PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA KETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTO Työpaja 7 10.9.2019 11.9.2019 PKPK-malli 1
Työpajan ohjelma: 10.00 10.30 Tilannekatsaus tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelmaan Kirsi Paasovaara, STM 10.30 11.00 PKPK-mallin viimeisin versio Juha Koivisto, THL 11.00 11.40 Ohjaus palvelujen järjestäjän näkökulmasta Merja Heinonen, Eksote 11.40 12.30 Lounas (omakustanteinen) 12.30 13.10 Ohjaus palvelujen tuottajan näkökulmasta Timo Väisänen ja Yrmy Ikonen, A-klinikka Oy 13.10 13.50 Ohjausteeman puintia Puimalassa Katja Sankalahti, THL 13.50 14.10 Kahvi/tee 14.10 14.50 Puimala jatkuu 14.50 15.00 Päivän arviointi ja päätös Eeva Liukko, THL 11.9.2019 PKPK-malli 2
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA KETJUJEN MÄÄRITTELYN, OHJAUKSEN JA SEURANNAN KÄSIKIRJA 11.9.2019 PKPK-malli 3
SISÄLTÖ Saatesanat..3 Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen jatkuva kehittäminen....4 Keskeiset käsitteet..6 Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen välinen ero on veteen piirretty viiva.7 Palvelukokonaisuudet ja ketjut palveluintegraation edellytyksinä 8 Osa 1: Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely....9 Tehtävä 1: Järjestäytyminen....11 Tehtävä 2: Tilanneanalyysi 12 Tehtävä 3: Segmentointi.15 Tehtävä 4: Tavoitteiden määrittely 18 Tehtävä 5: Mallintaminen...19 Tehtävä 6: Toimeenpano 21 Osa 2: Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen ohjaus Tulossa Osa 3: Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen seuranta Tulossa 11.9.2019 PKPK-malli 4
SAATESANAT Tässä käsikirjassa jäsennetään palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen jatkuvan kehittämisen malli. Käsikirjassa tarkastellaan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan toimijoita, tehtäviä, keinoja ja työkaluja. Kohdealueena ovat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös niiden yhdyspinnoille sijoittuvat toimialat, kuten kasvupalvelut, liikuntatoimi, nuorisotoimi, sivistystoimi ja kulttuuritoimi. Käsikirja on rakennettu sellaiselle yleisyystasolle, että se ei ole sidottu mihinkään tiettyyn sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen malliin. Lainsäädäntö voi kuitenkin sisältää velvoitteita eri toimijoille näiden toimintojen suorittamiseksi. Käsikirjan tarkoituksena on tukea erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen julkista järjestämistä tarjoamalla keinoja ja työkaluja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan tueksi. Käsikirjaa voidaan soveltaa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin palvelutuotantoon. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen jatkuvan kehittämisen malli on kehitetty THL:n, STM:n ja alueiden sote-ammattilaisten yhteistyönä osana palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kehittämisverkostoa vuosina 2018-2020. 11.9.2019 PKPK-malli 5
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN JATKUVA KEHITTÄMINEN Käsikirjassa jäsennetään palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja ensisijaisesti palvelujen järjestämisen näkökulmasta, mutta niiden määrittelyn, ohjauksen ja seurannan keskiössä ovat väestöja asiakasryhmien palvelutarpeet ja se, miten palveluilla vastataan niihin. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely, ohjaus ja seuranta ovat osittain päällekkäisiä toimintoja, jotka muovaavat toinen toisiaan ja jotka ovat toinen toistensa edellytyksiä. Näiden toimintojen keskeiset toimijat ovat palvelujen järjestäjä(t), palvelujen tuottajat eri ammattiryhmineen sekä asukkaat ja asiakkaat. Määrittelyn, ohjauksen ja seurannan toteuttaminen ja toimivuus edellyttävät toimijoiden rooleista ja työnjaosta sopimista sekä jatkuvaa vuoropuhelua, yhteistoimintaa ja yhteiskehittelyä. Määrittely, ohjaus ja seuranta koostuvat eri osatehtävistä, joita tehdään vuorovaikutteisesti ja osin yhtäaikaisesti. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kehittäminen on jatkuvasti käynnissä olevaa toimintaa. 11.9.2019 PKPK-malli 6
PALVELUKOKONAISUUDET JA -KETJUT Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen jatkuvan kehittämisen malli 11.9.2019 PKPK-malli 7
KESKEISET KÄSITTEET Palveluintegraatio Palvelujen integraatiolla tarkoitetaan tässä käsikirjassa sitä, että asiakas saa palvelunsa helposti, oikea-aikaisesti ja saumattomasti siten, että hänen tarpeitaan arvioidaan kokonaisuutena eri ammattilaisten toimiessa yhteistyössä, ja asiakasta koskeva tieto on eri ammattilaisten hyödynnettävissä. Väestön ja asiakkaiden segmentointi Väestön ja asiakkaiden segmentoinnilla tarkoitetaan tässä käsikirjassa väestön ja asiakkaiden ryhmittelyä samankaltaisten palvelutarpeiden perusteella. Segmentit eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Segmentoinnin kriteerit valitaan alueen väestöä tai asiakkaita tarkastelevan tilanneanalyysin perusteella, jossa hyödynnetään monipuolisesti eri tiedonlajeja. Segmentit voivat olla pysyviä tai muuntuvia. Pysyvät segmentit perustuvat alueen väestössä tai asiakkaissa ja näiden käyttäytymisessä esiintyviin yleisiin ominaispiirteisiin. Ne voivat olla kansallisia tai alueellisia. Pysyviä segmentoinnin perusteita voisivat olla esimerkiksi elämänvaihe, suhteellisen vakioitunut ennakoitu palvelutarve ja tuen tarve. Pysyvät segmentit toimivat palvelujärjestelmän kehikkona, joiden perusteella palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja on mahdollista määritellä. Muuntuvat segmentit perustuvat alueella ja sen väestössä havaittuihin ilmiöihin. Muuntuvat segmentit voivat määrittyä esimerkiksi jonkin asuinalueen sosiaalisten piirteiden, huono-osaisuuden tai sairastavuuden pohjalta. Muuntuvat segmentit voivat ajan myötä ja palveluja kohdentamalla kadota tai muuntaa muotoaan. Palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus tarkoittaa palvelujen järjestämisen näkökulmasta jonkin väestö- tai asiakasryhmän palvelutarpeiden perusteella määriteltyä palvelujen kokonaisuutta. Palvelukokonaisuudessa on määritelty eri palvelujen suhteet toisiinsa sekä niiden tuottamisen ja toteuttamisen periaatteet ja säännöt. Palvelukokonaisuuksien määrittelyn kriteerit ja reunaehdot voivat olla moninaisia, ja osa niistä voi perustua lakiin ja asetuksiin. Palvelukokonaisuuden palveluja voivat tuottaa eri toimialojen ja sektorien palvelun tuottajat. Palvelun tuottajien tehtävä on tuottaa yksittäisen asiakkaan palvelut tämän tarpeiden perusteella palvelukokonaisuutta koskevia määrityksiä noudattaen. Asiakas osallistuu oman palvelukokonaisuutensa suunnitteluun ja palvelujen valintaan, ja hän saa siihen tarvitsemansa tuen. Palveluketju Palveluketju tarkoittaa järjestämisen näkökulmasta tietylle asiakasryhmälle etukäteen joko pääpiirteissään tai täsmällisesti määriteltyä perättäin ja osin yhtäaikaisesti toteutuvien palvelujen saumatonta prosessia, jonka päätteeksi asiakkaan elämäntilanteessa tai terveydentilassa on tapahtunut toivottu muutos. Palveluketjun määrittelyssä kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Tuotantotasolla palvelujen tuottajat toimivat yhteistyössä ja sovittavat palvelut yhteen etukäteen määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Palveluja voivat tuottaa eri toimialojen ja sektorien palveluntuottajat. Asiakastasolla asiakas osallistuu oman palveluketjunsa suunnitteluun ja palvelujen valintaan, ja hän saa siihen tarvittavan tuen. 11.9.2019 PKPK-malli 8
PALVELUKOKONAISUUDEN JA -KETJUN VÄLINEN ERO ON VETEEN PIIRRETTY VIIVA Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen välinen ero on kuin veteen piirretty viiva. Palvelukokonaisuus ilman minkäänlaista etukäteen määriteltyä palvelujen peräkkäisyyttä ja toisaalta etukäteen täsmällisesti ja peräkkäiseksi määritelty palveluketju ovat harvinaisia. Palveluille on usein sekä kokonaisuuksissa että ketjuissa etukäteen määritelty tiettyä peräkkäisyyttä ja toisaalta osaa niistä voidaan toteuttaa samanaikaisesti, esimerkiksi kotihoito ja erikoissairaanhoidon palvelut tai päihdehuollon avopalvelut ja perhetyö. Terveydenhuollon hoitoketjut rakentuvat palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen sisään. Sekä palvelukokonaisuudessa että palveluketjussa kukin toimija vastaa omasta palveluosuudestaan ja tarvittavan yhteistyön toteuttamisesta. Toimijat pyytävät tarvittaessa apua ja tarjoavat sitä muille toimijoille. Kukin toimija vastaa osaltaan asiakkaan sujuvasta ja oikea-aikaisesta siirtymisestä toisen tuottajan tai palveluyksikön palveluihin. 11.9.2019 PKPK-malli 9
PALVELUKOKONAISUUDET JA -KETJUT PALVELUINTEGRAATION EDELLYTYKSINÄ Palveluintegraation toteutuminen ja toimivuus edellyttävät palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyä. Ne muodostavat palvelujen järjestäjälle yhdenlaisen palvelutuotannon ohjaustyökalun sekä palvelujen tuottajille raamin ja säännöt, joiden mukaan toimia. Määrittelemällä palvelukokonaisuudet ja -ketjut järjestämisvastuussa oleva toimija ohjaa palveluntuottajia ja ammattilaisia tunnistamaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämäntilanne ja palvelutarpeen taso toimimaan siten, että työskentely estää raskaampien palvelujen tarvetta, ohjaa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeenmukaiset yhdistelmät eri palveluja. 11.9.2019 PKPK-malli 10
OSA 1: PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN MÄÄRITTELY 11.9.2019 PKPK-malli 11
Kokonaisvaltaisissa palvelujärjestelmän uudistuksissa palvelukokonaisuudet ja -ketjut määritellään perinpohjaisesti uudelleen. Käytännössä uudistukset ovat usein osittaisia tai vaiheittaisia, jolloin ne pikemminkin korjaavat jo olemassa olevia palvelukokonaisuuksia ja/tai - ketjuja. Tietyn alueen palvelukokonaisuudet ja -ketjut voivat muodostaa moninaisen ja monikerroksisen kokonaisuuden. Sen perustana voi olla esimerkiksi elämänkaarimallin mukaiset palvelukokonaisuudet, joiden sisään ja yli rakentuvat pienemmät palvelukokonaisuudet ja - ketjut. Palvelukokonaisuuteen ja -ketjuun on koottu tietyn väestö- tai asiakasryhmän palvelut siten, että niiden yhteensovittamiseen liittyvät ratkaisut on määritelty. Palvelutarpeisiin perustuva palvelukokonaisuus tai -ketju voi sisältää eritasoisia palveluja (ehkäisevät, perus, vaativat) ja se voi ulottua sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yli esimerkiksi työ- ja elinkeinopalveluihin ja kriminaalihuoltoon. Se ylittää organisaatio- ja ammattirajat. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely koostuu tehtävistä, joiden tekemisen laajuus, syvyys ja järjestys riippuu siitä, millaisia kokonaisuuksia tai ketjuja ollaan määrittelemässä 11.9.2019 PKPK-malli 12
TEHTÄVÄ 1. JÄRJESTÄYTYMINEN Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen uudistaminen ja määrittely edellyttävät valmistelua, organisoitumista ja suunnittelua. Palvelukokonaisuuksiin ja -ketjuihin kytkeytyvät keskeiset toimijaryhmät ovat palvelujen järjestäjä(t), palvelujen tuottajat ja ammattilaiset, sekä asukkaat ja asiakkaat, joiden jokaisen näkökulma tulee olla mukana määrittelyn eri vaiheissa ja tehtävissä. Määrittelytyölle on tarpeellista laatia tiivis suunnitelma, jonka tulisi sisältää vastaukset vähintään seuraaviin kysymyksiin: Kenellä on määrittelytyön vetovastuu? Ketkä kuuluvat määrittelyä tekevään työryhmään ja mikä on eri toimijoiden työnjako ja vastuut? Mitkä ovat määrittelytyön tavoitteet? Miten eri toimijaryhmien näkökulman huomioiminen ja osallistuminen toteutetaan määrittelytyön eri vaiheissa ja tehtävissä? Millaisia yhteiskehittämisen ja tiedon keruun menetelmiä käytetään eri vaiheissa? Millaisia erityisiä resursseja tarvitaan? Millainen on määrittelytyön aikataulu? 11.9.2019 PKPK-malli 13
TEHTÄVÄ 2: TILANNEANALYYSI Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn pohjaksi tehdään tilanneanalyysi. Sen laajuus, syvyys ja tarvittava tietopohja riippuu siitä, kuinka perustavaa palvelukokonaisuuksien ja/tai -ketjujen uudistamista ja määrittelyä ollaan tekemässä. Tilanneanalyysissä luodaan käsitys alueen väestöstä ja sen ominaispiirteistä, palvelujärjestelmästä, palvelukokonaisuuksista ja -ketjuista, palveluista ja niiden käytöstä sekä väestö/asiakasryhmien palvelutarpeista. Tilanneanalyysi tulee suunnitella ja kehittää osaksi perustoimintaa säännöllisesti toteutettavaksi toiminnoksi. Alueellisen tilanneanalyysin keskeinen tietopohja koostuu seuraavista tiedoista: Demografiset tiedot (esim. väestötiheys, ikäjakauma, syntyvyysennuste, taajamat, hajaasutusalueet) Hyvinvointi- ja terveystiedot Sosio-ekonomiset tiedot (esim. tulot, koulutus, ammattiasema, sosiaalinen liikkuvuus) Palvelujen käyttö, saatavuus, asiakaslähtöisyys Laatu, vaikuttavuus ja kustannukset Tilanneanalyysi voi määrällisen tiedon lisäksi edellyttää laadullista tietoa, esim. asiakkaiden kokemustietoa, riippuen siitä, kuinka syvällistä tilanneanalyysiä tarvitaan. Käsitys väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeista syntyy ja luodaan eri tietojen kokonaisuudesta. 11.9.2019 PKPK-malli 14
ESIMERKKEJÄ TILANNEANALYYSIN TIETOLÄHTEISTÄ Demografiset tiedot (esim. väestötiheys, ikäjakauma, syntyvyysennuste, taajamat, hajaasutusalueet) Hyvinvointi- ja terveystiedot Sosioekonomiset tiedot (esim. tulot, koulutus, ammattiasema, sosiaalinen liikkuvuus) Palvelujen käyttö, saatavuus, asiakaslähtöisyys Laatu, vaikuttavuus ja kustannukset Tilastokeskus, Sotkanet, THL Tietoikkuna Kela (mm. Terveyspuntari) THL:n tiedontuotanto: kyselytutkimukset (mm. FinSote, kouluterveyskyselyt), Tea-viisari, RAI-tieto, terveytemme.fi, Hyvinvointikompassi Kuntien hyvinvointikertomukset, Alueelliset hyvinvointibarometrit, Toimintakykymittarit, Elämänlaatumittarit, KUVA-indikaattorit Tilastokeskus, Työllisyyskatsaukset, Kela, Työvoimatutkimukset, Aluekehittämisen tilastotiedot AvoHilmo, Hilmo, Asiakas- ja potilastietojärjestelmät (esim. asiakasvirta-analyysit), PalveluverkkoselvitykseT, Sosiaalitaito, Suuntima, Arviointiraportit (THL), Kärkihankkeiden tiedonkeruu, Kokemusasiantuntijat, Asiakaskehittäjät, Asiakasraadit, Asiakashaastattelut, Vaikuttamisillat, Tekstiviestipalaute, Järjestöjen keräämä tieto (esim. SOSTE), Palvelumuotoilun tiedontuotanto, Vaikuttamistoimielimet (mm. ikä- ja vammaisneuvostot, nuorisovaltuustot), Kansalliset asiakaspalautekyselyt (THL), Vanhuspalveluiden tilakyselyt (THL), Jalkautuminen (esim. kuntakierrokset) Arviointiraportit (THL), HaiPro-tieto, Yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiamiehiin, kantelut, Aluehallintovirastot, Kuntataloustilasto, Kuntien tilinpäätöstiedot
TILANNEANALYYSIN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSIÄ OVAT Monialainen yhteistyö Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt alueen organisaatioissa sekä toimivat tietojärjestelmät Mahdollisimman reaaliaikainen ja yhteismitallinen määrällinen ja laadullinen tieto Asukkaiden ja ammattilaisten näkemysten ja kokemusten huomioiminen Tietolähteiden ja tiedonkeruun menetelmien tuntemus Tietomassojen käsittelyn ja analysoinnin osaaminen 11.9.2019 PKPK-malli 16
TEHTÄVÄ 3. SEGMENTOINTI Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn ja palvelujen integroinnin työkaluna voidaan käyttää segmentointia, jossa väestöä ja/tai asiakkaita ryhmitellään valittujen kriteerien avulla. Segmentoinnin avulla palvelut voidaan kohdentaa paremmin erilaisia palvelutarpeita omaaville väestö- ja asiakasryhmille kaikki eivät tarvitse samanlaisia tai yhtä paljon palveluja tai tukea. Segmentoinnin perimmäisenä tarkoituksena on suunnitella kullekin väestö- ja/tai asiakassegmentille mahdollisimman toimiva ja vaikuttava palvelujen kokonaisuus tai ketju. Väestön segmentoinnin kriteerit valitaan alueen tilanneanalyysin perusteella. Olennaista on tunnistaa ja ennakoida hyvinvoinnin ja terveyden riskejä, haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, ehkä poikkeuksellisiakin palvelutarpeita. Mitä tarkemmin tilanneanalyysi on toteutettu, sitä paremmin erilaiset ilmiöt sekä väestö- ja asiakasryhmät ovat tunnistettavissa. Väestö- ja asiakasryhmien ymmärrystä voidaan syventää luomalla laadullisia asiakasprofiileja ja persoonia. Ne eivät kuvaa keskivertoasukasta tai -asiakasta, vaan asukkaita tai asiakkaita jotka jakavat samanlaisia tarpeita, ominaisuuksia ja elämäntilanteita. 11.9.2019 PKPK-malli 17
PYSYVÄT JA MUUNTUVAT SEGMENTIT Pysyvien segmenttien määrittely edellyttää ennen kaikkea kattavaa tietoa alueen väestöstä sekä palvelujen käyttämisen tavoista ja määristä. Muuntuvien segmenttien tunnistamiseksi tarvitaan paikallisesta ja kokemusperäisestä tiedosta nousevaa, sosiaalisia ilmiöitä tarkastelevaa analyysia. Hiljaisia signaaleja, alueellisia erityispiirteitä ja vaikeasti ratkaistavia, ilkeitä ongelmia on helpompaa havaita ja saada hallintaan, kun katsetta kohdennetaan ison kuvan ja väestötasoisen tiedon ohella myös yksittäisiin asiakastilanteisiin, tapahtumiin ja tekoihin. Tämän jälkeen luodaan riittävän moniulotteinen ja tarvittaessa monitulkintainen kuva ilmiön luonteesta. 11.9.2019 PKPK-malli 18
ESIMERKKEJÄ SEGMENTOINNIN KRITEEREISTÄ Elämänvaiheet (elämänkaari), jolloin väestö ryhmitellään tavallisimmin kolmeen ryhmään lapset, nuoret & perheet, työikäiset ja ikääntyneet Palvelujen tarpeen määrä, jolloin asiakkaat ryhmitellään esimerkiksi kertakävijät, vähän palveluja tarvitseva pitkäaikainen asiakas, paljon palveluja tarvitseva pitkäaikainen asiakas Palvelujen tarve ja toimintakyky, jolloin asiakkaat ryhmitellään neljään segmenttiin esimerkiksi seuraavasti omatoimiasiakkaat, satunnaisasiakkaat, moniasiakkaat, pitkäaikaisasiakkaat Palvelujen tarve ja arjessa pärjääminen, jolloin asiakkaat ryhmitellään neljään segmenttiin esimerkiksi seuraavasti:. tukiasiakas, huolenpitoasiakas, pärjääjäasiakas, yhteistyöasiakas Erityisryhmät vapautuvat vangit, elinsiirtopotilaat, ikääntyvät kehitysvammaiset Ilmiöt alueen väestöstä 60% on ikäihmisiä ja muistisairaudet ovat yleisiä, maahanmuuttajanuorten merkittävä yksinäisyys alueella, asunnottomuus kasvukunnissa, mielenterveysongelmien runsas esiintyvyys alueella 11.9.2019 PKPK-malli 19
TEHTÄVÄ 4: TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY Tilanneanalyysin ja segmentoinnin pohjalta määritellään kullekin segmentille rakennettavan palvelukokonaisuuden tai -ketjun tavoitteet. Nämä voidaan edelleen operationalisoida määrällisiksi ja laadullisiksi indikaattoreiksi, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata (ks. Osio 3). Mitä tarkemmin määritellystä palvelukokonaisuudesta tai -ketjusta on kyse, sitä tarkempia ja yksilöidympiä ovat yleensä myös tavoitteet, joita kohden palvelujen tuotantoa ja palvelukokonaisuuden tai -ketjun toteuttamista tulisi suunnata. Tavoitteet tulisi määritellä ainakin palvelujen järjestämisen (kuten kustannustaso, saavutettavuus), palvelujen tuottamisen (kuten laatu, saatavuus, yhteen toimiminen) ja asiakkaan (kuten asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus) näkökulmista. Esimerkkejä tavoitteista: - PKPK-vekosto voi lähettää meille esimerkkejä 11.9.2019 PKPK-malli 20
TEHTÄVÄ 5: MALLINTAMINEN Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen mallintaminen tapahtuu tilanneanalyysin, segmentoinnin ja asetettujen tavoitteiden kehyksessä. Tällöin määritellään kokonaisuuteen tai ketjuun kuuluvat palvelut, niiden sisältöä sekä niiden yhdyspintoja tarvittavalla tarkkuudella. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kuvaaminen taas tarkoittaa sitä, että tehdyt määritykset kuvataan tekstinä, kuvioina, tms. esimerkiksi jotakin digitaalista ohjelmaa tai alustaa hyödyntäen. Ennen mallintamisen aloittamista on tarpeellista kartoittaa muilla alueilla vastaaville segmenteille jo kehitettyjä, toiminnassa olevia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja ja hyödyntää niitä mallintamisen tukena. Ne eivät kuitenkaan yksioikoisesti ole siirrettävissä omalle alueelle, vaan ne mallinnetaan paikalliset olosuhteet huomioiden. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen mallintamisen apuna voidaan käyttää erilaisia yhteiskehittämisen tapoja ja menetelmiä, joita on koottu sosiaali- ja terveysalan kansalliseen innovaatioympäristöön Innokylään. Niitä voidaan hyödyntää niin perustavampien palvelukokonaisuuksien kuin näiden sisään ja yli ulottuvien kokonaisuuksien ja ketjujen yhteissuunnittelussa ja mallintamisessa. Tällöin määritellään kokonaisuuksiin ja -ketjuihin kuuluvat palvelut sekä näiden yhdyspinnat eli yhteensovittamisen säännöt ja periaatteet, joiden avulla järjestäjä ohjaa palvelun tuottajia toimimaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. 11.9.2019 PKPK-malli 21
ESIMERKKEJÄ PALVELUKOKONAISUUKSISTA JA -KETJUISTA - PKPK-verkosto voi lähettää meille esimerkkejä 11.9.2019 PKPK-malli 22
TEHTÄVÄ 6: TOIMEENPANO Palvelukokonaisuudet ja -ketjut sekä niiden palvelut toteutuvat vasta konkreettisessa asiakastyössä. Tämä edellyttää ammattilaisten ja muun henkilöstöä koulutusta, valmennusta ja perehdytystä, joka tapahtuu tehtyjen palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen mallinnusten sekä niihin kuuluvien palvelujen yhteensovittamisen periaatteiden ja sääntöjen pohjalta. Vastuut koulutuksen ja perehdytyksen järjestämisestä ja toteuttamisesta sovitaan palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavien toimijoiden kesken. Toimeenpano edellyttää aikataulutusta sekä riittävää ja helposti saatavilla olevaa tukea ammattilaisille. 11.9.2019 PKPK-malli 24
1) Mikä on palvelutuotannon ohjauksen tarkoitus? 4. Millainen olisi palvelutuotannon ohjauksen tavoitetila? 2) Millaisia kokemuksia teillä on palvelutuotannon ohjauksen käytännöistä ja työkaluista? Palvelutuotannon ohjaus sote-palveluissa 1) Mitä palvelutuotannon ohjauksessa tulisi kehittää?