Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki
Rakennusten ääniympäristön käyttäjälähtöinen kehittäminen - ÄKK (2011-2014) Tavoitteena tuottaa tieteellistä näyttöä ääneneristyksen mittalukujen kehittämiseksi ja harmonisoimiseksi kv:sti Tutkimusbudjetti: 1 M 60 % Tekes 20 % Yritykset (9 kpl) 20 % Tutkimuslaitokset Laboratorio- ja kenttätutkimus Poikkitieteellinen hanke rakennusakustiikka, psykologia, rakennustekniikka Voimakas kv verkottuminen: COST TU0901, ISO, CEN Kontaktit Projektipäällikkö valtteri.hongisto@ttl.fi Johtoryhmän pj: ari.saarinen@ymparisto.fi TYÖPAKETIT 1. Asuntojen rakennusakustiset olosuhteet 2. Askelääneneristysmittausten epävarmuus 3. Ilmaääneneristysmittausten epävarmuus 4. Ääniolosuhteet suomalaisissa asuinkerrostaloissa - kyselytutkimus 5. Toimiston taustamelun subjektiivinen ja objektiivinen arviointi kuuntelukoe 1 6. Asuinhuoneistojen väliseinien ilmaääneneristävyyden subjektiivinen ja objektiivinen arviointi kuuntelukoe 2 7. Asuinhuoneistojen välipohjien askelääneneristyksen subjektiinen ja objektiinen arviointi kuuntelukoe 3 8. Asuinrakennusten julkisivun ilmaääneneristyksen subjektiivinen ja objektiivinen arviointi kuuntelukoe 4 9. Toimistoväliseinän ilmaääneneristyksen ja taustaäänitason vaikutus työtehokkuuteen koehenkilötutkimus 10. Julkisivun ilmaääneneristyksen taajuusvasteen vaikutus uneen - laboratoriotutkimus
TAUSTA RakMk C1:1998 voimassa SFS 5907:2004 luokat ABCD Äänieristyksen obj. mittarit Ilmaääneneristysluku R w Askeläänitasoluku L n,w Julkisivun äänitasoero DL ISO ja CEN pohtivat objektiivisten mittareiden muuttamista, millä voi olla vaikutusta Suomeen SFS ja C1 päivitetään 2015 jälkeen Mittaluvut (uudet vai vanhat) Sopivat tavoitetasot Pitäisi varmistua, tarvitaanko muutoksia tavoitetasoihin, koska jokainen lisädesibeli maksaa paljon Tavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia naapurien ja tieliikenteen melulla on ja miten tyytyväisiä äänieristykseen ollaan. Tavoitteena oli selvittää, miten aiemmat määräystasojen muutokset näkyvät tyytyväisyydessä ja arvioida määräysten kehittämisen tarvetta. 3
DESIGN Kyselytutkimus Turussa 2012-2013 Poikkileikkaustutkimus Tehostettu ryväsotanta taloissa, jotka sijoittuvat tasaisesti kuuteen rakennuskategoriaan. Talot valittiin Turun kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Taloja yhteensä 28 kpl. Talot sosioekonomisesti samankaltaisilta alueilta ydinkeskustan ulkopuolelta. 4
RAKENNUSKATEGORIAT JA TUTKIMUSKYSYMYKSET A1 2000-2009 betonirakenteinen hiljainen alue L Aeq <50 db A2 2000-2009 betonirakenteinen Ympäristömelualue L Aeq >60dB A3 2000-2009 Kaksinkertaiset rakenteet hiljainen alue L Aeq <50 db Kuten A1 mutta kevytväliseinät ja kelluvat lattiat Korjauskohteita B 1970-1980 betonirakenteinen hiljainen alue L Aeq <50 db C1 1950-1970 betonirakenteinen hiljainen alue L Aeq <50 db C2 1950-1970 betonirakenteinen Ympäristömelualue L Aeq >60dB 5
RAKENNUSKATEGORIAT Rakennus- Rakennus- R' w [db] L' n,w [db] L A,eq,07-22 [db] kategoria vuosi vähintään enintään meluisalla puolella A1 2001-2008 55 53 alle 55 A2 2001-2008 55 53 60-75 A3 2001-2008 55 53 alle 60 B 1972-1976 52/53 58 alle 55 C1 1955-1965 52 56 alle 55 C2 1955-1965 52 56 65-75 Rakennuskategoria Huoneistoväliseinä Välipohja Julkisivurakenne A1 Betoni 180-200 mm ontelolaatta 370 mm tai paikallavalubetoni 270 mm Normaali A2 Kuten A1 Kuten A1 Parempi A3 Tuplakipsi Paikallaval. betoni 200 mm ja kelluva lattia Normaali B Betoni 160 mm Ontelolaatta 265 mm tai paikallavalubetoni 200 mm Normaali C1 Betoni 160 mm Paikallavalettu betoni 160 mm Normaali C2 Kuten C1 Kuten C1 Normaali 6
TILASTOLLINEN ANALYYSI Ryhmien välinen asetelma Kruskal Wallis Mann-Whitney U Kussakin ryhmässä oli (rakennuskategoriassa) vastaajia 64 192, joten tilastollinen voima ryhmien välisissä testeissä oli riittävä. Tilastollisesti merkitsevä ero saavutetaan, kun p<.05. Hongisto 24.10.2013 Tampere 7
TULOKSET Vastaajat Taloissa 1024 huoneistoa Vastaus 597 huoneistosta Vastausprosentti 58 Naisia 64 % Rakennuskategorioiden välillä Ei merkitseviä eroja: Meluherkkyys Itsearvioitu terveydentila Onnellisuus ja tyytyväisyys elämään Merkitseviä eroja stressi (A2>A1) ikä (C1>C2) asunnon hallintamuoto yksilölliset piirteet hallinnan tunne ulospäinsuuntautuneisuus Vastaajamäärä 250 200 192 150 100 92 87 88 71 64 50 0 A1 A2 A3 B C1 C2 Rakennuskategoria 8
3 TULOKSET Melu vs. muut tekijät. Keskiarvot 3 3 2 1 3 a b c d e f g A1 h i j k l 2 1 3 a b c d e f g h i A2 j k l 2 1 3 a b c d e f A3 g h i j k l 2 a b c d e f g h i j k l 2 a b c d e f g h i j k l 2 a b c d e f g h i j k l 1 B a= liian korkea lämpötila b= liian matala lämpötila c= veto d= lattioiden kylmyys 1 C1 e= tunkkainen ilma f= ulkoa kuuluva melu g= naapurista kuuluva melu h= epäkäytännölliset huoneet 1 C2 i= pintojen huono laatu j= ahtaus k= epävarmuus turvallisuudesta l= jokin muu ongelma 9
TULOKSET Tyytyväisyys asuntosi äänieristykseen? % vastaajista A1 29 40 14 13 4 Erittäin tyytyväinen A2 47 34 11 62 Melko tyytyväinen A3 B C1 8 28 22 49 42 42 15 7 22 13 19 12 8 8 5 En tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään Melko tyytymätön C2 12 37 24 19 8 0 % 50 % 100 % Erittäin tyytymätön Tyytymättömyys [%]: A1: 17, A2: 8, A3: 15, B: 21, C1: 17, C2: 27 10
TULOKSET Tyytyväisyys äänieristykseen. Keskiarvot. C2 Rakennuskategoria C1 B A3 A2 p<.05 p<.05 p=.002 (p=.065) p<.001 A1 1 2 3 4 5 Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 11
TULOKSET - Naapuriasuntojen melusta aiheutuva haitta. Keskiarvot. C2 Rakennuskategoria RK C1 B A3 A2 A1 p<.001 1 2 3 Ajoittaista tai lievää haittaa Ei lainkaan haittaa Jatkuvaa tai merkittävää haittaa 12
TULOKSET - Ulkoa kuuluvasta melusta koituva haitta. Keskiarvot. Rakennuskategoria RK C2 C1 B A3 A2 p<.01 p<.001 p<.001 A1 1 2 3 Ajoittaista tai lievää haittaa Ei lainkaan haittaa Jatkuvaa tai merkittävää haittaa 13
TULOKSET Häiritsevyyden frekvenssi klo 7-22. Keskiarvot. Päiväsajan häiriömelun frekvenssi Lähes päivittäin tai päivittäin 4 A1 vs. A2 p<.05 (A1>A2) A1 vs. A3 Muutamana päivänä viikossa Muutamana päivänä kuussa 3 2 ei eroa (p=.584) C1 vs. C2 p<.05 (C2>C1) A2 vs. C2 p<.001 (C2>A2) A1 vs. B vs. C1 Ei koskaan tai harvoin 1 A1 A2 A3 B C1 C2 ei eroa (p=.133) Rakennuskategoria 14
TULOKSET Häiritsevyyden frekvenssi klo 22-07. Keskiarvot. Yöajan häiriömelun frekvenssi Lähes päivittäin tai päivittäin Muutamana päivänä viikossa 4 3 A1 vs. A2 ei eroa (p=.471) A1 vs. A3 ei eroa (p=.850) C1 vs. C2 Muutamana päivänä kuussa 2 ei eroa (p=.158) A2 vs. C2 p<.01 (C2>A2) Ei koskaan tai harvoin 1 A1 A2 A3 B C1 C2 Rakennuskategoria A1 vs. B vs. C1 ei eroa (p=.723) 15
TULOKSET Häiritsevien äänten pääasiallinen suunta. % vastaajista 100 100 100 80 80 80 60 40 20 0 a b c d e A1 f g h 60 40 20 0 a b c d e f g h A2 60 40 20 0 a b c d e A3 f g h 100 100 100 80 80 80 60 40 20 0 a b c d B e f g h 60 40 20 0 a b a= ulkoa päivällä b= ulkoa yöllä c= naapurista päivällä d= naapurista yöllä e= portaikosta päivällä f= portaikosta yöllä c d e C1 f g h 60 40 20 0 a b c d e f g= ilmanvaihdosta, putkistosta tai lämpöpattereista päivällä h= ilmanvaihdosta, putkistosta tai lämpöpattereista yöllä C2 g h
TULOKSET - Melun vaikutukset uneen. Keskiarvot. 1 Ei koskaan tai harvoin, 2 Muutamana yönä kuukaudessa 3 Muutamana yönä viikossa 4 Lähes joka yö tai joka yö. A1 A2 A3 B C1 C2 Merkitsevät erot Nukahtamisvaikeudet ulkoa kuuluvien äänten vuoksi 1.13 1.12 1.17 1.08 1.09 1.26 Nukahtamisvaikeudet naapuriasunnoista kuuluvien äänten vuoksi 1.25 1.21 1.18 1.27 1.26 1.43 C2 > C1 (p<.05), C2>A2 (p<.05) C2 > C1 (p<.05), C2>A2 (p<.01) Heräämiset ulkoa kuuluviin ääniin 1.17 1.23 1.31 1.14 1.14 1.38 C2 > C1 (p<.05) Heräämiset naapuriasunnoista kuuluviin ääniin 1.25 1.16 1.09 1.26 1.14 1.30 A1>A3 (p<.05), C2>A2 (p<.05) 17
TULOKSET - Melun vaikutukset työntekoon Keskiarvot. (Mukana vain ne, jotka tekevät tehtäviä päivittäin) Melu häiritsee työntekoa Lähes aina Usein Joskus Ei koskaan 4 3 2 1 A1 A2 A3 B C1 C2 Rakennuskategoria A1 vs. A2 ei eroa (p=.592) A1 vs. A3 ei eroa (p=.690) C1 vs. C2 p<.05 (C2>C1) A2 vs. C2 p<.001 (C2>A2) A1 vs. B vs. C1 ei tutkittu vielä 18
TULOKSET Huoli oman elämän äänten aiheuttamasta haitasta naapureille. Keskiarvot. Jatkuvasti 4 Usein 3 p<.007 p<.003 Joskus 2 Ei koskaan 1 A1 A2 A3 B C1 C2 Rakennuskategoria RK 19
TULOKSET Naapurin antama huomautus melusta 5-9 % asukkaista on saanut huomautuksen naapuriltaan Rakennuskategorioiden välillä ei tilastollisesti merkitseviä eroja 20
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Laajin tutkimus Suomessa (Pohjoismaissa?) asuntojen äänioloista tähän asti 597 vastaajaa 6 rakennuskategoriasta, 28 kerrostaloa. Tyytymättömyys äänieristykseen vaihteli 8 ja 27 % välillä. Suurin tyytymättömyys tiemelualueilla vanhoissa taloissa Rakennuskategoriat ja ympäristömelualueet poikkesivat toisistaan merkitsevästi monessa kohdin. Huoneistojen välinen äänieristysvaatimus. Aiemmilla määräysten kiristyksillä ei havaittu selkeää vaikutusta naapurimeluun (A1 B C1). Huoneistojen välisten äänieristysmääräysten kiristämiselle jatkossa ei näytä olevan perusteita. Kevytväliseinät. Kevytväliseinillä (A3) äänieristys koetaan yhtä hyväksi kuin betoniväliseinillä (A1). Julkisivujen äänieristysvaatimus. Nykyiset määräykset lienevät riittävän tiukat, koska ympäristömeluvalitukset vähäisiä uusissa taloissa tiemelualueilla (A2). Sen sijaan vanhoissa tiemelualueelle sijoittuvissa taloissa (C2) valitettiin selvästi enemmän ympäristömelusta, koska näissä ei julkisivun äänieristys täytä nykymääräysten tasoa. Melun vaikutus terveyteen ilmeisin rakennuskategoriassa C2 Unihaitta, häiritsevyys Julkisivurakenteiden ääneneristystä kannattaisi siksi parantaa vanhoissa taloissa ympäristömelualueilla julkisivusaneerausten yhteydessä. 21
Rakennusten ääniympäristön käyttäjälähtöinen kehittäminen - ÄKK (2011-2014) Tavoitteena tuottaa tieteellistä näyttöä ääneneristyksen mittalukujen kehittämiseksi ja harmonisoimiseksi kv:sti Julkinen tutkimus: 1 M 60 % Tekes 20 % Yritykset (9 kpl) 20 % Tutkimuslaitokset Laboratorio- ja kenttätutkimuksia Poikkitieteellinen hanke rakennusakustiikka, psykologia, rakennustekniikka Voimakas kv verkottuminen: COST TU0901, ISO, CEN Kontaktit Projektipäällikkö valtteri.hongisto@ttl.fi Johtoryhmän pj: ari.saarinen@ymparisto.fi TYÖPAKETIT 1. Asuntojen rakennusakustiset olosuhteet 2. Askelääneneristysmittausten epävarmuus 3. Ilmaääneneristysmittausten epävarmuus 4. Ääniolosuhteet suomalaisissa asuinkerrostaloissa - kyselytutkimus 5. Toimiston taustamelun subjektiivinen ja objektiivinen arviointi kuuntelukoe 1 6. Asuinhuoneistojen väliseinien ilmaääneneristävyyden subjektiivinen ja objektiivinen arviointi kuuntelukoe 2 7. Asuinhuoneistojen välipohjien askelääneneristyksen subjektiinen ja objektiinen arviointi kuuntelukoe 3 8. Asuinrakennusten julkisivun ilmaääneneristyksen subjektiivinen ja objektiivinen arviointi kuuntelukoe 4 9. Toimistoväliseinän ilmaääneneristyksen ja taustaäänitason vaikutus työtehokkuuteen koehenkilötutkimus 10. Julkisivun ilmaääneneristyksen taajuusvasteen vaikutus uneen - laboratoriotutkimus