Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2013/2 Dnro ISAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2013 ASIA Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudellinen täydennyskunnostus, Liperi HAKIJAT Komperon kalaveden osakaskunta ja Taipaleen kalaveden osakaskunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Komperon kalaveden osakaskunta ja Taipaleen kalaveden osakaskunta ovat aluehallintovirastoon 20.6.2012 toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet lupaa Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudelliseen täydennyskunnostukseen Liperissä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Pohjois-Karjalan 3. vaiheen maakuntakaavan luonnoksessa, joka on ollut nähtävänä syksyllä 2012, Siikakosken alueella on merkintä ma/km, joka tarkoittaa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Taipaleenjoen alueella on voimassa ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020. Taipaleenjoen ympäristö on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), lisäksi joen lähialueet on merkitty kansallisesti tärkeäksi inventoiduksi linnustoalueeksi (luo/finiba). HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Siikakoski sijaitsee Viinijärvestä Oriveden Heposelälle laskevan Taipaleenjoen alajuoksulla ja se on joen ainoa varsinainen koskialue. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Taipaleenjoen alajuoksu on maaseutumaista ympäristöä. Siikakoskella on vanhaa teollista rakentamisperinnettä muun muassa alueella olleeseen mylly-, saha- ja tekstiiliteollisuuteen liittyen. SIIKAKOSKEN ALUEEN AIKAISEMPI KUNNOSTUSPÄÄTÖS Itä-Suomen vesioikeus on 31.8.1998 päätöksellään nro 40/98/3 myöntänyt Viinijärven ja Komperon kalastuskunnille yhteisesti luvan Taipaleenjoen Siikakosken luonnonuoman kalataloudelliseen kunnostamiseen. Kunnostukset on toteutettu vuonna 1999. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Kunnostuksen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistö- ja kalastotiedot Nyt haetun Siikakosken kalataloudellisen kunnostuksen tarkoitus on täydentää aikaisemmin tehtyjä koskikunnostuksia, jolloin muun muassa molemmat Siikakosken sivuuomat jätettiin kunnostusten ulkopuolelle. Myös kunnostusmenetelmien kehittyminen ja taimenen lisääntymisedellytyksiin liittyvän tiedon lisääntyminen puoltavat Siikakosken kunnostusten täydentämistä. Kunnostuksilla on tarkoitus parantaa taimenen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Kunnostusalueet sijaitsevat Siikakosken luonnonuomassa ja tehdaskanavassa. Työt tehdään kaivinkoneella, joka joenpohjaa kulkien muotoilee koskialueelle tuotavien seulanperäkivimateriaalin ja soran avulla taimenelle soveltuvia lisääntymis- ja poikasalueita. Kunnostussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet rajoittuvat uomiin ja uittoaikaisiin kivisuisteisiin. Kosken sivu-uomista ylempi, niin sanottu myllykanava, ja mylly lähialueineen on rajattu kunnostuksen ulkopuolelle. Myös tehdaskanavan alaosassa olevat sahan rauniot jäävät ennalleen. Taipaleenjoki on Viinijärven vesistöalueen (4.35) purku-uoma Oriveteen. Viinijärven vesistöalueen pinta-ala on 1 007,41 km 2 ja järvisyys 17,9 %. Siikakosken kokonaisputouskorkeus on runsaat kaksi metriä. Kosken luonnonuomassa virtaa noin puolet kokonaisvesimäärästä ja kahdessa kaivetussa sivu-uomassa (tehdasja myllykanava) kummassakin noin neljännes kokonaisvirtaamasta. Siikakosken kohdalla Taipaleenjoen ylivirtaamaksi (HQ) on ilmoitettu 29 m 3 /s, keskivirtaamaksi (MQ) 10 m 3 /s ja alivirtaamaksi (NQ) 3,2 m 3 /s. Vuosien 2007 2011 aikana otettujen vesinäytteiden perusteella Taipaleenjoen veden laatu Siikakosken kohdalla on humusvaikutteista ja lievästi rehevää. Happipitoisuus ja puskurikyky ovat hyvällä tasolla, veden happamuus on lähes neutraali. Taipaleenjoen veden laatu ei rajoita taimenen lisääntymistä tai poikastuotantoa Siikakoskessa. 2
Kunnostustoimenpiteet Siikakosken nykyiseen kalalajistoon kuuluvat vuonna 2000 tehdyn sähkökoekalastuksen perusteella taimen, kirjolohi, made, kivisimppu, kivennuoliainen, ahven, särki, salakka, seipi ja lahna. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta antaman lausunnon mukaan Taipaleenjoen ja Heposelän ekologinen tila on pintavesien tilaa koskevassa luokituksessa määritelty tyydyttäväksi vuosien 2000 2007 aineistojen ja kuormittavien paineiden perusteella. Luokittelupäätöksessä esitetään lisäksi selvitettäväksi muun muassa tyydyttävässä tilassa olevan Heposelän vaikutus Taipaleenjoen alaosan kalastoon. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 esitetään lisätoimenpiteitä erityisesti maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi, ja hyvä tila arvioidaan saavutettavan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Siikakosken täydennyskunnostuksen voidaan katsoa osaltaan edistävän vesienhoidon mukaisen hyvän ekologisen tilan saavuttamista Taipaleenjoessa. Kunnostustoimenpiteistä on laadittu suunnitelmakartat 1 4, joihin yksilöidyt toimenpiteet on merkitty. Kunnostettavat kohteet (kuvassa sinisellä) sijoittuvat pääuoman ja tehdaskanavan alueille. 3
Kunnostuksessa käytetään koskikalaston nykyisten lisääntymisalueiden laajentamiseen ja uusien muokkaamiseen luonnonsoraa (halkaisija 2 5 cm) yhteensä noin 50 m 3. Poikastuotantoalueiden muokkaamiseen tarvitaan seulanperäkiviä (halkaisija 10 25 cm) yhteensä noin 1 500 m 3. Merkittävimpiä kunnostustoimia ovat pääuomassa olevan suisteen osittainen avaaminen siihen tehtävillä virtausaukoilla, pääuoman ja tehdaskanavan poikastuotantoalueiden lisääminen ja parantaminen sekä kunnostusalueen yläosan hidasvirtaiseen alueeseen kertyneen lietteen ja siinä olevan vesikasvillisuuden poistaminen. Kunnostusalueen museaalisia rakenteita ei muuteta. Myllykanava ei kuulu kunnostuskohteisiin. Tehdaskanavan luoteisrannan vapaa-ajankiinteistön (426-402-18-6) kohdalla jätetään kanava toimenpiteiden ulkopuolelle noin 30 metrin matkalta. Kunnostusalueen alaosalla oleva kivisillan rauniot jätetään paikalleen. Museoalueen kohdalla tehdaskanavaan ei tehdä toimenpiteitä. Siikakosken yläosassa pääuoman länsipuolella oleviin kalankasvatukseen aikaisemmin käytettyihin uomiin ei tehdä toimenpiteitä. Hankealueen omistus ja rantakiinteistöjen suostumukset Siikakosken kunnostuskohteet sijoittuvat hakijoina olevien osakaskuntien vesialueille niin, että Taipaleen osakaskunnan (426-876-4-1) aluetta on uoman länsiosa ja Komperon osakaskunnan (426-402-876-2) aluetta uoman itäosa. Osakaskuntien välinen raja kulkee pääuoman keskellä. Hakemukseen on liitetty 10 rantakiinteistön omistajien suostumukset kunnostussuunnitelman mukaisten töiden toteutukseen. Hankkeen vaikutusten arviointi ja tarkkailu Kunnostuksen täydentämisellä ei ole vaikutuksia Siikakosken ylä- tai alapuolisen vesistön vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Kunnostuksissa ei muuteta virtaamien jakaantumista kosken pää- ja sivu-uomien kesken. Hankkeella ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia veden laatuun, vaan ne jäävät pääosin lyhytaikaiseksi. Myös kunnostuskohteiden alueella olevien savi- ja hiesumaiden paljastumisen aiheuttamat samentumiset ovat väliaikaisia. Kunnostuksissa ei muuteta rantaviivaa. Puuston ja muun rantakasvillisuuden säilyttäminen on kunnostustavoitteiden mukaista. Siikakosken alueella ei tehdyn ympäristöselvityksen mukaan kasva uhanalaisia kasvilajeja. Kunnostusalueiden pohjan fyysisen monimuotoisuuden lisääntyminen lisännee myös kasvi- ja eläinlajien määrää. Hankeen vesistövaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi Siikakosken ylä- ja alapuolelta otettavilla vesinäytteillä ennen töiden aloittamista, niiden aikana ja vähintään kaksi viikkoa töiden päättymisen jälkeen. Näytteistä analysoidaan ph, väri, sameus, kiintoaine ja rauta. Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan vähintään viikkoa aikaisemmin Pohjois- Karjalan ELY-keskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joille myös tarkkailun tulokset raportoidaan. 4
5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Lausunnot Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Liperin kunnalta ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi lausunto on pyydetty Pohjois-Karjalan museolta, joka on siirtänyt lausunnon antamisen Museovirastolle, joka vastaa rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevista asioista Pohjois-Karjalassa. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Liperin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 8.10.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. 1) Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Siikakosken täydennyskunnostukselle voidaan myöntää lupa, kun töiden toteutuksessa otetaan huomion museoviraston mahdollisesti asettamat rajoitteet ja kiinnitetään riittävästi huomioita ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotaviin seikkoihin. Vuonna 1999 toteutetun Siikakosken kunnostuksen kunnostussuunnitelmassa on arvioitu, että Taipaleenjoen virtaamasta noin puolet purkautuu Siikakosken luonnonuomaan ja loput jakaantuu tasan tehdaskanavan ja myllykanavan kesken. ELY-keskuksen näkemys on, että uoman täyttäminen tehdaskanavassa voi vaikuttaa jossakin määrin vedenjohtokykyä heikentävästi, mikäli uomaa täytetään voimakkaasti. Tämä aiheuttaisi vastaavasti virtaaman kasvua Siikakosken pääuomassa ja myllykanavassa. Johtuen uoman leveydestä Siikakosken niskalla tällä ei kuitenkaan liene havaittavaa vaikutusta Siikakosken yläpuolisen Taipaleenjoen vedenkorkeuksiin. Virtaamavaikutusten minimoimiseksi kunnostustoimet olisi kuitenkin hyvä aloittaa tehdaskanavassa vasta noin 45 metriä Komperon maantiesillasta alavirtaan päin olevan (suunnitelmakartan mukaan) uoman kaventuman jälkeen. Täydennyskunnostussuunnitelman mukaan taimenen lisääntymiselle sopivaa koskialuetta rakennetaan uittosuisteista otettavalla ja muualta tuodulla kiviaineksella. Muualta tuotu kiviaines on tarkoitus siirtää kunnostuskohteeseen kaivinkoneella. Vuonna 1999 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen toteuttamassa kunnostuksessa osa suunnitelluista toimenpiteistä jäi täysimääräisesti toteuttamatta johtuen Siikakosken luonnonuoman pohjan kivikerroksen ohuudesta ja sen alla olevasta kaivinkonetta upottavasta savikerroksesta. Uomassa olevan pohjakivikon uudelleen muotoilussa piti tuolloin varoa savikerroksen paljastumista ja kaivinkoneen uppoamisriskin vuoksi osalla kunnostettavaksi suunnitellulla alueella kaivinkoneella työskentely piti keskeyttää. Savikerroksen paljastumisesta kunnostustöitä tehtäessä voi olla seurauksena paljastuneen savikerroksen eroosiota virtauksen vaikutuksesta ja tämän aiheuttamaa pitkäaikaista veden samentumista. Tästä johtuen Siikakosken luonnonuoman kunnostustyöt tulee toteuttaa siten, että uomassa olevan kivikerroksen alapuolinen savikerros ei jää kunnostustöiden seurauksena paljaaksi.
Hakijoiden selitys Siikakosken niskalta poistettava liete tulee sijoittaa siten, että se ei pääse valumaan takaisin vesistöön eikä siitä muutenkaan aiheudu haittaa tai vahinkoa sijoituspaikalla tai sen ympäristössä. Kunnostustöiden vesistövaikutusten tarkkailun osalta ELY-keskus esittää, että kunnostuskohteen alapuoliset vesinäytteet otetaan jo olemassa olevilta näyteasemilta Taipaleenjoki 159 (I=365771, P=6948003) ja Taipaleenjoki 52 (I=367882, P=6946310). Vesinäytteistä tulee analysoida hakemuksen liitteenä olevassa tarkkailusuunnitelmassa esitettyjen parametrien (ph, väri, sameus, kiintoaine ja Fe) lisäksi myös kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja kokonaistyppi. 2) Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on lausunut, ettei luvan myöntämiselle ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Siikakosken kunnostaminen palvelee suoraan Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmaan kirjattuja tavoitteita Taipaleenjoen kalaston elinympäristön kohentamisesta ja on näin ollen varsin tarpeellinen toimenpide. Vuoksen alueen uhanalisten taimenkantojen elvyttämisen kannalta hanketta voidaan pitää hyvin perusteltuna. 3) Museovirasto on todennut, että Taipaleenjoen Siikakoski on merkittävä varhaisen teollisuuden ympäristö alkaen 1700-luvun vesimyllyistä 1800- ja 1900-lukujen laajamittaiseen saha- ja tekstiiliteollisuuteen. Siikakosken alue on maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Kulttuurimaiseman ja mahdollisten muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamien kiinteiden muinaisjäännösten suojelun turvaamiseksi kunnostusten yhteydessä tulee töihin liittää toimenpidealueen kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys. Siihen tulee sisältyä maastoinventointi, jossa kartoitetaan säilyneet rakenteet. Vasta tämän selvityksen perusteella on mahdollista arvioida kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia alueen historiallisiin muistoihin. 4) Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei näe estettä Siikakosken kalataloudelliselle kunnostamiselle. Taipaleenjoen ja Siikakosken kunnostaminen on yksi Viinijärven ja Heposelän valuma-alueelle tarvittavien vesienhoitotoimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista varten perustetun Viinijärven Heposelän vesienhoitoryhmän tavoitteista. Kunnostukset tulee kuitenkin ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle, esimerkiksi alueella mahdollisesti pesiville linnuille. Hakijat ovat todenneet, että kunnostuksella on tarkoitus parantaa taimenen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä Siikakosken luonnonuomassa ja tehdaskanavassa. Kunnostussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet rajoittuvat uomiin ja uiton aikaisiin kivisuisteisiin. Kosken kahdesta sivu-uomasta ylempi (ns. myllykanava) ja mylly lähialueineen on rajattu kunnostuksen ulkopuolelle. Siikakoskea on aikaisemmin kunnostettu Itä-Suomen vesioikeuden 31.8.1998 antaman luvan mukaisesti vuonna 1999. Alkuperäisessä suunnitelmassa mukana olleita tärkeitä poikastuotanto- ja lisääntymisalueita jätettiin asianomaisen rannanomistajan vastustuk- 6
sen vuoksi toimenpiteiden ulkopuolelle, minkä seurauksen kunnostukselle asetettuja tavoitteita ei ole kyetty kokonaisuudessaan saavuttamaan. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 Taipaleenjoen ongelmiksi ja riskeiksi on todettu kalaston heikentyneet olot. Taipaleenjoella vesistön tilan parantamistavoitteiksi on määritelty veden laadun parantaminen, kuormituksen vähentäminen sekä kalaston elinympäristön kohentaminen. Museovirasto Taipaleenjoen avoimen maisematilan reunassa oleva Siikakosken varhaisen teollisuuden miljöö on pieni kulttuuriympäristö, jonka muodostavat talomuseo, mylly ja kivisilta. Siikakosken rannoilla on toiminut useita myllyjä 1760-luvulta alkaen. Alueella oli tehdasrakennuksen lisäksi monia asuinrakennuksia ja työväentalo, mutta ne eivät ole säilyneet. Tehtaistakaan ei ole jäljellä kuin rauniot. Vanhoista rakennuksista on säilynyt parhaiten uuden sillan alapuolinen ruismylly, joka edelleen on hyväkuntoinen ja toimintakunnossa. Alueella sijaitsee myös Komperon kotiseutumuseo sekä vanhalla Varkauden tiellä Siikakosken kolmikaarinen kivisilta, joka on rakennettu vuonna 1870. Pohjois-Karjalan museo on 13.5.1997 antanut lausunnon Siikakosken kunnostamisesta, jossa todetaan, että kunnostustyöt eivät ulotu myllykanavaan eikä vanhan kivisillan rakenteisiin kosketa, joten Pohjois-Karjalan museolla ei ole huomautettavaa kunnostussuunnitelmaan. Tältä osin uusi täydennyskunnostus ei poikkea alkuperäisestä suunnitelmasta: sekä vanha silta että myllykanava myllyalueineen on rajattu toimenpiteiden ulkopuolelle. Lisänä alkuperäiseen suunnitelmaan on tehdaskanavan pohjan kiveäminen, mutta kanavan alaosassa olevia sarkatehtaan raunioita ei vahingoiteta, vaan tällä kohdin uomaan ainoastaan siirretään rannoilta joitakin suurehkoja kiviä kalojen kulun varmistamiseksi. Pohjois-Karjalan museon aiempaan lausuntoon vedoten ei hakijoiden mielestä ole aihetta uuteen kulttuurihistorialliseen tai arkeologiseen lisäselvitykseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakijat näkevät Taipaleenjoen Siikakosken täydennyskunnostuksen olevan edellytyksenä taimenen luontaiselle lisääntymiselle ja kalojen elinympäristön kohentamiselle. Kunnostuksissa ei ole tarkoitus suorittaa pohjan kaivuuta, vaan nykyiselle pohjalle levitetään lähinnä seulanperäkivistä koostuva uusi kivikerros. Kaivinkoneen liikkeet uomassa tullaan rajaamaan minimiin ja työssä tullaan käyttämään kauhaltaan tavanomaista ulottuvampaa kaivinkonetta. 7
8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Komperon kalaveden osakaskunnalle ja Taipaleen kalaveden osakaskunnalle yhteisesti luvan Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudelliseen täydennyskunnostamiseen Liperin kunnassa. Luvan saajien on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Kunnostussuunnitelma 1. Kunnostus on toteutettava 7.6.2012 päivättyyn hakemukseen liitetyn kunnostussuunnitelman kunnostuskarttojen 1 4 ja suunnitemassa esitetyn työtapaselosteen mukaisesti. 2. Kunnostukset on tehtävä niin, ettei koskialueiden purkautumiskyky, virtaamien jakautuminen pää- ja sivu-uomien kesken eivätkä vesistön vedenkorkeudet muutu haitallisesti. Rakentamistyöt 3. Ennen töiden aloittamista luvan saajien on sovittava toisten omistamien alueiden työnaikaisesta käyttöoikeudesta ja koneiden kuljetusreiteistä. Työnaikaiset vahingot on korvattava viipymättä. Jos työnaikaisten vahinkojen, joista luvan saajat ovat vesilain nojalla vastuussa, korvaamisesta ei päästä sovintoon, voidaan asia saattaa hakemuksella Itä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 4. Kunnostuksessa alueen ympäristö-, kulttuuri- ja historialliset arvot huomioon ottavaan töiden toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kunnostusten aikana työmaalla on oltava kalataloudellisiin kunnostuksiin perehtynyt asiantuntija työnjohtajana. 5. Mikäli töiden yhteydessä löydetään uusia muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, on työt keskeytettävä ja niiden jatkamisesta kyseisellä kohteella on sovittava Museoviraston kanssa. 6. Työt on tehtävä siten, että vesistön käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Kunnostukseen käytettävän soran ja kiviaineksen on oltava puhdasta. Alueilla, joilla on hienojakoista savi- tai silttipitoista pohjamaata, kiveämisen työmenetelmät on valittava niin, että vältetään vesistön samentuminen. Siikakosken niskalta poistettava liete on sijoitettava siten, että se ei pääse valumaan takaisin vesistöön eikä siitä muutenkaan aiheudu haittaa tai vahinkoa sijoituspaikalla tai sen ympäristössä. 7. Kunnostustöiden jäljet ympäristössä on siistittävä ja alueet on saatettava asianmukaiseen kuntoon.
9 Tarkkailu ja seuranta 8. Työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun on seurattava tarkkailupisteissä Siikakosken yläpuoli, Taipaleenjoki 159 ja Taipaleenjoki 52 ennen töiden aloittamista, kerran töiden ollessa käynnissä ja noin viikko töiden päättymisen jälkeen. Näytteistä on määritettävä vähintään ph, väri, sameus, kiintoaine, rauta, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Tarkkailutulosten raportointi on tehtävä hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Toteutusaika 9. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa katsotaan rauenneeksi. Ilmoitukset 10. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, Museovirastolle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Töiden toteutusaikataulu on ilmoitettava työkohteiden ranta-alueiden omistajille. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Itä-Suomen aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Ratkaisun perustelut Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu sellainen edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä edunmenetysten poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. Hankkeen tarkoituksena on parantaa taimenen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä Taipaleenjoen Siikakosken alueella täydentämällä vuonna 1999 toteutettua kalataloudellista kunnostusta. Vesistössä tehtävät toimenpiteet eivät tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Alueen museaalisten arvojen säilyttäminen on otettu huomioon työkohteiden rajaamisessa ja lupamääräyksissä. Maaalueella työskentelystä ja muun muassa koneiden kuljetusreiteistä on sovittava ennen töiden aloittamista maanomistajien kanssa. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Siikakosken täydennyskunnostuksen toteuttaminen edistää osaltaan vesienhoidon tavoitteiden mukaisen hyvän ekologisen tilan saavuttamista Taipaleenjoessa.
10 Lupamääräysten perustelut Virtavesikunnostukseen liittyvät määräykset muun muassa työn huolellisesta suorittamisesta, yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta ja tarkkailusta. Määräyksissä on korostettu alueen ominaisuuksien huomioon ottamista työmenetelmissä. Kunnostussuunnitelman mukaisen työn käytännön toteutus edellyttää kalatalouskunnostuksiin perehtyneen asiantuntijan käyttöä työnjohdossa. Lausuntoihin vastaaminen Sovelletut säännökset Viranomaisten lausunnoissa esitetyt kannanotot on otettu lupamääräyksissä pääosin huomioon. Museoviraston vaatimus hankealueen kulttuurihistoriallisesta ja arkeologisesta maastoinventoinnista hylätään. Hakemussuunnitelman mukaiset työkohteet eivät vaurioita tiedossa olevia muinaismuistoja. Lisäksi lupamääräyksessä 5 on määrätty toimenpiteistä siinä tapauksessa, että kunnostustöiden yhteydessä löydetään muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Vesilain (587/2011) 2 luvun 7, 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta, 5, 6 :n 2 momentti, 10, 11 ja 18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä perittävä käsittelymaksu on 1 781 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain 3 luvun mukaisen hankkeen hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 740 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi.
11 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Liperin kunta Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Museovirasto Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Liperin kunnan virallisella ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Antti Ylitalo Kari Varonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antti Ylitalo ja Kari Varonen. Asian on esitellyt Antti Ylitalo.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.3.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.