LOPPURAPORTTI 1 Hankkeen toteuttaja: SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS 2 Hankkeen nimi ja tunnus: PORO MUOTIIN HANKE, no 2584 3 Yhteenveto hankkeesta: Poro muotiin hanke oli Saamelaisalueen koulutuskeskuksen elinkeinojen kehittämishanke. Sen tavoitteena oli kannustaa muotoiluun ja tuotekehitykseen paikallisesti sekä lisätä poromateriaalien tunnettuutta muualla maassamme. Hanke järjesti mm. tuotekehitystyöpajoja, opintomatkan Milanoon, designkilpailun sekä poromuotinäyttelyn. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2008-30.11.2010. Hankkeen rahoitti Lapin TE-keskus Pohjoisimman Lapin Leader ry:n rahoituskehyksestä osin EU-varoin. 4 RAPORTTI 4.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli parantaa poronhoidon ja käsityön kannattavuutta ja houkuttelevuutta. Yhdessä Nutukas hankkeen kanssa tavoitteena oli porosta saatavien käsityöraaka-aineiden jalostamisen ja tuotannon helpottaminen, käsityötuotteiden tuotannon kasvaminen ja monipuolistuminen. Tavoitteena oli * ohjeistaa tuotantoketjun työvaiheet laadullisesti ja taloudellisesti parhaan tuloksen aikaansaamiseksi (yhteistyössä Porontaljan tuotantoketjun kehittäminen teollisuuden näkökulma hankkeen kanssa) * koota opetusmateriaali eri työvaiheiden toteuttamiseen (poroturkiksen ja sisnan ompelun opaskirjanen) * järjestää opetusmateriaalin ja jatkuvan neuvonnan saatavuus * luoda suunnitelma poronsarvien ja luiden hyödyntämiseen * tehdä porosta saatavat käsityömateriaalit tunnetuksi * luoda olosuhteet uusien tuotteiden määrätietoiselle suunnittelulle ja tuotekehitykselle Määrälliset tavoitteet: * Hankkeeseen sitoutuneita 15, joista yrityksiä 3. * Julkaistaan opaskirja poromateriaalien hyödyntämisestä (tuotesuunnittelu, ompelu). * Hankkeen aikana jalostetaan 150 poron taljat, päät, koivet ja sarvet käsityömateriaaliksi * Hankkeessa suunnitellaan ja valmistetaan 5 uutta tuotantovalmista tuotetta (mallit julkaistaan oppaassa). 4.2 Hankkeen toteutus: c. Toimenpiteet Hankkeen aloitus Poro muotiin hankkeen toteutus aloitettiin 1.12.2008. Hankkeen vetäjäksi valittiin Virpi Jääskö, joka toimi vuoden 2009 loppuun myös Nutukas-hankkeen vetäjänä, jakaen työaikaansa kahden
hankkeen kesken. Samoin hanketyöntekijät Kikka Laakso ja Ulla Isotalo jakoivat työaikaansa kahdelle tai useammalle hankkeelle. Hankkeelle hankittiin loppuvuodesta 2008 materiaaleja (taljoja ja koipinahkoja) eri toimenpiteiden toteutusta varten, ja palkattiin projektityöntekijä jalostamaan niitä ja kuvaamaan tuotantoketjua opasmateriaalin kokoamista varten. Samalla projektityöntekijä pystyi ohjaamaan hankesitoutuneiden nahanjalostusta nahkamuokkaamolla. Hankkeeseen haettiin sitoutuneita käsityöläisiä Sisnaa poronnahkaa hankkeen toimijoista sekä muista kiinnostuneista. Hankkeen loppuun mennessä mukaan oli tullut 28 käsityöläistä, joista yrittäjiä oli 4. Ompelupaja Tuotekehityksen käynnistämiseksi suunniteltiin ompelupajatoiminta. Sen tavoitteena on antaa hankesitoutuneille kokemuksia nahan koneompelusta ja siten vauhdittaa uusien tuotteiden suunnittelua ja tuotantoa. Samalla pajassa kootaan kuvallista ja sanallista materiaalia opaskirjaseen. Ompelupaja toimii SAKK:n Inarin toimipaikan luokkatilassa, johon on asennettu useita erilaisia ompelukoneita nahan ja turkisten ompeluun. Paja pyöri koko tammikuun ja alun helmikuuta 2009, ja sitä veti SAKK:n lehtori Merja Heikkinen. Sen jälkeen hankkeessa mukana olevat käsityöläiset ompelivat pajassa omaehtoisesti. Ensimmäinen tapahtuma Poroferia 2009 Tammikuu 2009 oli kiireisen ompelun ja suunnittelun aikaa, sillä hankkeen ensimmäinen esilletulo oli jo Poroferia tapahtuma Oulussa 7.-8.2. Inarin ompelupajassa hankesitoutuneet valmistivat asuja ja asusteita sisnamuotinäytökseen, joka esitettiin Poroferian molempina päivinä. Näytös sai paljon positiivista palautetta ja julkisuutta. Siitä kirjoitettiin useissa lehdissä ja jopa Saamen tv-uutisissakin esitettiin pätkiä näytöksestä ja hankevetäjän haastattelusta. Poroferian näytöstä. Kuva Kikka Laakso.
Opintomatka Hanke teki opinto- ja tutustumismatkan Milanoon nahka-, laukku- ja kenkämessuille 15.-19.9. 20 hengen ryhmällä. Hyvin onnistuneesta matkasta on liitteenä 1 erillinen raportti. Työpajat Työpajojen tavoite on tarjota hankesitoutuneille uusia inspiraatioita ja vahvistaa omaa suunnittelunäkemystä nimekkäiden vetäjien avulla, sekä jälleen hankkia materiaalia hankkeen opaskirjaseen. Työpajoja järjestettiin yhteensä 6. Kaikki työpajat pidettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, ja pajojen toteutuksessa käytettiin monipuolisesti hyväksi SAKK:n resursseja; tiloja, materiaaleja sekä asiantuntijoita. Työpajoihin osallistui yhteensä 72 käsityöläistä ja yrittäjää. Ensimmäisen työpaja, Laukkutyöpaja toteutettiin 4.-8.5. yhdessä Rovaniemen kaupungin Taideteollisuuden koordinointihankkeen kanssa. Vetäjänä toimi helsinkiläistynyt, palkittu suunnittelija Yat Cheung, ja osallistujia oli yhteensä 11. Toisen työpajan (17.-21.8.) vetäjäksi kutsuttiin professori Basil Kardasis Lontoosta, Royal College of Art:sta. Graffiti Under the Surface työpajaan osallistui 13 ihmistä, joista 7 oli SAKK:n opiskelijaa. Muista osallistujista yksi oli norjalainen ja yksi venäläinen. Korupaja toteutettiin 18.-20.11. Ohjaajana oli hankkeen työntekijä, sarvi- ja luukorujen tekijä Kikka Laakso. Pajaan osallistui 9 käsityöläistä. Hanke järjesti yhdessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa 30.8.-4.9. Kenkäpajan, jonka vetäjä oli kengäntekijä Veli-Heikki Saraspää Rovaniemeltä. Hän on tehnyt kenkiä kymmenisen vuotta, ja vähän perinteisiä malleja muovaamalla päätynyt malleihin, joiden tekoa nyt opettaa. Saraspää vetää Rovaniemellä kansalaisopiston kursseja. Kaikilla pajaan osallistuneilla oli kokemusta perinteisten nutukkaiden ompelusta, mikä oli tässä pajassa usein eduksi mutta välillä jopa haitaksi. Kenkäpajassa ommeltiin käsin poron- ja naudannahasta kengät perinteisen kippurakärkisen lestin päälle sovitettavaksi. Osallistujia oli yht. 14 Savukoskelta, Kaamasesta, Inarista, Enontekiöltä ja jopa Helsingistä saakka. Kaikki saivat kengät valmiiksi, ja innostus hommaan tarttui niin hyvin, että lesteistä tehtiin yhteistilaus jatkossa tapahtuvaa kengänvalmistusta varten. Yhteensä pajassa valmistui 16 paria kenkiä, sillä yksi osallistuja ahkeroi kolmet pikkulapsen kengät siinä missä muut yhdet aikuisen. Pajalaisten kengissä oli selvää mallihajontaa; kenkiä syntyi erilaisia ihan perinteisestä paulakengästä korkeavartisiin saappaisiin saakka. Esimerkkinä eroista pieksujen ja nutukkaiden ompelun välillä on mm. se, että nutukkaita ommellessa saumanvaroja ei jätetä yhtään enempää kuin on sauman pitävyyden vuoksi välttämätöntä. Tämä johtuu siitä, että koipinahoista ommellessa materiaali käytetään tarkoin, ylimääräräistä koivissa ei yleensä ole. Pieksuja ommellessa saumoihin taas pitää jättää viimeistely- ja siistimisvaraa. Muitakin eroja toki on: suutari ompelee kahdella tylsällä neulalla naskalilla tehtyjä reikiä pitkin, nutukkaiden neuloja taas terävääkin terävämmällä äimällä. Saamelaisalueen koulutuskeskukseen jäi pajasta uutta ja vahvistettua tieto-taitoa, sillä pajaan osallistuivat SAKK:n käsityön lehtorit Merja Heikkinen ja Marja-Liisa Laiti. Viimeinen hankkeen työpaja oli 27.10.-1.11.2010 pidetty Nutukaspaja, johon osallistui 5 henkilöä. Nutukaspajan tavoitteena oli ommella karvakengät koneella niin pitkälle kuin mahdollista ja muokata uusia kenkämalleja myös koneompeluun. Marja-Liisa Laiti kokeili pajassa erilaisia kengän nokkamalleja, jotka voisivat soveltua koneella ommeltaviksi. Merja Heikkinen ompeli karvasaapikkaat yhdistämällä säpikkäät ja karvakengät. Kenkiin tuli tavallista karvakenkää pienempi nokka ja varren etuosaan huovutettu ja helmikirjailtu
koristeosa. Varret Merja ompeli osin turkiskoneella, osin teollisuusompelukoneella. Myös kenkäosa ommeltiin koneella, paitsi rypytys kengän nokassa. Pajassa harjoiteltiin myös aivan perinteisten nutukkaiden koneompelua. Karvojen pitäminen saumojen ulkopuolella on koneella ommellessa haastavaa, ja karvottujen saumanvarojen ja karvaisten kengänosien paksuusero vaatii tarkkaa ompelua. Nutukas hankkeen kolmisyöttöinen, servomoottorilla varustettu ompelukone on omiaan juuri tällaiseen tarkkuutta vaativaan työhön, koska sillä voi ommella vaikka yhden tikin kerrallaan. Pajan tulokseksi syntyi nutukkaita, jotka eivät poikenneet ulkonäöltään perinteisistä kengistä, mutta jotka oli lähes kokonaan ommeltu koneella. Voi siis todeta että poron koipinahkaisten kenkien ompelu koneella on mahdollista, ja huomattavan paljon helpompaa kuin käsin ompelu. Värjättyjä koipinahkoja. Kuva Ulla Isotalo. Aivan hankkeen päätteeksi 1.11. pidettiin Poromuodin tulevaisuus työpaja, jonka tavoite oli antaa hankkeeseen osallistuneille tilaisuus tavata vielä kerran, kertoa mitä hanke on heille antanut sekä keskustella tulevaisuudesta yhdessä. Työpajakokoontuminen pidettiin Inarissa, mutta osa kauempana asuvista halusi osallistua pajaan lähettämällä terveisiään ja arvioitaan puhelimitse ja sähköisesti. Yhteensä pajaan osallistui näin 21 henkeä. Ompeluopas Työpajoissa syntyneitä kokemuksia ja kokeiluja koottiin yhteen ja niistä julkaistaan internetissä opaskirjanen, jossa on tulostettavia kaavoja sekä yksityiskohtaisia ompeluohjeita muutamiin malleihin sekä yleisluontoisia ohjeita poroturkiksen ja nahan ompeluun. Opas julkaistaan suomen ja pohjoissaamen. Oppaan suomenkielinen vedos tämän raportin liitteenä. Suomenkielinen opas julkaistaan netissä maaliskuun 2011 loppuun mennessä, saamenkielinen myöhemmin. Venäjänkielisen version käännös, taitto ja julkaisu tehdään SAKK:n resursseilla.
Poro IN! kilpailu Pekka Tuomisen taittoveitsi. Kuva Ulla Isotalo. Hanke järjesti porodesignkilpailun ajalla 1.10.2009-1.2.2010. Kilpailun tavoitteena oli innostaa uusien porotuotteiden suunnitteluun ja samalla levittää tietoa poromateriaaleista valtakunnallisesti. Kilpailu on avoin kaikille Suomessa asuville sekä kaikille saamelaisille. Kilpailuun osallistuttiin nimimerkillä. Kilpailusta tiedotettiin paikallisissa sekä valtakunnallisissa sanomalehdissä, radiossa ja internetissä. Kilpailun ratkaisi viisijäseninen palkintolautakunta, johon kuuluvat SAKK:n rehtori Liisa Holmberg, intendentti Arja Hartikainen SIIDAsta, teollinen muotoilija Hanna Viitasaari Lapin yliopistosta, saamenkäsityön lehtori Ilmari Laiti sekä muotoilija Harri Koskinen. Katja Lettisen korusarja. Kuva Katja Lettinen.
Palkintolautakunta valitsi 15.2. kokouksessaan 47 kilpailuehdotuksen joukosta voittajiksi kaksi työtä; graafinen suunnittelija Katja Lettisen poron konttiluusta ja hopeasta valmistetun korusarjan nimeltään Skađi, sekä puukkoseppämestari Pekka Tuomisen yhden käden taittoveitsen teräksestä ja poronsarvesta. Lisäksi kunniamaininnan saivat Jaana Moonan couture laponie vaatemallisto, Eija Ylilokan poro- ja kettuturkiksesta valmistettu lakki ja Katja Kunnarin City Poro korusarja porontaljasta ja muista materiaaleista. Katja Lettinen opiskelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksen korukivi- ja jalometallialan artesaaniksi. Maailmalla laajalti tunnettu, arvostettu ja palkittu muotoilija Harri Koskinen matkusti Inariin mielellään juryttämään designkilpailua. Koskinen piti vierailunsa aikana SAKK:ssa myös muotoilusta yleisöluennon, jota salintäysi väkeä kuunteli keskittyneesti. Työssään esteettisiä ratkaisuja arjen ilmiöihin ja ongelmiin etsivä muotoilija toivotettiin tervetulleeksi Inariin uudestaankin. Palkintona Poro IN! -kilpailussa on viikon koulutuspaketti SAKK:ssa voittajan haluamalla linjalla sekä majoitus täysihoidolla koulutuksen aikana. Paketti sisältää asiantuntija-apua sekä poromateriaalien käyttö- ja jalostusmahdollisuuksia SAKK:n koneilla ja laitteilla. Noin 2000 arvoiset palkinnot lahjoitti Saamelaisalueen koulutuskeskus. PoroFashion näyttely Panoraamakuva näyttelytilasta. Kuva Ulla Isotalo. Poro muotiin -hankkeen suurin ja näkyvin toimenpide oli PoroFashion näyttely. Saamelaismuseo Siidan kanssa järjestetty näyttely oli esillä Siidassa Inarissa 18.5.-19.9.2010. Näyttelyn aikana Siidassa vieraili 26 964 kävijää ympäri maailman. Näyttelyn suunnittelu ja hahmottelu aloitettiin jo vuoden 2009 puolella, mutta konkreettiset näyttelytyöryhmän kokoukset aloitettiin tammikuussa 2010. Työryhmään kuuluivat Poro muotiin hankkeesta Virpi Jääskö ja Ulla Isotalo, Siidasta amanuenssi Arja Hartikainen ja kulttuuritulkki Sari Valkonen sekä sisustusarkkitehti Hannu Tikkanen ja artesaani Kikka Laakso. Erikoisnäyttely rakennettiin ostoskadun muotoon muotimaailman esikuvien mukaisesti. Porolle omistetulla muotikadulla oli tarjolla innovatiivista designia, jonka lähtökohtana olivat erilaiset porosta saadut raaka-aineet. PoroFashion-näyttelyn muotikadulla porotuotteiden status nousi symbolisesti maailman halutuimpien merkkitavaroiden rinnalle. PoroFashion -näyttelyssä esiteltiin mm. Poro muotiin hankkeessa järjestettyjen työpajojen ja designkilpailun tuotteita. Näyttelyyn haettiin töitä myös lehti-ilmoituksella. Avajaiset
Näytösvalmisteluja. Kampaamassa Minna ja Mimmi Hius-Juutuasta. Kuva Ulla Isotalo. Avajaispäivänä näyttelytilan catwalkilla nähtiin muotinäytös: upeita poroasuja kauniiden ja rohkeiden mallien yllä. Muotinäytöksessä kuvattu materiaali editoitiin filmiksi (tämän raportin liitteenä), joka pyöri näyttelyssä non-stoppina. Näyttelyn avajaiset ja muotinäytös toteutettiin pitkälti vapaaehtoistyönä: mallit, pukijat, kampaajat sekä avustajat tekivät työtä ilman palkkaa. Lisäksi töitä paiski myös suuri joukko Siidan ja SAKK:n henkilökuntia ja opiskelijoita. Cocktailasu Heli Utriainen, malli Sivi Jomppanen. Kuva Ulla Isotalo.
Tiedotus Näyttelyn avajaiset uutisoitiin Pohjois-Suomen uutisissa ja Kulttuuriuutisissa 18.5. sekä yhteispohjoismaisissa Saamenuutisissa 19.5. Lapin Kansa ja saamenkielinen Ávvir -lehti kirjoittivat aiheesta artikkelin, ja paikallislehti Inarilainen julkaisi isomman reportaasin näyttelystä keskiviikon 2.6. numerossaan. Suuri Käsityölehti ja aikakauslehti SARA julkaisivat tiedon näyttelystä heinäkuun numerossaan. Myös SAKK:n ja Siidan nettisivuilla (siida.fi, sogsakk.fi, boazu.fi) tiedotettiin näyttelystä. Sarvien ja luiden hyötykäytön kehittämissuunnitelma Porotalouden sivutuotteiden eli luun, sarven, nahan ja turkiksen elinkeinollinen kehittäminen on tärkeää koko poroelinkeinolle ja poronhoitoalueelle. Nahan ja turkiksen tuotannon kehittämisen lisäksi on tarvetta kehittää poron ns. kovien materiaalien tuotantoa ja jalostusta sekä suunnitella uusia tuotteita. Poronsarvea ja muita poromateriaaleja voi kutsua kestävän kehityksen materiaaleiksi. Poro pudottaa vanhat ja kasvattaa uudet sarvet joka vuosi, joten sarvisatoa voidaan hyödyntää poron jatkaessa elämäänsä. Sarvien jalostaminen tuotteeksi asti poronhoitoalueella on ekologista. Saamelaisalueelta löytyy tieto-taito perinteiseen materiaalin käyttöön. Sarvien ja muiden kovien materiaalien työstämisen opetus on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ydinosaamista. SAKK:n opetus perustuu perinteisiin saamelaisesineiden valmistamiseen, mutta myös uusia tuotteita suunnitellaan ja valmistetaan. Perinnetuotteet ovat äärimmäisen laadukkaita ja arvostettuja tuotteita. Tuotteiden valmistustapoja on uudistettu, mutta sarvien ja luiden hyödyntämiseen tarvittavien koneiden ja apulaitteiden suunnittelua ja tuotekehittelyä ei ole määrätietoisesti tehty. Aiemmin SAKK:ssa on hankkeiden avulla kehitetty sisnan eli poronnahan sekä poroturkiksen jalostamista, koneistusta ja uusien käyttömahdollisuuksien hyödyntämistä. Sarvialan päätoimisia yrittäjiä on koko Lapissa yhteensä noin 10. Sivutoimisia käsityöntekijöitä, alihankkijoita sekä yrittäjiä, joilla on myös matkailu-, poronhoito- ja porotilapalveluita löytyy useampia. Tuotannon kehittämistä ja tuotekehitystyötä tarvitaan, jotta myös yritystoiminta kehittyy. Nuorten tekijöiden kiinnostusta alalle voidaan lisätä kehittämällä tuotantotapoja tehokkaammiksi ja helpommiksi sekä yhdistämällä uusi muotoilu - design - laadukkaaseen materiaaliin. Poro muotiin hankkeessa järjestettyjen designtyöpajojen kaltaisilla pajoilla saataisiin uutta boostia tuotannon tapojen kehittämiseen, uusien tuotteiden ideointiin sekä ulkoiseen esiintymiseen, mm. graafiseen tuotantoon ja tuotekuviin. Näin voitaisiin innostaa uusia tekijöitä alalle ja saada se houkuttelevammaksi ja näkyväksi osaksi käsityöalaa. Toiminta tukisi myös porotilojen monialayrittäjyyttä niin, että kaikki tuotettu raaka-aine jäisi hyötykäyttöön.
Kenkäpaja: Leena Aikio ja vetäjä Veli-Heikki Saraspää. Kuva Ulla Isotalo. Yritysneuvonta Hankkeessa mukana olleille tarjottiin tietopaketti käsityön myynnistä suhteessa työllisyyteen, työttömyysturvaan sekä verotukseen. Samalla hankelaisille tarjottiin tilaisuutta henkilökohtaiseen asiantuntijaneuvontaan. Kaksi hankkeeseen osallistunutta sai ohjauksen käsityöyrityksen perustamisneuvontaan. Heistä toinen siirsi yrityksen perustamista vielä eteenpäin, toinen aikoo perustaa yrityksen keväällä 2011, valmistuttuaan opinnoistaan. d. Aikataulu Hanke toteutettiin hankesuunnitelman aikataulussa. e. Resurssit ja toteutuksen organisaatio Hankkeella oli käytössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Inarin toimipaikassa toimisto, josta hanke maksaa vuokraa työntekijöiden hankkeelle tekemän työn mukaan. Myös ompelu- ja työpajoille sekä nahanjalostukselle oli vuokrattu tilaa SAKK:lta käyttötarpeen mukaan. Hankkeen henkilöstöön kuului hankevetäjä Virpi Jääskö sekä projektityöntekijät Kikka (Pirkka) Laakso ja Ulla Isotalo jne. kulloisenkin tarpeen mukaan. Sekä hankevetäjä että projektityöntekijät jakoivat työaikaansa muillekin hankkeille. Hankkeen oman henkilöstön lisäksi SAKK:n henkilöresurssit ja tieto-taito olivat monipuolisesti hankkeen käytössä. SAKK:n koulutustarjonnan laajuus porotalousalalla tarjoaa erinomaiset puitteet ja laajan yhteistyökumppani- ja sidosryhmäverkoston, joka ulottuu kauas Suomen rajojen ulkopuolellekin. Hankkeella on laajapohjainen ohjausryhmä. Siinä on jäsenet Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä, Sámi Duodji ry:stä, Pohjois-Lapin työ- ja elinkeinotoimistosta, Lapin TE-keskuksesta sekä käsityöyrittäjäjäsen. PoroFashion näyttelyn kokoaminen ja rakentaminen sekä sen yhteydessä järjestettävät oheistapahtumat vaativat hankkeen toimenpiteistä eniten resursseja. Tässä työssä hankkeen
yhteistyökumppanin Saamelaismuseo Siidan henkilöstö sekä SAKK:n henkilöstö ja opiskelijat ovat antaneet korvaamattoman työpanoksen hankkeen käyttöön. g. Kustannukset ja rahoitus KUSTANNUKSET 1.7.08-30.4.09 1.5.- 31.8.09 1.9.- 31.12.10 1.1.- 30.4.10 1.5.- 31.8.10 1.9.- 30.11.10 YHT. Palkat 26719,06 10189,52 16910,25 16612,71 18152,50 17354,99 105939,03 Palkkiot 2940,00 5872,02 8812,02 Kokouspalkkiot 55,32 55,32 Ostopalvelut 0,00 Vuokrat 1115,62 201,58 98,51 1181,47 2597,18 Kotim. matkakulut 1278,00 905,01 2175,83 963,45 74,10 160,00 5556,39 Ulkom. matkakulut 183,98 16387,00 771,30 17342,28 Muut kustannukset 3998,04 993,00 4629,97 400,37 2036,39 569,80 12627,57 Yhteensä 33294,70 28731,43 27525,86 17976,53 26135,01 19266,26 152929,79 RAHOITUS Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Haetaan Maksarit 1.7.08-30.4.09 1.5.- 31.8.09 1.9.- 31.12.10 1.1.- 30.4.10 1.5.- 31.8.10 1.9.- 30.11.10 YHT. Palkat 26008,60 7741,73 19358,03 16612,71 18152,50 17354,99 105228,56 Palkkiot 2940,00 5872,02 8812,02 Kokouspalkkiot 55,33 55,33 Ostopalvelut 0,00 Vuokrat 1115,62 201,58 86,02 1181,47 2584,69 Kotim. matkakulut 1100,53 905,01 1969,85 963,45 57,60 160,00 5156,44 Ulkom. matkakulut 183,98 16387,00 771,30 17342,28 Muut kustannukset 3915,89 933,69 4563,86 400,37 2036,39 569,80 12420,00 Yhteensä 32324,62 26224,34 29689,06 17976,53 26118,51 19266,26 151599,32 Yksityisrahoitus Hankkeen yksityisrahoitusta on kerätty yhteensä 15 000. Taulukko alla. 2008 2009 2010 1.1.- 30.4. 1.5.- 31.8. 1.9.- 31.12. 1.1.- 30.4. 1.5.- 31.8. 1.9.- 30.11. kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yht. Yhteensä, Sitoutumismaksut 9 14 2 1 1 1 28 1400,00 Työpajaosallistumiset 17 7 9 24 57 2200,00 Op.matkan omavastuuosuudet 18 18 5400,00 Yhteistyökumppani Saam. museo Siida 0,5 0,5 1 6000,00 Yhteensä, 450 700 6 350 400 3 000 3 500 600 15000,00
Graffiti-työpaja: vas. Mervi Säppi-Väisänen, Basil Kardasis sekä Anna Roos. Kuva Ulla Isotalo. h. Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä piti yhteensä 6 kokousta, joista 3 sähköpostikokouksina. Maksatushakemuksia tehtiin myös 6, ja jokaisen maksatushakemukseen liitettiin hankkeen etenemisestä raportti. Tämä loppuraportti on laadittu liitteeksi hankkeen viimeiseen maksatushakemukseen. i. Toteutusoletukset ja riskit 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen virallinen yhteistyökumppani oli Saamelaismuseo Siida. Hanke teki yhteistyötä myös mm. Lapin yliopiston, Rovaniemen kehitys Oy:n Käsi- ja taideteollisuuden koordinointihankkeen, Rovaniemen kaupungin Porontaljan tuotantoketjun kehittämishankkeen sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vestonomilinjan ja The Wonder of Fur hankkeen kanssa. Hanketta toteutettiin käsikädessä SAKK:n Nutukas -hankkeen kanssa. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tavoitteet toteutuivat hyvin. Hankkeen aikana järjestetyt työpajat, tiedotustilaisuudet, kilpailu ja näyttely sekä muut toimenpiteet ovat nostaneet porosta saatavien käsityömateriaalien tunnettuutta sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Hanke toi uudella tavalla esille saamenkäsityötä, luonnonmateriaaleja ja muotoilun mahdollisuuksia saamenkäsityön edistämiseksi. Useat mediatapahtumat, lehtijutut ja tv-haastattelut edistivät poromateriaalin tunnettuutta koko Suomessa.
Hankkeen vaikutus näkyy myös siinä, että nuorten saamelaisten kiinnostus saamenkäsityön tekemiseen ja koulutukseen on kasvanut. Syksyllä 2010 Saamelaisalueen koulutuskeskukseen hakeutui entistä useampia saamenkäsityönopiskelijoita. Hankkeen käytänteitä ja tuloksia tullaan käyttämään hyväksi koulutuksessa, saamenkäsityön edistämisessä ja uusien käsityöhankkeiden toteutuksessa. Saamelaismuseo Siidassa pidetty PoroFashion näyttelyä nosti poromateriaalista tehtyjen käsitöiden ja design tuotteiden arvostusta. Näyttelyssä vieraili noin 30 000 vierasta. Näyttelyä ja siihen liittyvää muotinäytöstä tiedusteltiin muillekin paikkakunnille eri puolilla Suomea. Valitettavasti Siida-museolla eikä koulutuskeskuksella ollut resursseja kierrättää näyttelyä. Laukkutyöpaja: Tanja Sanila ja YAT. Kuva Ulla Isotalo. Poro muotiin -hanke hanke oli selkeää jatkoa Sisnaa poronnahkaa -hankkeelle ja siten luonnollinen jatkumo ko. hankkeessa hyvin alkaneelle kehitykselle: positiivista oli hyvä osallistujamäärä ja konkreettinen tekeminen, jolla kehitystä vietiin eteenpäin. Käsityöala on haasteellinen, joten saatuihin tuloksiin voi olla todella tyytyväinen silti hankkeen aikana tuli esille, että alalla on vielä paljon kehitettävää sekä imagollisesti että tuotekehityksen ja markkinoinnin suhteen. Yrittäjyys hankkeen tuloksena on kova vaatimus, mutta hanke voi osaltaan madaltaa yrittämisen tai vaikkapa osa-aikayrittämisen kynnystä hanke antoi varmasti myös uusia eväitä jo yrittäjänä toimiville. 5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Jatkossa on tärkeää, että yrittäjyyttä harkitseville voidaan antaa tukea ja että jo yrittäjänä toimivat saavat tarvittaessa neuvontaa ja opastusta oman yrityksensä jatkuvaan kehittämiseen. Sarvien ja luiden hyötykäytön kehittämisen hanke.
Myyntinäyttely osana Rovaniemen kaupungin hanketta Helsinkiin vuonna 2012, kun Helsinki on maailman designpääkaupunki. 6 Allekirjoittajat ja päiväys Inarissa 21.3.2011 Liisa Holmberg rehtori