nro 7/2015 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 47 SIVLTK 48 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta SIVLTK 49 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 SIVLTK 50 Sivistyslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 SIVLTK 51 Sivistyslautakunnan ehdotus vuoden 2016 investoinneiksi ja investointisuunnitelmaksi vuosille 2017-2019 SIVLTK 52 Lausunto taksilupien riittävyydestä ja esteettömän kaluston määrästä vuodelle 2016 SIVLTK 53 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 7/2015 SIVLTK 54 Muut asiat
Sivu 2 Nro 7/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-20.21 Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Forsblom Peppe, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Jalava Maarika, varajäsen Mäkinen Harri, varajäsen läsnä 49-55, saapui klo 18.24 Muut läsnäolevat Koroma-Hintikka Maria, kh:n edustaja Laaksonen Merja, kh:n puheenjohtaja Pietinen Jukka, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Alakoskela Mirva, varhaiskasvatuspäällikkö Lepikkö Tapio, vapaa-aikapäällikkö Ojala Cilla, toimistonhoitaja (sihteeri) Asiat 47-55 Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Cilla Ojala pöytäkirjanpitäjä Peppe Forsblom pöytäkirjantarkastaja Maarika Jalava pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto 14.9.2015 Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 SIVLTK 47 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Peppe Forsblomin ja Maarika Jalavan - myönsi puhe- ja läsnäolo-oikeuden varhaiskasvatuspäällikkö Mirva Alakoskelalle sivistyslautakunnan kokouksiin
Sivu 4 SIVLTK 48 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Jukka Pietisen päätösluettelot 10.6.-27.8.2015 62-100/2015 vt. rehtori Päivi Boströmin päätösluettelo 10.6. 27.6.2015 58-62/2015 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo 24.6. 18.8.2015 26-35/2015 Rehtori Erik Wolffin päätösluettelo ei päätöksiä 13/2015 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Eva Nygård 12.6.2015 1/2015 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Leena Knuts ei päätöksiä 3/2015 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Katriina Parviainen 25.6.2015 7/2015 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 5 KH:346 /2015 SIVLTK 49 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 TARKLTK 10.4.2015 32 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilikauden 2014 tilinpäätös, liite 3. Puheenjohtajan esitys: Päätös: Käydään alustava keskustelu arviointikertomuksen laadinnan aloittamisesta ja tehtävien jaosta. Päätettiin, että lautakunnan jäsenet kirjoittavat arviointikertomukseen tulevia tekstejä ja toimittavat ne sihteerille 23.4.2015 mennessä. TARKLTK 28.4.2015 32 Edellisessä kokouksessa päätettiin noudattaa aiemmin sovittua työnjakoa ja edellisen vuoden arviointikertomuksen sisällysluetteloa arviointikertomuksen laadinnassa. Lautakunnan jäseniä pyydettiin toimittamaan luonnostekstit 23.4.2015 mennessä sihteerille. Puheenjohtajan esitys: Laaditaan arviointikertomus vuodelta 2014. Päätös: Laadittiin arviointikertomusta ja jatketaan laadintaa seuraavassa kokouksessa. Pyydetään lautakunnan jäseniä lähettämään arviointikertomuksen tekstejä 8.5.2015 mennessä. TARKLTK 11.5.2015 40 Liite Puheenjohtajan esitys: Laaditaan arviointikertomus vuodelta 2014. Päätös: Laadittiin ja allekirjoitettiin arviointikertomus vuodelta 2014. Tarkastuslautakunta esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi. Tarkastuslautakunta pyytää kunnanhallitusta esit-
Sivu 6 tämään selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista tarkastuslautakunnalle kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä. = = = KV 15.6.2015 32 Liite 1 Päätös: Kunnanvaltuusto päätti merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2014 tiedoksi ja lähettää sen edelleen kunnanhallitukselle selvityksen laatimista varten. KH 22.6.2015 128 Liite 7 Ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus päättää lähettää arviointikertomuksen lautakunnille ja pyytää lautakuntia toimittamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallitukselle 11.9.2015 mennessä. Kunnanhallitus päätti lähettää arviointikertomuksen lautakunnille ja pyytää lautakuntia toimittamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallitukselle 11.9.2015 mennessä. = = = SIVLTK 49 Oheismateriaali Kunnanvaltuusto on 15.6.2015 32 käsitellyt tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen vuodelta 2014. Käsittelyn yhteydessä kunnanvaltuusto päätti pyytää kunnanhallitukselta selonteon arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista niin, että ne voidaan käsitellä kunnanvaltuuston kokouksessa 28.9.2015. Kunnanhallitus päätti 22.6.2015 128 lähettää arviointikertomuksen lautakunnille käsiteltäväksi ja pyytää lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallitukselle niin, että kunnanhallitus voi käsitellä ne kokouksessaan 11.9.2015. Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava valtuustossa päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Vuoden 2014 arvioinnissa tarkastuslautakunnalla oli painopistealueina perusturvalautakunta, talouden tasapainotus ja toimitila- ja tarvearvio. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta ei ole nostanut esille erikseen sivistyslautakunnan alaista toimintaa koskevia kehittämistarpeita.
Sivu 7 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta toteaa, että sivistysosasto on pysynyt kunnanvaltuuston vahvistamassa talousarviossa ja, että sivistyslautakunnan vuoden 2014 toimintakate oli 253 114 euroa budjetoitua parempi. Merkittävin syy tähän oli toimintatuottojen ylittyminen 284 199 :lla. Sivistysosasto on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Sivistyslautakunnan vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet olivat: 1.2. Liikennepalvelujen hankinnan kehittäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen Arviointikriteeri: Liikennepalveluiden uudet sopimukset astuvat voimaan syksyllä 2014. Toiminnallinen tavoite on toteutunut 2.4. Sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyön toimintamallien jalkauttaminen ja niistä kuntalaisille tiedottaminen Arviointikriteeri: Sivistysosaston ja perusturvaosaston henkilökunta toimivat luotujen yhteistyön toimintamallien mukaisesti. Kuntalaisille tiedotetaan toimintamalleista (esim. prosessikuvaus) kunnan kotisivuilla. n Avainlinjat aloitti toiminnan 1.8.2014. Sivistysosasto onnistui erinomaisesti koko kunnan sisäisen liikennepalvelutarjonnan uudelleenorganisoinnissa. Tarkastuslautakunta kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että tiedottaminen Avainlinjojen toiminnasta ja sen aikataulusta on jäänyt liian vähäiselle. Jotta liikennepalveluista saataisiin hyötyä kaikille kuntalaisille, tulisi tiedottamista tehostaa ja kunnan internetsivuille liittää selkeät aikataulut. Arvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Tasekirjassa kunnanhallitus esittää selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallintokuntia on pyydetty arvioimaan sisäisen valvonnan osaalueiden toimivuutta. Arvioiden mukaan sisäinen valvonta on yleisesti likimain hyvällä tasolla. Riskienhallinnan järjestäminen on arvioiden mukaan ainoastaan tyydyttävällä tasolla. Tarkastuslautakunta panee tyytyväisenä merkille, että aloitetun riskienhallintasuunnitelman laadintatyön myötä havaittuihin riskeihin on jo osittain pystytty varautumaan. Henkilöstö
Sivu 8 Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kunnan terveydenhuollon kulujen kasvuun. Vuonna 2014 työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat edelleen nousseet 9 %, työkykyä ylläpitävän toiminnan kulut nousseet 19 % ja sairaanhoidon kulut laskeneet 6 %. Sairauspoissaolojen määrä on saatu laskuun. Sairauspoissaoloprosentti laski 3,94 %:sta 3,70 %:iin. Vuonna 2014 toteutetun työhyvinvointikyselyn perusteella n kunnan henkilöstö ja työyhteisö voi hyvin. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina n kunnan arviointikertomus vuodelta 2014 Valmistelu: sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen, p. 050 3860826, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: Lautakunta päättää - merkitä n kunnan arviointikertomus vuodelta 2014 tiedoksi Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta käsiteltiin 54 jälkeen.
Sivu 9 KH:255 /2015 SIVLTK 50 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016 Yleistä talousarviovalmistelusta Oheismateriaali Kunnanhallitus on 11.5.2015 92 antanut lautakunnille talousarvion laatimisohjeet ja määritellyt lautakunnille talousarviokehykset. Laatimisohjeet ovat oheismateriaalina. Lautakuntien tulee jättää talousarvioehdotuksensa talousosastolle viimeistään 4. syyskuuta 2015. Sivistyslautakunnan ja sen jaostojen talousarviokäsittely Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on tehdä sivistyslautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi. Johtosäännön 6 mukaan jaostojen tehtäviin ja ratkaisuvaltaan kuuluu talous- ja toimintasuunnitelman esittäminen sivistyslautakunnalle. Suomenkielinen jaosto käsitteli Aleksis Kiven koulun, Päivärinteen koulun sekä Toukolan esiopetuksen että Tyyskylän esiopetuksen talousarvioesitystä kokouksessaan 24.8.2015. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käsitteli Sjundeå svenska skolanin ja svenska förskolanin talousarvioesitystä kokouksessaan 25.8.2015. Jaostojen pöytäkirjaotteet ovat oheismateriaalina. Kunnanhallituksen sivistyslautakunnalle antama talousarviokehys on seuraava: - Bildningsnämnden TP2014BS TA2015BG TA2016BG TS2017EP TS2018EP TS2019EP Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter 1 336 199 1 148 000 1 207 053 1 183 831 1 190 315 1 201 307 Sisäiset tuotot - Interna intäkter 44 374 0 112 200 113 311 114 433 115 565 Toimintakulut - Verksamhetsutgifter -11 643 281-11 414 221-11 181 583-11 292 343-11 404 199-11 517 163 Sisäiset kulut - Interna utgifter -3 685 458-3 191 837-3 311 063-3 339 471-3 368 161-3 397 134 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -13 948 165-13 458 058-13 173 393-13 334 673-13 467 612-13 597 425 Tulosalueiden talousarviovalmistelu Sivistyslautakunnan alaisuuteen kuuluu sivistystoimiston tulosyksikkö, opetuksen tulosalue, varhaiskasvatuksen tulosalue ja vapaan sivistystyön tulosalue. Sivistystoimiston tulosyksikköä ja opetuksen tulosaluetta johtaa sivis-
Sivu 10 tystoimen johtaja, varhaiskasvatuksen tulosaluetta johtaa varhaiskasvatuspäällikkö ja vapaan sivistystyön tulosaluetta johtaa vapaa-aikapäällikkö. Vuoden 2016 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tulosalueiden toimintojen ja henkilöstörakenteita on tarkistettu ja niihin on tehty toiminnan kannalta tarpeelliset muutokset. Tästä syystä toimintaa kuvaavat luvut eivät ole vuoden 2016 osalta suoraan vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna. Sisäisten kulujen osalta vuoden talousarvioesityksessä on myös laskentamuutos sisäisten vuokrien osalta verrattuna aikaisempiin vuosiin. Sivistystoimiston tulosyksikkö Sivistystoimiston tulosyksikkö - Bildningskansliets resultatenhet TP2014BS TA2015BG TA2016BG TS2017EP TS2018EP TS2019EP Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter 367 768 216 000 293 455 296 360 299 294 302 257 Sisäiset tuotot - Interna intäkter 43 718 0 112 200 113 311 114 433 115 565 Toimintakulut - Verksamhetsutgifter -3 477 300-3 224 042-3 190 516-3 222 102-3 254 001-3 286 216 Sisäiset kulut - Interna utgifter -35 379-19 228-32 018-32 335-32 655-32 978 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -3 101 193-3 027 270-2 816 879-2 844 766-2 872 929-2 901 371 Kansalaisopistotoiminta ja musiikkiopistojen antama taiteen perusopetus siirtyvät sivistystoimiston tulosyksiköstä vapaan sivistystyön tulosalueeseen. Muutoksen johdosta näiden tulosalueiden talousarvio- ja tilinpäätösluvut eivät ole vertailukelpoisia muutosajankohdan yli. Sivistystoimiston tulosyksikkö käsittää seuraavat kustannuspaikat: 310 Hallinto sivistyslautakunta Kustannuspaikka käsittää sivistystoimenjohtajan, kahden toimistosihteerin ja hallinnon suunnittelijan palkkakustannukset. Tämän lisäksi kustannuspaikalle on mm. keskitetty sekä sivistystoimiston hallinnon että opetuksen tulosalueen kalusto-, atk- ja koulutusmäärärahat. 318 Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut Kustannuspaikka sisältää esiopetuksen, perus- ja toisen asteen koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut, kahden kiertävän erityislastentarhanopettajan ja koulunkäynti- ja ryhmäavustajien palkkakustannukset, materiaali- ja koulutusmäärärahat. Lisäksi kustannuspaikka sisältää kunnan maksuosuudet vammaisten opetuspalveluiden ostamisesta (Lohja, Kirkkonummi, Helsinki ja Raasepori). 319 Muu oppilashuolto
Sivu 11 Kustannuspaikka sisältää kotikuntakorvaukset 320 Yhteiset koulut Kustannuspaikka sisältää niiden kuntien maksuosuudet, joiden kanssa kunnalla on sopimus opetuspalvelujen ostamisesta. n kunta ostaa ruotsinkieliset yläkoulupalvelut Lohjan kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta. Lisäksi kustannuspaikka sisältää sairaalakouluista ja vammaisten oppilaiden opetuspalveluiden ostamisesta koituvat kustannukset. 380 Logistiikka Kustannuspaikka sisältää n kunnan osuuden Länsi-Uudenmaan henkilöliikennelogistikon tehtävien yhteistoiminnan jatkosopimuksesta. (Sopijakunnat: Lohjan kaupunki, Inkoon kunta, Hangon kaupunki, Karkkilan kaupunki ja Raaseporin kaupunki) 390 Joukkoliikenne Kustannuspaikka sisältää 1.1.2015 alkaen kaikki liikennepalveluiden järjestämiseksi kuuluvat kustannukset. Opetuksen tulosalue Opetuksen tulosalue - Undervisningens resultatområde TP2014BS TA2015BG TA2016BG TS2017EP TS2018EP TS2019EP Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter 126 444 110 000 75 000 75 743 76 492 77 250 Toimintakulut - Verksamhetsutgifter -3 764 584-3 660 760-3 826 473-3 864 355-3 902 612-3 941 248 Sisäiset kulut - Interna utgifter -2 332 218-1 766 265-1 988 281-2 007 965-2 027 844-2 047 919 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -5 970 358-5 317 025-5 739 754-5 796 578-5 853 964-5 911 918 Opetuksen tulosalue käsittää seuraavat kustannuspaikat: 315 Aleksis Kiven koulu 316 Sjundeå svenska skola 317 Päivärinteen koulu 350 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aleksis Kiven koulun, Sjundeå svenska skolan ja Päivärinteen koulun kustannuspaikat sisältävät sivistyslautakunnan vahvistaman tuntikehyksen mukaisen opetushenkilöstön henkilöstökulut sekä koulusihteerin henkilöstökulut. Aleksis Kiven koulun kustannuspaikka sisältää myös kouluisännän ja iltavalvojan henkilöstökulut. Opetusta annetaan sivistyslautakunnan 15.4.2015 29 vahvistamien koulukohtaisten tuntikehysten raameissa. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu opetuksen tulosalueen alaisuuteen ja kaikkien koulujen yhteydessä toimii iltapäiväkerho.
Sivu 12 Varhaiskasvatuksen tulosalue Tulosalueen keskeisenä tarkoituksena on tuottaa säädösten edellyttämät suomen- ja ruotsinkieliset perusopetuspalvelut sekä niihin liittyvät tukipalvelut. Suomenkielistä perusopetusta annetaan vuosiluokilla 1.-9. ja ruotsinkielistä 1.-6. luokilla. Ruotsinkieliset oppilaat voivat jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista joko Lohjalla tai Kirkkonummella. Opetuksen tulosalueen vuoden 2016 keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat: - Perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien ja niihin liittyvien kuntakohtaisten osioiden laatiminen sekä niiden edellyttämä pedagoginen kehittäminen painottaen digitaalisten oppimismenetelmien ja välineiden käyttöönottoa. - Erikseen sivistyslautakunnassa hyväksyttävässä Opetuksen järjestäjän kunnallisessa kehittämissuunnitelmassa (KuntaKesu) hyväksyttävien toiminnan laatua ja tuottavuutta kohottavien toimenpiteiden toteuttaminen. - Päivärinteen koulun puurakennuksesta luopumisen seurauksena koulu toimii jatkossa osittain väliaikaisissa tiloissa. Tästä syystä on laadittava suomenkielisen perusopetuksen osalta suunnitelma opetuksen järjestämisestä jatkossa. Varhaiskasvatuksen tulosalue - Resultatområdet för småbarnfostran TP2014BS TA2015BG TA2016BG TS2017EP TS2018EP TS2019EP Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter 662 776 709 000 720 198 727 328 734 529 741 800 Sisäiset tuotot - Interna intäkter 299 0 0 0 0 0 Toimintakulut - Verksamhetsutgifter -3 836 674-3 977 062-3 549 382-3 584 521-3 620 008-3 655 846 Sisäiset kulut - Interna utgifter -957 894-1 007 721-849 223-857 630-866 121-874 695 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -4 131 493-4 275 783-3 678 407-3 714 823-3 751 600-3 788 741 Varhaiskasvatuksen kustannuspaikat 325 Ostopalvelut 338 Trolldalen 340 Varhaiskasvatuksen hallinto 342 Jukolan päiväkoti 343 Svenska förskolan, daghem 344 Lilla-Lotta daghem 345 Bullerby 351 Toukolan esiopetus 352 Svenska Förskolan esiopetus 353 Tyyskylän päiväkoti 354 Tyyskylän esiopetus 355 Perhepäivähoito
Sivu 13 356 Lasten kotihoidon tuki 357 Toukolan päiväkoti 358 Störsvikin päiväkoti 365 Kotihoidon tuki (kunnallinen) 366 Kunnallinen palveluseteli 369 Maksusitoumukset muualle Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää päivähoitolain mukaisia varhaiskasvatuspalveluita ja perusopetuslain mukaisia esiopetuspalveluita laisille lapsiperheille. Varhaiskasvatuksen palvelualueella tarjotaan monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja perheiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen palvelut ja niiden kehittäminen luovat merkittävän pohjan lasten kehitykselle, persoonallisuuden tasapainoiselle kasvulle sekä oppimisen ilolle. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhteistyössä huoltajien ja moniammatillisen tahojen kanssa tukea lapsen oppimisvalmiuksia ja samalla viitoittaa elinikäisen oppimisen tietä. ssa varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä esiopetusta päiväkodeissa ja koulujen esiopetusryhmissä. Perheet voivat halutessaan valita kunnallisen tai yksityisen hoitomuodon. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella palvelusetelillä. Talousarvioesitykseen 2016 varatuilla määrärahoilla ylläpidetään nykyistä palvelutarjontaa ja etsitään mahdollisia vaihtoehtoisia varhaiskasvatuksen palvelun tuottamismuotoja, kuten avoimen varhaiskasvatustoiminnan aloittamista. Kuntalisä jää pois lapsiperheille tarjottavana palvelumuotona. Toimenpide vähentää varhaiskasvatuksen menoja vuonna 2015 noin 87 000. Tilalle kehitetään avointa varhaiskasvatustoimintaa erityisesti kotona hoidossa oleville lapsiperheille. Kunnan tarjoamaa avointa varhaiskasvatusta kehitetään ja etsitään vaihtoehtoisa yhteistyökumppaneita palvelun tarjoamiseksi. Palveluseteliä käyttävien kuntien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. ssa tutkitaan vaihtoehtoisia palvelusetelin käyttötapoja. Tarvittavaa ilta ja/tai vuorohoitoa ostetaan tarpeeseen perustuen maksusitoumuksin kunnan sisältä tai ulkokunnista. Varhaiskasvatusta ohjaavaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia vuoden 2015 aikana. Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö on uudistettu vuoden 1973 jälkeen ja uudistuksen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset vahvistettiin 8.5.2015. Lasten päivähoidosta annetun lain nimi muuttui samalla varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatus korvaa näin myös käytännössä vanhan käsitteen päivähoito. Lakimuutos korostaa uusina asioina säätämistä päivä-
Sivu 14 kodin ryhmäkoosta, varhaiskasvatussuunnitelmasta, osallisuudesta, arvioinnista sekä yhteistyöstä. Päivähoidossa olevan lapsen ravintoa sekä toimitiloja ja toimintavälineitä koskevia säännöksiä myös tiukennetaan. Uuden varhaiskasvatuslain peruslähtökohtana on nykyisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen ennallaan. Ensisijaisena tulee olla lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen ja paikallisten olosuhteiden huomioonottaminen. Etenkin lakiin kirjattu ryhmäkokorajoite ja velvoite laatia kaikille lapsille henkilökohtainen suunnitelma tuovat lisätehtäviä henkilöstölle ja myös lisäkustannuksia henkilöstösuunnittelussa. Valtakunnallisesti Opetushallituksesta tuli myös 1.8.2015 lähtien varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto lakia noudattaen. Esiopetuksesta tuli myös velvoittava 1.8.2015 lähtien, joka tarkoittaa että 6-vuotiaan lapsen on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Lakimuutokset tuovat kustannusvaikutuksia myös paikallisesti, tosin lisäkustannusten ja muutosten arviointi on myös haasteellista. Sipilän hallitusohjelma (29.5.2015) korostaa myös oppimistapojen laajentamista digitaalisiksi oppimisympäristöiksi ja näihin varaudutaan myös talousarviossa 2016, mm. asiakasmaksu-uudistuksen edellyttämien maksu- ja hoitoaikaseurantajärjestelmien hankinnassa sekä ylläpidossa. Asiakasmaksu-uudistuksella on vaikutusta kunnan tulokertymään alentavasti ja hoitoaikaperusteiset maksujärjestelmät edellyttävät merkittäviä kertainvestointeja ja ylläpitokustannuksia vuositasolla. Varhaiskasvatuspalvelun kysyntää on vaikea ennustaa tilastoista ja ennusteista huolimatta. Yhteiskunnassa tapahtuvat taloudelliset muutokset heijastuvat työllisyystilanteeseen ja siten lasten hoidon tarpeisiin. Alle 3- vuotiaiden lasten hoito ja kasvatus edellyttävät päivähoitoasetukseen perustuvan henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun osalta enemmän henkilöstöresurssia kuin yli 3-vuotiaiden lasten hoito, kasvatus ja opetus. Mahdolliseen lasten määrän kasvuun tai ikärakenteen muutoksiin vastataan perhepäivähoitoon varatulla määrärahalla, jota tarvittaessa voidaan ohjata päiväkotien henkilöstöresurssin lisäämiseen. Erityisvarhaiskasvatus vastaa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Erityisvarhaiskasvatus on osa kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelua, josta varhaiskasvatuksen osalta vastaavat kiertävät erityislastentarhanopettajat. Erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat inkluusioperiaatteen mukaisesti lähipäiväkoteihin.
Sivu 15 Lasten kasvu- ja oppimispolkua ohjaavat kunnan varhaiskasvatus- ja esiopetus- sekä turvallisuussuunnitelmat. Jokaiselle lapselle laaditaan lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ja/tai esiopetuksen henkilökohtainen suunnitelma. Perhepäivähoidossa olevat lapset integroidaan entistä tiiviimmin päiväkodeissa järjestettyihin varhaiskasvatuspalveluihin. Varhaiskasvatuksen kalusto- ja koulutusmäärärahat ovat keskitetty varhaiskasvatuksen hallintoon. Tämä mahdollistaa laadukkaan ja kustannustehokkaan koulutustarjottimen luomisen. Koulutustarjottimen painopistealueina ovat uuden lain ja esiopetuksen velvoittavuuden tuomat tarvittavat ammatillisuutta ja tietotaitoa tukevat koulutusprosessit, joissa painotetaan mm. varhaiskasvatusosaamisen lisäämistä, kasvatuskumppanuutta yhteistyössä huoltajien kanssa, lasten osallisuuden aktivointia sekä pedagogisen johtamisosaamisen kehittämistä. Varhaiskasvatuspalveluiden organisaatiorakennetta kehitetään tukien apulaispäiväkodin johtajan ja päivähoidon yksikkökohtaisten vastuuhenkilöiden kautta. TP 2012 BS TP 2013 BS TP 2014 BS TA 2015 BG TA 2016 BG 0-6 vuotiaiden määrä / antal 0-6 åringar 605 578 560 582 526 Lapsia kunnan päiväkodeissa / Barn i kommunala daghem 259 252 261 250 255 Lapsia kunnan perhepäivähoidossa / Barn i kommunal familjedagvård 61 62 59 65 54 Lapsia yksityisissä päiväkodeissa / Barn i privata daghem 42 32 29 32 35 Lapsia yksityisissä perhepäivä- ja ryhmäperhepäiväkodeissa / Barn i privata familje- eller gruppfamiljedaghem 15 15 15 15 7 Päivähoidossa olevat lapset % ikäluokasta 0-6 vuotiaat / Barn i dagvård, % av 0-6 åringar 62,31 62,40 65,00 % 62,20 % 66,73 Lapsia kotihoidontuen piirissä / Barn med hemvårdsstöd 175 110 124 120 118 Lapsia kuntalisän piirissä 31.12 / Barn med kommunalt stöd 153 149 144 120 130 n kunnan varhaiskasvatuksen kalusto on käyttöikäänsä perustuen suurelta osin huonokuntoista, puutteellista ja epäergonomista. Kalustohankinnat tehdään keskitetysti kalustosuunnitteluun perustuen niin, että päiväkotien kalustoa uusitaan asteittain ja samoilla kalustetyypeillä. Tavoitteena on lasten kasvua ja oppimisedellytyksiä parantavan sekä henkilöstön työergonomiaa ja kestävää kehitystä tukevan kaluston hankinta. Talousarvioon varatuilla kalustomäärärahoilla tehdään vain kalustotäydennystä, pääsääntöisesti hankintaa rikkoontuneen tilalle tai lasten kasvavasta määrästä johtuvaan tarpeeseen.
Sivu 16 Vapaa sivistystyön tulosalue Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palveluissa ja tukijärjestelmässä. ssa järjestettävää varhaiskasvatusta kehitetään tukien toiminnallista jatkumoa 1-2. luokkien alkuopetukseen sekä perusopetukseen. Varhaiskasvatus on päivähoidon ja esiopetuksen muodostama hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Esiopetus liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. Kunnassa laadittavan palveluverkkoselvityksen kautta haetaan rakenteellisia muutoksia, joiden tavoitteena on toiminnan tuottavuuden parantaminen ja kustannuskehityksen hillitseminen sekä nykyisen palvelutason turvaaminen. Varhaiskasvatuksen osalta tavoitteena on erityisesti ulkoisten vuokrien vähentäminen. Varhaiskasvatus luo perustan siuntiolaisen lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Varhaiskasvatus muodostaa yhdessä esi- ja perusopetuksen kanssa lasten hyvinvointia, hoivaa ja oppimista edistävän kokonaisuuden, johon lapsilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään tulee jatkossa kuulla entistä enemmän. Vapaan sivitystyön tulosalue - Resultatområdet för fri bildningverksamhet TP2014BS TA2015BG TA2016BG TS2017EP TS2018EP TS2019EP Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter 179 211 113 000 118 400 84 400 80 000 80 000 Sisäiset tuotot - Interna intäkter 357 0 0 0 0 0 Toimintakulut - Verksamhetsutgifter -564 722-552 357-615 213-621 365-627 578-633 854 Sisäiset kulut - Interna utgifter -359 967-398 623-441 541-441 541-441 541-441 541 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -745 121-837 980-938 354-978 506-989 119-995 395 Vapaan sivistystyön tulosaluetta johtaa vapaa-aikapäällikkö ja tulosalue kattaa nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastotoimen. Vuonna 2016 vapaan sivistystyön tulosalueella toimintoja kehitetään ja yhteistyötä lisätään erityisesti sivistystoimen sisällä ja perusturvatoimen kanssa kaikissa toiminnoissa. Kansalaisopistotoiminta ja musiikkiopistojen antama taiteen perusopetus siirtyvät vuonna 2016 sivistystoimiston tulosyksiköstä vapaan sivistystyön tulosalueeseen. Muutoksen johdosta näiden tulosalueiden talousarvio- ja tilinpäätösluvut eivät ole vertailukelpoisia muutosajankohdan yli. Vapaan sivistystyön tulosalue käsittää seuraavat kustannuspaikat:
Sivu 17 330 Kansalaisopistot Kustannuspaikka sisältää suomenkielisten ja ruotsinkielisten kansalaisopistopalveluiden kustannukset. Kunta ei itse järjestä kansalaisopistopalveluita vaan suomenkieliset palvelut ostetaan Lohjan kaupungilta ja ruotsinkieliset palvelut Kirkkonummen kunnalta. 335 Muu vapaa sivistystyö Kustannuspaikka sisältää taiteen perusopetuksen sekä kolmannen sektorin yhdistystoiminnan tukemisen lukuun ottamatta liikunta- ja nuorisotoimintaa. 360 Kirjasto- ja kulttuuritoimi Kustannuspaikka sisältää kirjaston ja kulttuuritoimen toimintamenot. Vuonna 2016 kirjaston koko toimintakonseptia aletaan uudistamaan. Visiona on kirjaston toimiminen kunnan keskeisenä kulttuurilaitoksena, jolloin kunnan kulttuuritoiminta nivotaan osaksi kirjaston toimintaa. Kirjaston tärkeänä strategisena painopistealueena on lasten ja nuorten kirjastotoiminta, joka tulee näkymään niin hankinta- ja kokoelmaperiaatteissa että myös muussa toiminnassa (esimerkiksi yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa). Kirjaston toiminnallisuutta parannetaan kaikkia erilaisia käyttäjäryhmiä silmälläpitäen. Tunnusluvut / Relationstal TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA2015 TA2016 BS BS BS BG BG Lainat / Antal lån 52 725 52 869 48 919 57 000 55 000 Lainat/asukas / Lån/invånare 8,58 8,6 7,9 9,3 8,93 Kävijämäärä / Antal besökare 31 122 30 797 28 523 33 000 32 000 Kokonaismenot /laina / Totalkostn. /lån 6,65 6,72 5,55 6,67 6,45 420 Liikuntatoimi Liikuntatoimi -kustannuspaikka sisältää liikuntatoimen kustannukset, jotka koostuvat pääasiassa liikuntapaikkoihin liittyvistä kustannuksista sekä liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta. Vuonna 2016 liikuntatoimessa kehitetään palvelutuotannon prosesseja laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi panostetaan uuden liikuntalain vaatimusten mukaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestämiseen sekä liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen ja arviointiin osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Em. toimet tehdään yhteistyössä perusturvatoimen kanssa. Lisäksi kehitetään lähi- ja luontoliikunnan toimintaympäristöjä osana luonnon ja luontoliikunnan hyvinvointivaikutusten edistämistä.
Sivu 18 430 Nuorisotoimi Nuorisotoimi -kustannuspaikka sisältää nuorisotilatoiminnan, etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja muun nuorisotyön kustannukset, sekä nuorisotoimintaa tekevien yhdistysten tukemisen. Nuorisotoiminnassa kehitetään nuorisovaltuustotoimintaa ja kouluyhteistyötä. Myös kesäajan toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä aletaan aktivoimaan. Nuorisotakuun toteuttamiseen panostetaan edelleen vahvasti yhteistyötahojen kanssa, ja tähän liittyviä hyviä käytäntöjä kehitetään edelleen hallitusohjelman linjauksia silmälläpitäen. Työpajatoiminnassa tiivistetään vahvasti yhteistyötä perusturvatoimen kanssa. Sivistysosaston toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön ja valtion talouden sopeuttamistoimenpiteiden aiheuttamia valtionosuuksiin ja - avustuksiin tulevia muutoksia vuosina 2016 2019 Valtioneuvosto antoi 2.4.2015 julkisen talouden suunnitelman vuosille 2016 2019. Tavoitteena on muodostaa luotettava pohja seuraavan vaalikauden menojen ja tulojen arvioinnille. Lisäksi tavoitteena on, että velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Hallituksen tavoitteena on, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2019 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin 2.4.2015 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä. Julkisia menoja vähentävien toimien lisäksi toteutetaan uudelleenkohdennuksia. Hallitusohjelma määrittää hallituskauden strategiset tavoitteet ja näille kärkihankkeet. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteuttavia kärkihankkeita ovat: - Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin - Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - Työelämään siirtymisen nopeuttaminen - Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen - Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi - Nuorisotakuun uudistaminen yhteisötakuun suuntaan. Kärkihankkeisiin tehtävät lisäykset (kokonaisuudessaan noin 1 mrd. euroa) kohdistuvat vuosille 2016 2018, eivätkä ne vaikuta vuoden 2019 menotasoon. Oletettavaa on, että ne tulevat lisäämään kuntien paineita kehittää uudenlaisia toimintamalleja palveluiden toteuttamiseksi nykyistä kustannustehokkaammin.
Sivu 19 Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys on laadittu hallitusohjelman ja kevään 2015 teknisen kehyksen mukaisesti. Hallinnonalan säästöistä vuodelle 2016 on sovittu hallitusohjelmassa osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Perusopetuksen avustukset pienenevät 40 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajataan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan. Esitykseen sisältyy lukiokoulutuksen toiminnan ja rahoituksen kehittäminen. Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan toteuttamalla koulutusuudistus. OKM esittää talousarvioesityksessään seuraavia tavoitteita: Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 % Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla. Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee. OKM esittää lisäksi, että kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia turvataan huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide - ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut). Liikunnan edistäminen ja sen vaikutukset huomioidaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen toimintaan. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös riittämättömästi liikkuvat eri ikäryhmissä ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat. Esitys vakanssimuutoksista
Sivu 20 Vakanssi Muutos Kustannusvaikutus Perustetaan Lakkautetaan Perhepäivähoidon -1 40 000-1.1.2016 ohjaaja Kulttuuri ja vapaaaika -1 38 000-1.1.2016 ohjaaja Perhepäivähoitaja -3 100 000-1.1.2016 Pajaohjaaja 2 Ei vaikutusta talousarvioon. 1.1.2016 - Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina vuoden 2016 talousarvion laatimisohjeet - oheismateriaalina otteet jaostojen pöytäkirjoista 24.8. ja 25.8. Valmistelijat: Sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen p. 050 386 0826, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Varhaiskasvatuspäällikkö Mirva Alakoskela p. 050 386 0827, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Vapaa-aikapäällikkö Tapio Lepikkö p. 050 386 0825, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä ehdotuksen sivistyslautakunnan vuoden 2016 talousarvioesitykseksi Käsittely: Päätös: Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.
Sivu 21 KH:255 /2015 SIVLTK 51 SIVISTYSLAUTAKUNNAN EHDOTUS VUODEN 2016 INVESTOINNEIKSI JA INVESTOINTISUUNNITELMAKSI VUOSILLE 2017-2019 Oheismateriaali Kunnanhallitus antoi 11.5.2015 92 lautakunnille talousarvion laatimisohjeet ja määritteli lautakunnille talousarviokehykset. Investointeina pidetään yli 10 000 euron hankintoja, jotka tuottavat kunnalle tuloa tai ovat palvelutuotannon käytössä useamman tilikauden ajan. Irtaimen käyttöomaisuuteen liittyvien investointien hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka käyttöikä on yli 3 vuotta ja hankintahinta yli 10 000 euroa. Jos hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää hintarajan, niin sitä pidetään myös investointina. Tällaisia voi olla esimerkiksi kerralla hankittava hyödykeryhmä (mm. atk-laitteet) tai ensikertainen kalustaminen. Investointikohde ei kuitenkaan voi olla yhdistelmä useasta eri hyödykkeestä, jotka koskevat useita toimipisteitä. Sivistysosaston investointitarve vuodelle 2016: 1. Aleksis Kiven koulun laajentamiseen liittyvän hankeselvityksen laatiminen Päivärinteen koulun ns. puukoulusta luopuminen lukuvuoden 2015-16 alussa on aiheuttanut sen, että koulu toimii toistaiseksi osittain siirtokelpoisessa rakennuksessa. Lisärakennuksessa on kaksi luokkahuonetta sosiaalitiloineen. Ratkaisu on väliaikainen. n kunta on tilannut Finnish Consulting Groupilta palveluverkkoselvityksen. Opetuksen tulosalueen suhteen selvityksessä esitetään, että Päivärinteen koulun sijaan Aleksis Kiven koulua laajennetaan niin, että Päivärinteen koulun väliaikaisissa tiloista voidaan luopua. Palveluverkkoselvityksessä todetaan myös, että Toukolan esi- ja alkuopetuksen tiloista luovutaan. Tämä edellyttää, että Aleksis Kiven koulun mahdollisessa laajennuksessa ko. tilantarve huomioidaan. Lisäksi selvityksessä todetaan, että kunnan kirjasto tarvitsee pysyvän tilan, joka voidaan toteuttaa rakentamalla Aleksis Kiven koulun yhteyteen kirjasto, joka toimii sekä koulun oppimisympäristönä että kuntalaisille tarkoitettuna yleisenä kirjastona. Tätä varten on laadittava hankesuunnitelma. 40 000 2. Ruotsinkielisen päivähoidon keskittäminen Svenska skolanin rakennukseen Ruotsinkielinen päivähoito toimii nykyisin neljässä eri toimipaikassa, joista yksi sijaitsee Svenska skolanin yhteydessä. Kunnan Finnish Consunlting
Sivu 22 Groupilla teettämässä palveluverkkoselvityksessä todetaan, että koulurakennukseen voidaan sijoittaa lisää ruotsinkielistä päivähoitoa, jolloin vähintään kahdesta erillisestä ulkopuoliselta taholta vuokratusta päivähoitotilasta voidaan luopua. Svenska skolanin tiloissa on tehtävä jonkin verran muutoksia, jotta tilat soveltuvat päivähoidolle. Tätä varten on laadittava hankesuunnitelma. 12 000 3. Esi- ja perusopetuksen TVT-laitteet Perusopetuksen ja esiopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön lukuvuoden 2016 alussa. Keskeisenä opetuksen kehittämiskohteena on oppilaiden TVT-osaaminen, joka nähdään yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. n perusopetuksessa otetaan lukuvuoden 2015-2016 alussa käyttöön O365-sovellus, joka liitetään osaksi vuoden 2016 alussa ssa käyttöön otettavaan sähköiseen oppimisympäristöön. Sen käyttö edellyttää opetuksen TVT-laitekannan lisäämistä ja monipuolistamista. Tavoitteena on kasvattaa laitekanta niin, että kahta oppilasta kohden on yksi päätelaite (mobiililaite, kannettava tietokone tai ns. pöytäkone). Tällä taataan oppilaiden tasa-arvo laitteiden käytön osalta ja huolehditaan, että laitteiden käyttöaste on riittävän korkea. Peruskouluissa on tällä hetkellä kiinteitä päätelaitteita, joiden tekninen tuki ostetaan Opinsys OY:ltä. Kussakin koulussa on yksi ATK-luokallinen ko. laitteita. Kouluissa on myös vaihteleva määrä luokkahuoneisiin sijoitettuja yksittäisiä tietokoneita osana esitystekniikkaa. Lisäksi kouluihin on hankittu 10 ipad-päätelaitetta / koulu. TVT-pohjainen opetus edellyttää monipuolista laitekantaa, jonka toiminta edellyttää nopeaa langatonta verkkoa perinteisen lankaverkon lisänä. Koulujen langattomat verkot rakennetaan vuoden 2015 aikana. Koulujen opetuskäytössä ei ole kannettavia tietokoneita. ipadpäätelaitteiden käytön monipuolistaminen edellyttää puolestaan niihin yhdistettävien langattomien näppäimistöjen hankintaa. Luokkahuoneissa oleviin dataprojektoreihin on lisättävä laite, joka mahdollistaan opetuskäytössä olevien ipadien kuvan siirtämisen datatykin kautta muiden nähtäväksi. Esiopetusta antavissa päivähoidon yksiköitä ei ole varustettu langattomin verkoin. Oppilaiden käytössä ei ole minkäänlaisia TVT-laitteita eikä niihin liittyviä esityslaitteita. esiopetuksen opetussuunnitelman asianmukainen toteuttaminen edellyttää, että että jatkossa esiopetusryhmän käytössä on langaton verkko ja ryhmää kohden yksi älytelevisio, joka on langattomasti yhteydessä mobiileihin päätelaitteisiin. Hallinto-osasto vastaa tilojen verkottamisesta. Yhteensä 180 000
Sivu 23 4. Päivähoidon tuntipohjaiseen läsnäoloon perustuvaan laskutukseen käytettävän ohjelmiston ja siihen liittyvän laitteiston hankinta Päiväkodit ottavat käyttöön syksyllä 2015 päivähoidossa olevien lasten tuntipohjaisen läsnäoloseurannan. Tavoitteena on, että sovellus otetaan käyttöön myös perhepäivähoidossa kevään 2016 aikana. Ohjelmiston käyttöön otto antaa mahdollisuuden siirtyä päivähoidossa kokonaisuudessa tuntipohjaiseen läsnäoloon perustuvaan laskutukseen elokuussa 2016. Tavoitteena on toiminnan tuottavuuden nostaminen. 25 000 5. Omatoimikirjastoon liittyvät investoinnit 18 000 Kirjaston toimintakonseptia ryhdytään uudistamaan vuonna 2016. Uudistuksen tavoitteena on tehdä kirjastosta ajanmukainen sekä kehittää kirjaston palvelevuutta erilaisille käyttäjäryhmille. Yhtenä keskeisenä uudistuksena on mahdollistaa kirjaston käyttö henkilökunnan työskentelyaikojen ulkopuolella. Uudistus omatoimikirjastoksi edellyttää lainausalueen uusimista, lainausautomaatin hankintaa sekä käytön valvontaan liittyviä teknisiä ratkaisuja. Uudistuksilla saavutetaan merkittävä palvelun parantaminen kaikille käyttäjäryhmille sekä mahdollistetaan kirjaston käyttö esimerkiksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä. Lisäksi lainausautomaatin käyttöönotto palvelee kirjastoammatillisen henkilökunnan työajan käytön tehostamista ja toiminnan tuottavuutta. 6. Luonto- ja kulttuuripaikkojen kehittäminen 35 000 Kunnan alueella on runsaasti hienoja ja mielenkiintoisia paikkoja, joilla useilla on lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä. Näissä paikoissa on sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, luontomatkailun että oppimisympäristöjen näkökulmasta suuri potentiaali, jota tällä hetkellä ei hyödynnetä tehokkaasti. Helmikuussa 2015 on jätetty valtuustoaloite luonto- ja kulttuuripolun rakentamiseksi on. Paikkojen hyödyntäminen vaatii fyysisten olosuhteiden parantamista (reitit, rakenteet, merkintä, viitoitus), sisällöntuotantoa (tieto ja sen jalostaminen eri käyttäjäryhmille) ja sen jakelun kehittämistä (kyltitys, sähköiset kanavat). Uusi liikuntalaki edellyttää kunnilta toimia liikunta-aktiivisuuden edistämiseksi. Paikkojen kehittämisellä luodaan olosuhteita luontoliikunnan harrastamiseen. Luontoliikunta on edullista matalan kynnyksen liikuntaa, jossa yhdistyvät sekä liikunnan että luonnon hyvinvointivaikutukset. Luontoliikunnan olosuhteiden kehittäminen on erittäin kustannustehokas tapa edistää
Sivu 24 liikunnallista elämäntapaa ja siten tukea terveyden edistämistä. Hyvät luontoliikunnan olosuhteet lisäävät kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana, ja soveltuvat myös käytettäväksi luontomatkailussa, joka on nopeimmin kasvava matkailun ala. Lisäksi paikat ja niihin liittyvät sisällöt soveltuvat erinomaisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemoiksi ja oppimisympäristöiksi OPS 2016:n tavoitteiden mukaisesti. Olosuhteiden kehittäminen tukee ja on osa kunnan pyöräilypoliittista ohjelmaa ja pyöräilyn edistämistä. Vuosien 2017 2019 investointisuunnitelma 2017 Aleksis Kiven koulun kotitalouden luokan kiintokalusteiden ja laitteiden uusiminen 60 000 2018 Svenska skolanin liikuntasalin paljeoven uusiminen taiteovella 20 000 Aleksis Kiven koulun oppilaskaappien uusiminen 200 kpl 40 000 Kirjastojärjestelmän uusiminen 12 000 2019 Aleksis Kiven koulun juhlasalin tuolien uusiminen 200 kpl 11 000 Oheismateriaali: - Kunnanhallituksen 11.5.2015 hyväksymät ohjeet talousarvion laadintaa varten vuodelle 2016 Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen, puh. 050 386 0826, etunimi.sukunimi(at)siuntio.fi Ehdotus: päättää 1. esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että vuoden 2016 investointiosaan varataan: Aleksis Kiven koulun laajentamiseen liittyvän hankeselvityksen laatiminen 40 000 Ruotsinkielisen päivähoidon keskittäminen Svenska skolanin rakennukseen 12 000 Peruskoulujen ja esiopetuksen TVT-laitteet 180 000 Päivähoidon tuntipohjaiseen läsnäoloon perustuvaan laskutukseen käytettävän ohjelmiston ja siihen liittyvän laitteiston hankinta 25 000
Sivu 25 Omatoimikirjastoon liittyvät investoinnit 18 000 Luonto- ja kulttuuripaikkojen kehittäminen 35 000 2. Ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että vuoden 2017 2019 investointisuunnitelmaan varataan: 2017 Aleksis Kiven koulun kotitalouden luokan kiintokalusteiden ja laitteiden uusiminen 60 000 2018 Svenska skolanin liikuntasalin paljeoven uusiminen taiteovella 20 000 Aleksis Kiven koulun oppilaskaappien uusiminen 200 kpl 40 000 Kirjastojärjestelmän uusiminen 12 000 2019 Aleksis Kiven koulun juhlasalin tuolien uusiminen 200 kpl 11 000 Käsittely: Päätös: Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.
Sivu 26 SIVLTK:421 /2015 SIVLTK 52 Oheismateriaali LAUSUNTO TAKSILUPIEN RIITTÄVYYDESTÄ JA ESTEETTÖMÄN KALUSTON MÄÄRÄSTÄ VUODELLE 2016 Taksiliikennelain 19 :n mukaan toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tulee vahvistaa kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät vuosittain. Nyt on valmisteilla kiintiöpäätös vuoden 2016 taksilupien enimmäismääräksi kuntiin Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Kiintiöpäätöksen perustaksi ELY-keskuksen tulee seurata taksin kysynnän ja tarjonnan muutoksia sekä toimialan kannattavuuden kehitystä alueellaan. ELY-keskuksen on seurattava myös kuluttajien palautetta taksin saatavuudesta ja laadusta sekä taksien riittävyyttä elinkeinoelämän ja kuntien kuljetustarpeiden kannalta. Taksilupien enimmäismäärät tulee vahvistaa sellaiselle tasolle, että ne eivät rajoita taksien saatavuutta myöskään vilkkaan kysynnän aikana eivätkä heikennä palvelujen laatua. Enimmäismäärää koskevassa päätöksessä on myös määrättävä, kuinka moneen taksilupaan sisällytetään esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja kuinka monta lupaa myönnetään liitetyn kunnan alueelle. Liitetyllä kunnan alueella tarkoitetaan tässä sellaista kunnan aluetta, joka 31. joulukuuta 2008 tai sen jälkeen on yhtenä kuntana liitetty toisen kunnan osaksi tai muuten lakannut olemasta itsenäinen kunta. Uudenmaan ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa taksien riittävyydestä, esteettömän kaluston määrästä sekä taksipalvelujen laadusta alueellaan. Taksipalvelujen riittävyyden osalta pyydetään erityisesti huomioimaan sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilökuljetusten järjestämistarpeet. Tietoa pyydetään myös siitä, kuinka monella on oikeus käyttää esteetöntä autoa. n taksiluvat on yhdistetty Kirkkonummen lupiin siten, että Kirkkonummella ja ssa on taksilupia yhteensä 54 henkilöautolle ja 5 esteettömälle henkilöautolle. n kunnan sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 mukaan lautakunnan tehtävänä on kunnan puolesta antaa kunnan lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina UUDELY/4832/2015 Lausuntopyyntö taksilupakiintiöiden vahvistamista varten
Sivu 27 Valmistelija Sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen, puh. (09) 2606 1241, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: n kunnan sivistyslautakunta antaa yllä olevin perustein seuraavan lausunnon: Taksien riittävyys koko Kirkkonummi--alueella ei anna oikeata kuvaa taksipalveluiden tilanteesta n alueella. Ongelmana ssa on, että taksit kuuluvat Kirkkonummen taksien kanssa samalle alueelle, joten n autot voivat siirtyä toimimaan Kirkkonummelle ja silloin taksipalvelut ssa kärsivät. Alueella toimivat taksit voivat Lähitaksivälitysjärjestelmän kautta hoitaa kyytejä muilla paikkakunnilla, joten autot hoitavat toki kyytejä mieluiten sillä seudulla, missä ovat. Tästä johtuen on vaikeata saada kyytejä siellä, missä takseja on harvoin ja etäisyydet lähimpään autoon ovat suuret. ssa taksien saatavuudessa ilmenneitä ongelmia ei voida pitää suoranaisena seurauksena koko aluetta koskevan kiintiön riittämättömyydestä. Silti on todettava, ettei ssa aina ole saatavilla taksia edes tuntien odotuksen jälkeen. Näin ollen, olettaen että taksilupakiintiön kasvattamisella voisi olla vaikutusta autojen saatavuuteen, katsomme, että taksilupakiintiötä tulee kasvattaa sekä henkilöautojen että esteettömien autojen osalta. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.
Sivu 28 SIVLTK 53 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 7/2015 Oheismateriaali Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on 31.7.2015 tilanteen mukaan 59,3 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi heinäkuun lopun tasolla olla 58,3 prosenttia. Oheismateriaali ja liitteet Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua suurimpina 74,8 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua suurimpina (60,6 prosenttia). - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 7/2015. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen, puh. 050 386 0826 s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 29 SIVLTK 54 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. - Aleksis Kiven koulun rehtorin valinta - Katsaus päivähoidon lapsi ja henkilöstömääristä - Pakolaistilanne ssa Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta käsiteltiin 48 jälkeen.
Sivu 30 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 47-55 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta / Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan