Viestintä ja EU-näkyvyys Noora Vahervaara 21.5.2019 EUSA-rahastojen hallinnointikoulutus
Viestinnästä puhutaan paljon - miksi se on tärkeää? Viestintä lisää toiminnan ymmärrettävyyttä, hyväksyttävyyttä ja vaikuttavuutta Viestinnällä voidaan vaikuttaa mm. toimialan näkemyksiin, julkiseen keskusteluun, mielipiteisiin ja (yhteiskunnalliseen) päätöksentekoon Viestinnällä tehdään arvot eläviksi, esim. avoimuus, luotettavuus Viestinnällä toteutetaan omaa strategiaa (hankkeen) ja voidaan tukea muita strategioita (organisaation, rahoittajan jne.)
Miksi hankkeiden tulee viestiä? EUSA-rahastot viestii aktiivisesti, koska se on strategisesti järkevää. Se on velvollisuutemme, koska olemme osa valtionhallintoa ja EU-toimija. Hankkeiden tulee viestiä aktiivisesti toiminnastaan, koska Hanketta tuetaan EU-tuella eli julkisella rahoituksella Rahoittajan säännöt sanovat niin (hakuvaiheessa vaatimuksena viestintäsuunnitelma ja EU-näkyvyydestä huolehtiminen) EU-näkyvyydestä huolehtiminen on liki mahdotonta ilman viestintää Vaikuttavuuden aikaansaaminen ilman suunniteltua viestintää on haastava yhtälö
Viestintäsisältöjä kannattaa tehdä kustannustehokkaasti Kustannustehokkainta on tehdä aikaa kestävää, laadukasta sisältöä. Ajatonta sisältöä voi nostaa viestinnässä esiin ns. hiljaisina aikoina, jolloin hankkeessa "ei tapahdu mitään". Nämä sisällöt voi tehdä jo hyvissä ajoin ns. varastoon. Voivat olla esim. haastatteluja, videoita, infosivuja jne. Ideat, tekeminen ja tulokset kiinnostavat, nosta nämä viestinnässä esiin. Muista myös EU-näkyvyys! Hankeprosessi kiinnostaa lähinnä osallistujia ja rahoittajia.
ISF/AMIF-hankkeen viestinnän neljä minimivaatimusta: Viestintäsuunnitelma. Hankkeen tulee tehdä viestintäsuunnitelma. Suunnitelmaa tulee toimeenpanna hankesuunnitelman mukaisesti ja päivittää tarpeen mukaan. Rahaston tunnus. Rahaston tunnus/logo on oltava kaikessa materiaalissa ja sitä tulee käyttää graafisen ohjeistuksen mukaisesti. EU-näkyvyys. Hankkeen on huolehdittava EU-näkyvyydestä. Viestinnän todennettavuus. Viestinnän on oltava todennettavissa nyt ja vielä 10 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Ota printit digitaalisista viestintämateriaaleista. Maksatushakemukseen suorat linkit esim. blogikirjoituksiin, Twitter-tileihin ja muihin viestintätoimenpiteisiin. (Sosiaalinen media. Sosiaalinen media tarjoaa kanavan hankkeen viestintäsisällöille ja mahdollisuuden saada uutta yleisöä hankkeelle. Twitterissä voi verkostoitua ja saada tietoa nopeasti ja ketterästi.)
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tekeminen on lähtökohta hyvin suunnitellulle, tavoitehakuiselle ja vaikuttavalle viestinnälle. Oivalluksia ja aikaa oleellisen pohdinnalle: Miksi meidän hanke on tärkeä? Mitkä ovat tärkeimmät viestimme? Kenelle nämä viestit tulisi kertoa? Mikä on visiomme? Viestintäsuunnitelma = hankkeen perustiedot, (viestinnän) tavoitteet, pääviestit, kohderyhmät, keinot ja kanavat Huom! Viestintäsuunnitelma on pelkkä paperi jos sitä ei jalkauteta.
Rahaston tunnuksen käytön ABC Tunnus on oltava jokaisessa materiaalissa, joka hankkeessa tuotetaan tai on käytössä. Ota tunnuksen graafinen ohjeistus esiin suunnitteluvaiheessa. Käytä ainoastaan AMIF/ISF-rahaston tunnusta, ei EUSA-rahastojen tunnusta. Tunnusten minimikorkeuksista ei jousteta. Tunnus tulee olla valkoisella pohjalla, muissa väreissä tunnuksen ympärillä oltava suoja-alue. Englanninkielisessä materiaalissa käytetään EUlippua, rahaston englanninkielistä nimeä ja lausetta 'Supported by the European Union'
Viestinnän todennettavuus Kaiken viestinnän lähtökohta: Hankehakemuksessa listatut ja kuvatut viestintätoimenpiteet tulee toteuttaa samalla tavalla kun muutkin hankkeen toiminnot. Kun viestinnästä raportoidaan maksatushakemuksessa, tulee tekstiin sisällyttää linkki kuhunkin viestintäsisältöön. Esim. linkki nettisivuille, Twitter-tilille jne. Digitaaliset viestintämateriaalit tulee taltioida tarkastuksia varten 10 vuodeksi. Eli ota printit talteen Twitter-tilistä, blogikirjoituksista, tiedotteista jne.
Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia Viestinnällä tuodaan hankkeen taustalla oleva asiantuntijuus ja hankkeen aikana syntyvä tieto esiin. Some on kätevä väline tähän. Twitterissä voi verkostoitua ja saada omalle hankkeelle uutta, vaikutusvaltaistakin yleisöä. Hankkeet kestävät vain tietyn ajan - Twitterissä hankeviestintää voi tehdä henkilöprofiileiden kautta Hankkeesta voi puhua kuitenkin monet eri toimijat; taustaorganisaatio, hallinnonala, EUSArahastot, sisäministeriö, Suomen EU-toimijat, paikalliset EU-toimistot, media jne.
EUSA-rahastojen oma Twitter-tili Tviittaamme hauista, koulutuksista, hakuklinikoista, rahastojen tavoitteista, hankkeista, tuloksista, uusista rahastoista vuosille 2021-27, MFF:stä, EU-asioista, Suomen EUpuheenjohtajuudesta Tviittaamme projekteille, kollegoille ministeriössä ja muualla valtionhallinnossa, kolmannen sektorin toimijoille, muille rahoittajille, EU-toimijoille, medialle
EU-näkyvyys ja EU-ulottuvuus EU-näkyvyys tarkoittaa sitä, että: Hankkeen EU-ulottuvuus tulee viestinnän keinoin esiin monipuolisesti ja suunnitelmallisesti. Viestinnällä tehdään näkyväksi se, että hanke on osa suurempaa eurooppalaista tavoitekokonaisuutta. Koska hanke saa EU-rahoitusta, tulee rahoitus ja rahoittaja (EUSA-rahastot/EU) tuoda viestinnän keinoin esiin. EU-näkyvyydestä huolehtimalla hankkeet viestittävät positiivista mielikuvaa EU:sta. EU-ulottuvuus tarkoittaa sitä, että: Koska jokainen AMIF- ja ISF-hanke toteuttaa sisäasioiden EU-rahastojen tavoitteita, toteuttavat ne näin ollen koko EU:n yhteisiä tavoitteita. Hankkeella on siis EU-ulottuvuus. Hankkeen saama EU-rahoitus velvoittaa, mutta se myös hyödyttää hanketta. EU tarjoaa ns. toisen kontekstin hankkeelle. Hanke toimii kansallisesti mutta tukee kansallisten tavoitteiden lisäksi yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita.
Mitä EU-näkyvyydestä huolehtiminen konkreettisesti tarkoittaa? Rahaston tunnus näkyvästi ja ohjeiden mukaisesti esillä (tukikelpoisuuden edellytys). Ota EU-ulottuvuus huomioon jo viestintäsuunnitelmaa tehtäessä (tukikelpoisuuden edellytys). Hankkeen tavoitteiden sitominen EU-tason tavoitteisiin. Esimerkiksi näin: "Maahanmuuttajien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen on hankkeemme ytimessä. Tämä on myös keskeinen EU-tavoite, ja siksi hankkeemme saa EUtukea turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF:ista." Tuo EU esiin hankkeen sosiaalisen median tileillä. Tykkää, uudelleenjaa ja kommentoi. Käytä hashtageja #EU #EUntuella, #EUSArahastot, #AMIF ja #ISF EU-toimijoiden ajankohtaisia sisältöjä voi käyttää oman hankkeen taustoittamisessa ja kontekstin luomisessa. Ymmärrettävyys hankkeen tärkeydestä kasvaa ja huolehdit samalla EU-näkyvyydestä.
EU-näkyvyys: Sponsoriajattelu EU tukee hankettanne rahallisesti. EU on siis hankkeenne pääsponsori. Tämän tulee näkyä ja kuulua. Sponsori seuraa ja puuttuu väärinkäytöksiin esim. logon näkyvyydessä. Sponsori odottaa, että hanke tuo sponsorin esiin myös muutoin kuin logoilla. Sponsori tukee hanketta, koska se sopii sponsorin brändiin (tavoitteisiin). Sponsoroitava hanke tuo lisäarvoa sponsorille. Toisaalta sponsorin luotettava ja vakuuttava maine tuo lisäarvoa hankkeelle. Tärkeintä sponsorille on, että sponsoroitava lisää sponsorin näkyvyyttä ja luo aktiivisesti toiminnallaan sponsorista positiivista mielikuvaa.
Mistä tukea viestintään? Oman organisaatiosta viestintäyksikkö varmasti tarjoaa apua yleisiin kysymyksiin viestinnästä. Rahoittaja auttaa kysymyksissä esim. EUnäkyvyydestä ja tunnuksista. Tietoa ja vinkkejä viestintään löytyy rahastojen hallinnointioppaasta. Graafinen ohjeistus löytyy rahastojen verkkosivuilta.
Kiitos! Kysymyksiä?
Kirkkokatu 12, Helsinki PL 26, 00023 Valtioneuvosto Vaihde 0295 480 171 kirjaamo@intermin.fi www.eusa-rahastot.fi eusa@intermin.fi