Stop Diabetes -hankkeen vaikuttavuustarina 1 Kansalaisten oman roolin vahvistaminen tyypin 2 diabeteksen riskin tunnistamisessa ja ehkäisyn toteuttamisessa terveellisten elintapojen kautta Hankkeen nimi ja lyhenne: Stop Diabetes Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Konsortiojohtaja: Jussi Pihlajamäki, professori, LT, jussi.pihlajamaki@uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Varajohtaja: Timo Lakka, professori, LT, timo.lakka@uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö 1. Vaikuttavuustavoite Kansalaiset tunnistavat oman riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ovat tietoisia sen ehkäisymahdollisuuksista sekä saavat tarvitsemaansa tukea ja palveluita terveellisten elintapojen edistämiseksi. Tutkimuksen taustalla on tieto siitä, että tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riski suomalaisessa väestössä on suuri. Arvioilta 20 30 % suomaisista on riskissä sairastua. Diabeteslääkkeistä Kela-korvausta saavien määrä on tällä hetkellä noin 300 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastuneen hoito maksaa noin 3 800 euroa vuodessa. Jos diabetekseen liittyy lisäsairauksia, nousevat kulut noin 6 700 euroon vuodessa. Näin ollen on tärkeää tunnistaa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevat henkilöt ajoissa ja kehittää terveydenhuollon tarjoamia palveluja tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Kuitenkaan yksin terveydenhuollon tarjoamat toimet eivät riitä ehkäisemään tyypin 2 diabetesta, vaan toimintaan tarvitaan myös ympäristön tuki (vaikuttavuustarina 2) ja yhteiskunnallinen näkökulma (vaikuttavuustarina 3). 2. Mitä ohjelman tavoitetta vaikuttavuuskertomus käsittelee? Terveys, hyvinvointi, ja elämäntavat -ohjelma 3. Keinot 3.1. Tutkijaverkoston yhteistyö a) Stop Diabetes -tutkimusryhmä ja kansainvälinen tutkijayhteistyöverkosto. Teemme yhteistyötä kansainvälisen tutkijayhteistyöverkoston ja tieteellisen ohjausryhmän kanssa. Tutkimusryhmämme jäseniä kuuluu maailman keskeisten terveystutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden perustaman Global Alliance for Chronic Diseases -yhteistyöjärjestön tutkijaverkostoon ja toimii aktiivisesti sen alaisuudessa capacity building -tehtävissä (mm. Faculty of Implementation Science Research Training School ja Implementation Science workshops). b) Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa. Olemme mukana STN hyvinvoinnin edistämisen ja osallisuuden tuki- ja maahanmuuttajakysymyksiä käsittelevissä koordinaatioryhmissä. Erityisesti yhteistyötä tehdään Promeq ja Promo@work -hankkeiden kanssa. Lisäksi teemme yhteystyötä kansallisen Yksi Elämä- hankkeen, hallituksen kärkihankkeen VESOTE:n ja Sotedigin OmaOlo -palvelujen kanssa. Osallistuimme kahteen STN ohjelmien yhteiseen seminaariin vuoden aikana usealla esityksellä.
3.2. Sidosryhmäyhteistyö a) Yhteistyökumppanit. Tutkimushankkeen suunnittelua, käytännön toteutusta ja yhteyskunnallista vaikuttamista toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunta ja kuntatason toimijoiden sekä liittoja ja muita valtakunnallisia toimijoiden kanssa. Alkukesästä järjestimme valtakunnallisen väliseminaarin yhteistyökumppaneillemme sekä tutkijaryhmämme jäsenille sekä omat seminaarit kunkin mukana olevan maakunnan päättäjille ja keskeisille toimijoille. Uusia kumppanimaakunta- ja kuntapäättäjille suunnattuja seminaarija suunnitellaan keväälle 2019. b) Terveydenhuolto toimintamallin suunnittelussa ja toteutuksessa. StopDia-toimintamalli on suunniteltu ja rakennettu osaksi terveydenhuollon organisaatioiden normaalitoimintaa yhteistyössä toimijoiden kanssa ja alueiden terveyden edistämisen strategisia tavoitteita tukeviksi. Tutkittavien mukaan ottaminen StopDia-tutkimushankkeen randomoituun tutkimukseen on päättynyt helmikuussa 2018. Onnistuneesta toiminnan yhteiskehittämisestä kertoo se, että kaikilla mukana oleville paikkakunnilla toiminta jatkuu 2. vaiheen tutkimuksena. c) Uusien kumppanuuksien luominen. StopDia-tutkimushanke on toimintakautensa aikana ollut esillä noin 300 eri ryhmille järjestetyissä tilaisuudessa. StopDia-tutkimushankkeessa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien tavoittamiseen on osallistunut laaja-alainen toimijajoukko, kuten terveydenhuollon toimijat, kunnalliset hyvinvointipalvelut, potilas- ja kansalaisjärjestöt, ammattiliitot ja työpaikat. 3.3. Uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöön ottaminen a) Sähköinen diabetesriskin arviointi. Diabetesriskin voi arvioida verkkosivuille viedyn riskitestin avulla. Sivuston riskitesti toimii rekrytointikanavana, seulontatyökaluna ja riskitietoisuuden lisääjänä valtakunnallisesti. b) Pienet Teot -digisovellus. Tutkimushankkeessa kehitetyn Pienet teot -sovelluksen taustalla on tutkijaryhmämme keräämä laaja kirjallisuuskatsaus. Sovellus pohjautuu erityisesti habitteorioita kehittävään ja hyödyntävään tieteelliseen tutkimukseen. Sovelluksessa vaikuttaviin elintapamuutoksiin pyritään tarjoamalla herätteitä ja vinkkejä pienten, omaan arkeen istuvien elintapojen toteutukseen. c) Ryhmäohjausmalli. Stop Diabetes -tutkimushankkeen ryhmäohjausmalli pohjautuu näyttöön perustuvaan Ikihyvä -konseptiin. Tämän konseptin edelleen kehittäminen ja sovittaminen Pienet teot -digisovelluksen kanssa toteutettavaksi on tehty yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja tutkijoiden kanssa. d) Heikommassa asemassa olevien terveyden edistäminen. Ryhmäohjausta ja Pienet teot - sovellusta on kokeiltu neljässä ruoan jakelu toteuttavassa toimipaikassa. Toiminnan vaikutuksia on selvitetty kliinisin mittauksin ja kyselylomakkein ja toimivuutta osana ruoanjakelua toteuttavien toimipaikkojen normaalia toimintaa on selvitetty haastattelemalla ryhmäohjaajia ja ohjaukseen osallistuneita ruokajakelun asiakkaita. e) Maahanmuuttajien terveyden edistäminen. Maahanmuuttajataustaisten kansalaisten kokemuksia ja näkemyksiä terveyden edistämisen toiminnasta sekä esteitä ja edistäjiä tekijöitä koskien terveydenhuollossa tarjottavaa elintapaohjausta olemme selvittäneet maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja maahanmuuttajien parissa työskenteleville terveydenhuoltohenkilöstöille toteutetuin haastatteluin. Olemme toteuttamassa tutkimusosuutta, jossa StopDia:ssa kehitettyä toimintamallia sovelletaan somaleille ja myös ryhmäohjausmallista sekä Pienet Teot -sovelluksesta on kehitetty omat sovellukset heitä varten. Tähän osuuteen olemme saaneet tutkijaksi Suomen somaleja edustavan väitöskirjantekijän.
3.4. Viestintä ja vuorovaikutus StopDia-tutkimushankkeen viestinnässä hahmottuu kolme päälinjaa, jotka kulkevat rinnakkain täydentäen toisiaan: hankkeen yleinen viestintä, vaikuttajaviestintä ja tutkittavien rekrytoimiseen liittyvä viestintä. a) Hankkeen yleinen viestintä ja sen kanavat. Viestinnässä käytämme laajasti erilaisia kanavia, kuten www.stopdia.fi nettisivustoa, sosiaalista mediaa, tilaisuuksiin osallistumista sekä lehtikirjoituksia. Nettisivullemme on kirjattu yli 277 000 vierailijaa, Twitter-tilillämme on 621 ja Facebook-sivullamme 976 seuraajaa. Tutkimushanke on ollut mukana noin 300 erilaisessa tilaisuudessa. Julkaisemme kvartaaleittain uutiskirjeen, jonka jakelu on n. 700 henkilöä. Vuonna 2018 kirje ilmestyi harvemmin GDPR:n implementoinnin vuoksi. Keväällä 2018 StopDia:n alkumittausten tuloksista uutisoitiin noin 50 lehdessä ja hanke oli esillä MTV 3 Huomenta Suomi -lähetyksessä. Maailman diabetespäivinä StopDia -tutkimushanke on saanut medianäkyvyyttä. Vuonna 2018 mediassa oli teemapäivään liittyen 13 juttua. esillä sekä painetussa että sähköisessä mediassa 13 kertaa. StopDia oli esillä huhtikuussa 2018 myös STM:n, Kela ja THL:n ja muiden sote-tietotoimijoiden yhteisessä Data tekee hyvää - kampanjassa. b) Vaikuttajaviestintä ja sen kanavat. StopDia esillä on ollut esillä useissa päättäjille suunnatuissa tilaisuudessa, kuten Strategisen tutkimusneuvoston Rakkaudesta tieteeseen tapahtumassa, eduskunnan TUTKAS-verkoston tilaisuudessa ja hallituksen strategiaistunnossa. Terve-Sos -tilaisuuden yhteydessä järjestimme tiedotustilaisuuden yhdessä Sitran kanssa, jossa kerrottiin SIB-sopimuksesta, joka voi olla yksi keino järjestää tyypin 2 diabeteksen ehkäisy jatkossa. Vaikuttajaviestintää olemme toteuttaneet julkaisemalla nettisivuillamme sekä uutiskirjeessämme maakuntapäättäjille suunnattuja uutisia, kuten Varkauden kaupungin terveysjohtajan haastattelun StopDia-toimintamallista, jossa hän kertoo toiminnan juurtuneen Varkauteen niin, että sitä aiotaan jatkaa myös hankekauden jälkeen. Tällä hetkellä olemme kirjoittamassa policy briefiä Tyypin 2 diabeteksen kustannukset kuriin maakunnissa sekä kunta- ja maakuntapäättäjille tarkoitettua ohjeistusta diabetesriskiseulonnan kustannustehokkaaseen järjestämiseen. Olemme konsultoineet kohderyhmän edustajia, jotta tuotteista tulee heille mahdollisimman hyödylliset. Saimme mm. lisävarmistusta siitä, että maakuntakohtaiset vaikuttajaviestintätuotteet olisivat hyödyllisimpiä. c) Tutkittavien rekrytoimiseen liittyvä viestintä ja sen kanavat. Rekrytointiviestintää toteutetaan printtimateriaalin ja median välityksellä että digitaalisen mainontana ja sosiaalisessa mediassa. 4. Havainnot konkreettiset vaikutuksista 4.1. Uuden toimintamallin kehittäminen, käyttöönottaminen ja juurtuminen terveydenhuoltoon. StopDia -tutkimushankkeen piirissä olevien sairaanhoitopiirien toimijat ovat osallistuneet koko tutkimushankkeen ajan aktiivisesti toimintamallin kehittämiseen, käyttöön ottoon ja toteutukseen. StopDia-tutkimuksen randomoituun kontrolloituun tutkimukseen on osallistunut noin 3 000 henkilöä, joista noin kolmannes on jo osallistunut hankkeen seurantamittauksiin. Tutkimukseen osallistuneista yli puolella todettiin alkumittauksissa kohonnut paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto ja diabetes noin 5 %:llä. Randomoidun kontrolloidun tutkimusasetelman kaikki seurantamittaukset ovat toteutettu helmikuun 2019 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa tutkimushankkeen vaikuttavuuden arviointi. Tutkimushankkeessa kehitetty toimintamalli on koettu kaikissa mukana olevissa maakunnissa hyvänä ja toimintaa on haluttu jatkaa randomoidun kontrolloidun tutkimuksen päättymisen jälkeen 2. vaiheen tutkimuksena, jossa kaikki tutkimukseen osallistuvat henkilöt saavat
käyttöönsä Pienet teot -sovelluksen sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös ryhmäohjausta. Toisen vaiheen tutkimus aloitettiin keväällä 2018 ja siihen otetaan mukaan uusia tutkittavia aina vuoden 2018 loppuun asti. Toisen vaiheen tutkimukseen on lähtenyt mukaan noin 400 kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevaa henkilöä. Pienet teot- sovelluksen on saanut käyttöönsä jo yli 2 000 henkilöä. Kuukauden mittaisen sovelluksen käytön jälkeen käyttäjien vastaaman käyttäjäkokemuskyselyn mukaan, sovelluksen saaneista 62 % koki, että sovellus voi auttaa elämään terveellisimmin ja 60 % oli ottanut sovelluksen säännölliseen käyttöön. Ryhmäohjaukseen arvottujen määrä on noin 900 ja ryhmiä on toteutettu yli 80. Palaute ryhmää ohjaavilta henkilöiltä sekä ryhmäohjaukseen osallistuvilta on ollut positiivista: ryhmät ovat olleet keskustelevia, aktiivisia ja elintapamuutokseen myönteisesti suhtautuvia. Osa tutkimuksessa mukana olleista alueista on jatkanut ryhmäohjauksen toteuttamista kohonneen riskin henkilöille myös randomoidun tutkimuksen jälkeen. 4.2. Osaamisen ja käytännön toiminnan vahvistaminen terveydenhuollossa Ryhmäohjaustaidot, voimaannuttava ja asiakkaita osallistava työtapa sekä digisovellusten integrointi palveluihin ovat aihealueita, joissa on tutkimushankkeen myötä todettu lisäkoulutuksen tarvetta. StopDia-tutkimushankkeen myötä yhteensä noin 100 terveydenhuollon ammattilaista on koulutettu voimaannuttavan ryhmäohjaustavan käyttöön. Keväällä 2018 koulutimme myös ruoanjakelupisteissä ryhmäohjausta aloittaneita sekä järjestimme ryhmäohjaajien kehittämispäivän, jossa oli mukana ryhmäohjaajia kaikkien mukana olevien maakuntien alueelta. Kehittymispäivä oli onnistunut vertaistuen ja innostuksen jakajana ryhmäohjaajien keskuudessa. Kehittymispäivään kutsuimme vierailevaksi luennoitsijaksi Promo@work-hankkeen tutkijan kertomaan ryhmäohjauksen vuorovaikutukseen liittyvästä tutkimuksesta. Ryhmäohjaustoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi uutta kehittymispäivää ollaan suunnittelemassa toteutettavaksi keväällä 2019. 4.3. Horisontaalisen yhteistyön lisääntyminen ja verkostojen syntyminen Stop Diabetes -tutkimushankkeen myötä on syntynyt useita uusia yhteistyöverkostoja niin uusien toimijoiden kanssa, kuin myös mukana olevien yhteistyökumppaneidenkin välille. StopDia- tutkimushankkeen ja muiden STN-hankkeiden vuoropuhelua vahvisti tammikuussa hankkeiden tutkijoille järjestetty seminaari Interdisciplinary perspectives to interventions and change ja marraskuussa järjestetyt seminaarit Osaamisella tulevaisuuteen ja Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää". Työaiheisen seminaarin ohjelmassa oli myös kaksi StopDiabetes-hankkeeseen liittyvää esitystä ja ruoka-aiheisen seminaarin ohjelmassa yksi. Lisäksi hanketta esiteltiin Duodecimin kansainvälisessä symposiumissa, jonka aihepiirinä oli implementaatiotutkimus terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Tällä hetkellä olemme suunnittelemassa kansainvälisten tyypin 2 diabeteksen tutkimuksen parissa työskentelevien tutkijoiden kutsumista Suomeen ns. kutsuvierastilaisuuteen. 4.4. Tutkimushankkeen näkyvyys ja julkinen keskustelu Stop Diabetes -tutkimushanke on toimintakautensa aikana ollut esillä useissa erityyppisissä ja erilaisille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa, jossa se on saavuttanut yli 100 000 ihmistä. Tutkimushankkeesta on ollut esillä mediassa yli 100 kertaa. Huhtikuussa 2018 tutkimushankkeen lähtötilanteen mittauksista laadittu mediatiedote läpäisi uutiskynnyksen ollen esillä noin 50 valtakunnallisessa ja alueellisessa sanomalehdessä ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Pilvikki Absetz oli haastateltavana MTV3 Huomenta Suomi -lähetyksessä. Keväällä 2018 uutisoitiin myös StopDia:n 2.vaiheen tutkimuksesta muun muassa Etelä-Suomen
Sanomissa, Lappeenrannan lehdessä ja Etelä-Saimaassa sekä YLE Kuopiossa ja YLE Suomessa. Maailman diabetespäivänä 2018 hanke oli esillä niin painetussa kun sähköisessäkin mediassa 13 kertaa. Kaisa Poutasen esitys STN-hankkeiden yhteisessä ruokaseminaarissa johti aukeaman juttuun Huvudstadsbaldetissa ja Vasabladetissa. Julkista keskustelua olemme saaneet herätettyä ottamalla kantaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn terveystaloustieteelliseen vaikuttavuuteen, hyvinvoinnin edistämiseen heikommassa asemassa olevilla, digiteknologian mahdollisuuksiin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja ympäristön tuuppaustoimien merkitykseen hyvinvoinnin edistämisessä. Kevään 2018 aikana StopDia on ollut esillä myös hallituksen strategiaistunnossa, jossa esiteltiin hankkeessa kehitettyä toimintamallia sekä alustavia tuloksia. Olemme keväällä 2018 osallistuneet mm. Kansanterveyspäiville ja TERVE-SOS-tapahtumaan, joissa olemme tavoittaneet mm. maakuntapäättäjiä. Syksyllä tutkimushankkeen alustavista tuloksista on oltu esillä mm. Sosiaalilääketieteen päivillä. Kansainvälinen tiedeviestintä yhteisö on osoittanut kiinnostusta hankettamme kohtaan, ja amerikkalainen tiedebloggaaja ja tiedeviestintä-vaikuttaja kirjoitti aiheesta heinäkuussa 2018. Marraskuussa StopDia oli esillä sote-tietotoimijoiden yhteisessä Data tekee hyvää - kampanjassa. 4.5. Tieteelliset vaikutukset Tutkimukselle on puoltava lausunto Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettiseltä toimikunnalta ja tutkimus on rekisteröity ClinicalTrials-rekisteriin. Stop Diabetes -tutkimushankkeen tutkimusprotokollaa kuvaava artikkeli on lähetetty kansainväliseen julkaisusarjaan arvioitavaksi. Tutkimushankkeen alkumittaustulosten valmistuttua kirjoitteilla on tällä hetkellä useita kansainvälisiin julkaisusarjoihin lähetettäviä käsikirjoituksia. Tutkimushankkeen julkaisutoimintaa ohjaa julkaisusuunnitelma. Tähän mennessä yhteensä viisitoista Itä-Suomen yliopiston opiskelijaa on aloittanut opinnäytetyönsä sekä viisi opiskelijaa väitöskirjatyönsä Stop Diabetes -tutkimushankkeessa. Stop Diabetes -tutkimushanke on mahdollistanut toimintakautensa aikana oppimisympäristön useille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. 5. Tavoiteltu vaikuttavuus ja konsortion saavutukset tällä hetkellä 5.1. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimintamallin juurtuminen terveydenhuoltoon. StopDia-toimintamalli on saavuttamassa vakiintunutta asemaa tällä hetkellä mukana olevien maakuntien alueella. Kaikki mukana olevat maakunnat ovat halunneet jatkaa toimintaa ja tälle hetkellä mietitään toimintamallia, jonka avulla toimintaa voidaan jatkaa vielä StopDiatutkimushankkeen tämän hetkisen rahoituksen päätyttyä. Riskitestin ja Pienet teot - digisovelluksen jalkautumisesta OmaOlo-alustalle on keskusteltu Sotedigin kanssa. 5.2. Tyypin 2 diabeteksen riskitietoisuuden lisääntyminen. Stopdia.fi -sivustolla oleva tyypin 2 diabeteksen riskitesti on verkkosivuanalytiikan mukaan aloitettu ajalla 20.3.2017-26.11.2018 178 246 kertaa ja tehty loppuun asti 123 422 kertaa - tämä tarkoittaa sitä, että 123 422 ihmistä on saanut tiedon siitä, mikä on heidän riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Raportoimme viimeksi kesäkuussa tarkempia tuloksia. Näiden tulosten mukaan testin tehneistä 31 115 asuu hankealueilla. 5.3. Tutkittua tietoa suomalaisten diabetesriskistä, elintavoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä niiden edistämisestä. StopDia-tutkimushankkeen alkumittausten tuloksia ollaan
analysoimassa ja kirjoitteilla on useita tieteellisiä kansainvälisiin julkaisusarjoihin lähetettäviä käsikirjoituksia. Tutkimushankkeen päätuloksia päästään kuitenkin analysoimaan keväällä 2019 kaikkien interventioiden tulleessa päätökseen. 6. Tahattomat vaikutukset ja muutokset konsortion toimintatavoissa Stop Diabetes -tutkimushanke on herättänyt paljon positiivista huomiota ja erityisesti toimitetussa mediassa sanoma on levinnyt odotettuakin paremmin valtakunnan tasolle. Toimintamallin käyttöön ottaminen ja toteutus on sujunut osana terveydenhuollon normaalia toimintaa ilman erityisiä ongelmakohtia. Negatiivisia tahattomia vaikutuksia ei ole tullut esiin. Hankkeen aikana on kuitenkin tullut entistäkin selvemmäksi, että riskin laaja tunnistaminen väestössä vaatii ponnistuksia monelta toimijalta esimerkiksi terveydenhuolto tavoittaa vain rajallisen määrän ihmisiä. Siksi seulontatapoja on kehitetty jatkuvasti, eri keinoja kokeillen. 7. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi tehty tutkimustyö Tutkimushankkeelle on laadittu julkaisusuunnitelma. Tutkimushankkeen protokollaa kuvaava käsikirjoitus Pihlajamäki ym. A protocol for a digital screening of individuals at increased risk and a randomized controlled trial on the effectiveness of a digital and face-to-face group lifestyle intervention in reducing the risk of type 2 diabetes: the StopDia study, on lähetty kesällä 2018 kansainväliseen tieteelliseen julkaisusarjaan. Yhteiskuntapolitiikka lehden kesän 2018 numerossa julkaistiin artikkeli: Tilles-Tirkkonen ym. Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien kiinnostus ja mahdollisuudet digitaalisten terveyspalveluiden käyttöön. Sosiaalilääketieteen aikakausilehdessä julkaistaan joulukuussa puheenvuoro: Tilles-Tirkkonen ym. Uudet toimintamallit hyvinvoinnin edistämisessä. Hanketta ja erityisesti Pienet Teot -sovellusta on esitelty mm. University of Konstanz mobiiliinterventioiden kurssilla, European Health Psychology Societyn kongressissa (symposium) sekä International Congress of Behavioral Medicine -tapahtumassa (posteri). Väitöskirja-tutkija Kari Jalkanen, Kirubashni Mohan ja Kirsikka Aittola esittelevät StopDiatutkimushankkeen tuloksia joulukuussa Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuuspäivillä (posterit).