Kuntapulssi-extra kysely: Rinteen hallituksen sote-rakenneuudistus Elokuu 2019 www.kuntaliitto.fi/kuntapulssi MPS & MS 27.08.2019
Tietoa Kuntapulssi extra kyselyn 2019 toteutuksesta Kuntapulssi kyselyllä 2019 on kartoitettu kuntakentän näkemyksiä pääministeri Antti Rinteen hallituksen 6.6.2019 julkaiseman hallitusohjelman sisältämistä linjauksista liittyen käynnistettävään uuteen sote-rakenneuudistukseen. Kysely toteutettiin elokuussa 2019, 6.-22.8.2019 välisenä aikana Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä Kyselyn kohdejoukko Manner-Suomen kunnissa: Kuntajohtajat Talousjohtajat Sote-johtajat Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat Kyselyyn vastasi kaikkiaan 544 henkilöä Kyselyvastaukset kattavat kaikkiaan 272 kuntaa (92% kunnista) 2
Tietoa Kuntapulssi-extra kyselyyn 2019 vastanneista (n=544) Tietoa vastanneista Vastanneiden lkm % vastanneista Organisaatio: (544) Kunta 531 97 Kuntayhtymä tms. 13 3 Asema (543) organisaatiossa: Kuntajohtaja 134 25 Sote-johtaja tms. 65 Talousjohtaja tms. 42 8 Valtuuston pj/vpj 134 25 Hallituksen pj/vpj 132 24 Jokin muu 36 7 Sukupuoli: (539) Nainen 197 37 Mies 341 63 Äidinkieli: (543) Suomi 501 92 Ruotsi 42 8 Yhteensä 539-544 100 Kuntakokoluokka Vastanneita yht., % vastanneista lkm alle 5 000 as. 174 32 5 001-10 000 as. 139 26 10 001-20 000 as. 86 16 20 001-50 000 as. 78 14 50 001-100 000 as. 29 5 yli 100 000 as. 25 5 Ei tietoa 13 2 Yhteensä 544 100 3
Kuntapulssi kysely 2019: Kuntavastausten (n=544) kattavuus kuntakokoluokittain Kunnan asukasluku 31..2018 Manner-Suomen kuntien lkm Kuntia, joista saatu vähintään yksi vastaus (lkm) Kuntia, joista saatu vähintään yksi vastaus: % ko. kokoluokasta alle 5 000 as. 4 107 86 5 000-10 000 as. 74 68 92 10 001-20 000 as. 41 41 100 20 001-50 000 as. 35 35 100 50 001-100 000 as. 100 yli 100 000 as. 9 9 100 N = 295 272 92 4
Kuntapulssi extra -kysely 2019: Tietoa vastanneista ja vastausten kattavuudesta maakunnittain. Tietoa vastanneista Kuntien lkm maakunnittain Vastausten lkm Vastanneiden kuntien lkm Vastanneet kunnat, % maakunnan kunnista Etelä-Karjala 9 19 9 100 Etelä-Pohjanmaa 17 31 16 94 Etelä-Savo 14 23 13 93 Kainuu 8 15 8 100 Kanta-Häme 11 17 8 73 Keski-Pohjanmaa 8 7 88 Keski-Suomi 23 41 21 91 Kymenlaakso 7 7 7 100 Lappi 21 41 16 76 Pirkanmaa 22 39 21 95 Pohjanmaa 15 38 15 100 Pohjois-Karjala 13 22 92 Pohjois-Pohjanmaa 30 51 26 87 Pohjois-Savo 18 33 16 89 Päijät-Häme 9 13 9 100 Satakunta 17 33 17 100 Uusimaa 26 53 26 100 Varsinais-Suomi 27 54 25 93 Ei tietoa -- 2 -- -- Kaikki vastanneet 295 544 272 92 5
Näkemykset seuraavien, sote-uudistusta koskevien hallitusohjelman kirjausten tärkeydestä oman kunnan näkökulmasta. Vastausten %-jakaumat (n=466-537) Tietojärjestelmien yhteensovittaminen 96 31 Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen palvelujen järjestämisessä 94 3 3 Soten painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan 87 10 3 Pelastustoimen ja ensihoidon synergiaetujen varmistaminen 85 9 6 Sote-rakenneuudistuksen valmisteleminen parlamentaarisesti koskien monialaisuutta, maakuntaveroa ja sote-monikanavarahoitusta 79 9 Uudistuksen vaiheistus 77 19 4 Sote-palvelujen järjestäminen kuntaa suuremmilla itsehallinnollisilla alueilla 71 13 16 Suorilla vaaleilla valitut valtuutetut 53 18 29 18 maakunnan malli 42 15 43 Maakuntien monialaisuus Erillisratkaisun saaminen Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueelle palvelujen järjestämisessä tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 35 41 21 23 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 44 36 6
Kuntakentän näkemykset seuraavien, sote-uudistusta koskevien hallitusohjelman kirjausten tärkeydestä oman kunnan näkökulmasta elokuussa 2019. Tärkeimmiksi koettuja ja eniten yksimielisyyttä herättäviä: Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen Vähiten tärkeimmiksi koettuja ja eniten näkemyseroja aiheuttavia: Erillisratkaisun saaminen Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueelle palvelujen järjestämisessä Maakuntien monialaisuus 18 maakunnan malli 7
Kuntakentän näkemyksiä sote-uudistusta koskevia hallitusohjelman kirjauksista elokuussa 2019. Sote-palvelujen järjestäminen kuntaa suuremmilla itsehallinnollisilla alueilla: Tärkeimpänä pitävät: Etelä-Karjalaa, Kainuuta ja Kymenlaaksoa edustavat Alle 5 000 asukkaan kuntia edustavat Vähiten tärkeinä pitävät: Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja edustavat Uudenmaan maakuntaa edustavat 8
Näkemykset sote-palvelujen järjestämisen tärkeydestä kuntaa suuremmilla itsehallinnollisilla alueilla. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=525). alle 5 000 as. 84 10 6 5 000-10 000 as. 77 10 13 10 001-20 000 as. 64 21 15 20 001-50 000 as. 48 16 36 50 001-100 000 as. 68 21 11 yli 100 000 as. 40 8 52 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 9
Näkemykset sote-palvelujen järjestämisen tärkeydestä kuntaa suuremmilla itsehallinnollisilla alueilla. Vastausten %-jakaumat maakunnittain tarkasteltuna (n=539). Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Uusimaa 47 54 53 89 86 86 83 82 79 78 78 77 74 73 70 70 68 63 13 15 35 19 6 13 15 16 40 0 4 9 14 31 5 6 14 7 7 17 14 10 8 17 13 15 15 18 16 18 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 10
27.8.2019 11 On ensiarvoista, että tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen osoitettaisiin nyt resurssit. Kunnilla ei liene epävarmassa tilanteessa halukkuutta eikä mahdollisuuksia merkittäviin soten tietojärjestelmäuudistuksiin omin resurssein. Mitään järjestämisen ja tuottamisen vaihtoehtoja ei pitäisi sulkea automaattisesti pois. Alueiden ja kuntien tilanteet ovat niin kovin erilaisia. Sote-palvelujen tuottaminen on pienille kunnille taloudellisesti haastavaa. Päätökset sote-palvelujen järjestämisestä pitäisi tehdä mahdollisimman pikaisesti.
Eniten näkemyseroja aiheuttavia sote-uudistusta koskevia hallitusohjelman kirjauksia elokuussa 2019. 18 maakunnan malli: Tärkeimpänä pitävät: Keski-Pohjanmaata ja Kainuuta edustavat Alle 5 000 asukkaan kuntia edustavat Valtuustojen puheenjohtajisto Vähiten tärkeinä pitävät: Uudenmaan maakuntaa edustavat Yli 100 000 asukkaan kuntia edustavat Sote-johtajat
Näkemykset 18 maakunnan mallin tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=502) alle 5 000 as. 57 18 25 5 000-10 000 as. 43 45 10 001-20 000 as. 24 27 49 20 001-50 000 as. 32 5 63 50 001-100 000 as. 48 11 41 yli 100 000 as. 20 68 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 13
Näkemykset 18 maakunnan mallin tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat maakunnittain tarkasteltuna (n=513). Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi 21 31 30 33 58 57 54 51 50 49 45 45 44 40 15 67 10 15 85 91 24 0 26 8 23 25 24 13 0 24 60 64 54 50 44 43 0 7 33 29 19 38 37 27 32 30 34 9 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 14
Eniten näkemyseroja aiheuttavia sote-uudistusta koskevia hallitusohjelman kirjauksia elokuussa 2019. Maakuntien monialaisuus: Tärkeimpänä pitävät: Kainuuta ja Keski-Pohjanmaata edustavat Alle 5 000 asukkaan kuntia edustavat Hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajisto Vähiten tärkeinä pitävät: Uudenmaan maakuntaa edustavat Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja edustavat Kuntajohtajat 27.8.2019 15
Näkemykset maakuntien monialaisuuden tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=500). alle 5 000 as. 55 25 20 5 000-10 000 as. 37 28 35 10 001-20 000 as. 44 22 34 20 001-50 000 as. 28 22 50 50 001-100 000 as. 29 7 64 yli 100 000 as. 21 67 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 16
27.8.2019 17 Sote on tällä hetkellä kuntayhtymäpohjaista ja sen tulisi säilyä sellaisena. Kehitys tulisi olla omaehtoista. Tukemalla vapaaehtoisten kuntayhtymien syntymistä ja niiden kehittämistä verotusta ei tarvitse muuttaa mitenkään. Talouden realiteetit ohjaavat kuntia tekemään yhteistyötä ja etsimään kumppaneita. Siihen ei tarvita uutta byrokratiatasoa.
Eniten näkemyseroja aiheuttavia sote-uudistusta koskevia hallitusohjelman kirjauksia elokuussa 2019. Erillisratkaisun saaminen Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueelle palvelujen järjestämisessä: Tärkeimpänä pitävät: Uudenmaan maakuntaa edustavat 20 001 50 000 as. kuntia edustavat Hallitusten puheenjohtajisto Vähiten tärkeinä pitävät: Kainuuta ja Päijät-Hämettä edustavat 10 001 20 000 as. kuntia edustavat Kuntajohtajat ja talousjohtajat 18
Näkemykset erillisratkaisun saaminen Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueelle palvelujen järjestämisen tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=455). alle 5 000 as. 36 20 44 5 000-10 000 as. 36 24 40 10 001-20 000 as. 25 24 51 20 001-50 000 as. 49 39 50 001-100 000 as. 33 15 52 yli 100 000 as. 30 22 48 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 19
Näkemykset erillisratkaisun saaminen Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueelle palvelujen järjestämisen tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat maakunnittain tarkasteltuna (n=466). Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Päijät-Häme Kainuu 8 9 43 41 39 38 37 30 26 26 24 23 18 17 14 18 17 50 57 10 14 25 31 26 27 30 36 11 92 16 14 7 26 33 0 73 75 43 43 43 50 47 60 60 49 45 51 55 53 50 33 29 4 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 20
Näkemykset seuraavien, sote-palvelujen tuottamiseen liittyvien asioiden tärkeydestä oman kunnan näkökulmasta. Vastausten %- jakaumat (n=515-540) Perustason sote-palvelujen tuottaminen lähellä ihmistä 96 2 2 Kolmannen sektorin järjestön, jossa kunta on merkittävänä taustatahona oikeus tuottaa sote-palveluja 73 19 8 Kunnan/kuntien kokonaan tai osittain omistaman yrityksen oikeus tuottaa sote-palveluja 66 19 15 Kunnan oikeus tuottaa sote-palveluja yleisen toimialan pohjalta 61 21 18 Mahdollistetaan lainsäädännössä sote-palvelujen tuottamisvastuun siirtäminen maakunnalta kunnalle 54 24 22 Mahdollistetaan lainsäädännössä sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen maakunnalta kunnalle 48 23 29 Sote-palvelujen tuottaminen pääosin julkisina palveluina 15 19 66 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 21
Kuntakentän näkemykset seuraavien, sote-palvelujen tuottamiseen liittyvien asioiden tärkeydestä oman kunnan näkökulmasta elokuussa 2019. Enemmistö vastaajista kokee tärkeäksi: Perustason sote-palvelujen tuottaminen lähellä ihmistä Kolmannen sektorin järjestön, jossa kunta on merkittävänä taustatahona, oikeus tuottaa sote-palveluja Kunnan/kuntien kokonaan tai osittain omistaman yrityksen oikeus tuottaa sotepalveluja Sote-palvelujen tuottamisvastuun siirtämisen mahdollistaminen maakunnilta kunnalle Alle puolet vastaajista kokee tärkeäksi / jakaa mielipiteitä: Sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtämisen mahdollistaminen maakunnilta kunnalle 18 maakunnan malli 22
Näkemykset sote-palvelujen järjestämisvastuun maakunnalta kunnalle siirtämisen mahdollistamisen tärkeydestä. Tärkeimpänä pitävät: Yli 100 000 as. kuntia edustavat Kanta-Hämeen maakuntaa edustavat Vähiten tärkeinä pitävät: Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa edustavat Alle 5 000 asukkaan kuntia edustavat 23
Näkemykset sote-palvelujen järjestämisvastuun maakunnalta kunnalle siirtämisen mahdollistamisen tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=515). alle 5 000 as. 38 30 32 5 000-10 000 as. 53 25 22 10 001-20 000 as. 49 20 31 20 001-50 000 as. 57 13 30 50 001-100 000 as. 43 7 50 yli 100 000 as. 83 4 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 24
Näkemykset sote-palvelujen järjestämisvastuun maakunnalta kunnalle siirtämisen mahdollistamisen tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat maakunnittain tarkasteltuna (n=528). Kanta-Häme Uusimaa Pohjois-Savo Pirkanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso 23 18 14 33 30 55 55 53 52 51 51 50 49 46 45 44 15 23 63 77 45 8 34 40 11 20 28 20 14 16 24 29 32 27 71 15 59 46 39 11 31 35 28 33 30 32 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 29 33 22 21 19 17 22 25
Näkemykset sote-palvelujen tuottamisvastuun maakunnalta kunnalle siirtämisen mahdollistamisen tärkeydestä. Tärkeimpänä pitävät: 20 001 50 000 as. kuntia edustavat Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon maakuntia edustavat Sote-johtajat Vähiten tärkeinä pitävät: Kymenlaakson maakuntaa edustavat Alle 5 000 ja 50 001 100 000 asukkaan kuntia edustavat Kuntajohtajat 26
Näkemykset sote-palvelujen tuottamisvastuun maakunnalta kunnalle siirtämisen mahdollistamisen tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=514). alle 5 000 as. 46 29 25 5 000-10 000 as. 54 28 18 10 001-20 000 as. 60 22 18 20 001-50 000 as. 70 10 20 50 001-100 000 as. 48 7 45 yli 100 000 as. 62 24 14 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 27
Näkemykset sote-palvelujen tuottamisvastuun maakunnalta kunnalle siirtämisen mahdollistamisen tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat maakunnittain tarkasteltuna (n=527). Kanta-Häme 71 17 Pohjois-Savo 70 18 Pohjanmaa 66 25 9 Etelä-Pohjanmaa 65 16 19 Pirkanmaa 64 19 17 Uusimaa 62 19 19 Satakunta 53 28 19 Etelä-Savo 52 31 17 Pohjois-Pohjanmaa 51 34 15 Keski-Suomi 51 26 23 Lappi 49 27 24 Kainuu 47 13 40 Varsinais-Suomi 46 26 28 Päijät-Häme 46 8 46 Pohjois-Karjala 40 25 35 Keski-Pohjanmaa 33 42 25 Etelä-Karjala 29 59 Kymenlaakso 14 43 43 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 28
Näkemykset kunnan oikeudesta tuottaa sote-palveluja yleisen toimialan pohjalta. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=502). alle 5 000 as. 50 28 22 5 000-10 000 as. 60 30 10 10 001-20 000 as. 74 15 11 20 001-50 000 as. 77 7 16 50 001-100 000 as. 54 15 31 yli 100 000 as. 68 20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 29
Näkemykset kunnan/kuntien kokonaan tai osittain omistaman yrityksen oikeudesta tuottaa sote-palveluja. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=510). alle 5 000 as. 70 18 5 000-10 000 as. 69 18 13 10 001-20 000 as. 63 21 16 20 001-50 000 as. 65 14 20 50 001-100 000 as. 64 17 18 yli 100 000 as. 44 43 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 30
27.8.2019 31 Suomen sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointi on tuotettu kuntien palveluilla. Ei kai tätä aiota unohtaa? Kuntien järjestämis- ja tuottamismahdollisuus OK, ei velvollisuus. Keskeinen avoin kysymys ja haaste vastaamiseen on siinä, että rahoitusratkaisu ja mahdolliset kunnille jäävät tehtävät on määrittelemättä. Se ratkaisee sen, miten mielekästä kuntien on olla mukana tehtävien hoidossa. Väestöpohjaltaan riittävän suuruisilla kunnilla tulee olla mahdollisuus harkita sekä järjestämis- että tuottamisvastuun säilyttämistä tai jakamista maakunnan kanssa kuitenkin niin, että tässä tapauksessa rahoitus tulee suoraan valtiolta kunnalle. Kunnat tuottajina rikkoisi koko sote-uudistuksen perusajatuksen tasalaatuisista palveluista, henkilöstön riittävyydestä ja taloudellisesta tehokkuudesta ja synergiaeduista. Mikäli järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, niin katson, että kunnan tuottamisoikeus on vain kosmeettista hyvittelyä kuntasektorille. Miksi ihmeessä kunta lähtisi hyvin todennäköisesti kapitaatioperusteisella sopimuksella ottamaan liiketaloudellista riskiä tuotannossa? Pienillä kunnilla ei ole hartijoita tuottaa sote-palveluja.
Näkemykset maakuntaverotuksen käyttöönotosta Tärkeimpänä pitävät: Pohjanmaan maakuntaa edustavat Alle 5 000 asukkaan kuntia edustavat Valtuustojen puheenjohtajisto Vähiten tärkeinä pitävät: Päijät-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakuntia edustavat 20 001 50 000 asukkaan kuntia edustavat Kuntajohtajat, sote-johtajat, talousjohtajat 32
Näkemykset seuraavien, maakuntien rahoitukseen liittyvien asioiden tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat (n=489-502) Tarvevakioituihin kriteereihin perustuva soterahoitusjärjestelmä 73 19 8 Maakuntaverotuksen käyttöönotto 43 20 37 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 33
Näkemykset maakuntaverotuksen käyttöönoton tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat maakunnittain tarkasteltuna (n=502) Pohjanmaa Lappi Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Kanta-Häme Kainuu Varsinais-Suomi Kymenlaakso Uusimaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme 17 15 37 36 35 31 30 29 27 58 55 53 50 47 46 45 44 0 69 39 24 50 16 25 30 20 14 17 25 18 23 31 71 8 53 58 23 28 28 22 32 30 23 35 44 47 39 39 49 33 46 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 34
Emme kaipaa Suomen kokoiseen valtakuntaan uutta verotustasoa. Maakuntavero on täysin typerä ja turha viritelmä, joka johtaa todella monimutkaisiin tulonsiirtojärjestelmiin niin maakunta- kuin kuntatasolla. Loppujen lopuksi talouden kannalta on aivan sama asia onko kyse maakuntaverosta tai tulojen siirrosta maakuntien rahoitukseen, koska kunnan käytettävissä oleva budjetti pienenee oleellisesti kummassakin tapauksessa. Eri kuntien/kuntayhtymien tehokkaammat toimintamallit eivät tule palkituiksi tässä mallissa. Nykyisin tehokkaasti toimivat kunnat tulevat olemaan häviäviä, jos kunnallisveroprosentteja leikataan maakuntien rahoitukseen. Rahoitus valtiolta ja maakuntaverotuksen kautta. 27.8.2019 35
Lähes kolme neljästä (73 %) vastaajasta pitää tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaa sote-rahoitusjärjestelmää tärkeänä. 36
Maakuntien rahoituksen tulee olla lähtökohtaisesti riittävä, ettei puutteellinen rahoitus johda siihen, että maakunnan eri alueiden asukkaat eriarvoistu, kun palveluita supistetaan tai lakkautetaan. Tarvevakiointi ei turvaa kuntalaisten tasa-arvoista kohtelua koko maassa. Vakiointiin perustuva rahoitus vähentää rahaa vaikuttavasta toiminnasta. Onnistumisista ei palkita. 27.8.2019 37
Näkemykset Rinteen hallituksen hallitusohjelman sisältämistä sote-palveluiden rakenneuudistuksen kirjauksista yleensä ottaen 41 % pitää onnistuneena 40 % suhtautuu neutraalisti 19 % ei pidä onnistuneena 50 40 % vastanneista (n=501) 40 34 30 20 14 10 5 7 0 1=ei lainkaan onnistunut 2 3 4 5=erittäin onnistunut 38
Mielipiteet Rinteen hallituksen suunnitteleman sote-rakenneuudistuksen vaikutuksista seuraaviin asioihin oman kunnan näkökulmasta. Vastausten %-jakaumat (n=494-521) Kunnan vaikutusmahdollisuudet suhteessa valtioon 54 38 8 Kunnan vaikutusmahdollisuudet maakuntatasolla 52 38 10 Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet 44 41 15 Kunnallinen demokratia ja päätöksenteko 31 48 21 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta kunnassa 27 52 21 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu kunnassa 23 52 25 Kunnan elinvoima 22 48 30 Kuntatalous 22 40 38 Kunnan houkuttelevuus työnantajana 19 62 19 Kunnan mahdollisuudet säilyä itsenäisenä kuntana 43 45 Sivistys- ja kulttuuripalvelujen tarjonta kunnassa 9 63 28 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia yhtä paljon kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia 39
Vastaajista 70 % pitää tärkeänä, että kuntien vapaaehtoista etenemistä sote-valmisteluissa tuetaan ennen sote-uudistusta koskevan lainsäädännön hyväksymistä. 40
Näkemykset siitä, miten tärkeänä pitää kuntien vapaaehtoisen etenemisen tukemista sote-valmisteluissa ennen sote-uudistusta koskevan lainsäädännön hyväksymistä. Vastausten %-jakaumat aseman mukaan tarkasteltuna (n=534) KAIKKI VASTAAJAT 70 18 Hallituksen pj:t ja vpj:t 76 15 9 Talousjohtajat 74 14 Kuntajohtajat 70 16 14 Valtuuston pj:t ja vpj:t 68 20 11 Sote-johtajat 67 20 13 Muut 57 23 20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 41
Näkemykset siitä, miten tärkeänä pitää kuntien vapaaehtoisen etenemisen tukemista sote-valmisteluissa ennen sote-uudistusta koskevan lainsäädännön hyväksymistä. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna (n=522). alle 5 000 as. 71 17 5 000-10 000 as. 74 14 10 001-20 000 as. 64 23 13 20 001-50 000 as. 65 21 14 50 001-100 000 as. 66 17 17 yli 100 000 as. 79 21 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 42
Näkemykset siitä, miten tärkeänä pitää kuntien vapaaehtoisen etenemisen tukemista sote-valmisteluissa ennen sote-uudistusta koskevan lainsäädännön hyväksymistä. Vastausten %-jakaumat maakunnittain tarkasteltuna (n=534) Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Satakunta 52 60 58 83 79 78 77 73 73 71 71 71 70 68 67 67 67 66 0 25 5 13 21 15 20 29 25 13 18 33 42 8 9 9 6 16 17 6 21 6 29 28 20 16 23 14 8 14 10 4 8 7 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeänä pitävät (4+5) neutraalit (3) ei tärkeänä pitävät (1+2) 43
Työ on käynnistynyt. Odotetaan hallituksen realistisia linjauksia. Keskustelussa on ollut, että vapaaehtoiseen kuntayhtymäpohjaiseen valmisteluun ei toistaiseksi lähdettäisi, vaan seurataan hallitusohjelman toteutumisen etenemistä. Perusteena mm. rahoituspohja. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee olla voimassa olevat lait. Sote-soppa on niin monesti keitetty pohjaan että ilmeisesti nyt tarkkaillaan mitä tässä vaiheessa sotea on järkevää tehdä jottei jälleen kerran tehdä turhaa työtä joka menee hukkaan. 27.8.2019 44