Tekniikan ja liikenteen ala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma MAALARI Johtokunnan hyväksymä 5.4.2011 Salpauksen ammattiosaamisentoimikunta 14.2.2011 Voimassa alkaen 1.8.2010
SISÄLLYSLUETTELO 1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Pintakäsittelyalan ammattialan kuvaus ja arvoperusta... 1 1.2 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet... 3 1.3 Pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen... 7 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 11 1.5 Jatko-opintokelpoisuus... 14 2 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO... 15 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö... 15 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa... 15 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa... 15 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 15 3 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA... 16 4 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 19 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari... 19 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus (30 ov)... 19 4.1.2 Uudisrakennusmaalaus (20 ov)... 24 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 29 4.2.1 Pientalojen ulkomaalaus (10 ov)... 29 4.2.2 Kiviainesjulkisivujen pinnoitus (20 ov)... 33 4.2.3 Massapäällystystyöt (10 ov)... 36 4.2.4 Lattianpäällysteiden uusiminen (10 ov)... 38 4.2.5 Märkätilojen laatoitus (10 ov)... 42 4.2.6 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisista pakollisista tutkinnon osista... 47 4.2.7 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista... 47 4.2.7.1 Ulkoverhous ja kattotyöt (10 ov)... 48 4.2.8 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta... 55 4.2.9 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta... 56 4.2.10 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista... 57 4.2.11 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa... 57 4.2.11.1 Tuotteiden pintakäsittely (10 ov)... 58 4.2.12 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 61 4.2.12.1 Yrittäjyys (10 ov)... 62 4.2.12.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2 ov)... 65 4.2.12.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat... 67 4.2.12.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot)... 67 4.2.12.5 Lukio-opinnot... 67 4.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat)... 69 4.3.1 Yritystoiminta (10 ov)... 69 4.3.2 Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista)... 72 4.3.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa.... 73 4.4 Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa... 73 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 74 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 74 5.1.1 Äidinkieli, suomi (4 ov)... 74
5.1.1.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 76 5.1.1.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 77 5.1.1.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 78 5.1.1.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 80 5.1.1.5 Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla (4 ov)... 81 5.1.1.5.1 Oma äidinkieli ja sen käyttö (1 ov)... 83 5.1.1.5.2 Kielitieto ja oikeakielisyys (1 ov)... 84 5.1.1.5.3 Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta (1 ov)... 86 5.1.1.5.4 Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (1 ov)... 88 5.1.1.6 Suomi toisena kielenä (4 ov)... 89 5.1.1.6.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 91 5.1.1.6.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 93 5.1.1.6.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 94 5.1.1.6.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 95 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 ov)... 96 5.1.3 Englanti (2 ov)... 98 5.1.3.1 Englanti 1 (1 ov)... 99 5.1.3.2 Englanti 2 (1 ov)... 101 5.1.4 Matematiikka (3 ov)... 103 5.1.4.1 Matematiikka 1 (1 ov)... 104 5.1.4.2 Matematiikka 2 (1 ov)... 106 5.1.4.3 Matematiikka 3 (1 ov)... 108 5.1.5 Fysiikka ja kemia (2 ov)... 109 5.1.5.1 Fysiikka (1 ov)... 111 5.1.5.2 Kemia (1 ov)... 113 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov)... 115 5.1.7 Liikunta (1 ov)... 117 5.1.8 Terveystieto (1 ov)... 119 5.1.9 Taide ja kulttuuri (1 ov)... 122 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 123 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 123 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 124 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 124 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 124 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus... 124 8.3 Ammatillinen erityisopetus... 124 8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 124 8.5 Oppisopimuskoulutus... 124 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 124 8.7 Opiskelijahuolto... 125 8.8 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa.. 125 9 LIITTEET... 126
1 1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Pintakäsittelyalan ammattialan kuvaus ja arvoperusta Pintakäsittelyala on laaja ammattiala, jonka tietoja ja taitoja tarvitaan lähes kaikessa valmistuksessa ja korjaustoiminnassa. Pintakäsittelyllä parannetaan rakennetun ympäristön ja tuotteiden ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä lisätään käyttöikää. Hyvällä pintakäsittelyllä luodaan viihtyisä ympäristö ja tuotteita, jotka ovat hyvännäköisiä, kestäviä ja miellyttäviä käyttää. Tuotteiden ulkonäöstä on tullut entistä tärkeämpi valintakriteeri. Pintakäsittelyalan jatkuvasti kehittyvät materiaalit ja menetelmät antavat lähes rajoittamattomia mahdollisuuksia parantaa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä sekä rakennusten ja tuotteiden kilpailukykyä. Pintakäsittelyalaan kuuluvat maalaus, kemialliset ja sähkökemialliset pintakäsittelyt ja pinnoitukset erilaisilla pinnoitteilla. Rakennuksia, rakennusosia ja lähes kaikenlaisia tuotteita maalataan. Kemiallisia ja sähkökemiallisia pintakäsittelymenetelmiä käytetään, kun tuotteet pinnoitetaan metallisilla pinnoitteilla. Maalauksen lisäksi rakennuspintoja tapetoidaan ja laatoitetaan. Lattioita pinnoitetaan maalipinnoitteilla, matoilla ja parketeilla. Metalliteollisuudessa teräsrakenteita korroosionestomaalataan ja sen lisäksi säiliöitä, altaita ja putkia pinnoitetaan keraamisilla laatoilla, kumilla ja muovilla. Rakennusalalla pintakäsittelyalan koulutuksen saaneita tarvitaan maalaus-, tapetointi-, laatoitus- ja lattianpäällystystöissä. Metalliteollisuudessa tarvitaan ruiskumaalareita, jauhemaalareita, korroosionestomaalareita, kumi-, muovi- ja laattapinnoittajia sekä metalliruiskuttajia, sinkitsijöitä ja muita pintakäsittelijöitä. Puuteollisuudessa tuotteita maalataan, lakataan ja petsataan. Uudis- ja korjausrakentaminen työllistää lähes 10 000 pintakäsittelyalan työntekijää. Metalli-, puu- ja muu tuoteteollisuus sekä rakenteiden korroosionesto puolestaan työllistävät noin 7 000 työntekijää. Pintakäsittelyalan kehittämisellä on vaikutuksia ihmisten elämän laadun jatkuvalle kehittämiselle ja kestävälle kehitykselle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Pintakäsittelyllä voidaan vaikuttaa luonnonvarojen säästöön, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön sekä kestävän kehityksen mukaisiin ja tuotteen elinkaaren huomioiviin materiaalivalintoihin. Päämääränä on ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen ja jätteiden tarkoituksenmukainen käsittely.
Pintakäsittelyalan keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat rakennusten ja tuotteiden kestävyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimintavarmuus sekä ulkonäön ja miellyttävyyden parantaminen. Rakennusten ja kalusteiden entistämiseen liittyvissä pintakäsittelytöissä arvoiksi ja toimintaperiaatteiksi tulee lisäksi tyylinmukaisuus ja harmonisuus sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan perinteen vaaliminen. Pintakäsittelyalan tuotanto-, korjaus- ja liiketoiminnan keskeisinä periaatteina ovat hyvä laatu, ammattitaidon arvostus, toiminnan kannattavuus, asiakaslähtöisyys ja yrittäjyys. Menestyksellinen ja vastuullinen alan yritystoiminta perustuu ammattitaidon arvostamiseen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen sekä säädösten, sopimusten ja terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen. Työnantajalla ja työyhteisöllä on vastuu henkilöstön hyvinvoinnista sekä työympäristön ja ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä. Pintakäsittelyalan ammattilainen on hyväkuntoinen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, luotettava, yhteistyökykyinen ja joustava. Hän on täsmällinen ja työskentelee huolellisesti kiireessäkin. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä sekä tuntee vastuunsa työn laadusta, asiakkaiden tarpeista ja sopimusten noudattamisesta. Hän huolehtii työsuojelusta, työturvallisuudesta ja ympäristön suojelusta sekä ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Koulutuskeskus Salpauksen pintakäsittelyalan koulutuksen suunnittelua ohjaa alan kehittyminen ja uudistuva työelämä, jotka edellyttävät tulevaisuuden työntekijältä laajaalaista osaamista ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Opetuksessa korostetaan yksilöllisyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Vuorovaikutustaidot, verkostoituminen ja kansainvälisyys sekä ihmisen hyvinvointiin panostaminen ovat tekijöitä, joiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän uudistuvassa työelämässä. Lisäksi opiskeluvaiheessa annetaan nuorille valmiuksia elinkaariajatteluun. Avoimuus, toisen ihmisen kunnioittaminen, luottamus ja vastuullisuus ovat opetuksen ja oppimisen lähtökohtina. Pintakäsittelyalan opetuksessa arvot näkyvät asiakastöiden korkeana laatuna, toimivuutena, tarkoituksenmukaisuutena ja asiakastyytyväisyytenä. Tärkeitä arvoja ovat myös työturvallisuus, ympäristöystävällisyys ja ekologisen rakennuskulttuurin kehittäminen.
1.2 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet erilaisiin pintakäsittelytehtäviin ja työllistymisen edellyttämä erikoisosaaminen jollakin tutkinnon osa-alueella. Pintakäsittelytöiden työvälineiden, työmenetelmien ja - prosessien hallinnan lisäksi hänellä on matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan pohjautuvat tiedot pintakäsittelymateriaaleista ja pinnoitettavista materiaaleista, pintakäsittelyprosesseista ja pintakäsittelyn onnistumisen edellyttämistä olosuhteista (lämpötila, kosteus, pinnan ja ympäristön puhtaus). Hän tietää, mitä vaaditaan pintakäsiteltävältä pinnalta, millaisissa olosuhteissa pintakäsittely voidaan suorittaa ja millaisia lämmitys-, ilmanvaihto- ja suojaustoimenpiteitä tarvitaan. Hänellä on sähkötekniikkaan, mekaniikkaan ja paineilmatekniikkaan liittyvää osaamista niin, että hän osaa käyttää pintakäsittelytöihin liittyviä koneita ja laitteita turvallisesti sekä tehdä niiden käyttöhuoltoon liittyvät työt. Hän osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hänellä on valmius osallistua työtehtäviin, joissa edellytetään työturvallisuuskortin ja tulityökortin mukaista ammattitaitoa, ja hänellä on vähintään SPR:n hätäensiapukoulutusta vastaavat valmiudet toimia oikein tapaturmatilanteissa. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän osaa tehdä työtään itsenäisesti, suunnitella työtään ja arvioida työnsä onnistumista. Pitkäaikaista harjaantumista vaativissa työkohteissa hän suoriutuu työstään ammattitaitoisen henkilön työparina. Hän toimii työyhteisössä joustavasti ja rakentavasti ammattitaitoaan ja työnsä tuloksellisuutta kehittäen. Hänellä on myös projektiosaamista ja hän osaa toimia aktiivisena jäsenenä työryhmissä ja tiimeissä. Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä ja raportoinnissa, ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa. Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Seuraavat avaintaitojen tavoitteet on määritelty kohdan 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen mukaisesti, niitä täydentäen ja täsmentäen niin, että ne kohdistuvat pintakäsittelyalan työpaikoilla vaadittavaan ammattitaitoon. Ne sisältyvät
pintakäsittelyalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin kohdassa 4. Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään. Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamansa palautteen toiminnassaan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti. Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Hän työskentelee hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti ja työtään arvostaen. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttöturvallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Aina tarvittaessa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja turvalaitteita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta. Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hän tuntee niiden työturvallisuusmääräykset ja varmistaa niiden tarkastusmerkinnät aina ennen käyttöä. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla.
Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin, että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida materiaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen. Tutkinnon suorittanut työskentelee siitä lähtökohdasta, että työ tehdään kerralla valmiiksi. Hän käyttää materiaaleja säästeliäästi ja hän työskentelee niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käsittelee jätteet tarkoituksenmukaisesti, tunnistaa ongelmajätteet ja toimii niiden kanssa säädösten edellyttämällä tavalla. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja sekä ympäristön kannalta sopivia ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä raaka-aineita. Hän osaa tehdä energiaa säästäviä valintoja, ottaa huomioon energiakulutuksen valaistus-, lämmitys- ja ilmastointilaitteiden käytössä eikä tarpeettomasti käytä koneita ja laitteita. Tutkinnon suorittanut työskentelee laatuvaatimusten lisäksi tietoisena esteettisten tekijöiden merkityksestä pintakäsittelytyön lopputuloksessa. Hän osaa värien käytön, niiden yhteensopivuuden ja tilan ja valaistuksen merkityksen. Hän tuntee kulttuurien monimuotoisuutta ja yleisten mieltymysten kehityssuuntauksia. Hän ylläpitää ja mahdollisuuksiensa mukaan edistää työympäristönsä viihtyisyyttä. Tutkinnon suorittanut viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän osaa käyttää informaatioteknologiaa tiedonhankintaan ja kommunikointiin työyhteisössä. Tutkinnon suorittaja osaa peruslaskutoimitukset, käyttää suhdelukuja ja laskea pintaaloja sekä muita työssä vaadittavia laskutehtäviä, kuten esimerkiksi työkustannuksia urakkahinnoittelun perusteella. Hän pystyy lukemaan työtehtävissä esille tulevia matemaattisia lausekkeita, kuvaajia ja tilastoja. Tutkinnon suorittanut osaa pintakäsiteltäviin materiaaleihin, pinnoitteisiin ja muihin pintakäsittelyaineisiin liittyvät kemialliset perusteet. Hän ymmärtää pintakäsittelytapahtumiin, -prosesseihin ja ympäristöolosuhteisiin liittyvien tapahtumien fysikaaliset perusteet. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää työtehtävissä ja työelämän yleisissä toiminnoissa käytössä olevaa teknologiaa ja hyödyntää monipuolisesti informaatiotekniikkaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaan tiedon hankinnassa ja tuottamisessa sekä vastaanottaa, tallentaa ja siirtää tietoa.
Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, maalari Tutkintonimikkeellä maalari tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä korjaus- ja uudisrakennusmaalaustöitä. Hän osaa myös tapetoinnin ja ruiskumaalauksen perusteet. Rakennusten sisäpuolisten pintojen maalauksen ja tapetoinnin lisäksi hän voi olla erikoisosaamisena julkisivujen pintakäsittelyt tai monipuolisten pientalokokonaisuuksien maalaustyöt. Lisäksi hän osaa maalata eri materiaaleista olevia rakennusosia ja kalusteita. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, lattianpäällystäjä Tutkintonimikkeellä lattianpäällystäjä tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä lattiapäällysteen pohjustustyöt monipuolisesti ja matto- ja laminaattipintojen asennukset. Erikoisosaamisalueina hänellä voi olla lattia- ja seinälaatoitukset, parkettiasennukset tai betonilattioiden pinnoitukset. Koulutuskeskus Salpauksessa ei ole tarjolla rakennusten pintakäsittelyn, lattianpäällystäjän, koulutusohjelmaa/osaamisalaa. Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, pintakäsittelijä Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä teollisen pintakäsittelyn tuotantolaitoksissa. Hän voi olla erikoistunut metallituotteiden ruiskumaalaukseen tai sähkökemiallisiin ja kemiallisiin pintakäsittelyihin ja kuumasinkitykseen. Metallituotemaalauksesta hän osaa joko korroosionestomaalauksen tai erittäin hyvää pinnanlaatua vaativien kohteiden kuten autojen ruiskumaalauksen. Lisäksi hän osaa erilaisten pintakäsittelylinjojen hoitoon kuuluvat tehtävät. Koulutuskeskus Salpauksessa metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelman voi opiskella aikuiskoulutuksena. Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, pintakäsittelijä Tutkinnon suorittanut osaa maalata, petsata ja lakata erilaisia puuteollisuuden tuotteita, kuten rakennusosia ja huonekaluja. Hän osaa sivellinmaalauksen ja ruiskumaalauksen ja osaa hoitaa pintakäsittelylinjaa. Hän voi olla erikoistunut myös rakennusosien ja huonekalujen pintakäsittelyyn sekä koristepintakäsittelyyn.
Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Koulutuskeskus Salpauksen pintakäsittelyalan koulutuksen tavoitteena on olla valtakunnallisesti vetovoimainen kouluttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Tavoite tarkoittaa sitä, että pintakäsittelyalalta valmistuu aktiivisia ja tiedonhaluisia nuoria päijäthämäläisen ja kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin. Valmistuneet opiskelijat ovat hyviä, tasapainoisia ja kansainvälisiä ihmisiä, joilla on ammattialan edellyttämät perustiedot ja - taidot sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen. 1.3 Pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen Pintakäsittelyalan perustutkinnon osat muodostavat periaatteessa yhtenäisen tutkinnonosakentän, josta tutkinto voidaan muodostaa hyvin monella tavalla. Lähtökohdaksi on kuitenkin aina valittava yksi em. kolmesta koulutusohjelmasta tai osaamisalasta ja näiden mukaan määräytyvä/määräytyvät pakollinen/pakolliset osat. Näiden valintojen jälkeen mitkä tahansa jäljelle jääneistä tutkinnon osista (yli 40 vaihtoehtoa) voidaan vapaasti liittää osaksi tutkintoa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin eräät pienehköt osat (Rakennusmaalauksen perustyöt, Pinnoitus, Ruiskumaalaus ja Puutuotemaalauksen perustyöt), joiden keskeisimmät osaamisvaatimukset ovat mukana jotakin suurempaa kokonaisuutta. PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista 24 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Pakolliset tutkinnon osat, 50 ov 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus, 30 ov 4.1.2 Uudisrakennusmaalaus, 20 ov
4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, valittava 40 ov (4.5 4.6) 4.5.1 Pientalojen ulkomaalaus, 10 ov 4.5.2 Kiviainesjulkisivujen pinnoitus, 20 ov 4.5.3 Massapäällystystyöt, 10 ov 4.5.4 Lattianpäällysteiden uusiminen, 10 ov 4.5.5 Märkätilojen laatoitus, 10 ov 4.5.6 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisista pakollisista osista (tutkinnon perusteet 4.1 4.4) 4.5.7 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 4.5.8 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.5.9 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 4.5.10 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 4.5.11 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, Tuotteiden pintakäsittely, 10 ov 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon voidaan sisällyttää myös muita valinnaisia tutkinnon osia 0 10 ov: 4.6.1 Yrittäjyys 10 ov 4.6.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 4.6.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 5-10 ov 4.6.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov 4.6.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 4.7 Ammatillisista osaamisista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.7.1 Yritystoiminta, 10 ov 4.7.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.7.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.8 Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa RAKENNUSPINTAKÄSITTELYN OSAAMISALA, MAALARI NÄYTTÖTUTKINNOSSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus 4.1.2 Uudisrakennusmaalaus Lisäksi on valittava neljä muuta ammatillista tutkinnon osaa (tutkinnon perusteissa mainittu jen ohjeiden mukaisesti).
4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.5.1 Pientalojen ulkomaalaus 4.5.2 Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus 4.5.3 Elementtisaumaus 4.5.4 Kiviainesjulkisivujen pinnoitus 4.5.5 Rakennuspintojen ruiskumaalaus 4.5.6 Betonipintojen etuoikaisut 4.5.7 Ruiskutasoitetyöt 4.5.8 Massapäällystystyöt 4.5.9 Rakennuspintojen entistäminen 4.5.10 Tapetointi 4.5.11 Lattianpäällysteiden uusiminen 4.5.12 Rakenteiden korjaus 4.5.13 Puutuotemaalauksen perustyöt 4.5.42 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisista pakollisista osista (tutkinnon perusteet 4.1 4.4) 4.5.43 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 4.5.44 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.5.45 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 4.5.46 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tutkinnon osat 4.5.44 4.5.46 ovat vaihtoehtoisia, eli tutkintoon niistä voi valita vain yhden ja tällainen tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa. AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat 5.1.1 Äidinkieli 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 Vieras kieli, englanti 5.1.4 Matematiikka 5.1.5 Fysiikka ja kemia 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.7 Liikunta 5.1.8 Terveystieto 5.1.9 Taide ja kulttuuri Pakolliset 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov Valinnaiset 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 5.1.1-5.1.9 5.2.2 Ympäristötieto 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 5.2.4 Etiikka 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 5.2.6 Psykologia 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 16 ov 4 ov
Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä veneenrakennuksen perustutkinnon muodostuminen - kaaviossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien,
elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetaan pintakäsittelyalan koulutusta Lahdessa. Ammattialan työtehtäviä opiskellaan työssäoppimisjaksoilla, joita on 24 opintoviikkoa opintojen aikana. Pintakäsittelyalan opiskelijat opiskelevat jaksojärjestelmässä ja opinnot on moduloitu liitteen 2 mukaisesti. Opiskelijat voivat halutessaan monipuolistaa ja laajentaa opintojaan sisällyttämällä niihin esimerkiksi toisen koulutusalan tai lukion opintoja ja suorittaa ne suunnitelman mukaisesti. Opiskelija, jolla on aikaisempi ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto, koulutus kestää noin kaksi lukuvuotta ja se etenee moduloidun suunnitelman mukaisesti (ks. liite 2). 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutuskeskus Salpauksessa elinikäisen oppimisen edistäminen kuuluu koko oppilaitoksen perustehtäviin, ja se on osa oppilaitoksen toteuttamaa yhteiskunnallista palvelutehtävää. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221(COD). Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat seuraavat: a) Seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot (1-4) on yksi arvioinnin kohde, joka sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1 Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2 Vuorovaikutus ja yhteistyö 3 Ammattietiikka 4 Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky
b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot, 5 11 5 Aloitekyky ja yrittäjyys 6 Kestävä kehitys 7 Estetiikka 8 Viestintä- ja mediaosaaminen 9 Matematiikka ja luonnontieteet 10 Teknologia ja tietotekniikka 11 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Koulutuskeskus Salpauksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa jokaisessa tutkinnossa ja tutkinnon osassa arvioidaan seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus sekä toimintakyky. Aloitekykyä ja yrittäjyyttä, kestävää kehitystä, estetiikkaa, viestintä- ja mediaosaamista, matematiikkaa ja luonnontieteitä, teknologiaa ja tietotekniikkaa sekä aktiivisen kansalaisuuden ja eri kulttuurien tuntemusta arvioidaan eri tutkinnon osissa luontevasti; siis avataan kunkin avaintaidon sisältö, mitä se juuri tässä verhoilu- ja sisustusalan tutkinnossa/ tutkinnon osassa merkitsee. (Liite; Elinikäisen oppimisen avaintaidot verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon tutkinnon osissa 2009) Erikseen arvioitavat avaintaidot Hollon (2009) mukaan (1 4) 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Arvioidaan oppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsene-
nä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. 3. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Arvioidaan toimintaa ammatti-etiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. 4. Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot: 5-11 5. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Arvioidaan tavoitteellista, taloudellista ja tuloksellista toimintaa ja itsensä johtamista. 6. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Arvioidaan teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden noudattamista. 7. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Arvioidaan estetiikan huomioon ottamista työssä ja jokapäiväisessä elämässä.
8. Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Arvioidaan kriittisyyttä mediatuotteiden tunnistamisessa, havainnoinnissa ja tulkinnassa sekä media- ja viestintäteknologian käyttämistä. 9. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Arvioidaan työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. 10. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Arvioidaan teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien huomioonottamista. 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Arvioidaan osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista toimintaa. 1.5 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää.
2 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointi-kriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi.
Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukea ja lisäohjausta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää mm. opiskelijan yksilölliset valinnat laajentaa, monipuolistaa ja syventää opintojaan sekä opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat ja ammattiosaamisen näytöt. 3 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut toimialalla on laadittu näyttötutkintoprosessin kuvaus, jossa määritetään Koulutuskeskus Salpauksen prosessin käytännöt. Näyttötutkinnon voi suorittaa riippumatta siitä, miten tutkinnon edellyttämä osaaminen on hankittu. Pääsääntöisesti tutkinnonsuorittaja osallistuu kuitenkin valmistavaan koulutukseen. Koulutuskeskus Salpaus, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut on tehnyt Opetushallituksen asettaman, valtakunnallisen veneenrakennusalan tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen. Järjestämissuunnitelmassa on esitetty veneenrakennusalan tutkinnon suorittamisen prosessi yksityiskohtaisesti. Pintakäsittelyalan perustutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen hyväksytysti tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkinnon suorittaminen arvioidaan asteikolla 1-3. Pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen näyttötutkintona on esitetty seuraavassa taulukossa. Aikuisten näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ei pääsääntöisesti mitoiteta opintoviikkoina lakisääteisiä aloja lukuun ottamatta. Opintojen laajuus on jokaisen tutkinnon suorittajan kohdalla yksilöllinen (henkilökohtaistettu), joten opintoviikkomäärää ei voi taulukkoon merkitä. Pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osa * 2 -merkinnällä vastaa valinnaisena osana kahta ilman yläviitemerkintää olevaa valinnaista osaa.
Tutkinnon osa * 3 -merkinnällä vastaa valinnaisena osana kolmea ilman yläviitemerkintää olevaa valinnaista osaa. 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus 4.1.2 Uudisrakennusmaalaus Lisäksi on valittava neljä muuta ammatillista tutkinnon osaa (tutkinnon perusteissa mainittujen ohjeiden mukaisesti). 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osia on valittava seuraavasti: Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari: neljä tutkinnon osaa (huom. *- merkinnät) 4.5.1 Pientalojen ulkomaalaus 4.5.2 Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus 4.5.3 Elementtisaumaus 4.5.4 Kiviainesjulkisivujen pinnoitus* 2 4.5.5 Rakennuspintojen ruiskumaalaus 4.5.6 Betonipintojen etuoikaisut 4.5.7 Ruiskutasoitetyöt* 2 4.5.8 Massapäällystystyöt* 2 4.5.9 Rakennuspintojen entistäminen 4.5.10 Tapetointi 4.5.11 Lattianpäällysteiden uusiminen 4.5.12 Rakenteiden korjaus 4.5.13 Puupintojen pintakäsittelyt 4 4.5.14 Rakennusmaalauksen perustyöt (ei voi valita Korjausmaalauksen kanssa) 4.5.15 Mattotyöt* 2 4.5.16 Julkisten tilojen lattianpäällystys 4.5.17 Märkätilojen muovimattotyöt 4.5.18 Parkettityöt* 2 4.5.19 Kiinteän parketin asennus 4.5.20 Puulattioiden pintakäsittelyt 4.5.21 Lattialaatoitus* 2 4.5.22 Märkätilojen laatoitus 4.5.23 Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus 4.5.24 Pintakäsittelylinjan hoito 4.5.25 Kuumaupotus* 2