Pohjaveden ottaminen Pihtiputaan Kammolankankaan pohjavesialueelle rakennettavasta vedenottamosta ja töidenaloittamislupa, Pihtipudas.

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 15/2010/2 Dnro LSSAVI/19/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Pohjaveden ottaminen Pihtiputaan Kammolankankaan pohjavesialueelle rakennettavasta vedenottamosta ja töidenaloittamislupa, Pihtipudas. Pihtiputaan kunta Pihtiputaan kunta on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen Pihtiputaan Kammolnkankaalle rakennettavasta vedenottamosta. Vedenottamo sijoittuisi kiinteistöltä Syrjälä III (kiinteistötunnus 601:404:3:75) vuokratulle alueelle. Lupaa haetaan keskimäärin 450 m 3 /d vesimäärän pumppaamiseksi. Lisäksi haetaan lupaa töiden ja vedenoton aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Suunnitelma Hankkeessa rakennetaan vedenottamo Kammolankankaan pohjavesialueelle ja lupaa haetaan keskimäärin 450 m 3 /d vesimäärän pumppaamiseksi. Pihtiputaan kunnalla on tarve varmistaa hyvän talousveden saanti nykyisen ottamon riskialttiista sijainnista johtuen. Lisäksi tarkoituksena on hajauttaa kunnan vedenhankinta lähivuosina. Rakennettava vedenottamo tulee toimimaan pääasiassa Pihtiputaan kunnan vesilaitoksen varavedenottamona ja pumpattavat vesimäärät jäävät ainakin aluksi huomattavasti alle 450 m 3 /vrk. Pihtiputaan vedentarve on tällä hetkellä noin 650 m 3 /d eikä vedentarve lähitulevaisuudessa todennäköisesti kasva nykyisestä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.lansi@avi.fi Kammolankangas on ympäristöhallinnon toimesta luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi (nro , luokka I) ja alue on varattu Pihtiputaan taajaman vedenhankintaan. Kammolankangas sijaitsee lähellä kunnan keskustaajamaa, mutta ei ole taajamatoimintojen vaikutuspiirissä. Kammolankankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,74 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala käsittää 1,22 km 2. Pohjavettä on alueella arvioitu muodostuvan 900 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta suuntautuu idästä länteen. Kammolankankaan pohjavesialueella ei ole nykyisellään vedenottamoita. Alueelle on rakennettu vesijohtoverkko, jonka pää ulottuu lähelle tulevaa ottamopaikkaa. Osa Kammolankankaan alueen pohjoisosasta kuuluu asemakaavaalueeseen (PL, UL), samoin itäosa (TTV). Muutoin alue on kaavoittamatonta. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on muutamia vanhoja maa-ainesteonottoalueita, joista yhdellä on voimassa oleva lupa. Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2 Pihtiputaan kunta on tehnyt vedenottamon sijaintipaikan maanomistajien kanssa sopimuksen vedenottamon rakentamisesta, pysyvästä käyttöoikeudesta alueeseen ja korvauksista. Sopimukseen kuuluu myös tieyhteyden rakentaminen vedenottamon tontille ja putkilinjojen rakentaminen vedenottamolta edelleen rakennettavaan runkovesijohtoon. Alueella on tehty koepumppaus tutkimuspisteessä Hp Koepumppauksen keskituotto oli 770 m 3 /d. Pumppauksen vaikutuksesta pohjaveden pinta laski selvästi pumppauspaikalla ja sen lähiympäristössä (Hp:t 1-9 ja 17). Kauempana sijaitseviin putkiin ei pumppauksella ollut ainakaan selvää vaikutusta. Pohjavedenpinta laski Alvajärven vedenpinnan alapuolelle pumppauspisteen Hp3 lisäksi pisteissä 1, 4, 5, 9 ja 17 eli harjuniemekkeen kohdalla. Tästä seurasi, että pumppauksen aikana alkoi Alvajärvestä virrata rantaimeytynyttä vettä harjuniemekkeeseen. Tämä seuraus näkyi myös vedenlaadussa. Pumppauksen lopettamisen jälkeen vesipinta alkoi nousta pumppauksen vaikutusalueella. Pumppauksen kokonaistuotto oli noin m 3. Tulevan vedenottamon paikalla (Hp3) suoritettiin koepumppauksen aikana vedenlaadun seurantaa. Pohjavesi on koepumppauspisteessä laadultaan hyvää ja se täyttää talousvedelle asetetut vaatimukset (STM 461/2000). Pumppauksen edetessä veden happipitoisuus laski hieman, mutta pumppauksen lopussakin happipitoisuus oli edelleen hyvä (> 7mg/l). Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pieniä. Typpiyhdisteiden määrät, permanganaattiluku sekä suola- ja raskasmetallipitoisuudet olivat erittäin pieniä. Pumpatun veden ph oli noin 7. Myös hygieenisesti vesi oli hyvälaatuista. Koepumppauksen mukaan pisteestä Hp3 on mahdollista saada pohjavettä 700 m 3 /d, mutta vedenottotilanteen aiheuttaman virtauskuva- ja vedenlaatumuutoksen takia ei pisteestä Hp3 voida ottaa pisteen jatkuvaa antoisuutta vastaavaa vesimäärää. Veden laatuseikkojen perusteella koepumppauspisteen antoisuudeksi voidaan arvioida m 3 /d. Rakennettavalta vedenottamolta pumpattu vesi johdetaan suoraan verkostoon, koepumppauksen aikaisten vedenlaatutietietojen perusteella vedenkäsittelytarvetta ei ole. Luvan hakijan mukaan hanke vaikuttaa vai vähän pohjaveden pintaan ja pinnan alenema rajoittuu melko pienelle alueelle. Hakemuksen mukaisella pumppausmäärällä ei Alvajärven suunnastakaan tule imeytymään pintavettä pohjavesimuodostumaan. Vedenottamon alueella sijaitsee yksi kaivo, johon hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pintavesioloihin tai muihin luonnonoloihin. Kammolankankaan pohjavesialueella ei ole suojelualueita tai kohteita. Luvan hakijan arvion mukaan suunnitellusta vedenottohankkeesta ei ole ennakoitavissa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Lupahakemusasiakirjat sisältävät esityksen hakemuksen mukaisen toiminnan, pohjaveden ja sen laadun tarkkailemiseksi.

3 3 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Pihtiputaan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue puoltaa Pihtiputaan kunnan hakemusta. Myönnettävään lupaan tulee sisällyttää seuraavanlaisia määräyksiä: - Otettava vesimäärä on enintään 450 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskien. - Luvan saaja on vastuussa, jos pohjavedenottamon vaikutusalueen kaivoissa veden riittävyys vähenee pohjavedenoton seurauksena. Luvan saajan on tällaisessa tilanteessa ryhdyttävä toimenpiteisiin aikaisempaa vastaavan vesimäärän saamiseksi veden käyttäjälle tai liittämällä vedenkäyttäjä vesijohtoverkostoon. - Luvan saajan on varustettava pohjavedenottamo luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella, mitattava pohjavedenottamosta otettavat vesimäärät vuorokausittain ja pidettävä vesimääristä kirjaa. - Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden korkeutta pohjavedenottamolla ja sen vaikutusalueella. Pohjavedenkorkeuden tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenottoa. Luvan saaja on kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen antamisesta esitettävä Keski-Suomen ELYkeskukselle hyväksyttäväksi ehdotus pohjavedenottamon ja sen vaikutusten tarkkailuohjelmaksi. - Lupavelvollisen on säilytettävä tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailun tuloksista ja toimitettava ne ELY-keskukselle ja Pihtiputaan kunnan tekniselle lautakunnalle niiden määrääminä aikoina sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden etu tai oikeus saattaa olla tiedoista riippuvainen. HAKIJAN SELITYS Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä lausunut, että Kammolankankaan vedenottamo tulee toimimaan pääasiassa Pihtiputaan kunnan vesilaitoksen varavedenottamona ja pumpattavat vesimäärät jäävät ainakin tässä vaiheessa huomattavasti alle haetun pumppausmäärän 450 m 3 /vrk. Pihtiputaan kunnalla ei ole viikonloppuisin vesilaitoksella henkilökuntaa töissä, jolloin vuorokautinen vesimäärän ylösmerkitseminen aiheuttaisi viikonloppuisin työvuorojen järjestämistä ja ylimääräisen rasitteen. Pohjavedenottamoa ei tässä vaiheessa ole tarkoitus myöskään rakentaa kaukovalvonnan piiriin, koska koko Pihtiputaan kunnan vesihuoltolaitokseen ei ole hankittu keskitettyä kaukovalvontaa. Pihtiputaan kunta esittää, että pumpatun vesimäärän tarkkailu ja ylöskirjaaminen tapahtuisi viikoittain. Keski-Suomen ELY-keskuksen esittämiin muihin määräyksiin ei Pihtiputaan kunnalla ole huomauttamista.

4 4 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Pihtiputaan kunnalle luvan Kammolankankaan pohjavedenottamon rakentamiseen Pihtiputaan kuntaan kiinteistöstä Syrjälä III (kiinteistötunnus 601:404:3:75) vuokraamalleen m 2 :n alueelle ja pohjaveden ottamiseen alueelle rakennettavasta pohjavedenottamosta. Aluehallintovirasto oikeuttaa luvan saajan ryhtymään pohjavedenottamon rakennustöihin jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin siinä on haettu lupaa aloittaa vedenotto ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Mahdollisten ennakoimattomien edunmenetysten varalta on annettu erilliset lupamääräykset. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Pohjavedenottamon kaivo sijoitetaan hakemuksen liitteenä olevasta piirustuksesta nro 3 (1:400/ ) ilmenevälle vedenottamoalueelle. 2) Pohjavedenottamosta otettavan veden määrä saa olla enintään 450 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. 3) Pohjavedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Kaivosta otettavat vuorokautiset vesimäärät on mitattava sekä viikoittain että viikon työpäiviä ja mittauksista on pidettävä kirjaa. 4) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia alueen pohjaveden ja talousvesikaivojen vedenkorkeuksiin sekä pohjaveden laatuun ottamolla ja sen vaikutusalueella Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava hyväksyttäväksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen antamisesta. ELY-keskus voi tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailun tuloksista on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 5) Luvan saajan on korvattava pohjaveden ottamisesta aiheutuva vähäistä suurempi veden saannin huonontuminen alueen omistajalle tai muun erityisen oikeuden nojalla pohjavettä käyttävälle. Mikäli pohjaveden ottamisen seurauksena veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen asianomaisen sitä vaatiessa rahalla korvaamisen sijasta rakentamaan asianomaiselle uuden kaivon, syventämään entistä kaivoa tai asentamaan asianomaisen käytettäväksi kohtuulliset vaatimukset täyttävän muun

5 5 vedenottamon siihen kuuluvine laitteineen sekä johdon, joka on tarpeen veden johtamiseksi asianomaisen käyttöön. Ennen kuin nämä veden saannin turvaamista tarkoittavat toimenpiteet on suoritettu, luvan saaja on velvollinen väliaikaisesti muulla tavalla turvaamaan asianomaisen veden saannin. Jos asianosaiset eivät pääse sovintoon rahakorvauksen suorittamisesta ja vedensaannin turvaamisesta tai muista asian järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä, vedensaantiin oikeutettu voi saattaa asian hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Asian ratkaistessaan aluehallintovirasto voi määrätä, että luvan saajan on korvattava hakemuksen tehneelle asian hoitamisesta ja käsittelemisestä aiheutuneet välttämättömät kustannukset. 6) Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota ei nyt ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 7) Jos nyt myönnetyn vedenottoluvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, jos haitta on huomattava, peruuttaa lupa. 8) Ennen rakennustyöhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Pohjavedenottamon rakennustyö on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. Perustelut Pohjavedenottamon rakentaminen ja vedenotto on tarpeen Pihtiputaan kunnan vesihuollon turvaamiseksi. Suunnitelman mukaisesta pohjavedenottamon rakentamisesta ja tämän päätöksen mukaisesti tapahtuvasta pohjaveden ottamisesta ei aiheudu vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja seurauksia. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Töidenaloittamislupa myönnetään, koska hankeen kiireellistä aloittamista on pidettävänä tärkeänä Pihtiputaan kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi. Kyseisten töiden osalta tilanne voidaan palauttaa entiselleen siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Pohjavedenottamista ei vesilain mukaan voi kuitenkaan aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

6 6 Lainkohdat Vesilain 9 luvun 6, 7, 8, 11, 15 ja 21 sekä 11 luvun 12 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on ottanut asiasta annetut muistutukset, mielipiteet ja vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu on määräytynyt valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pihtiputaan kunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Pihtiputaan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

7 7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vaskinen Hennamaarit Korhonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vaskinen. Asian on esitellyt ylitarkastaja Hennamaarit Korhonen.

8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.lansi@avi.fi Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle Vaasan päätoimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston Vaasan päätoimipaikan yhteystiedot Oikeudenkäyntimaksu käyntiosoite: Wolffintie 35 postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: (vaihde) telekopio: (06) sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, Vaasa