1. PÄIHDESTRATEGIA PROSESSI TORNIOSSA

TORNION PÄIHDESTRATEGIA 2007-2010

Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. PÄIHDESTRATEGIA PROSESSI TORNIOSSA 4 2. YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ 5 3. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN NYKYTILANNE TORNIOSSA 8 3.1 Tilastoja alkoholin myynnistä ja päihdehuollosta 8 3.2 Poliisin tilastoja päihde kiinniotosta, rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta Torniossa..11 3.3 Kouluterveyskyselyn tulokset 2000-2006 12 4. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ 15 4.1 Tornion ehkäisevän päihdetyönmalli 16 4.2 Päihdetyön visio vuodelle 2015 17 4.3 Vastuu kunnassa 18 5. PÄIHDEPALVELUJEN TARVE JA KEHITTÄMISALUEET IKÄRYHMITTÄIN 19 5.1 Lasten ja lapsiperheiden päihdepalvelut 19 5.2 Lasten ja nuorten päihdepalvelut 21 5.3 Työikäisten päihdepalvelut 26 5.4 Ikääntyneiden päihdepalvelut 31 5.5 Erityisryhmien päihdepalvelut 34 6. STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEURANTA 36 LIITTEET: Liite 1: Päihdestrategian työvaliokuntien jäsenet 37 Liite 2-3: Kunnan Avainpäihdeindikaattorit 38 Liitteet 4-7: Tornion kouluterveyskyselyn tulokset 2000-2006 40 Liite 8: Päihdepalvelut 44 Liite 9: Äitiyshuollon päihdeasiakkaan palveluprosessi 45 Liite 10: Kysely äitiysneuvolasiakkaan päihteiden käytöstä ja perheväkivallasta 46 Liite 11: Konsultaatio tai käynti A-klinikalla 47 Liite 12: Lasten neuvolan päihdeperheen prosessi 48 Liite 13: Äitiysneuvola ja 0-2 v neuvola puuttumisohjeet ja tilannearviointi 49 2

Liite 14: 3, 4, 5 ja 6 v neuvola puuttumisohjeet ja tilannearviointi 50 Liite 15: Päivähoidon toimintamalli, kun lapsen hyvinvointi on uhattuna 51 Liite 16: Koulujen varhaisen puuttumisen malli 52 Liite 17: Yhteenveto lastensuojelun ja salassapidon välisiin tulkintakysymyksiin 54 Liite 18: Ohje henkilökunnalle: Nuorten päihteiden käyttäjät ja/tai itsemurhaa yrittäneet 55 Liite 19: Päihdeongelmaisen työikäisen hoitoonohjaus 57 Liite 20: Päihdeongelmaisen ikäihmisen hoitoonohjaus 58 LÄHTEET 3

JOHDANTO Päihteiden käyttö on viime vuosina kasvanut Suomessa ja niiden kasvu jatkuu käytettävissä olevien ennusteiden mukaan myös tulevina vuosina. Valtioneuvosto on asettanut sosiaali- ja terveysministeriölle tehtäväksi laatia laajapohjaisen alkoholiohjelman valmistelun ja toimeenpanon vuosille 2004-2007. Ministeriön periaatepäätöksessä esitetään alkoholihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle kolme osatavoitetta: alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen vähentäminen alkoholijuomien riskikäytön ja siitä aiheuttavien haittojen vähentäminen alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntämien laskuun. Kunnilla on tärkeä rooli päihdehaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Ehkäisevään päihdetyöhön Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) on laatinut laatukriteerit vuonna 2006. Sosiaalija terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat julkaisseet päihdepalvelujen laatusuositukset vuonna 2002. Suositusten tavoitteena on tukea päihdepalvelujen suunnittelua, päätöksentekoa, järjestämistä, tuottamista ja kehittämistä. Suosituksissa painotetaan jokaisen kunnan omaa päihdestrategiaa, joka on yksi osa kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Päihdestrategiassa määritellään: 1. Miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä? 2. Miten kunnan päihdepalvelut on järjestetty? 3. Selvitetään yhteistyöpäihdepalveluissa. 4. Kunnan päihdepalvelujen saatavuus. 5. Ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen kehittämisalueet. 6. Suunnitelma ehkäisevänpäihdetyön ja päihdepalvelujen jatkuvaksi arvioimiseksi. 4

1. PÄIHDESTRATEGIA PROSESSI TORNIOSSA Vuonna 1992 Tornioon perustettiin moniammatillinen päihdeinformaatioryhmä, joka nimettiin Info-ryhmäksi. Info-ryhmä on Tornion kaupunginhallituksen asettama työryhmä, joka vastaa lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön suunnittelusta ja koordinoinnista Torniossa. Info-ryhmään kuuluvat edustajat A-klinikalta, koulu-, nuoriso- sosiaali- ja terveyspalveluista, seurakunnasta, tullista sekä poliisista. Info-ryhmä on laatinut lasten- ja nuorten päihdestrategian Tornion kaupungille vuosille 2001-2004. Strategian tarkoituksena oli luoda konkreettisia toimintamalleja ehkäisevälle päihdetyölle sekä tiedottaa strategian tavoitteista kunnassa. Vuonna 2005 terveyden edistämisen työryhmä päätti laajentaa päihdestrategiaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Torniossa järjestettiin moniammatillinen yhteispalaveri ennakointidialogimenetelmällä, jonka tarkoituksena oli käynnistää päihdestrategiaprosessi. Ennakointidialogi on voimavaroja ja ratkaisuja hakeva toimintatapa. Yhteispalaveriin osallistui laaja-alainen, kaikkia ikäryhmiä kattava toimijajoukko. 5

Dialogiin osallistui toimijoita elinkeino elämästä, poliisista, tullista, koulutoimesta, nuorisotoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, päättäjistä ja järjestöistä sekä seurakunnasta. Ensimmäisen ennakointidialogin jälkeen terveyden edistämisen työryhmä valitsi osallistujat työvaliokuntiin. Työvaliokunnat jaettiin ikäkausittain lapsiin, koulu- ja työikäisiin sekä ikäihmisiin (Liite 1). Työvaliokunnille järjestettiin oma ennakointidialogi, jonka jälkeen valiokunnat alkoivat suunnittelemaan ikäryhmittäisiä osuuksia päihdestrategiaan. Prosessin etenemistä arvioitiin säännöllisesti terveyden edistämisen työryhmän jäsenten toimesta. Ryhmien välisenä koordinaattorina toimi terveyden edistämisen ja ehkäisevänpäihdetyön yhdyshenkilö. Yhdyshenkilö osallistui työvaliokuntien kokouksiin mahdollisuuksien mukaan ja tiedotti prosessin etenemisestä terveyden edistämisen työryhmälle. Päihdestrategia hyväksyttiin terveyden edistämisen työryhmässä syksyllä 2007, jonka jälkeen päihdestrategia esitettiin Tornion kaupunginvaltuustolle. Päihdestrategian tavoitteet: 1. Ehkäistä päihdehaittojen syntymistä 2. Parantaa päihdepalveluja kunnassa 3. Selkeät toimintamallit sosiaali- ja terveydenhuoltoon 4. Kehittää ehkäisevää päihdetyötä ja päihdepalveluja 5. Suunnitelma ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen arvioimiseksi 2. YLEISTÄ PÄIHTEISTÄ Päihteillä tarkoitetaan tupakkaa, alkoholia, huumausaineita, dopingaineita ja eräitä lääkkeitä sekä muita päihdyttävässä tarkoituksessa käytettyjä aineita, jotka vaikuttavat keskushermostoon ja aiheuttavat riippuvuutta. Alkoholi on yleisin päihde Suomessa. Vuonna 2006 laskettu alkoholin kokonaiskulutus oli 10,3 litraa asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu on noussut kaikkiaan 12 % vuodesta 2003 vuoteen 2006 (Taulukot 1 ja 2). 6

Kokonaiskulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina 2003 2004 2005 2006 Tilastoitu kulutus 7,7 8,2 8,2 8,4 Tilastoimaton 1,7 2,1 2,3 1,9 kulutus Kokonaiskulutus 9,4 10,3 10,5 10,3 Taulukko 1. Vuoden 2006 tilastoitu alkoholin kulutus lisääntyi 2 prosentilla edellisestä vuodesta. Tilastoitu alkoholin kulutus Vuonna 2006 oli 8,4 litraa asukasta kohti. Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jää niin kutsuttu tilastoimaton alkoholinkulutus eli matkailijoiden tuoma alkoholi, laillinen ja laiton kotivalmistus, suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi sekä salakuljetus ja korvike-alkoholit. Tilastoimaton alkoholinkulutus laski viime vuonna noin 1,9 litraan 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Sen osuus kokonaiskulutuksesta pieneni kolmella prosenttiyksiköllä 18,1 prosenttiin. Lähteet: STTV, Stakes, Tilastokeskus Taulukko 2. Vuonna 2005 alkoholia runsaasti käyttivät miehistä 44,4 prosenttia ja naisista 29,0 prosenttia. Runsaan alkoholinkäytön raja on tässä kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa miehillä vähintään 8 annosta ja naisilla vähintään 5 annosta viikon aikana. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 7

Vuonna 2005 työikäisten miesten johtavaksi kuolemansyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset, jotka ohittivat vuosikymmeniä merkittävimpänä kuolemansyynä olleen sepelvaltimotaudin. Työikäisillä naisilla alkoholisyyt olivat lähes yhtä yleinen kuolemansyy kuin rintasyöpä (Taulukot 3 ja 4). Miesten ja naisten kuolleisuus alkoholisyihin 1985-2005 Taulukko 3. Alkoholiperäisen kuolleisuuden kasvu on ollut erityisen nopeata vuosina 2004 ja 2005. Lähde: Kuolemansyyt 2005. Tilastokeskus. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2005 Miehet Naiset Sija Kuolemansyy Kuolleiden Kuolemansyy Kuolleiden % Sija määrä määrä % 1. Alkoholisyyt 1 309 17,1 1. Rintasyöpä 355 10,7 2. Sepelvaltimotauti 1 268 16,6 2. Alkoholisyyt 354 10,6 Tapaturmat 980 12,8 Tapaturmat 250 7,5 3. siitä - maaliikenne - kaatumiset 183 268 2,4 3,5 3. siitä - maaliikenne - kaatumiset 52 48 1,6 1,4 4. Itsemurhat 592 7,7 4. Itsemurhat 224 6,7 5. Keuhkosyöpä 405 5,3 5. Sepelvaltimotauti 190 5,7 6. Aivoverenkierron sairaus 299 3,9 6. Aivoverenkierron sairaus 169 5,1 Muut kuolemansyyt 2 791 36,5 Muut kuolemansyyt 1 788 53,7 Työikäisenä kuolleita miehiä Työikäisenä kuolleita naisia 7 644 100,0 yhteensä yhteensä 3 330 100,0 Taulukko 4. Vuonna 2005 työikäisten miesten johtavaksi kuolemansyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja 8

myrkytykset, jotka ohittivat vuosikymmeniä merkittävimpänä kuolemansyynä olleen sepelvaltimotaudin. Työikäisillä naisilla alkoholisyyt olivat lähes yhtä yleinen kuolemansyy kuin rintasyöpä. Lähde: Kuolemansyyt 2005. Tilastokeskus Suomen aikuisväestöstä tupakoi vuonna 2005 päivittäin 27 % miehistä ja 18 % naisista (Taulukko 5). Vuonna 2005 14-18 vuotiaista nuorista lähes joka neljäs tupakoi päivittäin. Tupakkatuotteiden kulutus on laskenut 1990-luvulla. Viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana miesten tupakoinnin yleisyys on puolittunut mutta naisten kaksinkertaistunut. Suomessa on edelleen noin miljoona tupakoijaa, mikä näkyy kuolleisuustilastoissa: joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta, joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä ja yhdeksän kymmenestä keuhkoahtaumapotilaasta tupakoi. Taulukko 5. Päivittäin tupakoivat naiset ja miehet prosenttilukuina väestöstä. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Huumekokeilut ovat tasaantuneet 2000 luvulla. Kannabis on Suomessa eniten käytetty laiton huume. Vuoden 2004 päihdetutkimuksen mukaan 12 prosenttia 15-69 vuotiaista ilmoitti kokeilleensa tai 9

käyttäneensä joskus kannabista. Päihteiden käytön lisääntymiseen ovat vaikuttaneet esim. alkoholin maahantuontikiintiöiden poistaminen, alkoholiveron alentaminen sekä Viron EU-jäsenyys. Näiden myötä myös päihdeongelmat ovat kasvaneet. Suomalaiset juovat enemmän, useammin, enemmän riskejä ottaen ja humalahakuisemmin kuin aikaisemmin. 3. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN NYKYTILANNE TORNIOSSA Seuraavien sivujen taulukoissa esitetään Tornion alkoholin myyntitilastoja, päihdehuollon tilastoja poliisin päihde kiinniottoja sekä kouluterveyskyselyn tuloksia (Liitteet 2-7). 3.1 Tilastoja alkoholin myynnistä ja päihdehuollosta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714), yhteensä 10

Taulukko 6. Torniossa alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100% alkoholina oli vuonna 2004 10.9 litraa/asukas, vuonna 2005 11,5 litraa/asukas ja vuonna 2006 12,0 litraa/asukas. Tornion Alko on 1.sijalla Suomen Alkojen myyntiluvuissa 2,56 M 1-3/2007. Tilastoon vaikuttaa rajan läheisyys. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Vuonna 2005 A- klinikalla asiakaita oli 182 ja asiakaskäyntejä 1980. Kun taas vuonna 2006 asiakasmäärä lisääntyi 196 ja asiakaskäynnit 2339. Vuonna 2006 A-klinikalla naisten osuus asiakasmäärästä oli 56 ja miesten osuus 181. Nuorten päihdetyöntekijällä oli 29 asiakasta vuonna 2005 ja viime vuonna 41 asiakasta. Asiakasmäärä siis lisääntyi 30 %:lla. Käynnit lisääntyivät 482:sta 539:sään. Vuonna 2005 päihdehuollon kustannukset olivat n. 384 000 euroa ja vuonna 2006 n. 402 000 euroa. (Taulukot 7-11) 11

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (1273), yhteensä Taulukko 7. Torniossa päihdehuollon nettokustannukset olivat vuonna 2004 14,4 euroa/asukas ja vuonna 2005 16,4 euroa/asukas. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (1278) 12

Taulukko 8. Torniossa päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli vuonna 2004 3,2 potilasta/ 1000 asukasta kohden ja vuonna 2005 3,3 potilasta/ 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (1270), yhteensä 13

Taulukko 9. Torniossa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita asiakkaita oli vuonna 2004 3,2 asiakasta / 1000 asukasta kohden ja vuonna 2005 3,6 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271) 14

Taulukko 10. Vuonna 2004 Torniossa päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita oli 12,4 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Vuonna 2005 Torniossa päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita oli 11,1 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Vuonna 2006 Torniossa päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita oli 12,7 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272) 15

Taulukko 11. Vuonna 2004 Torniossa päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaita oli 0,8 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Vuosina 2005 ja 2006 asumispalveluiden asiakkaita oli 0,7 asiakasta / 1000 asukasta kohden. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 3.2 Poliisin tilastoja päihde kiinniotoista, rattijuopumuksista ja huumausainerikoksista Torniossa Poliisin tilastot Vuosi 2003 2004 2005 2006 Päihde kiinniotot Torniossa 290 317 265 247 Rattijuopumus: Alkoholi 52 47 53 60 Rattijuopumus: Alkoholi ja muu huumaava aine 3 1 0 1 Rattijuopumus: Muu huumaava aine 4 5 3 21 Törkeä rattijuopumus: Alkoholi 85 86 77 79 Törkeä rattijuopumus: Alkoholi ja muu huumaava aine Alkoholi 2 4 2 2 16

Törkeä rattijuopumus: Muu huumaava aine 0 0 2 1 Huumausainerikokset Torniossa Vuosi 2004 2005 2006 2007 Kaikki huumausainerikokset 5 26 64 52* *Tilastointi 1.1.2007-8.8.2007 väliseltä ajalta. Huumausainerikokset Torniossa Vuosi 2002 2003 2004 2005 Mies 11 10 Nainen 3 1 Lähde: Poliisin tilastot 3.3 Kouluterveyskyselyn tulokset 2000-2006 Vuoden 2006 kouluterveyskyselyssä huonot tiedot päihteistä oli 21 prosenttia 8-9 luokkalaisista nuorista. Päivittäin tupakoi 22 prosenttia ja tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien määrä oli 21 % (Liitteet 4-7). Tornion kouluterveyskyselyn indikaattorit 2000-2006 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Indikaattorit. luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % 2000 (vastaajien lukumäärä) % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 44 Vuosi 2002 2004 % % 43 40 2006 % 41 (566) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 13 (510) 13 (466) 22 (601) 25 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa (551) 46 (508) 36 (464) 38 (593) 38 (563) (506) (467) (599) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana - 19 20 16 17

(0) (503) (463) (595) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 5 5 8 (565) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 17 (512) 8 (470) 8 (607) 12 (509) Terveydentila keskinkertainen tai huono 13 (848) 12 (449) 14 (593) 15 (557) Väsymystä lähes päivittäin 10 (510) 10 (470) 13 (600) 16 (562) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 11 (510) 11 (470) 10 (600) 14 (550) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 - (0) Tupakoi päivittäin 20 (563) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 26 (501) 23 (506) 21 (506) 18 (463) 25 (430) 21 (467) 26 (589) 31 (575) 22 (600) 21 (567) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 (558) Huonot tiedot päihteistä - (509) 7 (507) - (469) 7 (471) - (603) 7 (601) 21 (0) (0) (0) (586) Lähde: www.sotkanet Lukion 1. ja 2 vuosikurssin oppilaat Indikaattorit. luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % 2000 (vastaajien lukumäärä) % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 42 Vuosi 2002 2004 % % 38 36 2006 % 33 (287) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 26 (293) 28 (332) 34 (224) 34 (285) (292)) (330) (224) 18

Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen 38 viettopaikkaa (285) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana - 33 (290) 19 34 (334) 14 30 (225) 12 (0) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 0 (291) 2 (333) 1 (223) 2 (287) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 13 (294) 16 (337) 13 (225) 11 (282) Terveydentila keskinkertainen tai huono 22 (281) 17 (332) 18 (218) 13 (283) Väsymystä lähes päivittäin 14 (294) 15 (337) 13 (219) 15 (286) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 8 (294) 7 (336) 8 (219) 8 (281) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 - (291) 41 (336) 30 (215) 37 (0) Tupakoi päivittäin 25 (294) 25 (312) 12 (221) 12 (284) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 27 (292) 23 (336) 28 (223) 24 (286) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 12 (291) 17 (335) 15 (225) 8 (284) Huonot tiedot päihteistä - (292) - (334) - (225) 16 (0) (0) (0) (218) Lähde: www.sotkanet 19

4. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Päihdetyö jaetaan ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa: päihteettömien elintapojen edistämistä päihdehaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä päihdeilmiön ymmärryksen ja hallinnan lisäämistä Ehkäisevä päihdetyö on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä päihteisiin liittyvissä asioissa. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden käyttöä vaikuttamalla kysyntään saatavuuteen ja tarjontaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaittojen suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin Ehkäisevässä päihdetyössä ja terveyden edistämisessä tulee painottaa persoonaan ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Varsinainen ongelma ei ole päihde vaan psyykkinen ja sosiaalinen valmius käyttää 20

päihteitä. Ehkäisevä päihdetyö työ ei ole ainoastaan asiantuntijoiden tekemää ja heidän vastuullaan olevaa, vaan se kuuluu jokaiselle kuntalaiselle. Jokainen kuntalainen voi tehdä ennaltaehkäisevää työtä oman elämänsä arjessa joka päivä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään primaari-, sekundaari- ja tertiääritasolla. Rajanveto näiden päihdetyön työskentelytasojen välillä on vaikeaa ja osittain mahdotontakin Yleinen ehkäisy (primaaritason ehkäisyn) tarkoittaa koko väestöön ja yleisryhmiin kohdistuvaa toimintaa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä päihteiden käytön aloittamista mm. tarjoamalla muita vaihtoehtoja päihteiden käytölle. Päihdevalistuksen, - kasvatuksen ja suojaavien tekijöiden vahvistamisen avulla pyritään lisäämään päihteisiin sekä niiden käyttöön ja haittoihin liittyvää tietoutta sekä edistämään yksilön elämänhallintaa. Päihteiden käytön aloittamisikää ja suurkulutusta ehkäistään terveyden edistämisen kaikilla hallintoaloilla ja yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Riskiryhmäehkäisyn (sekundaaritason ehkäisyn) tavoitteena on ehkäistä todennäköinen päihteiden käytön aloittaminen tietyssä ryhmässä tai tukea alkaneen käytön lopettamista, vähentää käyttöä tai siihen liittyviä haittoja tunnistamalla käyttö ja puuttumalla siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Korjaava ehkäisy (tertiääritason ehkäisy) on päihteitä käyttäviin kohdistuvaa työtä, jossa tavoitteena on pysäyttää tilanteen paheneminen ja vähentää käytöstä tässä vaiheessa syntyviä riskejä ja haittoja. Valtioneuvoston alkoholiohjelma 2004-2007 mukaan alueellisella tasolla koordinaatio vastuu on lääninhallituksella. Linkkinä lääninhallituksen ja kuntien välillä toimivat kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt. Kunnat ovat avainasemassa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävään paikallisen yhteistyön käynnistämisessä ja kehittämisessä hallinnonalojen, järjestöjen ja elinkeinon kesken. 4.1 Tornion ehkäisevän päihdetyönmalli Tornion kaupungin valtuusto Lautakunnat 21

Terveyden edistämisen työryhmä INFO-ryhmä Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Sosiaali- Terveys- Päivähoito Nuoriso- Koulutoimi, toimi toimi, toimi A-klinikka REPPUtoiminta Poliisi SRK Tulli Järjestöt Elinkeino Muut toimijat Hankkeet Ehkäisevä päihdetyö on raittiustyölain alaista toimintaa. Kaupungin valtuuston tehtävänä on vastata ehkäisevän päihdetyön työn resursoinnista talouden ja henkilöstön suhteen. Kunnan tehtävänä on varata ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilölle riittävästi työaikaa ja toimintaresursseja sekä mahdollisuuden kouluttautumiselle. Torniossa ehkäisevä päihdetyö kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Lautakunnan tehtävänä on koordinoida, valvoa ja kehittää kunnassa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä. 22

Terveyden edistämisen työryhmä koostuu eri hallintokunnista, joiden tehtävänä on laaja-alainen ehkäisevän päihdetyön kehittäminen. Terveyden edistämisen työryhmä tekee vuosittain arvion päihdestrategian kehittämisalueiden etenemisestä sekä huolehtii strategian päivittämisestä kolmen vuoden välein. Tornion päihdeinformaatio ryhmä eli INFO ryhmä toimii poikkihallinnollisena työryhmänä, joka tiedottaa ja raportoi paikallisesta päihdetilanteesta. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtävänä on ehkäisevän päihdetyön koordinointi moniammatillisena yhteistyönä, kunnallisen päihdestrategian kehittäminen ja tiedonvälitys kunnan ja muiden toimijoiden välillä. Yhdyshenkilö toimii myös linkkinä lääninhallituksen ja kunnan välillä sekä kolmannen sektorin ja kunnan välillä. Yleistä, riskiryhmätason ja korjaavan tason ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, päivähoidossa, koulu- ja nuorisotoimessa sekä muissa yhteistyöryhmissä (Liite 8). REPPU toiminta pureutuu käytännöntoimiin, jonka tehtävinä ovat mm. katupäivystys, nuorten päihteiden käytöstä tiedottaminen vanhempien illoissa. Nuorten päihdetyöntekijä työskentelee Tornion A-klinikalla ja tekee asiakastyön lisäksi ennaltaehkäisevää työtä osallistumalla mm. koulujen oppilashuoltoryhmiin ja toimimalla asiantuntijana erilaisissa työryhmissä. Kunnan työntekijät toimivat yhteistyössä poliisin, tullin, seurakunnan, elinkeinoelämän, järjestöjen eri hankkeiden ja muiden toimijoiden kanssa. Strategiaprosessin aikana on ideoitu erilaisia ehkäisevänpäihdetyön malleja ja toimintatapoja, jotka osittain ovat vielä suunnitteluasteella. Työvaliokunnissa tärkeimmäksi ehkäisevänpäihdetyön kehittämisalueeksi nostettiin työntekijöiden koulutus. Nuorten päihdetyöntekijän vakinaistaminen mahdollistaa jatkuvan ehkäisevän ja riskiryhmiin kohdistuvan päihdetyön sekä työn edelleen kehittämisen yhteistyössä INFO -ryhmän ja muiden tahojen kanssa. Ehkäisevän päihdetyöhön tulisi kohdistaa taloudellista lisäresursointia työn toteuttamiseen. 4.2 Päihdetyön visio vuodelle 2015 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN MENETELMÄT OVAT VAKIINTUNEET OSAKSI KOKO KUNNAN, YRITYSTEN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNTALAISTEN TOIMINTAA KAIKISSA ELÄMÄNKAAREN VAIHEISSA. 23

4.3 Vastuu kunnassa Kuntalain 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnalla on asemansa, tehtäviensä sekä päätöksentekonsa laajuuden ja luonteen sekä henkilöstön määrän ja monipuolisuuden perusteella voi vaikuttaa kuntalaistensa terveyteen. Suomen perustuslain (731/1999) nojalla jokaisella Suomen kansalaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän turvaa, on oikeus välittömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Raittiustyölaki (828/1982): 2 Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä. Käytännön raittiustyön tekemisestä vastaavat pääasiassa kunnat sekä raittius- ja kansanterveysjärjestöt. 4 Raittiustyön toimeenpanoon, raittiuden edistämiseen ja alkoholiolojen seuraamiseen kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin, jonka sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on huolehdittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa säädetään raittiuslautakunnan tehtäväksi. Raittiustyöstä vastaavan toimielimen on toimittava yhteistyössä erityisesti kunnan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Toimielimen tehtävistä säädetään asetuksella. Päihdehuoltolaki (41/1983) velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laadultaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdestrategian tavoitteena on, että päihdekysymykset ovat osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa. Päihdestrategiaan liittyvässä poliittisessa suunnittelussa, päätöksenteossa toiminnassa ja arvioinnissa on huomioitava myös kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulma. Jos aiottu ratkaisu tai päätös edistää kuntalaisten hyvinvointia, tukee terveyttä, lisää turvallisuutta ja elämänhallintaa, on päätös hyvä 24

myös koko yhteiskunnan näkökulmasta. Päihdestrategia tulee käsitellä kaikissa hallintokunnissa sekä esimies- ja työntekijätasolla että poliittisen päätöksenteon tasolla. Kaupungin valtuusto hyväksyy päihdestrategian, sitoutuu sen mukaisiin linjauksiin ja vastaa sen yleisestä toteuttamisesta ja seurannasta molemmilla tasoilla. 5. PÄIHDEPALVELUJEN TARVE JA KEHITTÄMISALUEET IKÄRYHMITTÄIN 5.1 Lasten ja lapsiperheiden päihdepalvelut Yleistä: Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja riskitekijöihin vaikuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa, mikä edellyttää varhain alkanutta ja laaja-alaista lapsen ja perheen kehityksen seurantaa. Ennaltaehkäisevä työ toteutuu lapsen ja perheen vahvuuksia eli suojaavia tekijöitä tukemalla ja korostamalla. Perheet tarvitsevat tukea selvitäkseen arjen paineessa ja erilaisissa kriisitilanteissa, esimerkiksi avioeron, vammautumisen yhteydessä. Päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan, sosiaalitoimen, perheneuvolan, seurakunnan sekä muiden lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien on huomioitava perheen päihteiden käytön mahdollisuus. Vanhemmille annettavaan terveysneuvontaan kuuluu luonnollisena osana myös päihdekasvatus. Tukitoimenpiteitä tarvitsevien lasten ja perheiden yksilöllisen hoidon avulla pystytään ehkäisemään ja vähentämään ongelmia. Vanhempien päihteiden käyttö on lapsen kannalta aina merkittävä psyykkinen, sosiaalinen ja terveydellinen riskitekijä, jonka tunnistaminen neuvolassa (Liitteet 9-14), päivähoidossa (Liite 15) ja seurakunnassa on ensiarvoisen tärkeää. Tornion nykytilanne: Kansanterveyslain 14 mukaan kunta on velvollinen ylläpitämään terveysneuvontaa, jota tarjotaan koko väestölle. Torniossa terveysneuvontaan kuuluu osatoimin toina äitiyshuolto ja alle kouluikäisille 25

järjestettävä lastenneuvolatoiminta. Laadukkaiden äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden ylläpitämisellä ja kehittämisellä on merkitystä päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä. Lapsen ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä voidaan neuvolatyön keinoin tukea ja siten olla mukana luomassa pohjaa turvalliselle kasvulle ja koko perheen hyvinvoinnille (Liitteet 9-14). Lastensuojelulaki 417/2007 (Liite 18) velvoittaa päivähoidon henkilöstöä turvaamaan lapsen hyvinvointi. Päihdeasiat otetaan puheeksi, mikäli epäillään, lapsen vanhemmalla olevan päihdeongelma. Päivähoidossa päihtyneelle vanhemmalle lasta ei luovuteta, vaan lapselle järjestetään vaihtoehtoinen hoitopaikka. Jokainen päihde-epäilytapaus on yksilöllinen ja vaatii yksilöllisen arvioinnin ja ratkaisumallin. Lähtökohtana on lapsen auttaminen; turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Yhteistyötä tehdään neuvolan ja sosiaalityön ym. eri auttajatahojen kanssa. Lapsille ja perheille suunnataan ehkäisevää päihdetyötä, jota kehitetään ja toteutetaan moniammatillisesti. Ehkäisevää päihdetyötä tulee suunnata erityisesti lasta odottavaan perheeseen, jotta perhettä voidaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihteettömyyteen. Toimipisteittäin järjestetään kampanjoita mm. valtakunnallisen ehkäisevän päihdeviikon materiaalin jakaminen kaikkiin koteihin päivähoidossa ja neuvoloissa. Kehittämisalueet: 2007 Koulutusta henkilökunnalle mm. draaman avulla puheeksi oton harjoitukset Mini-intervention käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa Audit kysely neuvolaan 2008 Vanhempainillan teemana ehkäiseväpäihdetyö Ohjeiden selkeyttäminen Yhteistyön konkreettinen tehostaminen : päivähoito, sosiaalityö, A-klinikka, neuvola Ehkäisevän päihdetyönviikolla kampanjan järjestäminen 2009 Hoitoketju käytäntöön ja sen tiedottaminen 26

Seudullisen yhteistyön tiivistäminen Terveyskeskuksessa laaditaan varhai sen puuttumisen malli, joka sisältää toimintaohjeet kohdattaessa alaikäinen Yhteistyö: Ehkäisevässä ja korjaavassa päihdetyössä tehdään moniammatillista yhteistyötä päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan, sosiaalitoimen, perheneuvolan, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa (Liite 12). Riskitekijöihin ja päihteiden käyttöön vaikuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja avointa yhteistyötä eri tahojen kesken. Vastuutahot: Päivähoidon johtaja, Avoterveydenhuollon osastonhoitaja, terveyden edistämisen yhdyshenkilö 5.2 Lasten ja Nuorten päihdepalvelut Nuoruus ymmärretään tässä strategiassa lastensuojelulain määrittelyn mukaisesti seuraavasti; tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Yleistä: Nuorten ehkäisevä ja korjaava päihdetyö pohjautuu kodin, koulun, nuorisotoimen, seurakunnan, poliisin, tullin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 3. sektorin väliseen yhteistyöhön ja päihdetyön kehittämiseen. Nuorten kohdalla painotetaan tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden käytön ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen mallia (Liitteet 16-18). Eri tutkimuksissa on osoitettu, että runsaasti ja tiheästi humalaan juovat nuoret ovat aikuisiässä todennäköisemmin alkoholin suurkuluttajia kuin raittiimmat nuoret. Varhain aloitettu alkoholin käyttö ja tupakointi ovat usein myös huumeiden käytön taustalla. Nuorten päihteiden käytön seurakusena onnettomuudet ja tapaturmat lisääntyvät monin kertaisesti. Päihteet eivät ole enää vain suurien kaupunkien ongelma. Nuorten asenne huumeiden suhteen on myönteisempi kuin aiemmin, kokeilut aloitetaan yhä nuorempina ja sekakäyttö on lisääntynyt. Näihin asenteisiin vaikuttaminen on haasteellisimpia tehtäviä nuorten parissa työskenteleville. Torniossa 27

päihteiden käyttö on huolestuttavaa ja vaatii voimakkaita toimenpiteitä. Ehkäisevä päihdetyö Torniossa: Ehkäisevää päihdetyötä koordinoi ja toteuttaa pääosin nuorisotoimi yhdessä Info-ryhmän ja Reppu katupäivystyksen kanssa. Info-ryhmän ja Reppu - katupäivystyksen toimesta järjestetään päihdevalistusta, tapahtumia ja kampanjoita eri ikäisille nuorille. Torniossa tehtiin ensimmäinen lasten ja nuorten päihdestrategia moniammatillisena yhteistyönä vuosille 2001-2004. Päihteiden käytön aloittamiseen vaikuttava tekijä on vanhempien sallivuus lasten tupakointia ja alkoholin käyttöä kohtaan. Jos vanhemmat eivät selvästi ilmaise sitä, etteivät he hyväksy lastensa tupakointia tai alkoholin käyttöä, on näiden perheiden nuorilla paljon suurempi riski aloittaa päihteiden käyttö kuin sellaisilla nuorilla, joiden kotona rajat on selkeästi määritelty ja asetettu ja niiden mukaan itse perheen jäsenet toimivat. Vanhempien vastuuta kasvattajina korostetaan. Vanhemmat voivat ohjata ja opettaa lapsiaan kieltäytymään päihteistä. Tieto on hyvä perusta päihteistä puhuttaessa, mutta kaikkein tärkeintä on vanhemman läsnäolo ja tuki. Koulujen ja oppilaitosten toiminta ehkäisevässä päihdetyössä perustuu niille laissa säädettyjen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamiseen (Perusopetuslaki, Lukiolaki, Laki ammatillisesta koulutuksesta). Päihteiden käyttöön pyritään kouluissa vaikuttamaan ensisijaisesti kasvatuksellisin keinoin. Päihdekasvatus on osa koulun laajem paa terveys-, tapa- ja laillisuuskasva tusta sekä osa koulun kokonaistoimin taa. Päihdeopetus on osa koulun terveystie don opetusta. Koulun opetussuunnitelmasta tulee selvitä, miten päihteisiin liittyviä opetustavoitteita ja sisältöjä toteutetaan eri luokka-asteilla. Jokaisessa koulussa on säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä, joka puuttuu lasten ja nuorten oirekäyttäytymiseen heti kun sellaista ilmenee (Liite 16-18). Mukana ryhmässä ovat yleensä koulukuraattori, lastensuojelun työntekijä, kouluterveydenhoitaja, opettajien edustaja, rehtori, nuori itse ja hänen vanhempansa. Päihdeongelman ilmetessä voidaan asianomaisten suostumuksella miettiä perheen auttamista moniammatillisesti. Koululla on omat toimintamallit nuorten päihteiden käyttöön puuttumisessa. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja tekee ehkäisevää päihdetyötä yksilöllisissä terveystarkastuksissa keskustelemalla päihteistä ja päihteiden käytöstä nuoren kanssa. Kouluterveydenhoitajat ja opettajat ovat avainasemassa päihdeongelman kehittymisen ja varhaisen 28

puuttumisen suhteen. Päihteetöntä elämäntapaa edistetään kaikessa ohjatussa nuoriso- ja vapaa-ajantoiminnassa sekä liikuntatoiminnassa. Torniossa kunnan järjestämissä alaikäisten nuorten tilaisuuksissa toteutetaan nollaperiaatetta. Kaikki kunnan nuorisotilat ja piha-alueet ovat savuttomia. Ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi ja puuttumisen tekee hän, joka ongelman on havainnut. Tutkimusten mukaan suunniteltuun ja organisoituun toimintaan osallistuminen vähentää nuorten ei-toivottua käyttäytymistä, kuten rikollisuutta, päihteiden käyttöä ja väkivaltaisuutta. On tärkeää kannustaa ja tukea lasten ja nuorten osallistumista harrastustoimintaan. Tavoitteena on ongelmaisten nuorten löytäminen ja auttaminen sosiaalisen nuori sotyön keinoin. Tavoitteeseen pääsemiseksi on selvitetty nuorten ongelmiin ajautumisen syitä sekä suunniteltu ja toteutettu erilaisia tukitoimia. Työn tehostumisen ja moniammatillisen verkostoitumisen myötä tulee jatkuvasti esille uusia ongelmakohtia ja tuen tarpeessa olevia nuoria. Yhtenä tärkeimpänä asiana on esille noussut en naltaehkäisevän työn merkitys, jolla voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä varhaisessa vaiheessa eikä esim. sosi aalitoimen korjaavia toimenpiteitä silloin tarvita. Kaupungin nuoriso-ohjaajien jatkuvat määräaikaiset työsuhteet rikkovat jatkumon, joka antaisi mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä ja siihen kuuluvaa ehkäisevää päihdetyötä. Työsuhteiden vakinaistamisella saataisiin toimintaan pitkäjänteisyyttä ja samalla nuorisotyön piirissä säilyisi jo siellä saavutettu kokemus. Lisäksi myös varsinaista erityisnuorisotyöntekijää ei tarpeesta huolimatta ole saatu. Päihteiden saatavuus vaikuttaa niiden käytön yleisyyteen. Vastuullisen anniskelun, myynnin ja valvonnan kehittäminen on olennainen osa ehkäisevää päihdetyötä. Saatavuutta ja käyttöä säädellään lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on suojella niin yksilöä kuin yhteiskuntaakin tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käytön haitoilta. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvonnasta ovat vastuussa paitsi vähittäis- ja anniskeluluvanhaltijat myös kaikki kuntalaiset. Poliisin ja tullin toiminnan lisäksi on valvontaa ja seurantaa tehostettava etsivässä päihdetyössä; kaduilla, ravintoloissa ja nuorten suosimilla kokoontumispaikoilla. Tulli vaikuttaa päihteiden saatavuuteen pääasiassa valvomalla päihteiden maahantuontia. Nuorten päihdehoito Torniossa: 29

On tärkeää, että päihdeongelmaiset nuoret ja heidän läheisensä saavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kokonaisvaltaista ja tarkoituksenmukaista hoitoa. Varhaisen puuttumisen nuoren päihteidenkäyttöön tekee henkilö, jolle huoli päihteiden käytöstä on herännyt. Hän keskustelee nuoren kanssa ja huolen osoittautuessa todeksi, menettelee sovitun toimintamallin mukaisesti (Liitteet 16-18). Viranomaisilla on velvollisuus ja kaikilla kansalaisilla oikeus tehdä lastensuojelu ilmoitus alaikäisen päihteidenkäytöstä sosiaalityöntekijälle (Liite 18). Lasten suojelulain mukaan alle 18 -vuotiaiden päihteitä käyttäneiden nuorten hoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat lastensuojelun työntekijät. Lastensuojelun työntekijät kutsuvat nuoren ja vanhemmat keskusteluun ja sopivat yhdessä jatkotoimista. Nuoren ja hänen perheensä ongelmien ilmenemismuodoista riippuen hoidossa on mukana nuorten päihdetyöntekijä ja nuorisopsykiatrian poliklinikka, perheneuvola tai usein edellä mainittujen tahojen yhdistelmä. Nuorten päihdehoidossa ensisijaisia ovat avohoidon palvelut. Ns. nopean puuttumisen periaatteella tarjotaan nuorille katkaisu-, vieroitus- ja kuntouttavaa hoitoa. Perhe- ja verkostokeskeisen hoitotyön periaatteet ovat avainasemassa nuorten päihdeongelmien hoidossa. Tämän kaiken onnistuminen vaatii panostamista työntekijäresursseihin kunnallisella tasolla. Tällä hetkellä Tornion A-klinikalla toimii määräaikainen nuorten päihdetyöntekijä vuoden 2007 loppuun asti. Nuorten päihdehoidon saatavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi odotetaan Tornion kaupungin panostavan työntekijäresursseihin myös määräajan jälkeen. Päihdeongelmaiselle eivät avohoidon palvelut ole aina riittäviä. Alle 18-vuotiaiden nuorten laitoshoito tapahtuu lastensuojeluyksiköissä. Yli 18-vuotiaille käytetään aikuisten laitoshoitopalveluja, alkoholi- tai huumehoitolaitoksissa mm. Tornionlaakson Suojapirtti, Lapin päihdeklinikka. Tärkeää asiakkaan kannalta on saumaton yhteistyö avo- ja laitoshoidon sekä eri toimijoiden kesken. Hoitaminen onkin hahmotettava jatkumona, jossa laitosjakso on osana asiakkaan kokonaishoitoa. Torniolaisten nuorten päihteiden käyttäjien asumistilanne on huono. Ongelmallista on asuttaa nuoria, jotka ovat jatkuvassa päihdekierteessä olevia, maksuhäiriöisiä ja jo useampia häätöjä saaneita. Torniossa nuorille ei ole varsinaista omaa tukiasumispalvelua. Sen vuoksi osa nuorista asuu ystävien tai vanhempien luona. Nuorten päihdetyön uusia haasteita ovat mm: yhä nuorempien alkoholiongelmat, päihteiden sekakäyttö sekä 30

huumausaineiden käytön kasvu. Haasteisiin voidaan vastata ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön keinoin esim. lisäämällä perhehoitoja, puuttumalla rikoskierteessä oleviin nuoriin, huomioimalla aikaisemmin päihde- ja mielenterveysongelmaiset nuoret sekä järjestämällä terveysneuvontaa. Tulevaisuudessa huomiota on kiinnitettävä myös kuntatasolla esim. opioidiriippuvaisten potilaiden hoidon arviointiin ja hoidon järjestelyihin konkreettisella tasolla sekä neulanvaihtopisteen tarpeellisuuteen. Kehittämisalueet/Toimenpiteet: 2007 Päihdekasvatus - Vanhempien oppaan levittäminen torniolaisille vanhemmille kattavasti Nuorten päihdetyöntekijän määräaikaisen toimen vakinaistaminen Avoimien nuoriso-ohjaajien toimien täyttäminen ja määräaikaisten toimien vakinaistaminen 2008 Laaditaan ja päivitetään yhteinen ehkäisevän päihdetyön suunnitelma yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Positiivisen päihteettömyyden kampanjan kehittäminen Nuorten hoitoketjun selkeyttäminen ja juurruttaminen käytäntöön 2009 Yhteistyön edelleen tehostaminen, jotta päihdeongelmiin puututaan yhä varhaisemmassa vaiheessa ja jokai nen kuntalainen ja perustason työntekijä mieltää mahdollisuutensa toimia päihdeongelmia ennaltaeh käisten Haaparanta Tornion yhteistyön kehittäminen nuorten päihteidenkäytön ehkäisyssä Riittävien resurssien saaminen Inforyhmän toimintaan ja koulutukseen Inforyhmän toiminnan tiedottaminen päättäjätasolle Riittävien henkilöresurssien turvaami sen lisäksi, turvattava myös riittävät lääkäripalvelut sekä laitos hoidon määrärahat Perheen- ja verkoston voimavarojen hyödyntäminen hoidossa Katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutta vien hoitopalveluiden tarjoaminen nuorille Tehokas nuoren kokonaistilanteen selvittely ongelmatilanteissa moniammatillista näkemystä hyödyntäen 31

Yhteistyö: Sosiaalista nuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä Tornion kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöntekijöiden yhteisellä työpanoksella ja tiiviillä yhteistyöllä sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin kanssa. Yhteistyö järjestöjen ja erilaisten vapaa-ajan seurojen kanssa on yksi osa lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Päihteettömät harrastus- ja virkistystoiminnat näyttävät ja opettavat nuorille päihteettömiä vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Vapaa-aikapalvelut tukevat alueella toimivia seuroja ja järjestöjä taloudellisesti sekä antavat tai vuokraavat kunnan tiloja heidän toimintaansa. Järjestöjen ja seurojen tulee tuoda selkeästi esille kantansa nuorten päihteettömyyden edistämisessä ja toimia tupakan, alkoholin, huumausaineiden ja dopingaineiden käytön ehkäisemiseksi. Seurakunnassa noudatetaan myös nollarajaa ja savuttomuus-periaatteita samoin kun kunnan nuorisotilaisuuksissakin. Seurakunta tukee nuorten kasvua ja kehitystä kristilliseltä arvopohjalta. Tähän kuuluu luonnollisena osana myös päihteettömän elämäntavan edistäminen esim. rippikoulussa. Seurakuntien kerho-, leiri-, retki-, ym. vapaa-ajan toimintoihin osallistuu myös runsaasti nuoria, joissa edistetään päihteetöntä elämäntapaa. Vastuutahot: Nuoriso- ja vapaa-ajantoimen, koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen esimiehet, Info ryhmä 32

5.3 Työikäisten päihdepalvelut Yleistä Työssä käyvän väestön päihdehoitoon hakeutuminen ja hoitoon ohjaaminen ovat lisääntyneet. Naisten alkoholinkäyttö on myös lisääntynyt huolestuttavasti. Lisäksi päihdepsykiatristen asiakkaiden määrä on kasvanut. Työikäisen väestön päihdeongelmien taustalla voivat olla mm. elämänkriisit, masennus, työuupumus. Työikäisten toiseksi yleisimmäksi kuolinsyyksi on noussut alkoholi. Suurin osa työikäisistä hoidossa olevista päihdeongelmaisista hoidetaan avohoidossa, yksilö-, pari-, perhe-, ja verkosto mallin mukaisesti. Tarvittaessa asiakkaalla on mahdollisuus päihdelaitoshoitoon. Päihteitä käyttävien asiakkaiden ja omaisten tulee saada yhtä laadukasta ja tasa-arvoista hoitoa kuin muiden potilasryhmien. Päihdepalvelujen resurssien niukkuus kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoispalveluita, mikä hankaloittaa ja pitkittää asiakkaiden hoitoon pääsyä. Tarpeellista on laatia toimiva hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jota arvioidaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Retkahdukset päihteisiin, askeleet eteen ja taaksepäin kuuluvat osana hoitoa. Tupakointi heikentää yleiskuntoa sekä lisää moninkertaisesti riskiä sairastua vakaviin sairauksiin. Työpaikalla ei kukaan saa altistua vastoin tahtoaan tupakansavulle tupakkalain mukaan. Tupakoinnin lopettamista kannustetaan monilla työpaikoilla. Työterveyshuollossa tupakointiin reagoidaan ja tehdään tutkimuksia tarvittaessa. Onnettomuudet ja tapaturmat lisääntyvät päihteiden käytön yhteydessä. Nämä työllistävät Tornion terveyskeskuksen päivystystä. Päihteiden käyttäjät saattavat olla moniongelmaisia ja sen vuoksi heidän hoidon järjestäminen on haasteellista. Ensiapu on avoinna arkisin klo: 8-16.00. Tämä vaikeuttaa päihdeongelmaisten hoitoa iltaisin ja viikonloppuisin. Työttömät työikäiset ovat suuri haaste päihteidenkäytön kannalta. Työttömyys voi lisätä päihteiden käyttöä, mutta päihteiden käyttö voi olla myös työttömäksi joutumisen syy. Työttömien päihteidenkäyttäjien tunnistamisessa ja hoitoon ohjauksessa ovat suuressa roolissa työvoimaviranomaiset, sosiaalitoimi, terveyskeskuksen vastaanoton henkilökunta ja järjestöt. Haasteena on kehittää työttömille palvelukeskus, josta he saavat saman katon alta sosiaali-, terveydenhuollon- ja työvoimatoimiston palvelut. 33

Tärkeätä on kehittää ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista päihteiden käyttöön myös työikäisten kohdalla. Työikäisten päihdepalvelut Torniossa: Työikäisten päihteiden käytön ehkäisyssä, ongelmien tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa ovat avainasemassa työpaikkojen esimiehet, työpaikkojen hoitoonohjauksesta vastaavat henkilöt, työntekijät, työterveyshuolto ja terveyskeskuslääkärit (Liite 19). Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa työterveyshuolto selvittää työnantajilta päihdehoidon ohjausmallia. Suurimmilla työpaikoilla on nykyään oma mallinsa. Mikäli työpaikalla ei ole omaa mallia, työterveyshuolto on käyttänyt niissä tapauksissa Tornion kaupungin päihdehoidon ohjausmallia. Työyhteisön haasteena on edelleen kehittää päihdeongelmaisille varhaisen puuttumisen toimintamallia. Toimintamalli tulee juurruttaa esimiehien ja koko työyhteisön arkeen ja käytäntöihin. Työikäisten kohdalla suurimpana ongelmana on alkoholin kulutuksen kasvu ja sekakäyttäjien lisääntyminen. Nämä vaativat palvelujen tarjonnan monipuolistamista ja henkilöstönmäärän lisäämistä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä päihdekuntoutukseen. Työikäisten päihdekuntoutuksen keskeinen tavoite on, että työvoiman korkea työkyvyttömyyden aste vähenee ja työssä olevat jatkavat työssään. Kuntouttavalla työtoiminnalla ehkäistään ja katkaistaan asiakkaan syrjäytymiskehitys, räätälöidyn työtoiminnan ja kurssi- tai pitemmän koulutustoiminnan avulla. Näihin voi liittyä myös työkyvynarviointia ja/tai hoitotarpeen kartoitusta. Työikäisille A-klinikka on päihdehuollon erityispalvelua tuottava yksikkö. A-klinikka on pääasiallisesti päihdeongelmiin, mutta myös muihin riippuvuusongelmiin erikoistunut avohoitopaikka. Apua voi hakea alkoholivaikeuksiin ajautuneet, huumeidenkäyttäjät, sekakäyttäjät sekä heidän läheisensä tai omaiset. Päihdeongelman hoitaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka lähtee hoidon tarpeen arvioinnista yhteistyössä asiakkaan ja työntekijän kesken tai laajemmin asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Hoidon arviointi, puheeksi ottaminen tulisi kuitenkin aloittaa siinä yksikössä missä asia tulee esille. Tavoitteena on havaita päihteiden käyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia laajempia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Päihdehuollon laitoshoitoon hakeutuvalla täytyy olla A-klinikan lähete sekä maksusitoumus ns. kuntaosuuteen. Katkaisuhoito voidaan aloittaa A-klinikalla päivystysaikaan ma - ke klo. 8.30-11.30. A-klinikan on myös erilaisia ryhmähoitoja esim. akupunktio, päihdeselvitysryhmä ( esim. rattijuopumuksesta tuomitut). 34

Tornion A-klinikka käyttää ensisijaisesti laitoshoidoissa Torniolaakson Suojapirttiä sekä Lapin Päihdeklinikkaa. Muita käytettyjä laitoshoitoyksikköjä ovat mm. Ventuskartano, Myllyhoito, Kan -koti. Hoidon porrastuksen huomioiden laitoshoitoa tulisi saada myös terveyskeskuksen vuodeosastolta sekä Keroputaan sairaalan osastoilta, mikäli hoito sitä vaatii. Keroputaan sairaalaan voi hakeutua myös ilman lähetettä, siellä toimivan vastaanottoryhmän kautta. Päihdeongelmaisten kuntoutusta pyritään tehostamaan tulevaisuudessa myös kotikuntoutuksen avulla. Kotikuntoutus on osa seudullista päihdepalvelujärjestelmää, Länsi-Pohjan Sateenkaari hanketta. Hankkeeseen palkattu projektityöntekijä perehtyy vuoden 2007 aikana kotikuntoutuksen järjestämiseen. Kotikuntoutuksen työparina tai yhteistyökumppanina toimivat mm. päiväkeskukset, A-klinikka, tukiasuntojen ohjaajat, kotipalvelu, kotisairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimen työntekijät. Päihdeongelmaisten vapaaehtoinen tukihenkilö koulutus on myös alkamassa. Päiväkeskukset: Meäntalo, Koulumäen päiväkeskus, Toivontupa ja Tapiontupa tarjoavat päihteettömän vaihtoehdon sosiaaliseen kanssakäymiseen arkipäivinä. Sosiaalitoimi tukee omalta osaltaan asiakkaita asumispalveluilla, tukiasumisella ja henkilökohtaisilla asiakkaan ohjausjärjestelmillä. Nämä toiminnat ennaltaehkäisevät mahdollisen päihdekierteen jatkumista sekä parantavat asiakkaan elämänlaatua ja hallintaa sekä arjessa selviytymistä. Matalakynnyksisten toimintojen tulevaisuus tulee turvata, sillä toiminta vähentää selkeästi avoja laitoshoidon tarvetta päihdehuollossa ja nopeuttaa asiakkaan hoitoon hakeutumista sekä motivoi raittiuteen hoidon jälkeen. Haasteena ovat ihmiset, jotka kulkevat toimipisteestä toiseen ja oravanpyörä vain jatkuu. Kehittämisalueet: 2007 Päihteetön työyhteisö kampanja ehkäisevän päihdetyönviikolla Yhdessä kouluttautuminen: puheeksi ottamisen harjoitukset Mini-intervention käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa Audit testi käyttö tutummaksi perusterveydenhuoltoon Päihdestrategian tiedotus 35

2008 TYKY -ryhmä Päihdeohjelma Tornioon Hoitoketju käytäntöön ja sen tiedottaminen Esimiesten vastuuttaminen ja työyhteisöjen vastuun lisääminen Päihdevastaava jokaiseen työyhteisöön ja hänelle määritettävä tehtävänkuva Hoitoonohjausmallin perehdytys yksi osa uuden työntekijän perehdytystä 2009 Työpaikkakokouksissa Päihteiden käytön hoitoonohjausmallin läpikäyminen systemaattisesti kaikissa työyhteisöissä Konkreettista yhteistyötä KELA:n, Mielenterveyskeskuksen, sosiaalitoimiston, erikoissairaanhoidon ym. kanssa Tupakoinnin lopettamisen tukeminen työpaikoilla mm. tupakanvieroitusryhmät Vuodeosastolle 1-2 katkaisuhoitopaikkaa Päiväkeskustoiminnan vakiinnuttaminen Perhehoidot, Perheinterventio mukaan Kuntoutuksen kehittämien ja vaikuttavuuden arviointi Seudullinen verkkoneuvonta Yhteistyö Työikäisten päihdeasiakkaiden yhteistyötahoja ovat mm. työterveyshuolto, työvoimatoimisto, päivähoito, perhepalvelut, sosiaalitoimi, A-klinikka,, psykiatrian poliklinikka, Tornion työvoimalasäätiö, Suojapirtti, Lapin päihdeklinikka, KELA ja seurakunta. Torniossa toimii lisäksi AA-kerho ja AL-ANO- vertaisryhmä, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat. Paikkakunnalla toimii vapaaehtoisjärjestöt A-kilta ry sekä Toimarit 03 ry. Tornion Työvoimalasäätiösäätiön tarkoituksena on järjestää ja kehittää sosiaalista työllistämistä ja kuntoutusta Tornion kaupungissa ja lähikunnissa. Sosiaalisella työllistämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on yksilöiden elämän kokonaisvaltainen tukeminen ja työelämään kiinnittäminen. Sosiaalisen työllistämisen kohderyhmän muodostavat pitkäaikaistyöttömät, työttömät nuoret, vajaakuntoiset, kouluttamattomat, päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, vammaisryhmät, maahanmuuttajat ja muut vaikeasti työllistyvät. Säätiö toimii palveluiden tuottajana ja harjoittaa 36

tuotannollista toimintaa. Sosiaalisen työllistämisen keinoja ovat mm. työhön valmennus, tukityöllistäminen, kuntouttavatyötoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta, integroiva työvalmennus, työkokeilut ja työharjoittelut. Lisäksi säätiö järjestää ryhmäpalveluja, kuntoutusta ja koulutusta. Työvoimalassa tarjoamme sosiaalisen työllistämisen ja valmennuksen mahdollisuuden monipuolisen työpajatoiminnan muodossa. Työvoimala koostuu eri alojen valmennuspisteistä, joissa tarjotaan asiakkaille mahdollisuus saada tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin. Tällä hetkellä Työvoimalassa toimii 13 eri alan valmennuspistettä. Työvoimalasäätiö toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden seutukunnalla toimivien sosiaalisen työllistämisen yksiköiden, Kelan, sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, mielenterveystoimiston, Koulumäen päiväkeskuksen, Meäntalon ja eri oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Työvoimalasäätiö antaa myös säätiön omien osastojen ulkopuolella työskenteleville työhön perehdytyksen ja tarvittavan tuen. Yhteistyötä tehdään saman alan muiden säätiöiden kanssa. Kehittämis- ja yhteistyötä tehdään eri hankkeiden kanssa, kuten Huumetyön tukikohta hanke ja päihdekuntoutustarveselvitys hanke. Meneillään oleva Sotepi hanke vaikuttaa myös päihdepalvelujen kehittämiseen alueella. Vastuutahot: Työpaikkojen esimiehet, työvoimatoimisto, työvoimala, kuntouttavan työtoiminnan työntekijät ja sosiaalityöntekijät yhteistyössä mielenterveyskeskuksen, A-klinikan ja päiväkeskusten sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. 37

5.4 Ikääntyneiden päihdepalvelut Yleistä: Ikääntyneiden keskimääräinen alkoholinkäytön taso on matalampi kuin työikäisten, mutta trendi on nouseva. Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää merkitsee se haastetta sekä ikääntyvien peruspalveluille että päihdepalveluille. Tämä sukupolvi on elämänsä varrella tottunut alkoholin käyttöön ja tottumuksia ei aina ole helppo muuttaa. Valtaosa 65 vuotta täyttäneistä miehistä ja puolet naisista käyttää alkoholia. Suurin osa 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista käyttää vähintään yhtä lääkettä. Huomion kiinnittäminen alkoholin ja lääkkeiden haitallisiin yhteisvaikutuksiin ja ylipäätään alkoholin vaikutuksiin ikääntyvässä elimistössä on aiheellista. Kansanterveyslaitos toteuttaa joka toinen vuosi eläkeikäisen väestön terveyttä ja terveyskäyttäytymistä seuraavan kyselytutkimuksen. Kyselytutkimuksen mukaan 65 vuotta täyttäneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja alkoholimäärät ovat kasvaneet koko tutkimusjakson ajan. Vuonna 2005 miehistä 78 % ja naisista 53 % oli käyttänyt alkoholia edellisen vuoden aikana. Viikoittain alkoholia käytti 31 % miehistä ja 16 % naisista. Päivittäistä alkoholinkäyttö oli kuudella prosentilla miehistä ja kahdella prosentilla naisista. Ikäihmisten päihteidenkäyttöön on suhtauduttava vakavasti mm. iän tuomien fysiologisten muutosten ja iän myötä lisääntyvän lääkityksen vuoksi. Ikäihmiset ja heidän läheisensä eivät useinkaan ole tietoisia lääkkeiden ja alkoholin huonosta yhteensopivuudesta. Toisaalta alkoholiin saatetaan turvautua lääkkeenä unettomuuteen, sydämen tykytyksiin ja myös yksinäisyyteen. Uni- ja nukahtamislääkkeiden kanssa alkoholia ei tule käyttää lainkaan ja sydän- ja verenpainelääkkeidenkin kanssa vain varoen. Ikääntyneiden joukosta ei voi osoittaa tiettyä ryhmää, jolle alkoholin riskikäyttö olisi tyypillistä. Alkoholinkäyttäjiä löytyy kaikista sosiaaliryhmistä. Osalla ikäihmisistä alkoholin käyttö on jatkunut jo pitkään ja sen käyttö on ollut hallinnassa työiässä ollessa. Ikääntyvä elimistö ei kuitenkaan kestä alkoholia siinä määrin kuin nuoremmalla iällä. Osa ikäihmisistä on aloittanut runsaamman alkoholinkäytön vasta eläkkeelle pääsyn jälkeen. Terveydenhuollon henkilöstön päihteiden käytön puheeksi ottamisella on merkitystä alkoholinkäytön vähentämiselle (Liite 20). Alkoholinkäytön riskeihin ja koettuihin haittoihin suhteutettu neuvonta eli mini-interventio on todettu toimivaksi keinoksi myös ikäihmisten alkoholihaittojen vähentämisessä. Tärkeää on henkilökunnan riittävä koulutus, joka auttaa havainnoimaan ongelmat ja puuttumaan niihin 38

ajoissa. Ikääntyvien asumis- ja päihdepalvelut Ikäihmisten asumiskulttuuri on muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Kahden tai useamman sukupolven taloudet ovat lähes kadonneet. Lapset voivat asua kaukana ja ainoa kontakti lapsiin tapahtuu puhelimen välityksellä. Ikäihmisten normaali sosiaalinen verkosto pienenee, jonka seurauksena saatetaan hakea lohtua päihteistä. Ikäihmisten, jotka ovat aloittaneet myöhäisellä iällä päihteidenkäytön, on erityisen vaikeaa hakea apua päihdeongelmaan, koska he eivät tunne alkoholin vaikutuksia eivätkä päihteiden käyttäjien tukipalveluita. Päihdepalveluihin hakeutuminen tapahtuu harvoin ikäihmisen omasta toimesta. Yleensä hoitoon ohjaus tapahtuu joko kotihoidon tai omaisten kautta. Hoidon aloittaminen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Tilannetta vaikeuttaa se, että ikäihmisille suunnattuja päihdepalveluita on huonosti tarjolla. Pahimmillaan hoitovastuuta siirretään paikasta toiseen ja asiakkaat putoavat kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Nykytilanne Torniossa: Ikääntyville päihdeongelmaisille ei ole erikseen suunnattuja asumis- tai päihdepalveluja. Torniossa on haasteena järjestää asianmukaiset päihdepalvelut ikäihmisille. Kehittämisalueet: 2007 Päihdekoulutuksien lisääminen ikäihmisten kanssa työskenteleville Hoitoketjun kehittäminen käytäntöön ja sen tiedottaminen Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet esitteen jakaminen ikäihmisille 2008 Ikäihmisille kohdistettujen päihdehuollon asumis- ja laitospalvelujen lisääminen Eri tahojen yhteistyön kehittäminen 2009 Mini-intervention käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa Tasavertaiset hoitoon pääsyn mahdollisuudet 39

Terveyskeskukseen 1-2 potilaspaikkaa katkaisuhoitoa varten Varhainen puuttuminen myös ikäihmisten kohdalla Ennakoida ikäihmisten määrän lisääntyminen myös päihdeongelmat lisääntyvät Ikäihmisten neuvola vastaanotto uudelleen käynnistäminen Omaiset mukaan hoitoon varhaisessa vaiheessa Yhteistyö: Ikäihmiset saattavat tarvita päihdepalveluja, joita voidaan järjestää yhteistyössä eri palveluiden kanssa. Moniammattilliseen työryhmään voi kuulua kodinhoitaja, kotisairaanhoitaja, omaiset, A-klinikan työntekijä, sosiaalityöntekijä ja lääkäri (Liite 20). Nämä työryhmät suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat yhteistyössä ikäihmisen ja omaisten kanssa asiakkaan päihteiden käyttöä. Työntekijöiden rooli korostuu ehkäisevässä päihdetyössä mm. huolen puheeksi ottamisella, tiedottamalla lääkkeiden ja päihteiden yhteisvaikutuksista. Ikäihmisten sairaalahoidon päättyessä voidaan järjestää hoitokokous, jossa asiakas, omaiset ja koko hoitava verkosto on mukana. Tällä taataan sujuva jatkohoito kotiin tai muihin laitoksiin. Lisäksi tukiverkostona voi toimia seurakunta, erilaiset järjestöt esim. eläkeläisjärjestöt ja ystäväpalvelu. Vastuutahot: Hyvinvointipalvelut; Vanhus- ja hoitopalvelujen esimiehet 40

5.5 Erityisryhmien päihdepalvelut Yleistä: Arvioiden mukaan Suomessa on noin puoli miljoonaa vammaista ihmistä. Päihdeongelmia näistä on 5-10%, eli 25000 50000 vammaista päihdeongelmaista. Vaikka päihdeongelman synty vammaisilla ja vammattomilla on samanlainen, on vammaisen identiteettiin liittyvillä kysymyksillä merkittävä rooli. Vammautuminen on kriisi ja siihen liittyy luopumista. Vammaisten päihdeongelmaa on vähätelty ja ymmärretty, eli on ajateltu että heillä on jollain tavallaan pätevämpi syy käyttää päihteitä kuin muilla. Vammaisia ei ole paljon nähty päihdepalveluiden käyttäjänä. Kynnys hakeutua palveluiden piiriin kasvaa ennestään, kun tiedossa on erilaisia liikkumisen ja kommunikoinnin esteitä. Vammaisten päihdeongelmien oletetaan usein hoituvan olemassa olevissa hoitojärjestelmissä vammaispalveluiden piirissä. Siellä ei kuitenkaan löydy välttämättä riittävästi tietoa päihdeongelman hoitoon. Vammaisilla on yhtäläinen oikeus myös käyttää päihdehuollon erityispalveluja kuin kenellä tahansa meistä. Koska vammaisryhmiä on useita, tarvitaan myös erilaisia lähestymistapoja. Vammaisten päihteiden käytön erityispiirteenä on yksin juominen ja syrjäytyminen. Vammainen käyttää itse päihteitä tai hänen lähiympäristönsä käyttää päihteitä. Vammainen tulee helposti hyväksi käytetyksi päihdepiireissä. Sininauhaliiton teettämän kartoituksen mukaan lähes puolet kehitysvammapalveluiden työntekijöistä on kohdannut työssään päihdeongelmaisia kehitysvammaisia. Ongelman vakavuuden todennäköisyys kasvaa asumismuodon muuttuessa itsenäisemmäksi. Vammautuneiden päihdeongelma on voinut syntyä vammautumisen jälkeen tai päihteiden käytön seurauksena. Erityisesti päihteiden käytön seurauksena vammautuneiden kuntoutuksessa tulisi kiinnittää huomiota päihdeongelman hoitoon osana kuntoutusta. Suomesta ei löydy juurikaan vammaisille soveltuvia päihdekuntoutuslaitoksia, mutta pienilläkin muutostöillä saadaan tiloja muutettua vammaisystävällisemmiksi. Nykyisiä voimavaroja kehittämällä voidaan ehkäisevä päihdetyö saada vammaisille soveltuvaksi. Myös vammaiset tarvitsevat päihdetietoutta ja puheeksi ottamisesta tulisi tehdä yhtä luonnollisesti kuin esimerkiksi korkeasta verenpaineesta keskustelusta. 41

Kehittämisalueet: 2007 Henkilökunnan koulutus, eli vammaistyöntekijöiden, kotipalvelutyöntekijöiden koulutus päihdeongelman tunnistamiseksi ja puheeksi ottamiseksi Päihdetyöntekijöiden koulutus eritavalla vammaisten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi hoidossa 2008-2009 Palveluiden esteettömyys Selkokielisen materiaalin saatavuus eri toimipisteissä Tilanne Torniossa: Vammaisille päihdeongelmaisille ei ole omia erityispalveluja, vaan erityistarpeisiin vastataan yksilöllisesti tilanteen mukaan. Yhteistyö: Vammautuneen tilanteesta ja vammasta riippuen kootaan tarvittavat yhteistyö kumppanit koolle. Yhteistyötä tehdään sosiaalitoimiston, kotihoidon ja A-klinikan kanssa. Erityisen haastavia asiakkaita ovat mielenterveystoimiston asiakkaat, joilla on myös päihdeongelmia. Vastuutahot: Vanhus- ja vammaispalveluiden esimiehet. 42

6. STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEURANTA Tornion strategiaan on valittu toimintalinja joka ohjaa ehkäisevää päihdetyötä kaupungissa. Se toimii pohjana tavoitteelliselle toiminnalle, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan. Strategia edellyttää, että päihdekysymysten kannalta keskeiset toimialat ja päättäjät toimivat yhteisymmärryksessä ja aktiivisesti sekä sitoutuvat toimimaan valitun linjan mukaisesti. Kansanterveysnäkökulma mahdollistaa useampien toimijoiden osallistumisen ehkäisevään päihdetyöhön. Myös kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ehkäisevään päihdetyöhön. Samoin vanhemmat ja perheet tulee nähdä entistä enemmän vaikuttamisen ja päätöksenteon resurssina kaupungissa. Osa strategian toimenpide-ehdotuksista edellyttää nykyisten resurssien uudelleenjärjestelyä, osa taloudellisia ja henkilöresursseja koskevia päätöksiä. Tavoitteet: Nostaa päihdekysymykset selkeästi esille Tornion kaupungin poliittisessa päätöksenteossa Saada käyttöön paikalliset julkiset, yksityiset ja yhteisölliset voimavarat kuntalaisten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Kehittää poikkihallinnollista yhteistyötä päihdekysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyöntekijä ja terveyden edistämisen työryhmä laatii ehkäisevän päihdetyön suunnitelman lautakunnan hyväksyttäväksi Kumppanuus sopimus alkoholiohjelmaan hyväksytään Toimenpide-ehdotukset: Kaupungin valtuusto hyväksyy päihdestrategian ja päättää sen jatkokäsittelystä 43

Terveyden edistämisen työryhmä tekee vuosittain arvion päihdestrategiassa ehdotettujen toimenpiteitten etenemisestä Terveyden edistämisen työryhmä seuraa Kunnan Avainpäihdeindikaattorien avulla (Liite 2-3) Tornion päihteidenkäytön vuosittaisia tilastoja ja sen pohjalta kehittää ehkäisevää päihdetyötä Terveyden edistämisen työryhmä huolehtii strategian päivittämisestä kolmen vuoden välein Päihdestrategian työvaliokuntien jäsenet Liite 1 Lasten työvaliokunta Keloneva Riitta Kyöstäjä Paula Kuva Sirpa Junes-Leinonen Marianne Ojala Sirpa Leena Saarela päivähoito Kaakamon vuoropäiväkoti A-klinikka terveydenhoitaja / vanhempien ja lasten näkökulma sosiaalitoimi terveydenhoitaja Kouluikäisten työvaliokunta Juntunen Samuel nuorisotoimi Nitovuori Armi nuorisotoimi Kangasniemi Tanja nuorisotoimi Bimberg Piia A-klinikka Peteri Sini terveydenhoitaja Inforyhmän jäsenet koulutoimi, seurakunta, poliisi, tulli ja sosiaalitoimi Työikäisten työvaliokunta Hookana Anneli Kujansuu Kyllikki Isometsä Maija Piipponen Ulla Leinonen Anne Ikäihmisten työvaliokunta Jussila Mira Anunti Marjatta Sihvonen Merja Jusheikki Sari Partanen Tarja Jääskeläinen Outi Mämmilä-Satta Seija Lassila Marika Minna Flygare työterveyshuolto vastaanotto luottamusmies A-klinikka A-klinikka A-klinikka kotipalvelu kotisairaanhoito kotisairaanhoito sosiaalitoimi vuodeosasto sosiaaliohjaaja vanhus- ja vammaispalvelu terveydenhoitaja 44

15,9 14,4 11,3 16,6 16,4 11,9 Työvaliokuntien kokouksiin osallistui myös eri alojen asiantuntijoita mm. mielenterveystoimisto, työvoimalasäätiö, KELA. Kunnan Avainpäihdeindikaattorit Liite 2 Kemi 2004 2005 2006 Lapin Lapin Tornio lääni Kemi Tornio lääni Kemi Tornio Lapin lääni Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714) yhtee nsä 9,6 10,9 11,0 9,9 11,5 11,2 10,6 12,0 11,7 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2618) yhtee nsä 0,5 1,4 0,4 0,8 0,8 0,4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (290) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (3113) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta (3089) Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta (188) Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272) yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä yhtee nsä 1,8 0,9 1,0 1,7 0,9 1,0 9,22 7,02 7,40 98,3 98,3 91,5 9,2 7,5 7,0 10,5 5,8 6,9 7,5 6,2 6,2 10,3 5,8 6,2 9,2 7,5 7,0 1,7 0,8 0,3 2,1 0,7 0,4 1,8 0,7 0,4 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271) yhtee nsä 17,5 12,4 8,5 16,3 11,1 8,6 17,8 12,7 10,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (1270) yhtee nsä 1,6 3,2 1,9 1,3 3,6 2,0 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / yhtee 45

asukas (1273) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (1278) Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (493) nsä yhtee nsä yhtee nsä 5,8 3,2 5,3 6,0 3,3 5,2 13,8 10,5 10,4 13,8 9,8 9,6 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (289) yhtee nsä 29,66 25,73 26,03 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (288) Työttömät, % työvoimasta (181) yhtee nsä yhtee nsä 27,86 20,64 20,43 17,3 15,0 17,2 17,2 15,1 16,9 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Liite 3 Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Kemi 2004 2005 2006 Lapin Lapin Tornio lääni Kemi Tornio lääni Kemi Tornio Lapin lääni Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495) Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (493) yhteensä 9,6 10,9 11,0 9,9 11,5 11,2 10,6 12,0 11,7 yhteensä 98,3 98,3 91,5 yhteensä 13,8 10,5 10,4 13,8 9,8 9,6 Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä 17,3 15,0 17,2 17,2 15,1 16,9 Päihteiden vaikutus hyvinvointiin 2004 2005 2006 Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni 46

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta (3089) Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta (188) Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (1270) yhteensä 1,8 0,9 1,0 1,7 0,9 1,0 yhteensä 7,5 6,2 6,2 10,3 5,8 6,2 yhteensä 9,2 7,5 7,0 yhteensä 17,5 12,4 8,5 16,3 11,1 8,6 17,8 12,7 10,2 yhteensä 1,6 3,2 1,9 1,3 3,6 2,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (1278) yhteensä 5,8 3,2 5,3 6,0 3,3 5,2 Taustaindikaattorit 2004 2005 2006 Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni Kemi Tornio Lapin lääni Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2618) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (290) Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272) yhteensä 0,5 1,4 0,4 0,8 0,8 0,4 yhteensä 9,22 7,02 7,40 yhteensä 1,7 0,8 0,3 2,1 0,7 0,4 1,8 0,7 0,4 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (1273) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (289) yhteensä 15,9 14,4 11,3 16,6 16,4 11,9 yhteensä 29,66 25,73 26,03 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista yhteensä 27,86 20,64 20,43 (288) Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2007 Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2006. KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) 2000 2002 2004 2006 Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % 22 20 20 21 (N) (561) (508) (465) (597) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % 44 43 40 41 (N) (566) (510) (466) (601) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % 43 41 35 28 (N) (559) (506) (463) (596) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % 13 13 22 25 (N) (551) (508) (464) (593) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % 46 36 38 38 (N) (563) (506) (467) (599) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % 16 13 15 13 47

(N) (561) (506) (465) (597) Ei yhtään läheistä ystävää % 13 10 12 12 (N) (562) (505) (466) (597) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % - 19 20 16 (N) (0) (503) (463) (595) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % - 19 20 18 (N) (0) (510) (468) (596) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % 71 61 59 61 (N) (558) (510) (447) (581) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % - - - 19 (N) (0) (0) (0) (577) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % 28 19 21 28 (N) (541) (497) (463) (590) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % 38 22 22 33 (N) (558) (508) (467) (601) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % 37 40 44 40 (N) (564) (512) (470) (606) Vaikeuksia opiskelussa* % 30 28 30 30 (N) (561) (506) (466) (603) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % - 10 10 12 (N) (0) (504) (458) (593) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % 8 5 5 8 (N) (565) (512) (470) (607) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % 17 8 8 12 (N) (509) (484) (449) (593) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % 10 7 5 8 (N) (566) (511) (468) (606) Terveydentila keskinkertainen tai huono % 13 12 14 15 (N) (557) (510) (470) (600) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % 10 10 9 8 (N) (562) (511) (470) (601) Ylipainoa % 13 13 13 20 (N) (482) (419) (431) (549) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % 13 14 15 17 (N) (538) (495) (456) (587) Väsymystä lähes päivittäin % 10 10 13 16 (N) (562) (510) (470) (600) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % 24 22 20 27 (N) (565) (508) (470) (599) Päänsärkyä viikoittain % 29 32 29 34 (N) (562) (510) (469) (600) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % 11 11 10 14 (N) (550) (501) (463) (589) Koulu-uupumusta % - - - 13 (N) (0) (0) (0) (607) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % - - - 69 (N) (0) (0) (0) (598) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % - - 31 26 (N) (0) (0) (460) (592) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % - - 64 61 (N) (0) (0) (428) (574) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % 10 11 8 10 (N) (565) (506) (468) (599) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % - 23 25 31 (N) (0) (506) (430) (575) Tupakoi päivittäin % 20 21 21 22 (N) (563) (506) (467) (600) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 26 18 26 21 (N) (567) (509) (469) (603) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 5 7 7 7 (N) (558) (507) (471) (601) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % - - - 26 (N) (0) (0) (0) (542) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % - - - 34 (N) (0) (0) (0) (530) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % 28 26 22 16 (N) (555) (495) (469) (583) Huonot tiedot päihteistä % - - - 21 (N) (0) (0) (0) (586) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % - - - 14 (N) (0) (0) (0) (559) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % - - - 6 (N) (0) (0) (0) (595) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % - - - 44 (N) (0) (0) (0) (575) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % 20 14 15 17 (N) (551) (498) (460) (590) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 48

Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna 2006. KUNTA Kunta Alue Indikaattori, vakioidut prosenttiosuudet % (vastaajien lukumäärä) Pojat Tytöt Yhteensä Lappi Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % 22 20 21 24 (N) (331) (266) (597) (4415) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % 43 40 41 44 (N) (333) (268) (601) (4442) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % 27 29 28 34 (N) (332) (264) (596) (4404) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % 28 22 25 22 (N) (329) (264) (593) (4360) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % 44 33 38 36 (N) (333) (266) (599) (4417) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % 12 14 13 12 (N) (332) (265) (597) (4418) Ei yhtään läheistä ystävää % 17 7 12 12 (N) (331) (266) (597) (4417) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % 22 11 16 17 (N) (329) (266) (595) (4391) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % 24 11 18 18 (N) (330) (266) (596) (4411) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % 60 63 61 56 (N) (325) (256) (581) (4278) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % 24 15 19 21 (N) (318) (259) (577) (4241) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % 31 24 28 29 (N) (330) (260) (590) (4374) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % 35 30 33 32 (N) (336) (265) (601) (4420) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % 44 37 40 37 (N) (338) (268) (606) (4464) Vaikeuksia opiskelussa* % 34 25 30 33 (N) (338) (265) (603) (4440) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % 15 9 12 11 (N) (332) (261) (593) (4375) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % 11 4 8 8 (N) (339) (268) (607) (4473) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % 15 9 12 10 (N) (328) (265) (593) (4304) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % 13 4 8 6 (N) (339) (267) (606) (4465) Terveydentila keskinkertainen tai huono % 13 17 15 18 (N) (333) (267) (600) (4447) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % 9 8 8 10 (N) (333) (268) (601) (4437) Ylipainoa % 27 12 20 17 (N) (295) (254) (549) (4115) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % 12 21 17 17 (N) (327) (260) (587) (4359) Väsymystä lähes päivittäin % 12 19 16 15 (N) (334) (266) (600) (4443) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % 20 35 27 28 (N) (332) (267) (599) (4442) Päänsärkyä viikoittain % 27 42 34 32 (N) (333) (267) (600) (4442) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % 11 16 14 13 (N) (326) (263) (589) (4350) Koulu-uupumusta % 15 10 13 13 (N) (339) (268) (607) (4473) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % 71 67 69 70 (N) (332) (266) (598) (4417) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % 29 24 26 25 (N) (326) (266) (592) (4376) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % 75 46 61 60 (N) (315) (259) (574) (4228) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % 12 7 10 7 (N) (333) (266) (599) (4442) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % 38 24 31 30 (N) (316) (259) (575) (4242) Tupakoi päivittäin % 27 17 22 19 (N) (334) (266) (600) (4409) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 24 17 21 19 (N) (335) (268) (603) (4460) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 10 4 7 6 (N) (333) (268) (601) (4451) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % 39 14 26 25 (N) (313) (229) (542) (4116) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % 40 29 34 33 (N) (307) (223) (530) (4042) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % 22 11 16 20 (N) (320) (263) (583) (4322) Huonot tiedot päihteistä % 28 14 21 21 (N) (321) (265) (586) (4321) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % 18 10 14 14 (N) (314) (245) (559) (4006) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % 6 5 6 12 49

(N) (329) (266) (595) (4382) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % 42 45 44 46 (N) (320) (255) (575) (4211) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % 20 14 17 22 (N) (324) (266) (590) (4316) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 50

Liite 6 Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2006. KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) 2000 2002 2004 2006 Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % 20 21 20 16 (N) (285) (292) (334) (225) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % 42 38 36 33 (N) (287) (293) (332) (224) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % 40 34 32 23 (N) (285) (290) (334) (225) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % 26 28 34 34 (N) (285) (292) (330) (224) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % 38 33 34 30 (N) (285) (290) (334) (225) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % 8 11 11 10 (N) (285) (291) (334) (225) Ei yhtään läheistä ystävää % 5 9 7 5 (N) (286) (290) (334) (225) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % - 19 14 12 (N) (0) (291) (333) (223) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % - 12 5 5 (N) (0) (292) (332) (224) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % 64 65 58 61 (N) (284) (294) (322) (215) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % - - - 5 (N) (0) (0) (0) (219) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % 13 16 11 7 (N) (274) (280) (332) (223) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % 29 29 14 21 (N) (283) (292) (336) (224) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % 55 50 50 48 (N) (284) (293) (337) (225) Vaikeuksia opiskelussa* % 40 34 30 25 (N) (285) (291) (336) (224) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % - 13 10 8 (N) (0) (287) (331) (218) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % 0 2 1 2 (N) (287) (294) (337) (225) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % 13 16 13 11 (N) (282) (281) (332) (218) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % 4 3 2 3 (N) (284) (294) (336) (225) Terveydentila keskinkertainen tai huono % 22 17 18 13 (N) (283) (294) (337) (219) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % 11 9 8 6 (N) (287) (293) (337) (219) Ylipainoa % 12 15 12 15 (N) (257) (262) (316) (207) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % 15 13 14 13 (N) (274) (289) (330) (215) Väsymystä lähes päivittäin % 14 15 13 15 (N) (286) (294) (336) (219) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % 30 28 31 30 (N) (284) (294) (337) (218) Päänsärkyä viikoittain % 26 27 27 21 (N) (284) (294) (334) (218) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % 8 7 8 8 (N) (281) (291) (336) (215) Koulu-uupumusta % - - - 8 (N) (0) (0) (0) (225) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % - - - 59 (N) (0) (0) (0) (224) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % - - 22 21 (N) (0) (0) (332) (222) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % - - 49 49 (N) (0) (0) (311) (219) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % 10 9 9 5 (N) (286) (294) (331) (224) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % - 41 30 37 (N) (0) (294) (312) (221) Tupakoi päivittäin % 25 25 12 12 (N) (284) (292) (336) (223) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 27 23 28 24 (N) (286) (291) (335) (225) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 12 17 15 8 (N) (284) (292) (334) (225) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % - - - 49 (N) (0) (0) (0) (207) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % - - - 38 (N) (0) (0) (0) (204) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % 19 11 8 6 (N) (285) (270) (335) (219) Huonot tiedot päihteistä % - - - 16 (N) (0) (0) (0) (218) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % - - - 6 (N) (0) (0) (0) (197) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % - - - 4 (N) (0) (0) (0) (215) 51

Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % - - - 42 (N) (0) (0) (0) (206) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % 21 24 18 16 (N) (276) (286) (335) (207) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 52

Liite 7 Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna 2006 KUNTA Kunta Alue Indikaattori, vakioidut prosenttiosuudet % (vastaajien lukumäärä) Pojat Tytöt Yhteensä Lappi Tornio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % 15 17 16 20 (N) (86) (139) (225) (1960) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % 24 41 33 35 (N) (86) (138) (224) (1961) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % 18 28 23 29 (N) (86) (139) (225) (1957) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % 35 33 34 37 (N) (86) (138) (224) (1948) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % 34 27 30 35 (N) (86) (139) (225) (1962) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % 10 9 10 9 (N) (86) (139) (225) (1961) Ei yhtään läheistä ystävää % 8 2 5 9 (N) (86) (139) (225) (1959) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % 18 6 12 12 (N) (85) (138) (223) (1956) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % 6 5 5 6 (N) (85) (139) (224) (1959) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % 66 57 61 48 (N) (82) (133) (215) (1905) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % 5 6 5 9 (N) (82) (137) (219) (1942) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % 6 9 7 12 (N) (85) (138) (223) (1944) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % 24 18 21 23 (N) (85) (139) (224) (1962) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % 45 51 48 49 (N) (86) (139) (225) (1968) Vaikeuksia opiskelussa* % 26 24 25 40 (N) (85) (139) (224) (1959) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % 8 8 8 10 (N) (85) (133) (218) (1935) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % 3 1 2 2 (N) (86) (139) (225) (1969) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % 6 16 11 14 (N) (82) (136) (218) (1939) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % 5 2 3 3 (N) (86) (139) (225) (1966) Terveydentila keskinkertainen tai huono % 10 15 13 19 (N) (82) (137) (219) (1955) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % 6 7 6 9 (N) (82) (137) (219) (1950) Ylipainoa % 16 14 15 15 (N) (80) (127) (207) (1858) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % 8 18 13 15 (N) (81) (134) (215) (1936) Väsymystä lähes päivittäin % 11 20 15 14 (N) (82) (137) (219) (1956) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % 18 43 30 32 (N) (82) (136) (218) (1955) Päänsärkyä viikoittain % 14 29 21 26 (N) (82) (136) (218) (1953) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % 6 10 8 11 (N) (79) (136) (215) (1935) Koulu-uupumusta % 7 10 8 13 (N) (86) (139) (225) (1969) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % 60 59 59 64 (N) (85) (139) (224) (1957) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % 21 20 21 24 (N) (84) (138) (222) (1951) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % 59 39 49 48 (N) (81) (138) (219) (1942) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % 5 4 5 7 (N) (85) (139) (224) (1962) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % 51 24 37 41 (N) (83) (138) (221) (1944) Tupakoi päivittäin % 7 17 12 11 (N) (86) (137) (223) (1952) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 21 27 24 25 (N) (86) (139) (225) (1966) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 9 6 8 9 (N) (86) (139) (225) (1963) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % 59 38 49 29 (N) (76) (131) (207) (1928) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % 44 32 38 37 (N) (74) (130) (204) (1911) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % 7 4 6 7 (N) (83) (136) (219) (1946) Huonot tiedot päihteistä % 22 10 16 14 (N) (82) (136) (218) (1942) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % 7 6 6 10 (N) (75) (122) (197) (1765) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % 4 5 4 14 (N) (80) (135) (215) (1936) 53

Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % 43 41 42 51 (N) (76) (130) (206) (1856) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % 17 15 16 21 (N) (77) (130) (207) (1903) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 54

Liite 8 Terveyskeskus; ensiapu, lääkärin vastaanotto, vuodeosasto, labra Työterveyshuolto Neuvolat; kouluterv.huolto, äitiyshuolto Kotihoito Sosiaalityö psykiatrian poliklinikka Lasten ja nuorten palvelut Lähipalvelut Valtakunnalliset palvelut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin palvelut: yleispsykiatria, keroputaan sairaala, nuorisopsykiatria Lasten suojelun käyttämät yksiköt; alueen perhekodit Seudulliset palvelut Lastensuojelun käyttämät yksiköt OYS Turva- ja ensikodit A-klinikka Koulumäen päiväkeskus Tornion seurakunta; Meri-Lapin työvoimatoimisto Työvoimala Työpalvelukeskus Nuorisopalvelut Peruskoulut ja lukiot Reppu-toiminta järjestöt; projektit Kela Poliisi, Tulli Kriminaalihuolto Info-ryhmä Meäntalo, Tapion tupa, A-kilta Toivon tupa AA-, ja Alianon ryhmät Tornionlaakson Suojapirtti ry Aikuissosiaalityö Tukikohta 2.asteen ammatilliset koulut AMK Turvapoiju, kriisi- ja tukiasunnot Sateenkaari -hanke Päihdehuollon laitokset mm. Lapin Päihdeklinikka, Ventuskartano Järvenpään sosiaalisairaala Polokka - toiminta A-klinikkasäätiö Myllyhoito Sininauhaliitto ry Myllyhoito ry Nuorten ystävät ry KAN -toiminta Irti huumeista ry Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut Päihdehuollon erityispalvelut 55

Muut toimijat, vertaistuki 56

Tornion terveyskeskus Liite 9 PERHE, RASKAUS JA ERITYISTUENTARVE (PÄIHTEET, PERHEEN IHMISSUHTEET, MIELENTERVEYS) RASKAUS TODETAAN PERHEESSÄ YHTEYS NEUVOLAAN VASTAANOTTOAJAN SOPIMISEKSI AJAN SOPIMINEN NEUVOLAAN 8-10 RASKAUSVIIKOLLA: YLEISINFORMAATIO NEUVOLAKÄYNTIEN SISÄLLÖISTÄ TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTTO: - TUTKIMUKSET - OHJAUS, NEUVONTA JA TUKI - SOPIMUKSET JATKOSTA SELVITETÄÄN ASIAKKAAN JA HÄNEN PERHEENSÄ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÄ JA PERHEVÄKIVALTAA: KYSELY ÄITIYSNEUVOLA-ASIAKKAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PERHEVÄKIVALLASTA (LIITE A). KAIKILLE AUDIT KYSELY (LIITE 3) SEKÄ LÄÄKKEET, HUUMEET JA KORVIKKEET (LIIITE 4). EI PÄIHTEIDEN ONGELMA-KÄYTTÖÄ ODOTTAVA ÄITI TAI PERHEEN JÄSEN TUPAKOI HUOLI ODOTTA- VAN ÄIDIN TAI PUOLISON PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ PERHEESSÄ PERHEVÄKI- VALTAA TEHDÄÄN RISKIKÄYTTÖÄ YHTEISTYÖ LASTENSUO- FAGERSTRÖMIN TESTI (LIITE 1 +2) ENNEN RASKAUTTA A-KLINIKAN JELULAKI KANSSA (LIITE 5) TAI ASIAKKAAN LÄHETTÄMISKRITEERI. AUDIT KYSELYN SEKÄ LÄÄKE, HUUME YM KYSELYN POHJALTA (AUDIT YLI 8 PISTETTÄ) TAI L-PKS:N KIRJAA TULOS PEGASOKSEEN JA NEUVOLAKORTTIIN OMA TAHTO PSYKIAT-RIAN KLINIKAN KONSUL-TAATIO 57

ASIASTA PUHUMI-NEN JA KIRJALLI-NEN OHJE YLIMÄÄRÄI-NEN KÄYNTI NEUVOLA-LÄÄKÄRILLÄ TARVITTA-ESSA ÄITIYS-POLIKLINI-KALLA KÄYNTI A-KLINIKAN KONSUL-TAATIO TAI TAPAAMI- NEN S O S I A A L I - T Y Ö N T E K I - J Ä N TAPAAMI-NEN EI ERIT. TUEN TARVETTA TUEN TARVE TODETAAN NORMAALI RASKAUDEN SEURANTA YHTEISTYÖSSÄ (ASIAKAS, PERHE, NEUVOLA, HOITO-/ TUKITAHO) SOVITTU RASKAUDEN SEURANTA, OHJAUS, KUNTOUTUS, TUKI, JATKOHOITO YM. PÄÄTÖS 24.09.2007/ tm Tornion terveyskeskus Liite 10 KYSELY ÄITIYSNEUVOLA-ASIAKKAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PERHEVÄKIVALLASTA *) (Liite A) Lomake suunniteltu terveydenhoitajan käyttöön keskustelun pohjaksi. Tupakointi (nuuska, piipunpoltto ym.): Tupakoitko tai oletko koskaan tupakoinut? Montako savuketta poltat päivässä? Kauanko olet tupakoinut? Mitä ajattelet tupakoinnistasi raskauden aikana? Tupakoiko miehesi tai tupakoidaanko perheessäsi? Onko raskaus muuttanut perheen suhtautumista tupakointiin? Tarvittaessa käytettävät kyselyt: Fagerströmin testi (liite 1) ja/ tai Nikotiinikorvaushoidon määräytyminen sen perusteella (liite 2) Alkoholin käyttö ennen raskautta ja raskauden aikana (raskaana olevan ja puolison käyttö): Minkä verran perheessänne käytetään alkoholia? 58

Mitä alkoholijuomia? Kuinka monta annosta viikossa? Miten raskaus on muuttanut alkoholinkäyttöäsi? Tarvittaessa: Oletko huolissasi omasta tai puolison alkoholin käytöstä? Onko kukaan huomauttanut sinulle alkoholinkäytöstäsi? Aiheuttaako alkoholin käyttö ristiriitatilanteita perheessä? Tarvittaessa käytettävä kysely: AUDIT Alcohol Use Disorders Indentification Test (Liite 3) Lääkkeiden käyttö raskauden aikana: Käytätkö lääkkeitä? Mitä? Kuinka usein ja millaisia määriä? Huumeiden käyttö ennen raskautta ja raskauden aikana: Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt huumeita? Milloin viimeinen käyttökerta oli? Mitä huumetta? Entä puolisosi/ lapsen isä? Tarvittaessa käytettävä kysely: Kysely lääkkeistä ja huumeista (liite 3) Perheen voimavarat (toisella tai kolmannella neuvolakäynnillä): Miten perheenne viettää aikaa yhdessä? Miten perheessänne osoitetaan hellyyttä ja rakkautta? Miten perheessänne käsitellään ristiriitatilanteet?/ Miten teillä riidellään? Tarvittaessa: Oletko kokenut väkivaltaa elämässäsi? Millaista tukea/ apua haluaisit tilanteeseen? 12.12.2006/tm *) KYSELY ÄITIYSNEUVOLA-ASIAKKAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PERHEVÄKIVALLASTA Lomake suunniteltu käyttäen hyväksi Erja Halmesmäen Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa kirjasta (Stakes 2000). Lomaketta käytetään avoimessa ja luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Perheen ilmapiiriin liittyvien kysymysten käyttö harkitaan huomioiden myös hoitosuhteen pitkäaikaisuus. Lomakkeen lisäksi tarvittaessa käytettäviä lomakkeita ovat: Fagerströmin testi, Nikotiinikorvaushoidon määräytyminen, AUDIT testi Tornion terveyskeskus Liite 11 Liite 5 A -KLINIKAN KONSULTAATIO TAI KÄYNTI A KLINIKALLA - asiakas itse haluaa tukea - terveydenhoitajalla huoli - odottavalla äidillä ennen raskautta säännöllistä päihteiden väärinkäyttöä (Audit testi) - odottavalla äidillä raskauden aikana päihteiden käyttöä säännöllisesti yli 2 annosta/ viikko ohjauksesta ja neuvonnasta huolimatta 59

Liite 12 LASTEN NEUVOLAN PÄIHDEPERHEEN HOIDON PROSESSI PERHEESSÄ TODETAAN PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖÄ TERVEYDENHOITAJAN, LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA OHJAUS, NEUVONTA JA TUKI 60

PÄIVÄHOITO SOSIAALI-TYÖNTEKIJÄ LLÄ KÄYNTI (LASTENSUOJELULAKI,A SIAKKAAN OMA HALU) M I E L E N T E R V E Y S - TOIMISTO A - K L I N I K A L L A KÄYNTI TYÖTERVEYS- HUOLTO PERHE- NEUVOLA JATKOSTA SOPIMINEN 61

Liite 13 ÄITIYSNEUVOLA JA 0-2 V NEUVOLA PUUTTUMISOHJEET: TILANNEARVIOINTI TAVOITTEET TIETO TAITO ASENNE Päihteetön odotusaika. Odottava äiti tietää päihteiden käytön vaikutukset raskauden kulkuun, sikiön vointiin, imetykseen. Isä tietää oman päihteiden käyttönsä merkityksen perheelle. LIITE 1 Perheeksi ja vanhemmaksi kasvaminen. Vanhemmat tietävät ja ymmärtävät varhaisen vuorovaikutuksen sekä turvallisen lapsuuden merkityksen. Vanhemmat tiedostavat tukiverkoston merkityksen. Lapsella: Oman kehon tunteminen. Turvallinen lapsuus. Äiti ja isä osaavat kieltäytyä päihteistä ja arvostavat päihteettömyyttä. Vanhemmat osaavat tunnistaa ja vastata lapsen tarpeisiin sekä kommunikoida lapsen kanssa. Vanhemmilla on arjessa selviytymisen taidot. Vanhemmat kykenevät tarvittaessa hakemaan tukea. Tukiverkoston luominen. Lasta odottava perhe motivoitunut päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen. Vanhemmat haluavat toimia niin, että ottavat huomioon toisensa lapsensa tarpeet. Vanhemmat luottavat itseensä vanhempina. Avoimuus. Lapsella: Itsetunnon vahvistuminen. 8kk 8kk päiht käyt Lapsella turvallinen kasvuympäristö + savuton koti. i i t e 1 4 3, 4, 5 ja 6 V JA NEUVOLA PUUTTUMISOHJEET: TILANNEARVIOINTI TAVOITTEET 62

4 ja TIETO TAITO ASENNE Lapselle Lapsen kehitystason mukaista tietoa päihteistä. Vanhemmille Ennaltaehkäisevä päihdevalistus vanhemmille: miten lapsi kokee päihteiden käytön ja miten se voi vaikuttaa lapseen. Vanhemmat osaavat keskustella päihteistä. Vanhemmilla on taito arvioida omaa päihteiden käyttöä ja tarvittaessa hakea tukea ja apua. Avointa keskustelua aidoissa tilanteissa ja asiallinen ote päihteisiin, ei tuomita. Aikaa lapselle, aitoa kiinnostusta lapsen maailmasta. Vanhemmat: syy-seuraus-suhteen ymmärtäminen. 3 ja Liite 15 63