Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2

Toimialakatsaus 3/2015

Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2

Sisällys Esipuhe... 5 1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys... 6 1.1 Tiedonsiirtopalvelut jatkavat kasvuaan matkaviestinverkossa... 6 1.2 Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla. 10 1.3 Kiinteän verkon puhelinliittymät harvinaistuvat edelleen... 13 1.4 Operaattoreiden liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet lähes ennallaan 14 2 Verkkovierailupalvelujen kehitys... 15 2.1 Kohti edullisempaa verkkovierailua... 15 2.2 Datapalvelujen käyttö kasvussa myös ulkomailla... 15 2.3 Tulevaisuudessa tilaa kasvulle... 17 3 Sähköisten viestintäpalvelujen hintakehitys... 18 3.1 ARPU ja kuluttajan maksamat kuukausihinnat... 18 3.2 Teleyritysten kotitalousasiakkailta saamat tulot... 19 3.3 Hintatasoindeksit... 19 4 Televisiopalvelut... 21 4.1 Kaapeli- ja IPTV-liittymien määrän kasvu hidastui... 21 4.2 HDTVopas.fi-sivustolla runsaasti kävijöitä... 21 5 Viestintäverkkojen toimivuus... 23 5.1 Haittaohjelmahavainnot... 23 5.2 Vika- ja häiriötilanteet... 23 5.3 HAVARO-järjestelmän havainnot... 25 Toimialakatsaus 3/2015 3

6 Verkkotunnukset... 26 6.1 Voimassa olevat fi-verkkotunnukset... 26 6.2 Verkkotunnusten kansainvälisessä hallinnossa tulossa muutoksia... 26 7 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot... 27 Kuviot... 28 Toimialakatsaus 3/2015 4

Esipuhe Viestintätoimiala on jatkuvassa liikkeessä. Toimialalle ja sen dynamiikalle on tunnusomaista, että palvelut kehittyvät kiihtyvää vauhtia. Viimeisimpiä Viestintäviraston toimialaa kuvaavia tilastoja tarkasteltaessa voi havaita, että suurin osa alan tunnusluvuista näyttää kasvavan. Kaikissa, kuten haittaohjelmahavaintoja koskevissa, tilastoissa kasvu ei ole hyväksi, mutta pääasiassa palkkien ja käyrien toivotaan kipuavan aina vain ylemmäksi. Yhden palvelun kasvu voi myös olla toisesta pois. Esimerkiksi lankapuhelimen osalta näin näyttää olevan. Sen kautta tarjottu palvelu on pitkälle korvautunut langattomilla ratkaisuilla sekä modernimmilla internetin kautta tarjotuilla palveluilla. Myös perinteisille lineaarisille TV-palveluille ja jopa kiinteille laajakaistayhteyksille ovat hätäisimmät ehtineet povata samaa kohtaloa. Perinteinen TV näyttää kuitenkin sinnittelevän yhä kasvavien videopalvelujen rinnalla. Kiinteiden laajakaistaliittymien osalta tilanne on vielä paljon vakaampi. Suomen ollessa mobiilisti tarjottavan internetin käytössä ehdotonta maailman kärkeä syntyy helposti ajatus, että kiinteät yhteydet ovat jääneet kehityksen jalkoihin. Kiinteiden yhteyksien on arveltu jopa korvautuvan kaupunkien ulkopuolella täysin matkaviestinverkon kautta tarjottavilla ratkaisuilla. Kansainvälisesti vertailtuna Suomi sijoittuukin kiinteiden laajakaistayhteyksien osalta paljon mobiilivertailuja heikommin, mutta ei kuitenkaan huonosti. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on Suomessa ollut viime vuosina hyvin vakaalla tasolla mobiililaajakaistan hurjasta kasvusta huolimatta. Kiinteä verkko tarjoaa tiedonsiirtonopeuksiin ja kapasiteettiin liittyviä etuja, joita ei tulla ehkä koskaan kuromaan mobiiliratkaisuilla kiinni. Molemmat verkot siis tarjoavat omanlaisiaan mahdollisuuksia sisällöille ja palveluille sekä niistä syntyvälle kasvulle. Viestintäpalvelujen käyttöä kuvaavien tunnuslukujen kasvusta huolimatta laskua on nähtävissä erityisesti taloudellisissa tunnusluvuissa heikon yleisen taloustilanteen saattelemana. Viestintäpalvelujen käyttäjien kannalta tämä lienee hyväkin asia, kun palveluita on voitu hankkia entistä edullisemmin. Toimialan kannalta tällainen kehitys ei luonnollisestikaan ole suotavaa. Kaiken kaikkiaan olisikin toivottavaa, että vaikka yksittäisten palvelujen hinnat jatkaisivat edelleen laskuaan, niin kuluttajat käyttäisivät palveluja yhä monipuolisemmin ja erilaiset yhteydet ja palvelut täydentäisivät toisiaan. Näin voitaisiin tulevaisuudessa nähdä kasvua paitsi palkeissa ja käyrissä myös taloudessa. Tässä toimialakatsauksessa esitetään toimialan eräiden keskeisten tunnuslukujen kehitystä alkuvuoden 2015 aikana sekä telepalvelujen hintatason kehittymistä vuoden 2014 aikana. Seuraavassa vuoden lopulla ilmestyvässä katsauksessa puolestaan pyritään tunnistamaan ja esittelemään toimialan tulevaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Helsingissä 16.9.2015 Liisa Räsänen Johtaja Asiakkuudet Viestintävirasto Toimialakatsaus 3/2015 5

1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys Alkuvuodesta 2015 matkaviestinverkon palvelujen käytön kehitys jatkui aiempien vuosien malliin. Mobiilidatan käyttö kasvoi voimakkaasti samaan aikaan kun perinteisten puhe- ja viestipalveluiden käyttö väheni. Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä yhä useammalla suomalaisella on huippunopea laajakaistayhteys. 1.1 Tiedonsiirtopalvelut jatkavat kasvuaan matkaviestinverkossa Suomessa oli kesäkuun 2015 lopussa noin 9,4 miljoonaa matkaviestinverkon liittymää. Näiden lisäksi käytössä oli yhteensä hieman yli miljoona matkaviestinverkon koneliittymää eli niin sanottua M2M-liittymää (Machine to Machine). Matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärässä ei vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, kun liittymien määrä kasvoi vain muutamilla tuhansilla liittymillä. Liittymämäärän kasvu oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla varsin pieni edellisvuoden kehitykseen verrattuna, sillä vielä vuonna 2014 liittymien määrä kasvoi useilla kymmenillä tuhansilla puolivuosittain. 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Vuoden ensimmäisen puoliskon kasvu matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärässä tuli yksinomaan yritysliittymistä, joiden määrä vuoden 2014 loppuun verrattuna kasvoi vajaalla 20 000 liittymällä. Kotitalouksien liittymämäärä sen sijaan laski noin 10 000 liittymällä vastaavana ajankohtana. Viime vuosina yritysliittymien määrä on kasvanut jatkuvasti, kun kotitalousliittymien määrän muutos on vaihdellut puolivuotiskausittain. Kaikista matkaviestinverkon liittymistä kotitalouksien käytössä oli kesäkuun 2015 lopussa 74 prosenttia ja yritysasiakkaiden käytössä 26 prosenttia Jo kolme neljästä matkaviestinverkon liittymästä sisältää mobiililaajakaistan Mobiililaajakaistalla tarkoitetaan matkaviestinverkon liittymää, johon sisältyy kuukausimaksullinen tiedonsiirtopalvelu. Mobiililaajakaistoja oli kesäkuun lopussa yhteensä noin 7,1 miljoonaa eli 76 prosenttia kaikista matkaviestinverkon liittymistä. Määrä sisältää liittymät, joihin sisältyy sekä kuukausimaksullinen tiedonsiirto että perinteiset puhe- ja viestipalvelut sekä pelkästään tiedonsiirtoon tarkoitetut eli niin sanotut dedikoidut liittymät. Liittymät yhteensä Kotitalousasiakkaat Yritysasiakkaat Kuvio 1 Matkaviestinverkon liittymät 2010 2015 Toimialakatsaus 3/2015 6

Noin 5,2 miljoonaan matkaviestinverkon liittymään eli 56 prosenttiin liittymistä sisältyi sekä perinteiset puhe- ja viestipalvelut että kuukausimaksullinen tiedonsiirto. Noin 20 prosenttia kaikista mobiililiittymistä eli noin 1,9 miljoonaa matkaviestinverkon liittymää oli niin sanottuja dedikoituja liittymiä, jotka sisältävät vain tiedonsiirtopalvelut, eikä niistä käytetä ollenkaan perinteisiä puhe- ja viestipalveluita. Tällaisia liittymiä käytetään muun muassa tablettitietokoneissa ja usb-modeemeissa eli niin sanotuissa mokkuloissa. Mobiililaajakaistojen kokonaismäärä kasvoi vuoden 2014 loppuun verrattuna noin 100 000 liittymällä. Tästä kasvusta valtaosa selittyy dedikoitujen liittymien määrän viiden prosentin kasvulla, kun nämä pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetut matkaviestinverkon liittymät lisääntyivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla 80 000 liittymällä. Mobiililaajakaistaliittymät ovat jaettavissa tiedonsiirtosopimuksen mukaan rajoitettuihin ja rajoittamattomiin liittymiin. Yhteensä 7,1 miljoonasta mobiililaajakaistasta rajoittamattomia oli 4,4 miljoonaa ja rajoitettuja 2,7 miljoonaa. Rajoittamattomien tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoi vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin 300 000 liittymällä, kun vastaavana ajankohtana rajoitettujen kuukausimaksullisten tiedonsiirtoliittymien määrä laski noin 200 000 liittymällä. Todennäköisesti joissakin rajoitetun kuukausimaksullisen tiedonsiirron sisältävissä liittymissä on poistettu käyttörajoitukset. Myös liittymät, joissa tiedonsiirrosta laskutetaan muulla kuin kiinteällä kuukausihinnalla ovat harvinaistuneet ja näiden osuus on enää viisi prosenttia kaikista liittymistä. Kesäkuun päättyessä tällaisia liittymiä oli noin 440 000, jossa laskua vuoden 2014 loppuun oli noin 10 prosenttia eli noin 50 000 liittymää. Pelkästään puhe- ja viestikäytössä olevia liittymiä on enää 1,8 miljoonaa. Niiden määrä laski kahdella prosentilla, eli noin 40 000 liittymällä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Lasku on kuitenkin selvästi hidastunut viime vuodesta, jolloin näiden liittymien määrä laski lähes 730 000 liittymällä verrattuna vuoteen 2013. Vuonna 2013 osa operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinverkon liittymiin kuukausimaksullisen tiedonsiirron, mikä selittää edellisvuoden merkittävää muutosta. 24 % 20 % Liittymät, joissa käytetään ainoastaan tiedonsiirtopalveluita Liittymät, joissa mobiililaajakaista sekä puheja viestikäyttö 56 % Liittymät, joissa puhe- ja viestikäyttö, mutta ei kuukausimaksullista dataa Kuvio 2 Matkaviestinverkon liittymät liittymätyypeittäin 1H 2015 Toimialakatsaus 3/2015 7

1H 2011 2H 2011 1H 2012 2H 2012 1H 2013 2H 2013 1H 2014 2H 2014 Kk-maksullinen rajoittamaton tiedonsiirto Kk-maksullinen rajoitettu tiedonsiirto Muu tiedonsiirtosopimus Vain puhe- ja viestikäytössä olevat liittymät 1H 2015 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3 Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan 2011 2015 Mobiilidata kasvaa - perinteisten palvelujen käyttö vähenee Viime vuosina perinteisten matkaviestinverkon puhe- ja viestipalvelujen käyttö on kääntynyt laskuun. Vuonna 2014 matkaviestinverkosta soitettujen puheluiden määrä laski noin seitsemän prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja puheluminuuttien määrä noin kolme prosenttia. Puhelukappaleiden määrän lasku jatkui vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla, kun puhelumäärät tippuivat noin viisi prosenttia viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla puheluminuuttien määrän lasku sen sijaan pysähtyi ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, kun suomalaisten puheluminuutit jopa kasvoivat aavistuksen viime vuoden loppuun verrattuna. Vuodesta 2013 alkanut puheluminuuttien lasku näyttää taittuneen, mutta loppuvuosi tulee näyttämään, onko kyseessä poikkeus laskevassa kehityksessä vai muuttuuko matkapuheluminuuttien määrän kehityssuunta pysyvämmin. Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana matkaviestinverkossa soitettujen puheluiden keskimääräinen kesto kasvoi viime vuoden loppuun verrattuna noin kymmenellä sekunnilla: puhelun kesto oli kolme minuuttia ja 41 sekuntia. Vuodesta 2010 matkapuhelun keskimääräinen kesto on kasvanut jo yli puolella minuutilla. Matkaviestinverkossa siis soitetaan aiempaa harvemmin, mutta puhutaan entistä pidempiä puheluita. Tekstiviestejä lähetettiin vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin 1,46 miljardia kappaletta, mikä oli noin 150 miljoonaa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Jos vastaava kehitys jatkuu myös tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jää lähetettyjen tekstiviestin määrä kuluvana vuonna alle 3 miljardiin kappaleeseen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007. Multimediaviestejä lähetettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 41 miljoonaa kappaletta. Vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna multimediaviestien määrä on pysynyt ennallaan, mutta viime vuoden lopusta määrä on laskenut peräti 12 prosenttia. Kyseessä on käytännössä ensimmäinen puolivuotiskausi, kun multimediaviestien määrä laski selvästi. Multimediaviestien käyttö kasvoi viime vuoden aikana vielä lähes 20 prosenttia, joten kehityksen suunta näyttää olevan muuttumassa. Toimialakatsaus 3/2015 8

Puhelukappaleet Puheluminuutit Tekstiviestit Multimediaviestit 1H 2012 2 484 8 122 2 155 26 2H 2012 2 461 7 952 2 171 29 1H 2013 2 370 7 960 1 982 34 2H 2013 2 330 7 783 1 900 39 1H 2014 2 169 7 660 1 681 41 2H 2014 2 181 7 639 1 609 46 1H 2015 2 074 7 650 1 463 41 Kuvio 4 Matkaviestinverkon puhe- ja viestipalveluiden käyttömäärät 2012 2015 (miljoonaa kappaletta) Tekstiviestien ja multimediaviestien käytön sijaan suomalaiset käyttävät yhä useammin erilaisia pikaviestinpalveluita. Viestintäviraston alkuvuodesta 2015 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan jo lähes puolet suomalaisista käyttää säännöllisesti matkapuhelimella erilaisia pikaviestimiä, kuten WhatsAppia, Snapchatia tai Facebookin messengeriä. Ilmaiset, mobiilidatan avulla käytettävät palvelut ovat siis osittain korvanneet perinteisiä viestipalveluita. Multimediaviestien lähettämisen vähenemisen taustalla voi olla myös kuvien ja videoiden entistä helpompi jakaminen erilaisissa sovelluksissa, kuten Instagramissa. Viime vuosilta on havaittavissa trendi, että tekstiviestien määrän lasku yleensä hidastuu vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja tämä ilmiö voi olla odotettavissa myös tänä vuonna. Ilmiön taustalla vaikuttaa muun muassa joulutervehdysten lähettäminen. Samanlainen trendi saattaa ilmetä loppuvuoden osalta myös multimediaviestien määrässä. Matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän kasvu on jatkunut voimakkaana. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla mobiilidataa siirrettiin yhteensä lähes 270 000 teratavua, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Viime vuoden lopusta kasvua on noin 40 prosenttia, mikä on samalla tasolla viime vuoden kehityksen kanssa. Voimakasta kasvua kuvastaa hyvin myös se, että siirretyn tiedonmäärä vuoden 2015 alkupuoliskolla oli selvästi enemmän kuin vuosien 2008 2012 aikana yhteensä. Vuoden 2015 alkupuoliskolla mobiilidataa siirrettiin keskimäärin noin 8 gigatavua suomalaista kohden kuukaudessa. 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Kuvio 5 Matkaviestinverkossa siirretty data 2008 2015 (teratavua) Toimialakatsaus 3/2015 9

1.2 Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kesäkuun lopussa 2015 Suomessa oli yhteensä 1,73 miljoonaa kiinteän verkon laajakaistaliittymää. Liittymistä 85 prosenttia oli kotitalouksien käytössä ja 15 prosenttia yritysten käytössä. Vuoden 2014 lopun tilanteeseen verrattuna liittymien määrä on vähentynyt noin 1,5 prosentilla, mikä tarkoittaa noin 30 000 liittymää. Viime vuosina laajakaistaliittymien määrä on ollut pääosin kasvussa, mutta kehitys näyttää taittuneen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kun samaan aikaan pelkästään tiedonsiirtokäyttöön tarkoitetut matkaviestinverkon mobiililaajakaistaliittymät kasvoivat 80 000 kappaleella, voidaan olettaa, että ainakin osin syynä on kiinteiden liittymien korvautuminen mobiiliyhteyksillä. Viestintäviraston alkuvuodesta 2015 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista 28 prosentilla on käytössään pelkästään mobiili internetyhteys, ja osuus on kasvanut muutamilla prosenteilla vuoteen 2014 verrattuna. Erityisesti kotitalouksien käytössä olevien kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitys näyttää nyt muuttuneen, kun kotitalousliittymien määrä väheni lähes 10 000 liittymällä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Viime vuosien ajalta on havaittavissa trendi, että vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kotitalousliittymien määrää kasvaa kymmenillä tuhansilla liittymillä, kun taas vuoden ensimmäisen puoliskon aikana liittymien määrä pysyy varsin tasaisena. Onkin siis mahdollista, että kotitalousliittymien määrä kääntyy taas kasvuun tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Yritysliittymien määrä on laskenut varsin tasaisesti jo vuodesta 2013 alkaen useilla prosenteilla puolivuosittain. Yritysliittymien määrän laskuun voidaan katsoa vaikuttaneen ainakin yleisesti huono taloustilanne sekä siirtyminen mobiililaajakaistojen käyttöön. xdsl-tekniikalla toimivat liittymät vähenivät yli 70 000 liittymällä Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä yleistä kehitystä on viime vuosina kuvannut siirtymä puhelinverkon tekniikalla toimivista DSL-liittymistä modernimpiin tekniikoihin. 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Liittymät yhteensä Kotitalousasiakkaat Yritysasiakkaat Kuvio 6 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät 2009-2015 Toimialakatsaus 3/2015 10

Liittymät 2H 2014 Liittymät 1H 2015 Osuus 1H 2015 Muutos 2H2014-1H2015 Muutos lkm DSL 960 000 890 000 52 % -7 % -70 000 Kaapelimodeemi 390 000 400 000 23 % 2 % 10 000 Ethernet 320 000 340 000 20 % 7 % 20 000 FTTH 60 000 70 000 4 % 10 % 10 000 Muut 20 000 20 000 1 % 24 % 0 Yhteensä 1 760 000 1 730 000 100 % -1,5 % -30 000 Kuvio 7 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät yhteystekniikoittain 2H 2014 ja 1H 2015 Siitä huolimatta kesäkuun 2015 lopussa yli puolet kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli DSL-liittymiä. Kaapelimodeemiliittymiä on jo lähes neljännes kaikista liittymistä, ja joka viides liittymä toimii ethernettekniikalla. Valokuitutekniikkaan perustuvien FTTH-liittymien osuus on noin neljä prosenttia. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla DSLliittymien määrä laski peräti 70 000 liittymällä, jonka jälkeen Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 890 000 DSL-liittymää. Näistä 170 000 liittymää oli VDSL-liittymiä, joiden määrä myös kasvoi noin 10 000 liittymällä alkuvuodesta. VDSL-tekniikan yleistyminen siis hidastaa DSL-tekniikoiden liittymien vähenemistä. Liittymämäärällä mitattuna eniten kasvua vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli ethernet-liittymissä, joiden määrä lisääntyi 20 000 liittymällä. Ethernet-liittymiä on jo 340 000. Myös kaapelimodeemitekniikka yleistyy kiinteissä laajakaistaliittymissä, ja niiden määrä kasvoi 10 000 liittymällä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kaapelimodeemiliittymiä on jo 400 000 kappaletta ja se on toiseksi yleisin laajakaistaliittymätekniikka Suomessa. FTTH-liittymiä Suomessa oli kesäkuun lopussa lähes 70 000 kappaletta ja määrä kasvoi alkuvuonna lähes 10 000 liittymällä. Valokuituyhteyksien rakentaminen näkyy kuitenkin määrällisesti lähes kaikissa tekniikoissa. Paremman kuvan valokuituyhteyksien yleistymisestä saakin tarkastelemalla yhteysnopeuksien erityisesti vähintään 100 megan yhteyksien määrän kasvua. 1H 2012 2H 2012 1H 2013 2H 2013 1H 2014 2H 2014 DSL-liittymät Kaapelimodeemiliittymät Ethernet-liittymät FTTH-liittymät Muut 1H 2015 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 8 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät tekniikoittain 2012 2015 Toimialakatsaus 3/2015 11

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 100 Mbit/s tai nopeammat 30 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 100 Mbit/s 10 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 30 Mbit/s 2 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 10 Mbit/s Alle 2Mbit/s 0 % 1H 2012 2H 2012 1H 2013 2H 2013 1H 2014 2H 2014 1H 2015 Kuvio 9 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät yhteysnopeuksittain 2012 2015 Jo lähes neljännes liittymistä huippunopeita 100 megan yhteyksiä Suomalaiset ovat siirtyneet käyttämään yhä nopeampia laajakaistaliittymiä. Jo 23 prosenttia kiinteistä liittymistä on vähintään 100 megan yhteyksiä, ja noin kahdeksan prosenttia liittymistä on yhteysnopeudeltaan 30 100 Mbit/s. Kesäkuun 2015 lopussa lähes puolet liittymistä oli yhteysnopeudeltaan 10 30 Mbit/s. Hitaampien, alle 10 megan yhteyksien osuus on enää alle neljännes, ja näiden määrä vähenee koko ajan. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla eniten kasvoi nopeiden, vähintään 100- megaisten yhteyksien määrä. Kasvua oli yli 10 prosenttia viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna, jonka seurauksena kesäkuun lopussa Suomessa oli noin 400 000 yli 100-megaista laajakaistaa. Myös 30 100- megaisten määrä kasvoi suunnilleen 10 prosenttia, ja näitä oli kesäkuussa yhteensä noin 130 000 liittymää. Valtaosa liittymistä, noin 800 000 kappaletta on 10 30- megaisia. Alle 10 megan nopeudella toimivia liittymiä on yhteensä hieman yli 400 000 kappaletta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on keskimääräistä vähemmän kiinteitä huippunopeita laajakaistoja. Esimerkiksi Ruotsissa nopeiden, yli 30 Mbit/s yhteyksien määrä asukasta kohden on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Muihin EU-maihin verrattuna Suomi sijoittuu kuitenkin keskitason tuntumaan huippunopeiden laajakaistojen levinneisyydessä. Kun tarkastellaan kiinteiden laajakaistaliittymien nopeuksia kotitalous- ja yritysasiakkaiden mukaan, huomataan, että kotitalousasiakkaat käyttävät yrityksiä useammin huippunopeita yhteyksiä. Kotitalousasiakkaista joka kolmannella on vähintään 30 megan internetliittymä, kun yritysasiakkailla osuus on alle viidennes. Yritysasiakkaiden kiinteistä laajakaistoista yli kolmannes on alle 10 megan yhteyksiä, kun kotitalousasiakkailla niitä on enää alle viidenneksellä. Suuret yhteysnopeudet ovat hyödyksi esimerkiksi IPTV-, nettitelevisio- ja suoratoistopalvelujen käytössä. Tämä on mahdollisesti yksi syy siihen, että kotitalousasiakkaat hankkivat ja heille tarjotaan nopeita yhteyksiä yritysasiakkaita enemmän. Kotitalousasiakkaiden ja yritysasiakkaiden liittymien tuotteistusmalleissa on todennäköisesti myös eroja, jotka vaikuttavat asiakasryhmien käyttämissä yhteysnopeuksissa havaittaviin eroihin. Toimialakatsaus 3/2015 12

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitalousasiakkaat 100 Mbit/s tai nopeammat Yritysasiakkaat 30 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 100 Mbit/s 10 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 30 Mbit/s 2 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 10 Mbit/s Alle 2Mbit/s Kuvio 10 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien nopeudet kotitalous- ja yritysasiakkailla 1H2015 1.3 Kiinteän verkon puhelinliittymät harvinaistuvat edelleen Kiinteän verkon puhelinliittymien määrä on ollut viime vuodet tasaisessa laskussa. Kehitys jatkui vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla samanlaisena, ja kiinteän verkon puhelinliittymien määrä väheni lähes kymmenyksellä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Kesäkuun lopussa 2015 Suomessa oli yhteensä 580 000 kiinteän verkon puhelinliittymää, mikä oli noin 60 000 liittymää vähemmän verrattuna viime vuoden lopun tilanteeseen. Kiinteän verkon puhelumäärät ja puheluminuutit laskivat lähes samassa tahdissa liittymien kanssa, kun vuoden ensimmäisellä puoliskolla puhelukappaleiden määrä laski noin 8 prosenttia ja puheluminuuttien määrä noin 10 prosenttia viime vuoden jälkimmäiseen puoliskoon verrattuna. Kun verrataan puheluvolyymeja edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, puhelumäärät ovat tippuneet 16 prosenttia ja puheluminuutit peräti 21 prosenttia. Kiinteässä verkossa soitettiin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 130 miljoonaa puhelua ja puheluminuutteja kertyi yhteensä 390 miljoonaa. Puhelun keskimääräinen kesto laski muutamalla sekunnilla edelliskaudesta ja oli hieman yli kolme minuuttia. Kiinteän verkon puhelinliittymistä 53 prosenttia on yritysten käytössä. Puheluvolyymeistä yritysten osuus on vieläkin suurempi. Puhelukappaleista yritysasiakkaat soittavat peräti 84 prosenttia ja puheluminuuteista 70 prosenttia. Puhelukappaleet (miljoonaa) Puheluminuutit (miljoonaa) Puhelun keskimääräinen kesto Liittymät 2H 2012 890 000 200 590 3 min 0 s 1H 2013 820 000 190 600 3 min 9 s 2H 2013 750 000 170 530 3 min 4 s 1H 2014 690 000 160 500 3 min 11 s 2H 2014 640 000 140 440 3 min 5 s 1H 2015 580 000 130 390 3 min 1 s Kuvio 11 Kiinteän verkon puhelinliittymät ja puheluvolyymit sekä puhelun keskimääräinen kesto 2012 2015 Toimialakatsaus 3/2015 13

1.4 Operaattoreiden liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet lähes ennallaan 11 % 2 % 24 % Operaattoreiden liittymämääriin perustuvissa markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana. Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärällä mitattuna Elisa on markkinajohtaja 32 prosentin osuudella, yhden prosenttiyksikön erotuksella toisena olevaan TeliaSoneraan. DNA:n markkinaosuus on 24 prosenttia ja Finnet-ryhmän 11 prosenttia. Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä DNA:n markkinaosuus on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä ja Soneran markkinaosuus pienentynyt yhdellä prosenttiyksiköllä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. 31 % 32 % DNA Elisa TeliaSonera Finnet Muut Kuvio 12 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 1H2015 Matkaviestinverkossa liiketoiminta on keskittynyt lähes kokonaan kolmelle isoimmalle operaattorille. Elisan markkinaosuus matkaviestinverkon liittymistä oli kesäkuun lopussa 2015 noin 39 prosenttia, TeliaSoneran 35 prosenttia, ja DNA:n 25 prosenttia. Edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattuna Elisan markkinaosuus laski ja DNA:n kasvoi yhden prosenttiyksikön. 35 % 1 % 25 % Myös kiinteän verkon puhelinliittymissä Elisa on markkinajohtaja 39 prosentin markkinaosuudella. TeliaSoneralla on 23 prosenttia liittymistä ja DNA:lla 15 prosenttia. Finnet-ryhmän osuus on 22 prosenttia. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna DNA on kasvattanut markkinaosuuttaan kiinteän verkon puhelinliittymissä 1,5 prosenttiyksiköllä. Tämä selittyy ainakin osin yrityskaupalla, kun DNA Oy osti TDC:n Suomen liiketoiminnat. Vaikka kiinteän verkon puhelinliittymämäärä on tippunut puolessa vuodessa 10 prosenttia, liittymien määrät ovat laskeneet varsin tasaisesti kaikilla operaattoreilla. 39 % DNA Elisa TeliaSonera Muut Kuvio 13 Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 1H2015 Toimialakatsaus 3/2015 14

miljoonaa megatavua 2 Verkkovierailupalvelujen kehitys Kansainvälisellä verkkovierailulla tarkoitetaan kotimaisen matkaviestinverkon liittymän käyttämistä ulkomailla. EU:ssa verkkovierailupalveluista perityt hinnat ovat säänneltyjä, minkä seurauksena hintoja on alennettu vuosien saatossa useaan otteeseen. Sääntelyn ja hintojen alentamisen lopullisena tavoitteena on mahdollistaa EU:n sisämarkkinat, jossa kuluttaja voi käyttää matkaviestinpalveluja samalla tavoin ja samoilla hinnoilla kuin kotimaassaan. Alentuneet hinnat ovat näkyneet palvelujen käytössä ja suomalaiset käyttäväkin verkkovierailupalveluja yhä enenevässä määrin Euroopassa ja muualla maailmassa. Erityisesti datapalvelujen kulutus on kasvanut. 2.1 Kohti edullisempaa verkkovierailua Verkkovierailupalvelujen hintoja on alennettu Euroopassa EU-asetuksella asetetuilla enimmäishinnoilla. Enimmäishintojen seurauksena EU:n sisäiset verkkovierailupalvelujen hinnat ovat pudonneet portaittain vuodesta 2012 lähtien. Verkkovierailuhintojen sääntely ei kohdistu kotimaasta ulkomaille tehtyihin puheluihin (ulkomaanpuheluihin) tai kotimaasta ulkomaille lähetettyihin tekstiviesteihin. Asetettujen enimmäishintojen lisäksi teleyritykset voivat tarjota asiakkailleen myös enimmäishinnoista poikkeavasti hinnoiteltuja verkkovierailupalveluja asiakkaan erikseen näin valitessa. Viestintäviraston keräämien tietojen mukaan suomalaiset käyttävät molempia: enimmäishinnoin hinnoiteltuja palveluja sekä muulla perusteella hinnoiteltuja verkkovierailupalveluja. Kesän 2015 aikana EU:n neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti pääsivät sopimukseen verkkovierailupalvelujen hinnoittelua koskevan sääntelyn uudistamisesta. Uuden sääntelymallin lähtökohtana on, että verkkovierailupalveluja voisi käyttää kesästä 2017 lähtien Euroopassa kotimaisilla hinnoilla ajoittaisen matkustelun aikana. Uuden sääntelymallin voimaantulon edellytykseksi on asetettu verkkovierailun tukkusääntelyn uudistaminen ennen uuden mallin voimaantuloa. Tukkusääntelyn lisäksi myös muita tulevaisuuden sääntelyn yksityiskohtia jää ratkaistavaksi vuoden 2016 alkupuolelle saakka. EU:n ulkopuolella verkkovierailuhintoja ei säännellä, vaan hinnat määräytyvät markkinaehtoisesti. Osaltaan tämän vuoksi EU:n ulkopuolella matkusteltaessa matkaviestimen käytön hinnoissa on huomattavia eroja eri teleyritysten ja matkakohteiden välillä. 2.2 Datapalvelujen käyttö kasvussa myös ulkomailla Merkittävin muutos verkkovierailupalvelujen käyttömäärissä vuoden 2012 jälkeen on tapahtunut datapalvelujen kulutuksessa. Suomalaisten datapalvelujen kulutus ulkomailla vuoden 2015 alkuneljänneksellä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi edellisvuoden alkuneljännekseen, ja yli kahdeksankertaiseksi vuoden 2013 alkuneljännekseen verrattuna. Kasvu on ollut tasaista ja pääosa kasvusta on tapahtunut EU:ssa. Valtaosa suomalaisten datapalvelujen käytöstä on kulutettu Euroopassa. 300 250 200 150 100 50 0 EU Muu maailma Kuvio 14 Suomalaisista liittymistä käytetyt tiedonsiirtomäärät EU:ssa ja muualla ulkomailla 2013 2015 Toimialakatsaus 3/2015 15

miljoonaa tekstiviestiä miljoonaa minuuttia 40 35 30 25 20 15 10 5 0 EU Muu maailma Kuvio 15 Suomalaisista liittymistä soitetut puheluminuutit EU:ssa ja muualla ulkomailla 2013 2015 Myös ulkomailla soitettujen puheluminuuttien kokonaismäärä on kasvanut. Soitettujen puheluminuuttien määrä EU:n ulkopuolella on pysynyt melko tasaisena, kun taas kulutus EU-alueen sisällä on kasvanut noin neljänneksen verran tarkastelujakson aikana. Sen sijaan ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien määrässä on tapahtunut vaihtelua, ja tarkastelujakson loppuun mentäessä kulutus on laskenut niin EU:ssa kuin muualla maailmassakin. Suuri ero käyttömäärissä EU:n ja muun maailman välillä johtuu pääasiassa siitä, että EU:ssa hintoja on alennettu sääntelyn avulla. Muualla maailmassa verkkovierailuhinnoissa on merkittäviä eroja matkakohteittain. Joissain EU-sääntelyn ulkopuolelle jäävissä maissa verkkovierailu voi olla erityisen kallista. 25 20 15 10 5 0 EU Muu maailma Kuvio 16 Suomalaisista liittymistä lähetetyt tekstiviestit EU:ssa ja muualla ulkomailla 2013 2015 Toimialakatsaus 3/2015 16

2.3 Tulevaisuudessa tilaa kasvulle Verkkovierailupalvelujen käyttömäärät ovat edelleen alhaisia verrattuna matkaviestinpalvelujen käyttöön kotimaassa. Ulkomailla soitettujen puheluminuuttien määrä oli vuoden 2014 lopussa alle prosentin kaikista kotimaisten liittymien matkapuheluminuuteista. Tekstiviesteissä osuus on merkittävämpi, yli kaksi prosenttia kaikista suomalaisista liittymistä lähetetyistä tekstiviesteistä. Vaikka ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien määrä on kääntynyt laskuun, niiden osuus kaikista lähetetyistä viesteistä on kasvanut viidenneksellä. Kotimaassa lähetettyjen tekstiviestien määrä siis laskee nopeammin kuin ulkomailla lähetettyjen viestien määrä. Ulkomailla soitettujen puheluminuuttien osuus kaikista matkapuheluminuuteista on kahdessa vuodessa kasvanut kolmanneksella, joten myös puheluminuuttien osalta käyttö ulkomailla kehittyy kotimaan käytöstä poikkeavasti. Vaikka mobiilidatan käyttö ulkomailla on kasvanut viime vuosina merkittävästi, on sen osuus kaikesta käytetystä mobiilidatasta vasta 0,2 prosenttia. Vielä vuoden 2013 alussa verkkovierailujen osuus kaikesta datasta oli 0,1 prosenttia, joten ulkomailla käytetyn datan volyymi kasvaa jopa kotimaassa käytetyn datan volyymiä nopeammin. Onkin todennäköistä, että verkkovierailupalvelujen käyttö kasvaa verkkovierailuhintojen lähentyessä kotimaan hintoja, ja kotimaisten palvelujen ja verkkovierailupalvelujen käyttömäärien ero voi siten kaventua edelleen. 2,50 % 2,00 % 1,50 % 1,00 % 0,50 % 0,00 % 1H 2013 2H 2013 1H 2014 2H 2014 Mobiilidata Tekstiviestit Puheluminuutit Kuvio 17 Ulkomailla käytettyjen matkaviestinverkkojen käyttövolyymien osuus kaikesta suomalaisten liittymien käyttövolyymistä 2013 2014 Toimialakatsaus 3/2015 17

euroa kuukaudessa 3 Sähköisten viestintäpalvelujen hintakehitys Puhe- ja tiedonsiirtopalvelujen kuluttajahinnat ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi. Suomalainen asuntokunta käytti vuonna 2014 keskimäärin 53 euroa kuukaudessa sähköisiin viestintäpalveluihin. 3.1 ARPU ja kuluttajan maksamat kuukausihinnat Yhdistämällä liittymämäärätiedot ja teleyritysten tulotiedot, voidaan laskea yhden kotitalousasiakkaan teleyrityksille keskimäärin tuoma tulovirta vuoden aikana (average revenue per user, ARPU). Koska erilaisten liittymien käyttö poikkeaa toisistaan, ARPU:ja on syytä tarkastella liittymätyypeittäin. On huomioitava, että kiinteän verkon liittymät ovat usein koko kotitalouden käytössä, kun taas matkaviestinverkon liittymät ovat henkilökohtaisia eli niillä on usein vain yksi käyttäjä. Kiinteän verkon liittymät voidaan jakaa laajakaista- ja puheliittymiin. Sen sijaan matkaviestinverkon liittymien suhteen tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Vaikka myös matkaviestinverkossa on pelkästään puhe- tai tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja liittymiä, on suurimmasta osasta liittymiä kuitenkin mahdollista käyttää molempia palveluja. Tämän vuoksi matkaviestinliittymiä on mielekästä tarkastella yhtenä kokonaisuutena ARPU:ja laskettaessa. Vuonna 2014 teleyritysten saamat matkaviestinverkon tulot yhtä kotitalouden käytettävissä olevaa liittymää kohden olivat 135 euroa. Kiinteän verkon tiedonsiirtoliittymälle ARPU oli 191 euroa ja lankapuhelinliittymälle 205 euroa. Teleyrityksiltä kerätyt tulotiedot eivät sisällä veroja, joten kuluttajien keskimäärin maksaman hinnan laskemiseksi tulee ARPU:un lisätä arvonlisäveron osuus. Kun ARPU:un lisätään arvonlisävero (24 prosenttia) ja jaetaan summa kahdellatoista, saadaan kuluttajan keskimäärin maksama kuukausihinta viestintäpalveluille. ARPU:n perusteella laskettu kiinteän verkon laajakaistaliittymän keskimääräinen kuukausihinta vuonna 2014 oli 20 euroa. Kiinteiden laajakaistaliittymien osalta hinnat ovat kehittyneet viime vuosina kuluttajan kannalta varsin merkittävästi edullisemmaksi. Viime vuonna kuluttajan kuukausihinta laski kahdella eurolla, ja vuoteen 2008 verrattuna kuukausihinta on laskenut peräti 12 eurolla. Kiinteän verkon puhelinliittymät ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosina. Samalla kuluttajakuukausihinta on noussut muutamilla euroilla, ja se oli viime vuonna 21 euroa. 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 Matkaviestinverkon liittymä Kiinteä puhelinliittymä 10,00 Kiinteä laajakaistaliittymä 5,00 0,00 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 18 Kuluttajan keskimäärin maksama kuukausihinta liittymätyypeittäin 2008 2014 Toimialakatsaus 3/2015 18

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Lankapuhe Kiinteä laajakaista Mobiilidata SMS ja MMS Matkapuhe 20 % 10 % 0 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 19 Teleyritysten kotitalousasiakkailta saamat tulot palveluittain 2008 2014 Kuluttajan maksama kuukausihinta matkaviestinverkon liittymästä oli viime vuonna 14 euroa. Hinnassa on pieni, muutaman kymmenen sentin nousu edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2008 verrattuna mobiililiittymän kuukausihinta on laskenut vuosittain, ja viime vuosi oli ensimmäinen kerta kuuteen vuoteen, kun kuluttajakuukausihinta nousi. Mobiililiittymän käyttö on viime vuosina muuttunut aiempaa merkittävästi monipuolisemmaksi, kun perinteisten puhe- ja viestipalvelujen käytön ohella matkapuhelimella käytetään yhä enemmän mobiilidatan avulla toimivia palveluita. Vaikka matkapuhelimen käyttötavat ovat mullistuneet, niin muutos ei ole toistaiseksi näkynyt merkittävinä muutoksina kuluttajan matkapuhelimen käytöstä maksamassa kokonaishinnassa. Kuluttajan maksama kuukausihinta mobiililiittymästä on laskenut vuodesta 2008 noin 3,5 eurolla. Keskimäärin asukaskunnat käyttivät vuonna 2014 puhelin- ja laajakaistapalveluihin 53 euroa kuukaudessa, missä ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2008 verrattuna summa on laskenut kuudella eurolla. 3.2 Teleyritysten kotitalousasiakkailta saamat tulot Viestintäviraston keräämien teleyritysten tulo- ja investointitietojen perusteella matkapuhelimen käyttökulttuurin muutos näkyy myös siinä, miten teleyritysten kotitalouksilta saadut tulot jakautuvat palveluittain. Matkaviestinverkon tulojen osuus kokonaistuloista oli vuonna 2014 noin 75 prosenttia ja kiinteän verkon osuus 25 prosenttia. Matkaviestinverkon osuus on hienoisesti kasvanut viime vuosina. Suurempi muutos on tapahtunut matkaviestinverkojen tulojen muodostumisessa palveluittain, kun mobiilidatan osuus on muutamassa vuodessa kasvanut lähes puoleen koko matkaviestinverkon tuloista. Samaan aikaan puhepalvelujen osuus kotitalouksilta saaduista matkaviestinverkon tuloista on pienentynyt vuosittain. Kiinteässä verkossa merkittävin osa tuloista muodostuu laajakaistapalveluista. 3.3 Hintatasoindeksit Telepalvelujen hintaindeksi kuvaa kotitalouksien käyttämien telepalvelujen kokonaishintatason muutosta. Puhe- ja viestipalvelujen ja tiedonsiirtopalvelujen painoarvot Toimialakatsaus 3/2015 19

2008=100 telepalvelujen hintaindeksissä määräytyvät teleyritysten kyseisistä palveluista kotitalouksilta saamien tulojen perusteella. Esitetyt indeksit ovat reaalihintaindeksejä eli niissä on otettu huomioon yleinen hintatason muutos. Käytännössä indeksit on laskettu ensin euromääräistä nimellishinnan muutosta kuvaavina nimellishintaindekseinä ja muutettu sitten reaalihintaindekseiksi Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajahintaindeksin (KHI) avulla. Indeksit perustuvat Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämiin tietoihin teletoiminnan liikevaihdosta, liittymämääristä, puheluminuuteista sekä teksti- ja multimediaviestien määristä ja mobiiliverkossa siirretystä datasta. Indeksit kuvaavat kuluttajien todellisuudessa maksamien hintojen kehitystä. Hintaindeksit eivät kerro, miten jonkin yksittäisen yrityksen palvelun hinta on kehittynyt, vaan miten tietyn palvelun hintataso on kehittynyt yleisesti. Lasketut indeksit ottavat huomioon myös erilaisten tarjousten vaikutukset kuluttajien telepalveluista maksamiin hintoihin. Hintaindeksien perusteella viestintäpalvelujen hinnat ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina. Matkaviestinverkon puhe- ja viestipalvelujen hinnat ovat laskeneet noin 40 prosenttia vuoden 2008 tasosta, viime vuoden aikana hintaindeksi laski muutamia prosentteja. Mobiilidatan hintaindeksi on laskenut vuodesta 2008 lähes puoleen, joskin mobiilidatan osalta hintaindeksi on pysynyt lähes ennallaan viimeisten parin vuoden ajan. Myös kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelujen hinnat ovat laskeneet yli 40 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna, ja viime vuonna hintaindeksi laski noin seitsemän prosenttia. Ainoastaan kiinteän verkon puhelinpalvelujen käyttö on muuttunut vuoteen 2008 verrattuna kuluttajan kannalta kalliimmaksi. Lankapuhelimen käytön kustannukset ovat hintaindeksillä mitattuna lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2008 verrattuna. Samaan aikaan lankapuhelimen käyttö on kuitenkin romahtanut vuoden 2008 tilanteesta. Vielä vuonna 2008 Suomessa oli yli miljoona lankapuhelinliittymää kotitalousasiakkaiden käytössä, kun viime vuoden lopussa määrä oli enää noin 270 000. Hintojen nousu koskee siis entistä harvempia kuluttajia. Samaan aikaan valtaosan käyttämät matkaviestinverkon puhe- ja datapalvelut ja kiinteän laajakaistan käyttö ovat muuttuneet edullisemmiksi. 200 180 160 140 120 Mobiiliverkon puhepalvelut Mobiilidata 100 80 60 40 Kiinteän verkon data Kiinteän verkon puhepalvelut 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 20 Sähköisten viestintäpalvelujen hintatasoindeksit 2008 2014 (2008=100) Toimialakatsaus 3/2015 20

4 Televisiopalvelut Suomessa on jo yli 1,5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää. IPTV-liittymien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta alkuvuoden 2015 aikana kasvu on taittunut. 4.1 Kaapeli- ja IPTV-liittymien määrän kasvu hidastui Suomessa oli kesäkuun 2015 lopussa yhteensä yli 1,5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää ja lähes 380 000 IPTV-liittymää. Kaapelitelevisioliittymien määrä kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 8 000 liittymällä, ja siten kasvua oli noin puoli prosenttia viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. IPTV-liittymät ovat pääosin kaapelitelevisioliittymien kaltaisia liittymiä, joissa vastaavia TV-lähetyksiä vastaanotetaan internetyhteyden kautta. IPTVliittymien määrä kasvoi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana yli 3 prosenttia yli 10 000 liittymällä. Viime vuosina IPTVliittymien määrä on kasvanut jopa yli kymmenyksellä puolivuosittain, joten nyt IPTVliittymien määrän kovin kasvu näyttääkin taittuneen, eikä liittymien määrä juuri nyt kasva enää viime vuosien malliin. Kaapelitelevisioliittymien kasvu viime vuosina on ollut muutenkin maltillista, korkeintaan muutamia prosentteja puolivuosittain. 4.2 HDTVopas.fi-sivustolla runsaasti kävijöitä Viestintäviraston koordinoiman DVB-T2- siirtymäviestinnän tueksi TV-katsojille suunnattua HDTVopas.fi-sivustoa uudistettiin keväällä 2014 palvelemaan erityisesti antenniverkon muutoksissa. Uudistuksen yhteydessä sivustoa toteuttavaa yhteistyöryhmää laajennettiin käsittämään myös viranomaiset (Viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö). Sivuston ylläpidosta vastaa FiCOM, ja yhteensä 17 eri tahoa on mukana tuottamassa sisältöä. 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2H 2011 1H 2012 2H 2012 1H 2013 2H 2013 1H 2014 2H 2014 1H 2015 Kaapelitelevisioliittymät IPTV-liittymät Kuvio 21 Kaapelitelevisio- ja IPTV-liittymien määrät Suomessa 2011 2015 Toimialakatsaus 3/2015 21

Ennen kevään 2014 uudistusta sivustolla oli keskimäärin alle 100 käyntiä päivässä. Sivustouudistus näkyi selkeänä piikkinä kävijätilastoissa, mutta sittemmin päivittäinen käyntimäärä on ollut keskimäärin noin 150-200. Vuodenvaihteessa 2014-2015 julkaistiin teräväpiirtosisällöistä kertovat TVtietoiskut, joita esitettiin Yleisradion, MTV3:n ja Nelosen kanavilla. Tämä näkyi lähes 15 000 käyntinä kuukauden aikana. 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Tammikuu 2015 Helmikuu 2015 Maaliskuu 2015 Huhtikuu 2015 Toukokuu 2015 Kesäkuu 2015 Heinäkuu 2015 Kuvio 22 HDTVopas.fi -sivuston kävijät tammi-heinäkuussa 2015 Toimialakatsaus 3/2015 22

havaintojen määrä 5 Viestintäverkkojen toimivuus Viestintäverkkojen toimivuus on ollut alkuvuodesta hyvällä tasolla, ja laajoja vikatilanteita on ollut verrattain vähän. Haittaohjelmahavaintojen määrä kasvoi elokuussa 2015 merkittävästi Nymain-haittaohjelman vuoksi. 5.1 Haittaohjelmahavainnot Haittaohjelmahavainnoissa on tapahtunut tänä vuonna muutoksia verrattuna vuoteen 2014. Vuonna 2014 ylivoimaisesti yleisin haittaohjelmahavainto koski lataajatyyppistä ZeroAccess-haittaohjelmaa. Vuoden 2015 aikana ZeroAccesshaittaohjelman levinneisyys on laskenut, mutta se on edelleen viidenneksi yleisin haittaohjelma. Vastaavasti viime vuoden toiseksi yleisin haittaohjelma Citadel on vuoden 2015 havainnoissa sijalla 15. Vuoden 2015 havainnoissa korostuu elokuussa yleistynyt Nymaim-haittaohjelma. Pelkästään elokuun aikana tehtyjen havaintojen avulla Nymaim on noussut tämän vuoden yleisimmäksi haittaohjelmaksi. Nymaim on toimintatarkoitukseltaan lataaja, eli haittaohjelma, jonka tehtävä on ladata uhrin tietokoneelle jokin toinen haittaohjelma, kuten tiedostot salaava kiristyshaittaohjelma, pankkihaittaohjelma tai vakoiluhaittaohjelma. Alkuvuoden toiseksi yleisin haittaohjelma on Conficker-mato, joka on jo vuonna 2008 löydetty haittaohjelma, mutta jota yhä näkyy Suomessa paljon. Kolmantena havainnoissa on väärin asennetut SSDP-palvelut, joita on hyödynnetty palvelunestohyökkäyksissä vahvistamaan verkkoliikenteen määrää. Havainnot perustuvat Kyberturvallisuuskeskuksen Autoreporter-palvelun keräämiin tietoihin. Raportoituihin lukumääriin vaikuttavat varsinaisten haittaohjelmahavaintojen lisäksi myös muutokset tietolähteissä, joista Autoreporter-palvelu kerää tietonsa. 5.2 Vika- ja häiriötilanteet Viestintäverkot ja -palvelut toimivat hyvin alkuvuonna 2015. Vaikka kesäkuun aikana havaittiin muutama merkittävä häiriö, vikojen kokonaismäärä ei ole ollut tavallisesta poikkeava. 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Muut Sality Zeus Gameover Zeus Stealrat ZeroAccess Tinba SSDP Conficker Nymaim Kuvio 23 Haittaohjelmahavainnot tammi-elokuussa 2015 Toimialakatsaus 3/2015 23

140 120 100 80 60 40 A-luokka B-luokka C-luokka 20 0 1H 2011 2H 2011 1H 2012 2H 2012 1H 2013 2H 2013 1H 2014 2H 2014 1H 2015 Kuvio 24 Viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteet 2011 2015 Merkittävien, vähintään 100 000 henkilöön vaikuttavien häiriöiden määrä pysyi lähes samana viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tällaisia A-luokan vikoja oli alkuvuoden aikana vain neljä kappaletta. Korkeimman vakavuusluokan eli A-luokan tilanne koskee satoja tuhansia käyttäjiä, merkittävän vakavuusluokan eli B-luokan häiriö kymmeniä tuhansia käyttäjiä, ja alemman vakavuusluokan eli C-luokan häiriö tuhansia käyttäjiä. Isommilta häiriöiltä vältyttiin, koska suuria myrskyjä ei ollut. Yleensä luonnonilmiöt kasvattavat vikojen määrää vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla syysmyrskyjen vuoksi. Merkittävän vakavuustason B- luokan häiriöitä oli 14 ja alemman vakavuusluokan C-luokan häiriöitä 43 kappaletta. Vikatilanteita aiheuttivat eniten viestintäverkkojen muutos- ja päivitystyöt. Toiseksi eniten vikoja syntyi sähkökatkosten vuoksi. Laiteviat olivat syynä 11 ja maanrakennustyöt kolmessa vikatilanteessa. Myös aiemmissa tarkastelujaksoissa verkon muutostyöt ja sähkökatkot ovat aiheuttaneet eniten vikoja. Toimialakatsaus 3/2015 24

140 120 100 80 60 40 20 Muut Laiteviat Muutos- ja päivitystyöt Maanrakennustyöt Katkos yleisessä sähköverkossa 0 1H 2013 2H 2013 1H 2014 2H 2014 1H 2015 Kuvio 25 Viestintäverkkojen vikatilanteiden syyt 2013 2015 5.3 HAVARO-järjestelmän havainnot HAVARO on huoltovarmuuskriittisille yrityksille ja toimijoille suunnattu tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä. HAVARO-järjestelmä havaitsi tammielokuussa 2015 yhteensä yli 1 800 niin sanottua punaista havaintoa. Punaiset havainnot kertovat, että järjestelmä on havainnut haitallista liikennettä ja kertoo todennäköisestä tietoturvaloukkauksesta organisaatiossa. Valtaosa havainnoista koskee massajakelualustoilla tehtyjä hyväksikäyttöyrityksiä, ja ne ovat hyödyntäneet internetselaimien lisäosien (erityisesti Adobe Flash) haavoittuvuuksia. Haittaohjelmien massajakelualusta on rikollisten hyödyntämä verkkopalvelimella toimiva ohjelmakoodi, jonka tehtävä on asentaa käyttäjän tietokoneeseen jokin rikollisten haluama haittaohjelma. Paras suojautumiskeino näitä vastaan on pitää selain sekä sen liitännäiset aina ajan tasalla. Toimialakatsaus 3/2015 25

6 Verkkotunnukset Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla myönnettiin yli 28 000 uutta fiverkkotunnusta. Uusia geneerisen tason ylätunnuksia Suomeen on rekisteröity jo yli 6 000 kappaletta. 6.1 Voimassa olevat fiverkkotunnukset Kesäkuun lopussa 2015 voimassaolevia fiverkkotunnuksia oli yhteensä yli 363 000. Voimassa olevien verkkotunnusten määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla myönnettiin yhteensä 28 351 uutta fi-verkkotunnusta. Määrä on noin 5 000 kappaletta enemmän kuin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Kuvio 26 Voimassa olevat fiverkkotunnukset 2010 2015 Vuoden 2015 aikana uusia geneerisiä ylätason tunnuksia (new gtld) on otettu maailmanlaajuisesti käyttöön syyskuun alkuun mennessä 265 kappaletta. Yhteensä new gtld-tunnuksia on vuodesta 2013 alkaen otettu käyttöön 744 kappaletta, ja näiden alle rekisteröityjä verkkotunnuksia on käytössä hieman yli 7 miljoonaa kappaletta. Suomeen uusia geneerisiä ylätason tunnuksia oli syyskuun alkuun mennessä rekisteröity 6 383 kappaletta. Suomessa suosituimpia geneerisiä päätteitä ovat olleet.club ja.xyz. 6.2 Verkkotunnusten kansainvälisessä hallinnossa tulossa muutoksia Vuoden 2015 aikana verkkotunnuskeskustelua on käyty maailmalla tiiviisti. Verkkotunnusten hallinnoinnin osalta on pyritty löytämään koko kansainvälistä internetyhteisöä sekä USA:n Department of Commercea (DoC) tyydyttävä ratkaisu internetin nimipalvelinjärjestelmän (DNS) ylimmän tason teknisestä hallinnosta. Nykyisin hallinnosta vastaavat Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) ja erityisesti tämän alainen Internet Assigned Numbers Authority (IANA). Yhdysvaltojen hallinnolla on historiallisista syistä ollut muista hallituksista poikkeava rooli IANA:n valvonnassa, sisältäen mm. veto-oikeuden IANA:n tekemiin teknisiin muutoksiin DNS-tiedoissa, mikä on voimakkaasti ärsyttänyt Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuvia hallituksia. Osittain tämän kritiikin seurauksena DoC ilmoitti vuonna 2014 luopuvansa erityisasemastaan, kunhan tiukat ehdot korvaavasta valvontamallista toteutuvat. Vuosina 2014-2015 ICANN-yhteisön piiriin syntyi laaja monitoimijatyöryhmä valmistelemaan esitystä uudeksi IANA:n toimintaja valvontamalliksi. Malli oli tarkoitus saada valmiiksi syyskuun 2015 loppuun mennessä, mutta laajan konsensuksen löytyminen vei alkuperäistä arviota kauemmin. Siten huolimatta työryhmän työn hyvästä edistymisestä, antoi DoC elokuussa 2015 työryhmälle vuoden lisäajan saada laajaa kansainvälistä ja koko internetyhteisöä tyydyttävä esitys aikaiseksi. Toimialakatsaus 3/2015 26

7 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot Viestintävirastoon tuli vuoden 2015 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana yhteensä yli 25 000 yhteydenottoa. Yhteydenotoista yli 11 000 tuli puhelimitse ja noin 14 000 oli kirjallisia. Asiakasyhteydenotoissa on useimmiten kysymys Viestintäviraston tarjoamien palvelujen, kuten verkkotunnusten, televerkon numeroiden, lupien tai todistusten hankkimisesta. Tämän ohella Viestintävirasto saa yhteydenottoja viestintäpalvelujen käyttäjiltä, jotka kääntyvät viraston puoleen ymmärrettävistä syistä erityisesti ongelmatilanteissa. Verkkotunnuksiin liittyvät asiat muodostavat lähes 60 prosenttia kaikista yhteydenotoista, ja vuoden ensimmäisellä puoliskolla Viestintävirastoon tuli lähes 15 000 verkkotunnusaiheista yhteydenottoa. Tietoturvaasioista tuli yli 4 000 yhteydenottoa, ja radiotaajuuksista lähes 4 000. Taajuusaiheiset yhteydenotot liittyvät useimmiten radiolupiin tai pätevyystutkintoihin ja - todistuksiin. Viestintäpalveluihin liittyviä yhteydenottoja tuli lähes 1 800 kappaletta. Nämä yhteydenotot liittyvät muun muassa postipalveluihin, tv- ja radiopalveluihin sekä puhelin- ja laajakaistapalveluihin. Alkuvuodesta Viestintävirastoon tuli vielä muutamia satoja yhteydenottoja liittyen tv-maksuihin, vaikka tv-maksuvelvollisuus päättyi vuonna 2012, ja vielä maksamatta olleiden televisiomaksujen perinnästä ja liikaa maksettujen maksujen palautuksesta luovuttiin vuoden 2015 alusta. Alkuvuodesta asiakasyhteydenotoissa ovat korostuneet muutamat postipalveluihin ja televisioon liittyvät ilmiöt. TV-vastaanoton osalta alkuvuodesta yhteydenottoja on aiheuttanut erityisesti muutokset kanavanippujen sisällöissä. Ylen HD-kanavien siirtyminen D-kanavanipusta H-kanavanippuun pienensi kanavien maantieteellistä näkyvyysaluetta ja väestöpeittoa, samoin kuin FOX-kanavan siirtyminen A-kanavanipusta C-kanavanippuun. Näkyvyysalueen supistuminen on aiheuttanut negatiivista palautetta, joka näkyy myös Viestintäviraston saamissa yhteydenotoissa. Posti ilmoitti helmikuussa hinnankorotuksista ja maksikirjepalvelun lopettamista, mikä aiheutti varsin runsaasti yhteydenottoja alkuvuodesta. Myös postin jakelun viiveet, kadonneet postilähetykset ja muut postin jakelun ongelmat tuottivat yhteydenottoja. Laajakaista- ja matkapuhelinpalveluiden osalta on tiettyjä aiheita, joihin liittyviä yhteydenottoja tulee vuosittain tasaisesti. Tällaisia aiheita ovat muun muassa matkapuhelinverkon kuuluvuus ja kiinteän laajakaistan saatavuus. Internetpalveluihin liittyen asiakasyhteydenottoja tulee muun muassa sähköisestä suoramarkkinoinnista ja sähköpostipalvelua koskevan sopimuksen päättymiseen liittyvistä asioista. 7 % 18 % 15 % 1 % TV-maksuasiat Verkkotunnusasiat Tietoturva Viestintäpalvelut Radiotaajuudet 59 % Kuvio 27 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot 1H2015 aihealueittain Toimialakatsaus 3/2015 27