Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 71/2013/1 Dnro LSSAVI/76/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.5.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Umpilamminsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Petäjävesi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 31.3.2011 saapunut hakemus koskee Petäjäveden kunnan Petäjäveden kylässä sijaitsevan 34,6 ha:n Umpilamminsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa Umpilamminsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.9.2004 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 83/04/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 31.3.2011 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 8.9.2004 antamallaan päätöksellä nro 83/04/1 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1. Tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava ympäristölupavirastoon 27.2.2004 toimitetun lisäselvityksen liitteen 1 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden kautta Sulkupuroon ja edelleen Salmijärviin. Vesiensuojelurakenteina ovat kaksi pintavalutuskenttää, kaksi laskeutusallasta, lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Tuotantoalueen vedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. Vedet on johdettava pintavalutuskenttien kautta mahdollisuuksien mukaan ympärivuotisesti, mutta vähintään sulan maan aikaan.
2 Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja alapuolisella patorakenteella ja niissä on oltava ohitusmahdollisuus. Laskeutusaltaiden mitoitusten on oltava vähintään hakemuksen taulukoissa 2.2 ja 2.3 esitetyn mukaisia. Laskeutusaltaiden välittömään läheisyyteen on varattava alueet altaista poistettavalle lietteelle. Pintavalutuskenttien mitoitukset ja rakenteet ilmenevät ympäristölupavirastoon 27.2.2004 toimitetun lisäselvityksen liitteistä 2 ja 3. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä. 2. Ulkopuoliset alueet on eristettävä tuotantoalueesta eristysojilla. Eristysojat on varustettava lietesyvennyksin. Laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät on otettava käyttöön ennen alueen varsinaista kuivatusojitusta. Sarkaojat tulee kaivaa siten, etteivät turve ja vesi pääse etenemään esteittä kaivun yhteydessä, käyttämällä esim. kaivukatkoja. Kuntoonpanotyöt on tehtävä vähävetisenä aikana ja muutoinkin niin, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaivutöiden massat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava siitä, että kaivumaiden taakse ei jää haitallisia vettymisalueita ja että massat eivät pääse valumaan ojiin tai altaisiin. Kuntoonpanotöiden päätyttyä ennen tuotantotoiminnan aloittamista tulee Keski-Suomen ympäristökeskukselle varata mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelu- ja pengerrysrakenteet sekä niiden toimivuus. Tuotantoalueen luoteisosassa eristysoja on kaivettava noin 30 m etäisyydelle lähteestä. Eristysoja lähteen läheisyydessä tulee kaivaa korkeintaan yhden metrin syvyiseksi, eikä sitä saa ulottaa kivennäismaahan. Mikäli kuivatusvesien johtamisesta Sulkupuroon aiheutuu liettymistä tai muita haitallisia vaikutuksia purossa, luvan saajan on poistettava haitta viipymättä. Luvan saajan on lisäksi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta vastaava haitta ei aiheudu uudelleen. Jos Umpilamminsuolla ilmenee kuntoonpanon jälkeen tarvetta kaivutöihin, on niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esitettävä ennen töiden aloittamista Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. -------------------- 4. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun ja jotka eivät heikennä ympäristönsuojelun tasoa. -------------------- 10. Käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistö-tarkkailuohjelmassa 3.12.2003 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Toiminnan vesistövaikutuksia on tarkkailtava hakemuksessa esitetyistä Sulkupuron kahdesta pisteestä joka vuosi kaksi kertaa vuodessa. Pintavalutuskentiltä tulevan veden laatua on seurattava
Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymistä tarkkailupisteistä kuntoonpanovuonna ja kahtena ensimmäisenä tuotantovuotena hakemuksessa esitettyjen touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun lisäksi myös huhtikuussa, mikäli maa on silloin sulana. Luvan saajan on tarkkailtava alle 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevien talousvesikaivojen veden korkeutta ja veden laatua Keski- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 11. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 12. Valvontaviranomainen voi edellyttää melutason ja pölymäärän mittausta toiminnan aikana alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten pihoilla, mikäli on perusteltua syytä epäillä melutason ohjearvon ylittymistä tai toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen aiheuttavan kohtuutonta viihtyisyyshaittaa lähiasuinrakennusten pihoilla. 13. Keski-Suomen ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja kaivotarkkailuohjelmaa ja Keski-Suomen TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 3 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa, joka sai lainvoiman 10.12.2009, tuotantoalue ympäristöineen on merkitty turvetuotantoalueeksi (eo/tu). Umpilamminsuon eteläpuolella noin 680 m etäisyydellä on seutukaavan merkitty Jyväskylä-Haapamäki rautatie ja noin 760 m etäisyydellä valtatie nro 23 (maisematie, st/ma). Hankealueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Umpilamminsuo sijaitsee Petäjäveden kunnan Petäjäveden kylässä noin 7 km Petäjäveden keskustasta länteen. Tuotantoalue on kuntoonpanovaiheessa eikä turvetta ole vielä tuotettu. Tuotantoalue on ojitettu. Vesienkäsittelyrakenteet ovat viimeisteltävänä ja niiden valmistuttua tuotantokentät voidaan kunnostaa. Umpilamminsuon turvetuotantoalueen suunniteltu tuotantopinta-ala (34,6 ha) sisältää 2,1 ha auma-alueita. Aumojen sijoittelussa on huomioitu 400 m vähimmäisetäisyys asutukseen. Käynnistyttyään tuotanto jatkuu alueella noin 25 vuotta. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Suopohjan käyttömuodosta päättää alueen maanomistajana Vapo Oy.
4 Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 17 000 m 3 päätuotetta, jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat Jyväskylässä ja Jämsänjokilaaksossa olevat voimalaitokset. Ympäristöturvetta tuotetaan ja toimitetaan jonkin verran lähiympäristöön mm. kuivikkeeksi, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (17 000 m 3 ) vastaa noin 140 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu pääasiassa tuotantoalueen tiestöä ja olemassa olevia yksityisteitä pitkin valtatielle nro 23 ja edelleen valtatietä nro 18 Jyväskylään tai vaihtoehtoisesti seututietä 604 Jämsänjokilaaksoon. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Koska turvetuotantoa ei Umpilamminsuon tuotantoalueella ole vielä aloitettu ja tuotannon on suunniteltu jatkuvan seuraavan lupakauden yli, esitetään tuotantoalueen jälkihoitosuunnitelma vasta seuraavassa tarkistushakemuksessa noin 10 vuoden kuluttua. Umpilamminsuon kuivatusvedet johdetaan lietetaskuilla ja päisteputkipidättimillä varustettujen sarkaojien kautta laskeutusaltaisiin 1-3 ja edelleen pintavalutuskentille 1-3. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 2,1 ha ja valumaalue 20 ha. Pintavalutuskenttä 1 on 10 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 1,4 ha ja valuma-alue 14 ha. Pintavalutuskenttä 2 on 10 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskentän 3 pinta-ala on 0,6 ha ja valuma-alue 4,4 ha. Pintavalutuskenttä 3 on 13 % sen valuma-alueesta. Lupapäätöksessä olevia vesiensuojelusuunnitelmia on muutettu rakennusvaiheessa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkistetun suunnitelman mukaiset vesiensuojelurakenteet on pääosin rakennettu valmiiksi.
Varastointi ja jätteet Pintavalutuskentät on rakennettu metsäojitetuille suoalueille. Kentillä on tehty suunnitelmissa esitetyt, tarpeelliseksi katsotut pengerrykset yms. toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi. Pintavalutuskenttien alapäähän on sijoitettu tarkkailukaivot virtaamien mittaamiseksi. Pintavalutuskentiltä kuivatusvedet johdetaan kolmea laskuojaa pitkin Sulkupuroon. Hakijan arvion mukaan alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000-5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 15 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 100 l sekä muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 0,9 t. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 100 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkuja 5 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 0,9 t ja rautaromua 70 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Tuotannon yhteydessä syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään Umpilamminsuolle laaditun kaivannaisjätedirektiivin mukaisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Umpilamminsuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Jämsän reitillä, Iso Rautaveden alueella (14.52) ja Pirttijoen valuma-alueella (14.527). Kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Sulkupuroon ja sitä pitkin Salmijärviin, joista edelleen Salmijokeen, Pirttijokeen ja Suoliveden eli Piesasjärven Mansikkalahteen. Kuntoonpanovaihe Sulkupuron vesi on Umpilamminsuon kuivatusvesien yläpuolella hieman hapanta ja suhteellisen vähäravinteista. Umpilamminsuon turvetuotannon 5
vesistövaikutusten tarkkailua varten on perustettu näyteasemat Sulkupuroon ylä- ja alapuolelle. Vuosina 2005-2011 tehdyn tarkkailun mukaan veden laadun keskiarvot ovat seuraavat. Havaintopiste kiintoaine Kok. P Kok. N COD Mn mg/l ug/l ug/l Mg O 2 /l Sulkupuro yp 2,1 20 390 19 U Sulkupuro ap 1,7 23 670 32 Umpilamminsuon puuston poisto, lasku-, reuna- ja eristysojien kaivaminen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien rakentaminen ovat tulosten mukaan voineet jonkin verran vaikuttaa Sulkupuron alapuolisen aseman veden laatuun erityisesti ravinteiden ja COD:n osalta. Pirttijoen veden laatu 1990-luvulla on ollut keskimäärin hieman parempi kuin Umpilamminsuon alapuolisessa, mutta hieman heikompi kuin Umpilamminsuon yläpuolisessa Sulkupuron tarkkailupisteessä 2000-luvulla. Pirttijoen veden kiintoainepitoisuus on ollut yhtä suuri kuin Sulkupuron kiintoainepitoisuus hankealueen alapuolisessa tarkkailupisteessä vuosina 2003-2010. Kokonaisfosforipitoisuus Pirttijoessa on suurimmillaan vastannut keskimääräistä kokonaisfosforipitoisuutta Sulkupurossa hankealueen alapuolella. Kokonaistyppipitoisuus Pirttijoessa on vastannut Sulkupuron arvoja lukuun ottamatta hankealueen alapuolisen Sulkupuron pisteen suurempia kokonaistyppipitoisuuksia vuonna 2010. Sulkupuron, Salmijärvien, Salmijoen ja Pirttijoen ekologista tilaa ei ole arvioitu. Myös Suoliveden ekologinen luokittelu puuttuu, mutta asiantuntijaarvion mukaan sen tila on hyvä. Suoliveden fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä ja tavoitetila hyvä. Pintavesityypiltään Suolivesi kuuluu runsashumuksisiin järviin. Tavoitetila on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena Suoliveden osalta on nykyisen tilan säilyminen. Umpilamminsuon kuntoonpanovaiheen tarkkailutulosten (2007-2012) keskiarvo pintavalutuskentän 1 alapuolella on: kiintoainetta 0,9 mg/l, kokonaistyppeä 0,051 mg/l, kokonaisfosforia 0,024 mg/l ja happea kuluttavaa ainesta (CODMn) 12 mg O 2 /l. Pintavalutuskentän 2 vastaavat luvut ovat: kiintoainetta 1,7 mg/l, kokonaistyppeä 0,87 mg/l, kokonaisfosforia 0,026 mg/l, ja happea kuluttavaa ainesta (CODMn) 64 mg O 2 /l. Pintavalutuskentän 3 vastaavat luvut ovat: kiintoainetta 0,85 mg/l, kokonaistyppeä 0,84 mg/l, kokonaisfosforia 0,096 mg/l, happea kuluttavaa ainesta (CODMn) 23 mg O 2 /l. Umpilamminsuon kuntoonpanovaiheessa aiheutuneet bruttopäästöt ovat hakijan arvion mukaan kohottaneet keskivirtaamatilanteessa Salmijärvien luusuassa veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla arviolta keskimäärin 1,8 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 18 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,04 mg/l. Pirttijoessa Salmijoen yhtymäkohdan alapuolella bruttopäästöt ovat kohottaneet veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla arviolta keski- 6
määrin 0,8 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 8,4 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,02 mg/l. Tuotantovaihe Tulevan lupakauden tuotantovaiheen vaikutusten laskennassa on käytetty Etelä-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella laskettuja vuosikuormitusarvoja. Hakijan arvion mukaan Umpilamminsuon tuotantoalueen bruttovuosikuormitus tuotantovaiheessa on: kiintoainetta 745 kg, kokonaistyppeä 303 kg ja kokonaisfosforia 8,5 kg. Tuotantoalueen nettovuosikuormitus tuotantovaiheessa on: kiintoainetta 417 kg, kokonaistyppeä 227 kg ja kokonaisfosforia 5,3 kg. Umpilamminsuon tuotantovaiheessa aiheutuvat bruttopäästöt kohottavat keskivirtaamatilanteessa Salmijärvien luusuassa veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla keskimäärin 2,2 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 80 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,20 mg/l. Pirttijoessa Salmijoen yhtymäkohdan alapuolella bruttopäästöt kohottavat veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla arviolta keskimäärin 1,0 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 37 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,09 mg/l. Hakemuksen mukaan vuoden 2010 tarkkailutulosten perusteella lasketuista pienistä vuosikuormituksista johtuen kuntoonpanovaiheen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat pienemmät kuin Etelä-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen mukaan lasketut tuotantovaiheen pitoisuuslisäykset. Yleensä tuotantoaikainen kuormitus on kuntoonpanovaiheen kuormitusta pienempää. Kuntoonpanotyöt on Umpilamminsuon tuotantoalueella suurimmaksi osaksi suoritettu, joten tulevalla lupakaudella vesistövaikutukset aiheutuvat pääosin tuotannosta. Umpilamminsuon laskuojat ovat lyhyitä pintavalutuskentiltä purkautuvia ojia, joilla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä. Umpilamminsuon turvetuotannon vaikutusten Salmijärviin, Salmijokeen ja Pirttijokeen arvioidaan jäävän vähäisiksi, eikä toiminnasta arvioida aiheutuvan virkistyshaittaa. Umpilamminsuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia alapuolisen vesistön tilatavoitteiden saavuttamiseen. Tuotantoalueen ja Suoliveden välisille vesistöalueille ei ole määritetty tilatavoitteita Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Suolivedellä tavoitteena on nykyisen hyvän tilan säilyminen. 7 Vaikutus kalatalouteen Edellisen lupahakemuksen yhteydessä annetun arvion mukaan Umpilamminsuon turvetuotannosta ei aiheudu sellaista kalataloudellista haittaa, jonka kompensoimiseksi tulisi määrätä kalatalousmaksu. Pirttijokea voi-
daan kuitenkin pitää kalataloudellisesti merkittävänä vesistönä. Joelle on tehty kalataloudellista kunnostusta ja siinä elää lisääntyvä taimenkanta. Hakijan arvion mukaan Umpilamminsuon turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset Pirttijoen tilaan ovat vähäiset, mutta ne vaikuttavat osaltaan Pirttijoen veden laatuun. Umpilamminsuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot, asutus ja säännöstely. 8 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pöly, melu ja liikenne Hakija on tarkkaillut lähimmän kiinteistökohtaisen kaivon veden laatua kuntoonpanovaiheen ajan. Kaivo sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella 360 m etäisyydellä vapaa-ajan käytössä olevalla kiinteistöllä. Kuntoonpanotoimien jatkumisella ja tuotannolla ei hakijan arvion mukaan ole vaikutusta kaivon eikä muidenkaan lähitilojen kaivojen veden laatuun. Umpilamminsuolta noin 1,9 km koilliseen sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue (Syrjäharju 0959251). Hakijan arvion mukaan hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen. Alle 500 m etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee yksi vapaa-ajan asuinrakennus alueen länsipuolella 360 m päässä tuotantoalueesta. Kiinteistön ja tuotantoalueen välillä on suojaavaa puustoa. Tuotantotoiminnan seurauksena voi satunnaisesti kulkeutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristön asutuille alueille itä-, koillis- ja kaakkoistuulen puhaltaessa ja aiheuttaa vähäistä viihtyvyyshaittaa. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla ja sekä huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvepöly saattaa tahrata kasvillisuutta tuotantoalueen lähellä, mutta haitta on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Liikenteen pöly voi aiheuttaa satunnaista haittaa. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Muut vaikutukset Hankealueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelukohteita, Natura 2000- verkostoon kuuluvia alueita eikä yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Lähimmät suojelualueet ovat vanhojen metsien suojelualue noin 5 km päässä hankealueelta pohjoiseen, soidensuojelualue noin 5 km päässä hankealueelta etelään ja yksityisten maalla oleva suojelualue Petäjävedellä noin 5 km päässä hankealueesta itään. Hankealueen läheisyydessä ei ole myöskään arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Tuotantoalueen luoteiskulmalla hieman tuotantoalueen rajauksen ulkopuolella sijaitsee melko luonnontilainen lähde ja kauempana aluerajauksen ulkopuolella on useampia lähteitä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset. Hakemusta on täydennetty 26.4.2012 tuotantoalueen ominais- ja kokonaispäästöillä myös happea kuluttavan aineksen osalta, kuntoonpanovaiheessa myös tarkkailutulosten perusteella sekä tarkemmalla selvityksellä tuotantoalueen kuntoonpanon vaikutuksesta Sulkupuron veden laatuun tarkkailutulosten perusteella ja suhteessa tehtyihin toimenpiteisiin. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Petäjäveden kunnassa 23.8.-22.9.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 22.8.2012 Petäjävesi-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Petäjäveden kunnalta ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Tuotantoalueen alapuoliset vedet ovat tummia ja ravinteisuudeltaan kohtalaisia. Kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot ovat pääsääntöisesti olleet alhaiset. Vuoden 2010 näytteissä Sulkupuron alapuolisissa tuloksissa pitoisuudet ovat kohonneet yläpuolisiin näytteisiin nähden, esimerkiksi COD, väri ja kokonaistyppipitoisuus ovat lähes kaksinkertaisia yläpuolisiin arvoihin nähden. Samoin mm. ammoniumtypen ja nitraattitypen suhteet ovat muuttuneet yläpuolisiin tuloksiin nähden. Ennen tuotantoalueen valmistelua tuloksissa on myös jonkin verran eroa, mutta esimerkiksi ammoniumtypen ja nitraattitypen suhteet eivät juurikaan ole muuttuneet havaintopaikkojen välillä. Vuoden 2003 pitoisuuksissa on mitattu huomattavan korkeat pitoisuudet sähkönjohtavuudessa heinäkuun ja syyskuun näytteissä. Tulokset ovat joko virheelliset tai näille olisi pitänyt hakea jokin selitys, koska kyseiset pitoisuudet viittaavat selkeästi johonkin päästölähteeseen muiden analyysitulosten ollessa kuitenkin paikalle tyypillisiä.
Mahdolliset vaikutukset alapuolisen vesistön tilatavoitteiden saavuttamiseen tulisi arvioida koko turvetuotannon elinkaaren ajalta kuntoonpanosta jälkikäyttöön asti. Hakemuksessa ei huomioida tuotantoalueen kuntoonpanon ja tuotannonaloittamisen johdosta tapahtuvia hydrologisia muutoksia. Purojen tai jokien pohjille mahdollisesti laskeutunut kiintoaines, karkea tai hieno, voi lähteä kohtuullisen helposti liikkeelle esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamien äkillisten virtaamamuutosten vaikutuksessa. Tuotantoalueen vaikutuksia on arvioitu näkyvän jossain määrin Salmijärven luusuassa ja Pirttijoessa Salmijoen yhtymäkohdan alapuolella. Tuotantoalueen ja Suoliveden välisille vesistöalueille ei ole määritetty tilatavoitteita Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Suolivedellä on tavoitteena nykyisen hyvän tilan säilyttäminen. Vaikka tilatavoitteita ei kaikille vesistöille ole asetettu, tulee vesiensuojelumenetelmät olla niin tehokkaat, ettei vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin aiheudu. Lohkolta 1 (21,2 ha) osa vesistä johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta ympärivuotisesti painovoimaisena pintavalutuskentälle 1 ja osa laskeutusaltaan 3 kautta pintavalutuskentälle 3, josta vedet ohjataan mittakaivojen kautta laskuojaan 1. Lohkolta 2 (4,1 ha) ja lohkolta 3 (7,2 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta ympärivuotisesti pintavalutuskentälle 2, josta vedet ohjataan mittakaivon läpi laskuojaan 1. Toteutetut vesiensuojelun tehostamistoimet vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Rakenteiden toimivuudesta ei kuitenkaan ole tietoa. Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tulee tarkkailla ja kenttien toimivuudelle tulee asettaa vähimmäisvaatimukset. Lohkon 1 vesiensuojelua esitetään tehostettavaksi virtaamansäädöllä valunnan tasaamiseksi. Lohkon 1 pintavalutuskentän tehoa tulee seurata tehostetusti (tammimaaliskuu kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana kerran viikossa, toukojoulukuu kahden viikon välein) ylä- ja alapuolelta otettavien vesinäyttein 2 vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja 2 vuoden ajan ennen tarkastushakemuksen jättämistä. Muiden kenttien tehoa voidaan tarkkailla hakemuksen mukaisesti. Virtaaman mittauksen tulee olla näytteenottohetkellä luotettavaa. Huomiota tulee kiinnittää myös COD-kuormitukseen, jota pintavalutuskentille ei yleensä saada juurikaan vähennettyä. Lupamääräysten tarkistamishakemuksesta tulisi selvitä myös, mikä tarkkailusta saatu päästöjen määrä on verrattuna lupahakemuksessa esitettyyn. Käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Tuotantoalueen eteläpuolella olevat Salmijärvet kuuluvat Petäjäveden kunnan vesistöjen rantayleiskaavaan, joka on kokonaisuudessaan saanut lainvoiman 31.10.2011. Salmijärven pohjoisrannalle Sulkupuron länsipuolelle on kaavassa RA1-merkinnällä yksi loma-asunnon rakennuspaikka. 10
Salmijärvien välinen lyhyt jokiosuus on merkitty luo-merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Tuotantoalueen luoteisosassa eristysoja on luvan mukaan kaivettava noin 30 metrin etäisyydelle lähteestä. Salmijärvien välisellä jokiosuudella ja eteläisemmän järven rannoilla on linnuston ruokailualueita, joiden turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota. Koska Sulkupuron alapuolisessa pisteessä on havaittavissa tietyissä muuttujissa pitoisuuksien kohoamista, tulee vielä Pirttipuroon perustaa yksi alapuolinen vesistötarkkailupiste esimerkiksi kolmen ensimmäisen tuotantovuoden ajaksi. Tämän jälkeen tarkkailun tarvetta kyseisessä pisteessä voidaan harkita uudelleen. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin velvoittein: 1. Hakijan tulee edelleen tarkkailla tuotantoalueen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailun toteuttamiseksi tulee toimittaa ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. 2. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 3. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota ja niiden tulee olla toiminnassa ympärivuotisesti. Umpilamminsuon turvetuotantoalue tulisi kuormittamaan tuotantoalueen alapuolisten pienvesien lisäksi Jämsän reitin Suolivettä ja toiminnalla tulee ennalta arvioiden olemaan turvetuotannolle ominaisia haitallisia vaikutuksia alueen kala- ja rapukantoihin. Mikäli lupa myönnetään, hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa. 500 euron kalatalousmaksulla voidaan mm. istuttaa kaloja ja rapuja kompensoimaan kalojen ja rapujen heikentyvää lisääntymistä ja limoittumisen mm. verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua on tarkoituksenmukaista jatkaa turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. Suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan 11
Muistutukset ja mielipiteet huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Uusi turvetuotantoalue ojituksineen, teineen ja muine rakenteineen todennäköisesti aiheuttaa ympäristömuutoksia ja muita haittoja suunniteltua tuotantopinta-alaa laajemmalla alueella. Hankkeen johdosta tuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kalataloudellinen käyttökelpoisuus tulisi heikentymään lisääntyvän kuormituksen vuoksi. 3) Petäjäveden kunnan ympäristölautakunta Toiminnassa on säilytettävä riittävä suojavyöhyke luoteessa sijaitsevaan mahdollisesti luonnontilaiseen lähteeseen. Tuotantoalueen osuus Sulkupuron valuma-alueesta tuotantoalueen alapuolella on huomattava, joten tuotannolla voi olla vaikutusta Sulkupuroon. Lupamääräys 2 liettymishaitan poistamisesta on siten hyvä säilyttää myös uudessa luvassa. Alapuolisista vesistöistä Suolijoen tila on hyvä. Sen ja Pirttijoen kalastuksellinen merkitys on suuri. Pirttijoen valuma-alueella ei ole muuta turvetuotantoa. Hakija tulee velvoittaa jatkamaan kalataloudellista tarkkailua ja suorittamaan vuosittaista vesistötarkkailua. Tuotannosta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa lähiasutukselle, joten luvassa tulee antaa tarvittavat määräykset mm. pöly- ja meluhaitan ehkäisemisestä ja naapurin talousvesikaivon tarkkailusta. Hakijalta tulee vaatia ympärivuotista kuivatusvesien käsittelyä, jotta parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset täyttyvät. Vuosittaisessa tarkkailuraportissa tulee arvioida hyvän vesien tilan edellytyksiä huomioon ottaen koko turvetuotannon kokonaiskuormitus alapuolisissa vesistöissä ja mikäli turvetuotannon vaikutusten katsotaan uhkaavan vesistön hyvän tilan saavuttamista alapuolisissa vesistöissä, tulee vesistöä pilaavaa toimintaa rajoittaa velvoittamalla hakija ottamaan käyttöön kemikaalisaostus tai vastaava puhdistusmenetelmä, jolla kiintoaines- ja ravinnekuormitusta saadaan merkittävästi vähennettyä. 4) Petäjäveden kunta ei ole antanut lausuntoa. 12 Hakijan vastine 5) Liikennevirasto Alueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa laskuojia pitkin Sulkupuroon ja sitä pitkin Salmijärviin. Hakijan tulee varmistaa, ettei mahdollinen virtaaman kasvattaminen aiheuta padotusta ja siten haittaa ratapenkereen vakavuudelle. Hakijan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheutuva pöly tai hienoaines leviä radan päällysrakenteeseen. Kuljetuksissa on huolehdittava kuljetusten suojaamisesta ja teiden pölynsidonnasta. 1) Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat
13 Sulkupuron alueella veden laadun vaihtelu on normaalia. Sadekausina puron vedessä on keskimääräistä enemmän humusta turvemaiden suuresta määrästä johtuen. Esimerkiksi jaksolla 2005-2012 pisteellä Sulkupuro yläpuoli CODMn (mg O 2 /l) vaihteluväli oli 5-56 ja alapuoli vastaavasti 5-67. Sulkupuron veden laadussa on luontaista eroa ylä- ja alapuolen välillä. Hakemuksessa on arvioitu tuotantoalueen pitoisuusvaikutusta Salmipuroon. Vuoden 2003 sähkönjohtokyvyn tulokset ovat poikkeavat ja niihin saattaa liittyä kirjausvirhe. Hakija pyrkii selvittämään tulosten luotettavuuden. Lohkon 1 vesienkäsittelyn tehostaminen virtaamansäädöllä valunnan tasaamiseksi voidaan toteuttaa. Päästö- ja vesistötarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Luoteisosassa oleva lähde on rajattu tuotantoalueen ulkopuolelle luvan mukaisesti. 2) Keski-Suomen ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri-vastuualue Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Lausunnon antajan vaatimus 500 euron vuotuisen kalatalousmaksun maksamisesta ei ole perusteltua, koska alapuolisella Sulkupurolla ja Salmijärvillä ei ole mainittavaa kalataloudellista merkitystä. Alapuolisiin merkittävämpiin kalavesiin vaikutus on niin vähäinen, että maksu esitetyn suuruisena on ylimitoitettu. Hakija vaatii maksun poistamista tai ainakin sen puolittamista. 3) Petäjäveden kunta, ympäristölautakunta Luoteisosassa oleva lähde on rajattu tuotantoalueen ulkopuolelle, kuten luvassa on määrätty. Vaikutuksia lähteeseen ei arvioida aiheutuvan. Muilta osin hakijalla ei ole huomauttamista. 4) Liikennevirasto. MERKINTÄ Hakijan käsityksen mukaan toiminta ei vaikutu ratapenkan vakavuuteen eikä muutoinkaan junaliikenteeseen. Salmipuron vedenjohtavuus rataalueella voidaan tarvittaessa ajoittain tarkastaa. Turvekuljetuksissa kuormat peitetään pölyämisen estämiseksi, millä estetään haitalliset vaikutukset. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.9.2004 antaman lupapäätöksen nro 83/04/1 perusteena olleet asiakirjat.
14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto tarkistaa Umpilamminsuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.9.2004 antaman ympäristölupapäätöksen nro 83/04/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 34,6 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen kolmen laskuojan kautta Sulkupuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan 16.12.2010 päivätyn piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kolmen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueen luoteisosassa olevan lähteen läheisyydessä eristysoja tulee kaivaa korkeintaan yhden metrin syvyyteen, eikä sitä saa ulottaa kivennäismaahan. Mikäli kuivatusvesien johtamisesta Sulkupuroon aiheutuu liettymistä tai muita haitallisia vaikutusta purossa, luvan saajan on poistettava haitta viipymättä. Luvan saajan on lisäksi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta vastaava haitta ei aiheudu uudelleen. 3. Pintavalutuskenttien 1-2 puhdistustehon vuosikeskiarvona on oltava 1.1.2015 alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 %
Päästöt ilmaan ja melu Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 μg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 μg/l tai kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l, kyseisen parametrin puhdistusteho voidaan jättää pois puhdistustehon keskiarvoa laskettaessa. 4. Jos pintavalutuskenttien puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.12.2013 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 15
Varastointi ja jätteet 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. 16
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa liitteessä 8 esitetyn ja Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2008 2013 mukaisesti. Pirttijokeen tulee perustaa yksi alapuolinen vesistötarkkailupiste vähintään kolmen ensimmäisen tuotantovuoden ajaksi. Kalataloustarkkailu on tehtävä Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kaivotarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteessä 8 esitetyn mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivotarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja maanomistajalle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. 17
18 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.5.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä
RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston 8.9.2004 antamassa päätöksessä. Päätöksen mukaisia vesiensuojelurakenteita on rakennusvaiheessa tehostettu Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla lisäämällä kolmas pintavalutuskenttä tuotantoalueelle. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Päästöjen arvioidaan vähenevän kuivatusvesien puhdistusmenetelmien tason paranemisen myötä. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Keski-Suomen toimenpideohjelman mukaan olemassa olevien tuotantoalueiden vesiensuojelua tehostetaan, mikäli mahdollista, pintavalutuskentällä. Umpilamminsuon vesienkäsittely on järjestetty toimenpideohjelman suositusten mukaisesti. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on kolme ympärivuotista pintavalutuskenttää. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentille määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksilla varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla eikä toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. 19
20 Tarkkailut Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa toteutuvatko kentille asetetut puhdistustehovaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Tuotannosta aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi on määrätty 300 euron suuruinen kalatalousmaksu lupamääräyksen 14 mukaisesti. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5 ja 13. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 14 ja 16. 3) Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vesienkäsittelyä, pölyä ja melua sekä tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 11 ja 12. 4) Liikenneviraston pölyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 7, kuivatusvesien johtamista koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 2 ja 6. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. 21 Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Petäjäveden kunta Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liikennevirasto (sähköisesti) Asianosaisille listan LSSAVI/76/04.08/2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Petäjäveden kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Petäjävesi-lehdessä.