Kuninkaanmännyn Vesi Oy Tiedotus/keskustelutilaisuus 09.07.2019 Tuiskulan seuratalo
Tervetuloa Esittely Perusteet tiedotustilaisuudelle Vapaa muotoinen tilaisuus, voi keskeyttää ja kysyä. Ohjaan puheenvuoroja.
Pohjana mistä kaikki on lähtenyt liikkeelle on ELY:n teettämä konsultointi pohjavesivarojen hyödyntämisestä yli kunnallisesti. Raportin mukaan talousveden toimitusvarmuutta on hyvä edistää ylikunnallisin siirtolinjoin ja näin saada hyödynnettyä pohjavesivaroja. Alustus Kunnat ovat lähteneet toteuttamaan ELY:n raportin mukaista talousveden toimitusvarmuuden parantamista perustamalla vesitukku yhtiön Kuninkaanmännyn Vesi Oy:n. Yhtiön omistajina on Euran kunta, Laitilan kaupunki, Rauman kaupunki ja Kokemäen vesihuolto Oy.
Yhtiö on hakenut pohjavedenottolupaa 3000 m 3 /vrk. Lupaa varten on suoritettu 6 kk:n koepumppaus ja vedenoton vaikutuksia on mitattu ja arvioitu tarkasti. Pohjavedenottolupa Pohjavedenottolupa on ollut lausuntokierroksella. Lausuntokierroksella saatiin paljon muistutuksia ja lausuntoja. Muistutukset ja lausunnot on nostettu yhtiössä korkeaan prioriteettiin. Ympäristöasiat koetaan tärkeinä.
Lausuntoihin ja muistutuksiin vastataan mahdollisimman hyvin ja täsmällisesti. Vastineet jätetään syyskuun loppuun mennessä. Toimintasuunnitelma Entisestään laajemman ja paremman tiedon keräämiseksi yhtiössä suunnitellaan lisämittauksien tekoa pohjavesien korkeuksista laajemmalla alueella, virtaustietojen keräämistä Ilmiinojasta ja mustaojasta sekä Natura-arvion tekeminen on aloitettu. Lisämittauksien asennuksien jälkeen toteutetaan pidempi aikainen koepumppaus. Koepumppauksessa veden johtaminen pois pohjaveden muodostumisalueelta varmistetaan siirtolinjan avulla Kokemäen vesijohtoverkostoon. Koepumppauksen aloitus noin tuoko/kesäkuussa 2020.
Tulevaisuudessa Koepumppausmäärän nostaminen haettavan luvan kapasiteetille vaatii siirtolinja yhteyden rakentamisen Euraan. Silloin pohjavesialueen koko vedenoton vaikutuksia saadaan selville. Kokemäen vesihuollolla käytössä oma ottamonsa ja yhtiöllä kuninkaanmännyn ottamo, joitten vedet saadaan johdettua pois kokonaisuudessaan pohjavesialueelta. Jos pohjavedenottolupaa ei saada tai se on sen kaltainen ettei sitä kannata käyttää jää rakennetut siirtolinja yhteydet ylikunnalliseen veden toimintavarmuuden turvaamiseen. Tietysti tällaisessa tilanteessa yhtiö pohtii vaihtoehtoisia vedenottamon sijoituspaikkoja.
Tiedotus, onko hyvä pitää vastaava tilaisuus esim. kerran vuodessa? Toiveet Nähdäänkö tarpeelliseksi perustaa yhtiölle esim. Facebook-sivut joille päivitettäisi tärkeimpiä asioita nähtäville?
Kuninkaanmännyn Vesi Oy Kuninkaanmännyn vedenottamo TIEDOTUSTILAISUUS TUISKULASSA 9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy 9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
Pohjavesivarat eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa 9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
Nykytilanne Suoritettu laajat pohjavesitutkimukset Hydrogeologiset rakenneselvitykset Koepumppaus Natura-arvioinnin tarveharkinta Vedenottolupahakemus jätetty aluehallintovirastoon Jätetty lausunnot, muistutukset ja mielipiteet hakemuksesta 9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
Lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden pääkohdat Koepumppaus liian lyhytaikainen ja vettä ei johdettu pohjavesialueen ulkopuolelle Vedenoton vaikutuksia ei voitu arvioida riittävän tarkasti erityisesti vesistöihin Lausunnossa edellytetään natura-arviointia 9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
SUORITETAAN UUSI KOEPUMPPAUS Vastataan esitettyyn kritiikkiin tekemällä uusi pitkäaikainen koepumppaus Pitkäaikainen (>1 v) koepumppaus, jossa vettä pumpataan koekaivosta Pumpattu vesi johdetaan valuma-alueen ulkopuolelle rakennettavaa siirtolinjaa pitkin Lisätään tarkkailupisteiden määrää huomattavasti Tarkkailuun mukaan purkaumien mittaus Luontoseurannat 9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
9.7.2019 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 : Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. ELY-keskus antaa Natura-arvioinnista lausunnon lupaviranomaiselle (AVI). Kuninkaanmännyn vedenottohankkeesta on tehty kattava Natura-arvioinnin tarveselvitys hakemuksen liitteeksi. ELY-keskus katsoi vedenottohakemuksesta antamassaan lausunnossa, että hankkeesta on laadittava LSL 65 :n tarkoittama Natura-arviointi UllaLiski Oy 040 8422 687 ulla@ullaliski.fi www.ullaliski.fi
Köyliönjärven Natura-alue UllaLiski Oy 040 8422 687 ulla@ullaliski.fi www.ullaliski.fi Köyliönjärven Natura-alueeseen (FI0200032) sisältyy neljä erillistä aluetta: yksi järven pohjoispäässä, yksi järven luusuassa ja kaksi Kirkkosaaren ja Kaukosaaren ympärillä Natura-alueen suojelun perusteena on seitsemän luontotyyppiä: Luontaisesti runsasravinteiset järvet Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) Runsaslajiset kuivat ja kosteat niityt (priorisoitu luontotyyppi) Kosteat suurruohoniityt Alavat niityt (poistettavaksi ehdotettu) Vuoristojen niitetyt niityt (poistettavaksi ehdotettu) Lehdot Lähteet ja lähdesuot (lisättäväksi ehdotettu)
Vedenoton vaikutusten muodostuminen Köyliönjärven luontotyypeistä vesitaloudesta ja veden laadusta riippuvainen on luontotyyppi 3150 eli luontaisesti runsasravinteiset järvet. Vesitalous ja veden laatu vaikuttavat osittain myös järvellä pesiviin ja siellä muuttoaikoina levähtäviin vesilintuihin. Suunniteltu pohjavedenotto vähentää Köyliönjärveen purkautuvan veden määrää teoreettisesti korkeintaan otettavan vesimäärän verran eli 3 000 m 3 /d, mikä on 2,9 % Köyliönjärvestä (2007-2016) lähtevästä keskivirtaamasta. Köyliönjärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa keskeisenä uhkana luonto- ja lintudirektiivin luontotyypeille ja lajeille mainitaan rehevöityminen. Järveen tuleva ulkoinen ja sisäinen fosforija typpikuormitus edistää rehevöitymistä ja voi heikentää järven luontotyypin luontaisesti runsasravinteiset järvet edustavuutta. Köyliönjärvi on fosforirajoitteinen ympäri vuoden, joten erityisesti fosforikuormituksella ja pitoisuuksilla on merkitystä. Suunnitellun vedenoton seurauksena järviveden keskimääräinen fosforipitoisuus kasvaa laskennallisesti enimmillään noin 4 %. Köyliönjärven fosforipitoisuus ja rehevöitymiskehitys on ensisijaisesti seurausta järven valumaalueelta tulevasta ulkoisesta kuormituksesta sekä järven sisäisestä kuormituksesta eli pohjasedimentistä veteen vapautuvista ravinteista.
ELY-keskuksen ohjeet ELY-keskuksen lausunnon mukaan Natura-arvioinnissa tulee: 1)Selvittää tarkemmin kaikki järven luontotyyppien ja linnuston tilaan kohdistuvat yhteisvaikutukset. 2)Arvioida tarkemmin pohjavesivaikutuksen ja sen muutoksen merkitystä järven ekosysteemiin ja luontotyypin Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) suotuisaan suojelutasoon. 3)Esittää tarvittaessa mahdolliset hankkeen luontovaikutusten lieventämistoimet 4)Esittää tarvittaessa tarkkailusuunnitelmassa huomioitavat toimenpiteet. Arviointiohjelma on esitelty kesäkuussa ELY-keskuksella ja on saatu tarkennetut ohjeet. Kuva Antti Virtanen
Yhteisvaikutukset ja päättyneet kuormituslähteet selvitetään olemassa olevan tiedon avulla Vedenottamot - Ilmiinjärvi, Kooma, Porsaanharju, Klopinmonttu, Kiviharju ja Yttilä Maa- ja metsätalous Kuormituksen ja sen vaikutusten kehitys koko valuma-alueella sekä maatalouden vedenkäyttö Muut elinkeinot ja teollisuus kalastus ja elintarvikkeiden jalostus Yhdyskuntarakenne ja asutus kaavoitus, kulkuväylät ja vesihuolto Järven sisäinen kuormitus Virkistyskäyttö Ilmastonmuutos Päättyneet kuormituslähteet Köyliön kalanviljelylaitos, meijeri, Köyliön jätevedenpuhdistamo sekä Lännen tehtailta 60-luvulla johdetut jätevedet
Arvioinnin yhteydessä tehtävät selvitykset Kasvillisuusselvitys Köyliönjärven pohjoispäässä heinä-elokuussa 2019 Linnustoselvitys harrastajia haastattelemalla KuvKuva Antti Virtanen