisia 26 Jakokeskusstandardeja uudistettu 26 Teollisuusautomaation tietoturvallisuuden hallinnasta suomeksi 26 Standardien valinta ja käyttö automaatiossa 27 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuusstandardi uudistettu 27 Tuotteen asentamisen kuvatunnukset Nokia nousi maailman suurimmaksi standardien avulla Biomimetiikka vaatii standardeja s. 18 s. 4 Neste Oil Oyj:ssä käytetään standardeja johtamisen tukena 28 ISOn lehti uudistunut 28 Asiakirjat haltuun videolla 28 SFS på svenska 28 Nimitykset 28 Eurooppalaisen standardisoinnin yhteistyö Venäjän kanssa tiivistyy 29 SFS-tiedotuksen sisältö vuonna 2013 SFS-tiedotuksen sisällysluettelot www.sfs.fi ja näköislehti www.sfs-tiedotus.fi. s. 25 3

Standardit yrityksen kehittämisen työkaluina esillä standardisoinnin vuositapahtumassa Johtamisen standardit oli teemana 30. lokakuuta Finlandiatalolla järjestetyssä standardisoinnin vuositapahtumassa Forum 2013. Paikalla oli 310 henkeä. Pekka Paltamo, Zerren Finlandia-talo tarjosi jälleen oivat puitteet standardisoinnin vuositapahtumalle. Tilaisuuden aluksi asiantuntija Sari Sahlberg SFS:stä loi yleiskatsauksen johtamisen standardeihin. Kaikki johtamisen standardit tähtäävät organisaation menestymiseen liiketoiminnassa. Sahlberg kävi läpi johtamisen standardien historian merkkipaaluja. Vuonna 1987 ilmestyivät ISO 9000 standardit keskittyen laadunvarmistukseen ja toimittajien arviointiin. Vuonna 1996 niiden rinnalle tuli jatkuvaa parantamista korostava ympäristöasioiden standardi ISO 14001. Vuonna 2000 standardeista ISO 9000, ISO 9001 ja ISO 9004 ilmestyivät täysin uusitut versiot. Niissä oli prosessimainen toimintamalli ja korostettiin asiakastyytyväisyyttä. Vuonna 2009 saatiin riskienhallinnan standardi ISO 31000 ja seuraavana vuonna yhteiskuntavastuun standardi ISO 26000. Vuonna 2012 päätettiin ottaa käyttöön hallintajärjestelmien standardeissa yhteinen rakenne ja avaintermit. Kansainvälisillä johtamisen standardeilla on useita vahvuuksia. Ne ovat asiantuntijoiden saavuttaman kansainvälisen konsensuksen tulos. Niillä on laaja arvostus, hyväksyntä, tunnettuus ja levinneisyys. Standardit tarjoavat mittapuun, jota vastaan organisaatio voi arvioida nykyisiä johtamisen käytäntöjään. Standardit vakiinnuttavat yhtenäisiä käsitteitä, määritelmiä ja menetelmiä. Sahlberg korosti, että organisaation on seurattava standardien kehitystä, ymmärrettävä standardeja ja löydettävä omalle toiminnalleen hyödylliset soveltamistavat. Johtaja Tom Ståhlberg FIHTA Healthtech Finlandista puhui järjestelmäajattelusta liiketoimintajohtamisessa. Hän esitti kolme seikkaa, miksi jotkut laatujärjestelmät onnistuvat. 1. Asiakkaan pitää olla fokuksessa. Käytännössä laatujärjestelmä kytkeytyy tätä kautta sekä liike-ideaan, johtamiseen että markkinointiin. 2. Johtajien tahtotilan pitää olla fokuksessa. Kuolleen ja elävän laatujärjestelmän ero on Ståhlbergin mukaan siinä, näkyykö vastuullisten henkilöiden kädenjälki laatujärjestelmässä. 3. Laadukas johtaminen johtaa oikeaan laatuun. Kansainvälinen asiakas on valmis ostamaan Suomesta jos lisäarvo on kohdallaan. Tämä ei synny ilman laadukasta johtamista. Ståhlberg esitteli terveysteknologiassa käytössä olevaa laatujärjestelmästandardia ISO 4

13485. Ketterät johtamistavat on yhdistettävä laatujärjestelmiin oli Ståhlbergin ydinsanoma. Hallintajärjestelmästandardien yhdistetystä käytöstä piti esityksen SFS:n laadunhallintakomitean puheenjohtaja, HSEQ päällikkö Leena Saulo Neste Oil Oyj:stä. Vastuullisessa johtamisessa on yrityksessä kuusi avainaluetta: asiakkaat, turvallisuus, henkilöstö, yhteiskunta, ilmasto ja resurssitehokkuus sekä vastuullinen toimitusketju. Yrityksessä ovat käytössä johtamisen tukena standardit ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001 ja ISO 19011. Yrityksellä on myös kiinnostusta ISO 50001 sertifiointiin ja ISO 26000 katselmointiin. Standardeja Neste Oil seuraa SFS ONLINE palvelun avulla. Palvelussa ovat mukana suunnitteluun sekä kunnossapitoon liittyvät standardit, laboratorioanalyysimenetelmiin ja niiden kalibrointimenetelmiin liittyvät standardit hallintajärjestelmästandardien ohella. Saulo kertoi, että uuden ISO 9001 luonnos (CD) ei Suomen mielestä ole vielä riittävän valmis, koska uudistamisen alkuperäiset tavoitteet eivät ole täyttyneet riittävästi. Metsäteollisuuden ja Kemianteollisuuden yhdessä Väriteollisuusyhdistyksen kanssa perustama Kemesta oli ensimmäistä kertaa mukana Forumissa. Anita Koponen esitteli Kemestan toimintaa vierellään Muoviteollisuuden Rasmus Pinomaa. SESKOn osastolla sähköalan uutuuksia esittelivät Jukka Alve (vas.), Eero Sorri ja Pia Rouste. Finlandia-talon Helsinki-salin lämpiössä oli tiivis tunnelma. Markku Tuominen Rochier Asianajotoimisto Oy:stä muistutti, että brändeillä on iso rahallinen arvo. Tästä syystä vuonna 2010 valmistuneelle brändin arvonmäärityksen standardille ISO 10668 oli jo kauan ollut tarvetta. 5

Johtamisen standardeja esittelyssä Pääluentojen jälkeen pureuduttiin kahvitauon jälkeen lyhyesti viiteen johtamisen standardiin. Joukossa oli monipuolisesti eri alojen standardeja. Ympäristöasioiden hallinnan ISO 14000 standardista puhui osastopäällikkö Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä. Standardien avulla voidaan systemaattisesti huolehtia niin tuotannon, kuin tuotteiden ja palvelujen ympäristökuormituksen hallinnasta. ISO 14000 -standardisarja on työkalu, joka tuo EU:n politiikat käytäntöön. Standardit luovat pohjan kestävyyden arvioinnille esimerkiksi biotaloudessa. Toiminnanjohtaja Mikko Routti yhteiskuntavastuuverkosto FIBSistä esitteli yhteiskuntavastuun standardia ISO 26000. Suuryrityksistä Outokumpu ja Kesko ovat edelläkävijöitä standardin ISO 26000 käytössä. Se soveltuu myös pk-yrityksille. Tietoturvallisuuden hallintaa käsittelevistä ISO/IEC 27000 standardeista puhui Principal Scientist Reijo Savola VTT:ltä. Vuonna 2013 ilmestynyt uusi versio standardista ISO/IEC 27001 on entistä parempi työkalu verkon haavoittuvuuden aiheuttamiin uhkiin. Tietoturvariskien arviointimalli vastaa nyt standardin ISO 31000 mallia. Uusittu standardi korostaa sidosryhmiä. Vuonna 2013 on ilmestynyt useita tietoturvallisuuden hallintaan liittyviä standardeja suomeksi. Ne käsittelevät riskienhallintaa, auditointia ja tietosuojaa. Uusittua standardia ISO/ IEC 27001 esitellään SFS:n tilaisuudessa 5.12.2013. Tietoturvaa automaatioympäristössä käsitellään juuri ilmestyneessä SFS-käsikirjassa 631-3, Savola muistutti esityksensä lopuksi. Projektipäällikkö Marcus Stenstrand Fingrid Oyj:stä perehdytti kuulijat helmikuussa 2014 valmistuviin omaisuudenhallinnan ISO 55000 standardeihin. Pohjana standardeilla on ollut brittidokumentti PAS 55. Hyvä omaisuudenhallinta asettaa korkeat vaatimukset tietämyksenhallinnalle. Omaisuuden hallinnan standardit asettavat vaatimuksia prosessille ja toimintatavalle: mitä pitää tehdä, että varmistetaan omaisuuden hyvä hoito. Viimeisen esityksen aiheena oli brändin arvonmäärityksen standardi ISO 10668. Paavo Tammisto ABB Oy:stä toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Omassa työssään hän kertoi katsovansa standardeja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä esitteli ISO 14000 -sarjan standardien laajaa kokonaisuutta. Öjyalan Keskusliiton osastolla tietoa jakoi Virpi Nummisalo. Sari Sahlberg SFS:stä valotti johtamisen standardien historian lisäksi myös tulevaisuutta. Vuonna 2014 valmistuvat omaisuuden hallinnan ISO 55000 -standardit, vuonna 2015 uudet versiot ISO 9000 ja ISO 14000 -standardeista ja vuonna 2016 uusi standardi ISO 45001 työ-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmästä. Tom Ståhlbergin mielestä ketterät johtamistavat on yhdistettävä laatujärjestelmiin. RTT:n Jaana Karlsson esitteli uusittua julkaisua CE-merkittyjen rakennustuotteiden oikea käyttö. 6

Esityksen piti Partner Markku Tuominen Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Standardi ISO 10668 auttaa hahmottamaan, mistä brändin arvo muodostuu. Olennaista ei ole brändin rahallinen arvo itsessään, vaan arvon kehittyminen. Standardissa ovat mukana arvonmäärityksen kolme peruselementtiä, jotka ovat taloudellinen, käyttäytymistieteellinen ja oikeudellinen osa. Tuominen sai vastata esityksensä jälkeen useisiin yleisön kysymyksiin. Standardi osoittautui yllättävän kiinnostavaksi. Sami Petäjä kertoi Liikenneviraston viimeiset kuulumiset. Johtamisen standardeista uusi SFS-käsikirjasarja Puheenjohtajana tapahtumassa oli SFS:n hallituksen jäsen, johtaja Paavo Tammisto ABB Oy:stä. Sen avasi johtaja Antti Karppinen SFS:stä. Hän julkisti avauspuheenvuossaan uuden johtamisen standardeja käsittelevän SFS-käsikirjasarjan 900. Tapahtuman yhteydessä pidetyssä näyttelyssä oli mahdollisuus saada tuoreimmat tiedot eri alojen standardisoinnista. Tapahtuma järjestettiin jo kahdeksannen kerran. SFS järjesti tapahtuman yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. Mikko Routti FIBSistä sanoi, että yhteiskuntavastuustandardi ISO 26000 on hyvä väline ja sillä on monia käyttökohteita. Reijo Savola VTT:ltä kertoi, että tietoturvallisuus on hyvin tärkeä osa kyberturvallisuutta. Esitysten kalvot ovat luettavissa: http://www.standardiforum.fi Leena Saulo, Neste Oil Oyj:stä kertoi, kuinka yrityksessä käytetään lukuisia standardeja johtamisen tukena. METSTAn toimintaa olivat esittelemässä Jukka-Pekka Rapinoja (vas.), Ville Rantanen, Carl-Gustaf Lindewald, Hanna Järvenpää, Kimmo Konkarikoski ja Tuire Tommila. Macus Stenstrand Findgrid Oyj:stä tuntee standardin edut omaisuudenhallinnassa. Britit kehittivät PAS55 -julkaisun vuonna 2004, kun maassa sattui pahoja junaonnettomuuksia, jotka johtuivat huonosta omaisuuden hallinnasta. Fingrid on hyödyntänyt PAS55-julkaisua jo vuosia. Nyt tämän pohjalta laaditaan ISO-standardi. 7

TeliaSoneran brändi edelleen arvokkain BrandWorxxin toimitusjohtaja Jari Taipaleen mukaan on selvää, että yritykset, jotka panostavat asiakaskokemukseen ja brändin kehittämiseen pärjäävät myös taloudellisesti paremmin. Tutkimuksen mukaan TeliaSoneran brändi on arvokkain (7 785 M ). Nordea (5 833 M ) sijoittui toiseksi ennen muutoksen edessä olevaa Nokiaa (5 429 M ). Useamman vuoden seurantatutkimus osoittaa selkeästi, että vahva brändi lisää yrityksen kannattavuutta. Tutkimuksen mukaan brändillä on selkeä laskennallinen vaikutus yrityksen tuloksellisuuteen. - Tekemämme selvityksen mukaan pörssin kymmenen vahvinta brändiä raportoivat keskimäärin 13 % EBIT-lukemia (Earnings Before Interest and Taxes) muiden jäädessä seitsemään prosenttiin. On siis selvää, että yritykset jotka panostavat asiakaskokemuksen ja brändin kehittämiseen pärjäävät myös taloudellisesti paremmin. Huomattavaa on myös, että vain nelsiä, mutta harvassa on ne yritykset, jotka ohjaavat toimintaansa systemaattisesti asiakastietoon perustuen. BrandWorxx Oy julkisti syyskuussa vuosittaisen Helsingin pörssiin listattujen yritysten standardin ISO 10668 mukaisen brändien rahallisen arvon määritystutkimuksen. jä pörssin yritystä (Kone, Fiskars, F-Secure, Orion) sai kiitettävän arvosanan brändin vahvuudessa. Suomalaisilla yrityksillä on siis selkeästi parannettavaa brändin rakentamisessa, kommentoi BrandWorxxin toimitusjohtaja Jari Taipale. Pörssin mielikuviltaan vahvin brändi on kolmannen kerran peräkkäin on Kone (5,8 asteikolla 1-7). Taipaleen mukaan Koneen menestyksen taustalla näyttäisi olevan pitkäjänteistä työtä tarjooman ja palveluiden kehittämisessä. Kone on pystynyt tarjoamaan asiakkailleen kilpailijoita parempaa arvoa tuotteen koko elinkaaren ajalla. Taipale huomauttaa, että rakentaakseen vahvaa brändiä, yrityksen on oltava aidosti asiakaslähtöinen. Strategian tasolla useat väittävät olevansa asiakaslähtöi- Asiakasymmärrys tukemaan strategiaa BrandWorxxin käyttämässä standardin ISO 10668 mukaisessa menetelmässä tulevaisuuden kassavirroista on kohdistettu määritelty osuus brändille perustuen sidosryhmätutkimuksiin. Brändin kassavirrat arvotetaan tämän jälkeen nykyhetkeen perustuen brändin vahvuuteen (tutkittujen sidosryhmien arvostus brändiä kohtaan ja brändin oikeudellinen suojaus), jolloin brändi saa rahallisen arvonsa. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Helsingin pörssin vahvin brändi on jälleen Koneella, joka sai vahvuusarvosanakseen 5,8 maksimiarvosanan ollessa 7. Brändin vahvuuden elementit ovat tekijöitä, joita vahvistamalla yritykset pystyvät kehittämään kokonaisliiketoimintaansa ja kannattavuuttansa. Muita vahvuudessa menestyneitä brändejä tutkimuksessa olivat Fiskars (5,6), F-Secure (5,6) ja Orion (5,6). - Brändin arvon kasvattamisessa on kriittistä kerätä tietoa asiakkaiden käytöksestä ja tarpeiden muutoksesta. Usein yrityksissä toteutetaan esimerkiksi asiakastutkimuksia ilman linkitystä strategisiin tavoitteisiin. Kysyttäessä tyytyväisyyttä, voitaisiin samalla tarkistaa strategiassa tehtyjen linjausten tila ja suunta. Ilman yhteyttä strategiaan jäävät johtopäätökset usein kevyiksi, eikä asiakastiedon potentiaalia strategisessa päätöksenteossa hyödynnetä, toteaa BrandWorxxin strategisista tutkimuksista vastaava Tommi Huuska. (BrandWorxx/JA) BrandWorxx Oy on brändin johtamiseen erikoistunut konsulttiyhtiö. Yhtiö auttaa löytämään brändille oikeat erottuvuustekijät ja konkretisoimaan ne asiakkaan arvostamiksi kokemuksiksi. BrandWorxx on toiminut vuodesta 1996. 8

JOHTAMISEN STANDARDIT Johtamisen standardit Hallintajärjestelmistä on lukuisia standardeja. Käytetyimmät ovat ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001. Näistä ja muista hallintajärjestelmästandardeista on tietoja oheisessa taulukossa. Standardeista on alkuperäisjulkaisun tunnus, uusimman version ilmestymisvuosi, aihe, ensimmäisen version ilmestymisvuosi ja SFS-ICS-ryhmät, joihin standardi kuuluu. Taulukossa on mainittu myös sertifikaattien määrä Suomessa vuoden 2011 lopussa ja tieto, onko hallintajärjestelmästandardien uusi rakenne käytössä. Standardi 1. versio SFS-ICS-ryhmä(t) Standardit, joiden perusteella voi sertifioida suluissa mainittu sertifikaattien määrä Suomessa 2011 ISO 9001:2008 laadunhallinta (2 265 ) 1987 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmät (1 167) 1996 SFS-ICS 13.020.10 Ympäristöasioiden hallinta OHSAS 18001 työ-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmät 2000 SFS-ICS 99.010 Muut SFS-julkaisut ISO/IEC 27001:2005 tietoturvallisuus (27) 2000 SFS-ICS 35.020 Tietotekniikka, yleistä, 35.040 Merkistöt ja tietojen koodaus ISO 22000:2005 elintarviketurvallisuus (92) 2005 SFS-ICS 67.020 Elintarviketeollisuuden prosessit ISO 28000:2007 toimitusketjun turvallisuuden hallinta 2007 SFS-ICS 47.020.99 Muut laivanrakennukseen ja meriteknisiin rakenteisiin liittyvät standardit ISO 50001:2011 energia (1) 2011 SFS-ICS 27.010 Energian- ja lämmönsiirtotekniikka, yleistä ISO 30301:2011 asiakirjat (uusi rakenne) 2011 SFS-ICS 01.140.20 Informatiikka ISO 22301:2012 liiketoiminnan jatkuvuus (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS 03.100.01 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 20121:2012 tapahtumien järjestäminen (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS 03.100.01 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 13.020.01 Ympäristö ja ympäristönsuojelu, yleistä ISO 39001 liikenneturvallisuus (uusi rakenne) 2012 ICS 03.220.20 Road transport CEN/TS 16555-1:2013 innovaatiot 2013 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen EN 12973:2000 arvonhallinta 2000 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen Standardit, joiden perusteella ei voi sertifioida ISO 31000:2009 riskienhallinta 2009 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen ISO 26000:2010 yhteiskuntavastuu 2010 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen ISO 21500:2012 projektinhallinta 2012 ICS 03.100.40 Research and development CEN/TS 16555-1:2013 innovaatiot 2013 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen EN 12973:2000 arvonhallinta 2000 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen Standardin ISO 9001 soveltamiseen liittyvät standardit ISO 13485:2003 terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (67) 2001 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 11.040 Lääkinnälliset laitteet EN 15224:2012 terveyspalvelut 2005 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 11.020 Lääketiede ja lääkintätilat, yleistä ISO/TS 16949:2009 autonvalmistus (26) 2002 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 43.020 Ajoneuvot. Yleistä EN 9100:2009 lentokoneteollisuus 2003 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus Audiointi ISO 19011:2011 auditointi 2002 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen, 03.120 Laatu, 13.020.10 Ympäristöasioiden hallinta Tekeillä olevat standardit ISO 55001 omaisuudenhallinta ISO 16125 turvallisuuden hallintajärjestelmät Standardien soveltamiseen liittyviä julkaisuja ISO 22000 How to use ISO/IEC 27001 for Small Businesses - Practical advice ISO 9001 pk-yrityksille. Kuinka toimia (SFS-käsikirja 807) Hallintajärjestelmästandardien yhdistetty käyttö (SFS-käsikirja 823) 9

Rodeo Standardit apuna tietohallintolain toteutuksessa Teemupekka Virtanen sosiaali- ja terveysministeriö Tietohallintolaki muuttaa toimintatapoja julkisen hallinnon hankkeissa. Laissa edellytetään käytettäväksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää ja lisäksi hankkeiden merkitys on arvioitava ja niiden kustannuksista ja hyödyistä on tehtävä analyysi. Vähääkään merkittävämmät hankkeet on hyväksytettävä valtiovarainministeriön yksikössä. Terveydenhuollossa on lisäksi voimassa oma lakinsa sähköisten potilastietojen käsittelystä. Tämä laki koskee monilta osiltaan myös yksityisiä terveyspalveluiden tuottajia. Tietohallintolaki on läheisessä suhteessa standardisointiin. Pikaisella lukemisella lakiin liittyvästä ohjeistuksesta löytyy sana standardisalkku, mutta se edustaa vain pientä osaa lain ja standardien välisestä suhteesta. Tietohallintolailla ja standardeilla samoja tavoitteita Tietohallintolain tarkoituksena on, että tietojärjestelmät muodostavat paloja, jotka istuvat suureen kokonaisuuteen. Tietoja säilytetään vain yhdessä paikassa, josta ne ovat muiden käytettävissä. Rinnakkaisia järjestelmiä ei rakenneta, vaan kaikki tietävät muiden jo rakentamat osat ja käyttävät niitä. Tämä ei tarkoita sitä, että fyysisiä järjestelmiä ei voisi olla useita. Kaikki pystyvät käyttämään samaa tietosisältöä eikä tietoa talleteta useissa eri muodoissa. Tämä kaikki on toiselta nimeltään standardisointia. Tietosisällöt on standardisoitava, tietojärjestelmien rajapinnat on standardisoitava ja jopa toimintaprosessit on standardisoitava. Keskeisenä työkaluna tietohallintolaissa ovat JHS-suositukset. Nekin ovat standardeja. JHS-suositusten lähtökohta on ollut hiukan kevennetty standardi, jossa määritellään julkisen hallinnon käyttämiä yhteisiä asioita. Monien JHS-suositusten taustalla on kansainvälinen standardi, jota on sovellettu ja tarkennettu juuri Suomen oloihin. Tietojen yhteensovittamisessa monta haastetta Tietohallintolaki käytännössä pakottaa koko julkisen hallinnon standardien käyttäjiksi. Koko yleisesti käytettävä tietosisältö on talletettava määrätyssä, standardissa, muodossa. Nämä standardit tulevat joko suoraan kansainvälisistä standardeista tai kotimaisina JHS-suosituksina. Esimerkiksi terveydenhuollossa kaikki potilastiedot on jatkossa talletettava kansalliseen palveluun kansainvälisen HL7- standardin mukaisesti. Kansallinen palvelu toimii tietojen välityspaikkana, josta toinen terveydenhuollon yksikkö voi määrättyjen pelisääntöjen puitteissa hakea tiedot ja käyttää niitä omassa järjestelmässään. Tämä edellyttää yhteisiä tietosisällön määrittelyitä ja rajapintoja. Pelkkä tietosisällön tekninen määrittely ei kuitenkaan yksinään riitä. Tiedot on myös ymmärrettävä samalla tavalla, joten tarvitaan semanttista yhteensopivuutta. Suuri haaste on myös tietojen käyttötapa. Samaa tietoa käyttävien on luotava yhteiset pelisäännöt sille, miten tietoa käytetään, mikä tarkoittaa toimintatapojen standardisointia. Kansainvälisillä standardisointiorganisaatioilla ISOlla ja CENillä on terveydenhuollon tietojenkäsittelylle omat tekniset komiteansa, jotka määrittelevät näihin asioihin liittyviä standardeja. Tekniset standardit vaikuttavat laajasti Standardien merkitys kasvaa olennaisesti tietohallintolain myötä. Tekniset standardit koskettavat ensisijaisesti palveluiden tuottajia ja suunnittelijoita, mutta vaikuttavat myös kaikkiin muihinkin. Tietojärjestelmiä hankittaessa on muistettava varmistaa yhteensopivuus ja rajapinnat, eli se, että järjestelmät noudattavat standardeja. Omia toimintatapoja on ehkä muutettava vastaamaan yhteisesti sovittuja, standardeja, toimintatapoja. Tavallinen käyttäjä ei tietenkään lue otsa rypyssä standardeja ja sopeuta toimintaansa niihin, mutta ne, jotka vastaavat toimintatavoista ja päätöksenteossa tarvittavista tiedoista, joutuvat perehtymään myös standardeihin. Terveydenhuollossa ollaan jo pitkällä Vielä esimerkki terveydenhuollosta, jossa tämä työ on ehkä pisimmällä Suomessa. Siirtyminen yhteiseen tietosisältöön on ollut pitkä ja kivinen tie. Yhteensovitustyötä on tehty kauan ja laki säädettiin vuonna 2007. Sen jälkeen tietosisältöjen ja rajapintojen määrittelyä on jatkettu niin, että nyt syksyllä 2013 ensimmäinen järjestelmä on valmis liittymään kansalliseen potilastietoarkistoon. Käyttöönotossa kyse ei ole vain tekniikasta, vaan lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset on koulutettu kirjaamaan potilastietoja uudella tavalla ja tietoturvan taso ja tietosuojakäytännöt on pitänyt yhdenmukaistaa. Sähköinen lääkemääräys on jo laajasti käytössä. Kokemukset siitä ovat osoittaneet, että suurimmat vaaratilanteet ovat aiheutuneet siitä, että eri terveydenhuollon yksiköissä on ollut erilaisia toimintatapoja. Kun järjestelmä on suunniteltu standardille toimintamallille, se ei välttämättä toimikaan oikein toisessa tilanteessa. Standardit koskettavat meitä kaikkia. 10

Laatua terveydenhuollon palveluihin Laadunhallinnan standardi ISO 9001 on laajasti käytössä terveydenhuollossa. Sen avulla kehitetään laatua maassamme sairaaloissa, lääkärikeskuksissa, apteekeissa ja kuntoutuskeskuksissa. Laadun vaatimuksia on terveydenhuollossa kuitenkin tulkittava eri tavalla kuin teollisuudessa. Standardin ISO 9001 käyttöä terveydenhuollossa helpottamaan on Suomen Standardisoimisliitto SFS julkaissut suomeksi eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä laaditun standardin SFS-EN 15224. Standardi SFS-EN 15224 sisältää standardin ISO 9001 vaatimukset, joita on täydennetty terveyspalveluja koskevilla tulkinnoilla ja määritelmillä. Standardiin on lisätty terveyspalveluihin liittyviä vaatimuksia, jotka on myös selitetty. Uusia vaatimuksia on lisätty, jos ne on katsottu tarpeellisiksi. Standardi sisältää myös näkökulmia, jotka liittyvät kliinisten riskien hallintaan prosessien suunnittelussa, käytössä ja valvonnassa. Standardin liitteessä annetaan käytännön ohjeita tämän standardin soveltamiseen terveyspalveluorganisaatioissa. Standardin tärkeimmät kohderyhmät ovat strategiset päättäjät terveydenhuolloin kaikilla tasoilla ja kaikki työntekijät, jotka osallistuvat organisaation laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Laadunhallintajärjestelmällä parannetaan terveyspalveluja, huolehditaan pätevästä johtajuudesta, varmistetaan vaatimustenmukaisuus, parannetaan henkilökunnan pätevyyttä ja työolosuhteita, yhdenmukaistetaan johtamisjärjestelmiä, alennetaan huonosta laadusta johtuvia kustannuksia ja pienennetään haittatapausten riskiä. Organisaation kannattaa aloittaa laadunhallintajärjestelmän rakentaminen sen omista prosesseista ja kokemuksista ei ISO-standardeista. Näin laadunhallintajärjestelmä perustuu päivittäisiin käytäntöihin, jotka ovat tuttuja henkilökunnalle ja motivoivat työntekijöitä aktiivisesti osallistumaan laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmän luominen kulkee tavallisesti neljän eri vaiheen kautta, jotka muodostavat nk. Demingin ympyrän. Aluksi on valmistelu- ja suunnitteluvaihe. Tätä seuraa toteuttamisvaihe. Seuraavaksi on mittaus- ja analysointivaihe. Lopuksi on vuorossa jatkuva parantaminen. On tärkeää oivaltaa, että laadunhallintajärjestelmä ei ole erillinen järjestelmä, vaan se täydentää jo organisaatiossa olevaa johtamisjärjestelmää. Laadunhallintajärjestelmä tarjoaa johtajille ja johtotason henkilöille monia toimintatapoja organisaationsa valvontaan ja kehittämiseen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu järjestelmä parantaa terveyspalvelujen laatua ja organisaation sisäisten toimintojen sujuvuutta. Se parantaa myös yhteistyötä kumppanuusorganisaatioiden kanssa. Standardi SFS-EN 15224 Terveyspalvelut. Laadunhallintajärjestelmät. Opas standardin ISO 9001:2008 käyttöön korvaa vuonna 2006 ilmestyneen teknisen spesifikaation CEN/TS 15224:fi Terveyspalvelut. Laadunhallintajärjestelmät. Opas standardin EN ISO 9001:2000 käyttöön. Standardi soveltuu myös terveyspalvelujen sertifiointiin. Standardin on suomentanut Yleinen Teollisuusliitto YTL. Sitä myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. 09 1499 3353 www-sivut www.sfs.fi, verkkokauppa www.sales.sfs.fi. Stock.xchng / Kurhan 11

Standardi ulkoistamisesta edennyt lausuntovaiheeseen Kimmo Konkarikoski METSTA Huolimatta globaalista alakohtaisten dokumenttien ja menetelmien lisääntymisestä kattava standardi, joka asettaisi yleiset periaatteet, käytännöt sekä sanaston ulkoistamiselle, on puuttunut. Nyt kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn tekninen komitea ISO TC 259 on valmistelemassa standardia ISO 37500 Guidance on outsourcing ulkoistamisprosessista. Standardi on nyt kansallisella lausuntokierroksella, joka on tulevan standardin sisällön kannalta ehdottomasti tärkein vaihe. Tässä standardin laadintavaiheessa on mahdollista kansallisesti esittää laajasti sekä teknisiä että toimituksellisia kommentteja. Lausuntokierroksella otetaan myös kantaa siihen, onko ehdotus hyväksyttävissä lopulliseen äänestykseen. Lausuntoaika päättyy 2.12.2013. Standardi on suunnattu sekä ulkoistajille että palvelun tarjoajille, ja sen on myös tarkoitus olla toimialariippumaton. Standardi sisältää terminologian, ulkoistamisen elinkaaren ja siihen liittyvät olennaiset prosessit sekä parhaita käytäntöjä ja esimerkkejä. Standardi tarjoaa ohjeita pitkäjänteiseen yhteistyöhön siten saavutettaviin molemminpuolisiin hyötyihin. Ulkoistamisen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa suoraan työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Uusi standardi ISO 37500 voi ratkaisevasti auttaa ulkoistamisen onnistumisessa. Standardi auttaa ja tukee asiakkaita, palveluntarjoajia ja kolmannen osapuolen neuvonantajia (lakimiehet ja konsultit). Erityisesti kommunikaatio eri Kuvassa on esitelty ulkoistamiseen liittyvät prosessit ja vaiheet - Ulkoistamisstrategia ja analyysi, alustus ja kumppaneiden valinta, tietämyksen ja toimintojen siirto, seuranta ja analysointi. Kaikkiin vaiheisiin sisältyy hallintoa joka riskikartoituksen ja strategian avulla monitoroi prosessin etenemistä. osapuolten välillä helpottuu terminologian ja menettelytapojen yhtenäisyyden vuoksi. 12

Tosi ISO kokous Helsingissä Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ISO GPS -tolerointijärjestelmää kehittävä tekninen komitea ISO/TC 213 kokoontui Helsingissä melkein kahden viikon ajan syyskuussa. Kokoukseen osallistui 90 asiantuntijaa eri maista ja eri työryhmäkokouksia pidettiin yli kaksikymmentä. Kokousjärjestelyt olivat siis varsin mittavat! Kun METSTAlle esitettiin pyyntö järjestää komitean ISO/TC 213 kokous Suomessa, kokouksen poikkeuksellinen laajuus herätti ensin huolta järjestelyiden puolesta, mutta kaikki sujui lopulta loistavasti. Kokousvieraat olivat järjestelyihin tyytyväisiä. Tyytyväisyyttä herätti muun muassa suomalaisten kielitaito. - Useampi vastaantulija täällä puhuu englantia kuin kotona amerikassa, totesi eräs amerikkalainen pilke silmäkulmassa. Toinen jatkoi: -Tunnistan jopa kotiosavaltioni aksentin. Tulee kotoisa olo. Lienevätkö syynä liian monet amerikkalaiset tv-sarjat! Kokous järjestettiin SFS:n neuvottelutiloissa. SFS:n neuvottelukeskus toimii erinomaisesti näinkin suuren tapahtuman näyttämönä. Toimialayhteisöille voin sanoa, että pyyntöihin järjestää TCkokous Suomessa voi ainakin kokoustilojen toimivuuden suhteen vastata myöntävästi. Kaipa tällainen iso kokous piristää hieman myös alamaissa olevaa kansantalouttakin. Komitean ISO/TC 213 puheenjohtaja Dr. Henrik Nielsen. Pieni maa ison komitean puheenjohtajana Päätin Helsingin kokouksen kunniaksi haastatella muutamaa komitean avainhenkilöä. Komitean ISO/TC 213 puheenjohtaja on tanskalainen Dr. Henrik Nielsen. Nielsen asuu nykyään Yhdysvalloissa ja johtaa siellä omaa mittaustekniikkaan liittyvää konsulttiyritystä. ISO-työssä hän edustaa silti Tanskaa. - Aloitin oman ISO-työni komiteassa ISO/TC 57 vuonna 1988. Myöhemmin komitea yhdistettiin muutaman muun komitean kanssa ja niistä muodostui nykyinen ISO/TC 213. Komitean silloinen puheenjohtaja Per Bennich, niin ikään tanskalainen, johdatti minut standardisoinnin maailmaan ja rohkaisi osallistumaan kehitystyöhön, Nielsen muistelee. Tanska on hoitanut GPS-komitean sihteeristöä todella pitkään. Miksi juuri Tanska on niin aktiivinen näin horisontaalisella standardisointialueella? - ISO/TC 213 muodostettiin Per Bennichin aloitteesta. Toinen syy lienee, että Tanska on pieni ja puolueeton maa. Kenelläkään ei ole syytä uskoa, että ajaisimme oman teollisuutemme intressejä muiden haitaksi. Lisäksi uskon, että jäsenmaat luottavat meihin ja suoraviivaiseen tyyliimme hoitaa komiteaa, Nielsen pohdiskelee. Henrik Nielsen valittiin Helsingin kokouksessa komitean puheenjohtajaksi seuraavallekin kaudelle yksimielisesti. Komitea on julkaissut viime vuosina ahkerasti uusia standardeja. Mihin nyt ollaan menossa? - Spesifikaatio-puolella seuraava merkittävät uutuudet ovat standardien ISO 1101 ja ISO 5459 uudet painokset, joita laaditaan parhaillaan. Toivon, että ne julkaistaan vuonna 2015. Mittaustekniikan saralla työ kohdistuu nyt kappaleen geometrian ja pinnan ominaisuuksien ei-koskettaviin 3D-mittausmenetelmiin. Uusien menetelmien tarkkuus ja niissä käsiteltävä tietomäärä on paljon nykyisiä menetelmiä suurempi. Yhdysvalloissa ASMElla vahva jalansija ISO 1101 käsittelee geometrista tolerointia ja ISO 5459 peruselementtejä. Yhdysvalloissa näitä standardeja vastaa ASME Y14.5M, jolla on vahva jalansija kotimantereellaan. Mikä on ISO GPS -järjestelmän status Pohjois-Amerikassa? - Mittaustekniikan osalta ISO GPS ja ASME GD&T ovat hyvin lähellä toisiaan. Mittausteknisten laitteiden valmistajat 13

haluavat poistaa eri standardien aiheuttamia kaupan esteitä. Tästä syystä paine ISO-standardien laatimiseen on suuri ja yhdysvaltalaiset laitevalmistajat ovat aktiivisesti mukana työssä. Valitettavasti näin ei ole spesifikaatiopuolella. Uskotko, että ISO GPS korvaa ASMEn tulevaisuudessa? - Standardisoijana toivoisin, että tulevaisuudessa käytössä olisi vain yksi järjestelmä. Tosiasia kuitenkin on, että tällä tekniikan alueella on kehittynyt kaksi järjestelmää, joiden perusfilosofia poikkeaa merkittävästi toisistaan ja niitä on vaikea yhdistää, Nielsen toteaa. - ASME GD&T -järjestelmä on helpommin omaksuttavissa. Jos tarkoituksena on määritellä osien kokoonpantavuus, ASME tarjoaa helppokäyttöisiä työkaluja. Jos haluat jotain muuta, työkalut ovat liian rajallisia, Nielsen analysoi. - ISO GPS -järjestelmä on toisaalta haastavampi oppia, mutta se tarjoaa tehokkaita työkaluja. Tämä korostuu erityisesti sitten, kun uudet painokset standardeista ISO 1101 ja ISO 5459 julkaistaan. Vertaan ISO GPS -järjestelmää usein Adoben Photoshopiin. Kestää aikansa oppia käyttämään järjestelmän työkaluja, mutta sitten kun hallitset ne, voit tehdä käytännössä melkein mitä tahansa! Pohjoismaat vahvasti edustettuina Pohjoismaista Tanskan lisäksi myös Ruotsi on silmiinpistävän aktiivinen GPS-komitean työssä. Volvo Groupin yritysstandardiosastolla työskentelevä standardisointi-insinööri Hans Lilja on osallistunut komitean ISO/TC 213 työryhmiin vuodesta 2000 alkaen. Nykyään hän toimii työryhmien WG 12 ja JSG 01 puheenjohtajana. JSG 01 on yhteistyöelin teknistä tuotedokumentointia käsittelevän komitean ISO/TC 10 ja komitean ISO/TC 213 välillä. METSTA hoitaa työryhmän JSG 01 sihteerin virkaa. Lilja osallistuu lisäksi komitean ISO/ TC 10 työhön. Miksi Volvon kaltainen yritys haluaa osallistua näin horisontaaliseen standardisointityöhön? Onko Volvolla erityinen strategia standardisoinnin suhteen? - Piirustus- ja mitoitussäännöt sekä tolerointi ovat mielestämme erittäin tärkeitä aiheita, koska niitä käytetään kaikissa piirustuksissamme. Volvo käyttää nykyään tuoreimpia ISO-standardien painoksia. Haluamme lisäksi pysyä kärryillä mitä tulevaisuudessa on odotettavissa ja vaikuttaa standardien sisältöön, Lilja summaa. Kannattaisiko sitten useampien yritysten osallistua standardisointiin? - Monet yritykset luultavasti hyötyisivät siitä, mutta mielestäni yritysten kannattaisi osallistua aktiivisemmin kansalliseen seurantaryhmään ja sitä kautta saada tietoa uusista standardeista. Tunnetaanko ISO GPS -järjestelmä Ruotsissa hyvin? - Vaikea sanoa, tilanne vaihtelee eri yrityksissä. Uskon, että uusien standardiversioiden käyttö kasvaa nyt koko ajan. Yksi syy voi olla uusi ISO 14405, joissa selitetään ± -toleroinnin haitat väärissä yhteyksissä ja annetaan suosituksia niiden korvaamisesta geometrisilla toleransseilla, Lilja sanoo. Uusittu: tietoturvastandardi ISO/IEC 27001 Tietoturvastandardiin tehdyillä muutoksilla on pyritty varmistamaan standardin kyky vastata identiteettivarkauksien, langattomien laitteiden ja muihin verkon haavoittuvuuksien aiheuttamiin uhkiin. Standardiin on koottu tietoturvatarkastuksista lista, joka auttaa hallitsemaan sosiaalisen median, älypuhelinten ja taulutietokoneiden tietoturvaa ja ennaltaehkäisemään ongelmia. Uudistettu versio soveltuu entistä paremmin yhteen muiden ylimmän tason hallintajärjestelmästandardien kanssa. Julkaisu on saatavana nyt englanniksi, suomeksi se julkaistaan joulukuussa. ISO/IEC 27001:2013 Information technology. Security technique. Information security management systems. Requirements 2. painos, 2013. 23 sivua (en). Hinta 89 Hintaan lisätään alv 24 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914 Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi 14

Vaatiko Volvo ISO GPS -järjestelmän tuntemusta alihankkijoiltaan ja koulutatteko toimittajianne asian suhteen? - Laadunhallintamme vaatii GPS:n tuntemusta ainakin osittain. Me standardisointiosastolla koulutamme yhtiön sisällä, mutta alihankkijoiden on hoidettava koulutustarpeensa itsenäisesti. Luulen, että koulutusta on tarjolla useimmissa maissa. Mikä on mielestäsi seuraava merkittävä uutuus ISO GPS -järjestelmässä? - Ehkä se, että hajanaisia eri standardeja suunnitellaan koottavaksi yhdeksi standardisarjaksi yhden numeron alle. Toinen merkittävä asia voisi olla se, että tulevissa standardiehdotuksissa on työkaluja, joiden avulla on mahdollista määritellä, kuinka geometristen toleranssien mittaukset on tehtävä, Lilja tuumailee. Ruotsia edusti kokouksessa Volvolla työskentelevä standardisointi-insinööri Hans Lilja. Työ jatkuu Komitean ISO/TC 213 agendalla on tällä hetkellä mm. geometrisia toleransseja käsittelevän standardin ISO 1101 uusi lisäosa, jossa esitellään paljon uusia ominaisuuksia geometriseen tolerointiin. Pitkällä aikavälillä useita standardeja, mm. paikkatolerointia ja profiilien tolerointia koskevat standardit ISO 5458 ja ISO 1660 sekä maksimimateriaalin periaa- tetta käsittelevä ISO 2692, on tarkoitus liittää standardiin ISO 1101. Tällöin syntyy luultavasti useampiosainen standardisarja, josta käyttäjien on helpompi löytää tarvitsemansa tieto. Automaatiojärjestelmätkin altistuvat tietoturvauhille SFS-käsikirjaan 631-3 on koottu joukko automaatiojärjestelmien tietoturvallisuuden parantamiseen tähtääviä standardeja. Mukana ovat suomennokset standardisarjojen IEC 62443 ja ISO/IEC 27000 keskeisistä osista. Niissä kuvatun järjestelmällisen lähestymistavan avulla saadaan monimutkaisenkin automaatiojärjestelmän tietoturvallisuus hallintaan. Automaatio. Osa 3: Tietoturvallisuus SFS-käsikirja 631-3 1. painos, 2013. 475 sivua (fi). A4-koko. Hinta 121 Käsikirjasarjan muut osat ovat Automaatio. Osa 1: Sanasto ja toiminnallinen turvallisuus SFS-käsikirja 631-1 1. painos, 2012. 742 sivua (fi/en). A4-koko. Hinta 173 Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja dokumentointi SFS-käsikirja 631-2 1. painos, 2012. 591 sivua (fi/en). A4-koko. Hinta 163 Hintaan lisätään arvonlisävero 10 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914 Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi 15

Komitean ISO/TC 213 yleiskokouksen tunnelmia Helsingissä. SFS:n Antti Karppinen toivotti kokousvieraat tervetulleiksi Helsinkiin. ISO/TC 213 kokoontuu kaksi kertaa vuodessa eri puolilla maailmaa. Komitean aktiivijäsenenä on 25 maata. Työtä seuraa yli 150 asiantuntijaa eri teollisuusmaista. Vanhin Helsingin kokoukseen osallistunut jäsen täytti juuri 90 vuotta! Brittiherran on kuulema jatkossa vaikea osallistua kokouksiin, koska matkavakuutusten hinnat kasvat kestämättömiksi. Komitean seuraava ISO/TC 213 kokous järjestetään helmikuussa 2014 Tukholmassa. Teknistä tuotedokumentointia käsittelevä ISO/TC 10 kokoontuu toukokuussa Lontoossa. Hyvälaatuisia terveyspalveluja standardin avulla Uusi standardi esittää vaatimukset, jotka auttavat toteuttamaan hyvälaatuisia terveyspalveluja. SFS-EN 15224 Terveyspalvelut. Laadunhallintajärjestelmät. Opas standardin ISO 9001:2008 käyttöön Kirjoittaja DI Jukka-Pekka Rapinoja toimii standardisoinnin asiantuntijana METSTA ry:ssä (Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys). Hän toimii suomalaisen koneenpiirustusta ja toleransseja käsittelevän kansallisen standardisointikomitean puheenjohtajana ja Suomen edustajana ISOn teknisissä komiteoissa ISO/TC 10 ja ISO/TC 213. Rapinoja on osallistunut Aimo Peren Koneenpiirustus 1&2 -kirjan toleransseja käsittelevän kappaleen uusintatyöhön sekä SFSkäsikirjan 20-1 laadintaan. 1. painos, 2013. 107 sivua (fi/en). Hinta 78,60 Standardista on apua laatujärjestelmän toteutuksessa ja ylläpidossa, kun terveyspalvelujen tuottaja arvioi organisaation kykyä täyttää asiakkaiden tarpeet ja odotukset. Hintaan lisätään alv 24 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 1499 3353 (myynti) Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi 16

Finanssialan standardien laatijoille tunnustusta ISO/TC 68 oli piti kokouksensa Helsingissä vuonna 2008. Finanssialan kansainvälisten ISOstandardien laatijat on palkittu ISOn tunnustuspalkinnolla järjestön 36. yleiskokouksessa Pietarissa Venäjällä 18. syyskuuta. Finanssialan standardeja laativa tekninen komitea ISO/TC 68 on järjestön vanhimpia komiteoita. Se on toiminut vuodesta 1948. - Finanssialalla standardit ovat tukemassa liiketoimintaprosesseja sekä tekemässä liiketoimintaa tehokkaammaksi, ennustettavammaksi ja kestävämmäksi, sanoi komitean puheenjohtaja Karla McKenna vastaanottaessaan palkinnon komitean puolesta. - Kehitämme ja käytämme standardeja vähentääksemme liiketoiminnan riskejä, parantaaksemme tehokkuutta ja vähentääksemme kustannuksia, koska standardit vähentävät transaktiovirheitä, epäonnistumisia ja väärinkäytöksiä. Standardit vähentävät tai eliminoivat taloudelliset seuraukset, joita koituisi jos taloudellisissa transaktioissa ei olisi turvallista, täydellistä ja selkeää informaatiota. McKenna kiinnitti huomiota tämänhetkiseen talouden tilanteeseen ja standardien rooliin uuteen nousuun pääsemisessä. - Talouskriisin synnyttämä säädösten ja lakien uudistus nojaa riskianalyysin tueksi tehtävän tiedonkeruun termien yhdenmukaisuuteen. Ilman standardeja kansainvälisten finanssimarkkinoiden tehokas seuranta olisi erittäin vaikeaa. ISOn puheenjohtaja Terry Hill listasi palkinnon myöntämisen perusteita onnitellessaan komiteaa: - erinomainen komitean aikaansaannosten lista - tehokas johtaminen - proaktiivinen projektinjohtaminen - hyvä viestintä - pyrkimykset edistää kehitysmaiden osallistumista Erityisesti hän kiitti komiteaa panoksesta sidosryhmien saamisessa kiinnostumaan toiminnasta. Komitean parhaisiin käytäntöihin kuuluvat kokoukset finanssialan ammattilaisille, jotka haluavat tietää enemmän komitean ISO/TC 68 toiminnasta. Kokouksissa ammattilaiset ja standardien laatijat voivat vaihtaa ajatuksia tulevaisuuden toiminnasta. Puheenjohtaja nosti esille teknisen komitean työstä kaksi uusinta menestystarinaa, juridisen tunnisteen standardin ISO 17442:2012 ja finanssialan sanomastandardin ISO 20022: 2013. Standardisoimisliitto on perustanut finanssialan standardisointiin oman seurantaryhmän. (JA) 17

Nokia nousi maailman suurimmaksi standardien avulla Standardeilla on tärkeä osuus Nokian menestyksessä. Jorma Ollila kertoo muistelmissaan, että GSM-standardi on ollut Nokian tärkein puhelinstandardi jo vuodesta 1993. Nokia onnistui yhdessä Ericssonin kanssa nostamaan GSMstandardin maailman tärkeimmäksi alan standardiksi. Jyrki Alanko SFS Tilanne Euroopassa oli toinen kuin Yhdysvalloissa, jossa puhelinoperaattorit saavat valita oman standardinsa. Euroopassa sen sijaan uskottiin siihen, että standardien piti olla yhteisiä kaikille. - Sen jälkeen operaattorit puolestaan taistelevat toinen toistaan vastaan mahdollisimman hyvillä palveluilla. Näin ruotsalaistyttö kesälomallaan Espanjassa saattoi puhua kännykällään vaivattomasti kotiin Ruotsiin. Yhdysvalloissa hän ei olisi välttämättä pystynyt puhumaan edes naapuriosavaltioon, Ollila kirjoittaa lokakuun puolivälissä ilmestyneissä muistelmissaan. Keväällä 1994 operaattorit olivat Yhdysvalloissa valitsemassa omia standardejaan. Jorma Ollila oli teknologiajohtaja Yrjö Neuvon kanssa Yhdysvalloissa yrittämässä myydä amerikkalaisille GSM-standardia. - Emme onnistuneet kovin hyvin. GSM pääsi vain kolmanneksi suosituimmaksi standardiksi, mistä johtui osittain se, että Yhdysvallat jäi paljon Euroopasta ja Japanista jälkeen, kun matkapuhelimien uusia palveluja alettiin kehittää 1990-luvun loppupuolella, Ollila kirjoittaa. Nokia halusi, että myös matkapuhelinten seuraava sukupolvi rakentuisi GSMstandardin pohjalle. Yritys liittoutui taas Ericssonin kanssa. Vastapuolella olivat saksalainen Siemens ja ranskalainen Alcatel. Lokakuussa 1997 Ollila matkusti Brysseliin tapaamaan Euroopan komission puheenjohtaja Jacques Santeria ratkaisun saamiseksi kiistaan. Tällöin asia ei kuitenkaan vielä ratkennut. Tarvittiin lisää tukijoita. Presidentti Martti Ahtisaari kertoi marraskuussa 1997 Britannian pääministeri Tony Blairille, että Nokian ja Ericssonin matkapuhelinstandardi sopisi parhaiten myös briteille. British Telecom siirtyikin Nokian ja Ericssonin leiriin. Tukea haettiin myös Aasiasta ja eurooppalaisilta operaattoreilta. Lopullisesti standardi valittiin eurooppalaisen telealan standardisoimisjärjestön ETSIn äänestyksessä, jossa Nokian ja Ericssonin ehdotus sai puolelleen 58,3 % äänistä. Nokia uskoi digitaaliseen tulevaisuuteen jo paljon aikaisemmin kuin monet sen kilpailijoista. Lokakuussa 1998 Nokia nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi. Nokia onnistui Ollilan mielestä kasvamaan Motorolan ohi osittain myös siksi, että se oli riittävän aikaisin digitaalisilla markkinoilla. Standardit olivat esillä jälleen kesäkuussa 1999, kun Jorma Ollila oli vaimonsa kanssa matkalla kesämökilleen Orivedelle. Matkapuhelin soi ja siellä oli Bill Gates suoraan Redmondista. Bill Gates huusi puhelimeen, että Nokia on toiminut Microsoftin vastaisesti. Gates syytti Nokiaa epäreilusta käytöksestä jossain standardiasiassa, josta Ollila ei tiennyt mitään. Kuukautta myöhemmin Bill Gates pyysi Ollilalta anteeksi puheluaan. Hän kertoi erehtyneensä yrityksestä: väärintekijä olikin ollut Ericsson, ei Nokia. Nokian kohtaloksi muodostui, että se uskoi liian pitkään Symbian-käyttöjärjestelmään puhelimissaan. Jokaiseen puhelimeen tehtiin oma versio käyttöjärjestelmästä. Nokialla ei ollut omasta takaa sellaisia kokeneita ohjelmisto-osaajia, alan syviä tuntijoita, joita olisi tarvittu suurten kysymysten ratkaisemiseen. Kilpailutilanne muuttui, kun Steve Jobsin lanseeraama iphone tuli myyntiin Yhdysvalloissa kesäkuussa 1997. Vuoden 1998 lopussa iphone oli myynnissä jo koko maailmassa. iphone osoitti, että tärkeintä laitteessa ei ole mekaniikka, rauta, muovi eikä edes puhelimen akut. Tärkeintä ovat ohjelmisto, palvelut, applikaatiot, joita Applen uskollinen käyttäjäkunta alkoi hankkia puhelimeensa. Näin syntyi kokonainen ekosysteemi, jota Nokia ei pystynyt luomaan. iphonen kilpailijaksi markkinoille ensiksi Yhdysvalloissa kesäkuussa 2009 tuotu Nokian N97 oli täydellinen epäonnistuminen juuri silloin, kun Nokian olisi pitänyt onnistua ja kääntää kurssia. Puhelimen ohjelmiston kapasiteetti oli puutteellisesi suunniteltu, ja puhelimessa oli alkeellisia teknisiä vikoja. Symbian oli Nokian älypuhelimien käyttöjärjestelmä aina vuoteen 2011, jolloin Nokia ilmoitti siirtyvänsä käyttämään Microsoftin käyttöjärjestelmää. Kun Microsoftin käyttöjärjestelmällä toimivat Nokian älykännykät eivät onnistuneet kääntämään markkinaosuutta nousuun julkistettiin 3.9.2013 kello 6.00 sopimus Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myymisestä Microsoftille. Myyntipäätös oli Ollilan mielestä Nokian hallitukselta dramaattinen ja rohkea. Historian taustaa vastaan myyntipäätös ei näytä niin poikkeukselliselta. Nokia on luopunut aiemminkin merkittävistä osistaan. Jorma Ollila, 63 oli Nokian toimitusjohtajana 1992-1999. Tämän jälkeen hän oli pääjohtajana vuoteen 2006 ja Nokian hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2012. Jorma Ollila, Harri Saukkomaa: Mahdoton menestys Kasvun paikkana Nokia. Otava. 480 s. 18