Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig Oy Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Hankkeen tavoitteet (1) Suomalaisen sianlihantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja sianlihantuotannon tulevaisuuden turvaaminen Vertailla hybridiemakoiden (Topigs Norsvin ja DanAvl) ja niiden jälkeläisten tuotantotuloksia, kestävyyttä ja taloudellisuutta Käydään läpi koko sianlihan tuotantoketju sekä ruhon laatu teurastamolla ja tehdään tulosten pohjalta kannattavuuden arviointi Satakunnan, Varsinais- Suomen, Etelä- Pohjanmaan ja Pirkanmaan ELY-keskukset 2 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Hankkeen tavoitteet (2) Tavoitteena on ongelma- ja ratkaisulähtöisen kehitystavan käyttöönotto tiloilla ja sikalaverkostoissa Tuotannon ja talouden yhdistävä tarkastelutapa Automatisoidut ruokintalaitteet ja tuotannonseuranta-ohjelmat tehokäyttöön Oman tilan toiminta osana kokonaisuutta ja sen vaikutukset verkoston muihin toimijoihin Tutkimuslaitoksen yhteistyö sikalaverkostojen kanssa: tulokset heti käytäntöön 3 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Hankekokonaisuus Hybridiemakot - porsastuotos - emakoiden kestävyys Eläinten terveys ja hyvinvointi Tuottajan hyvinvointi Välikasvatus - kasvu - rehunkulutus Talous Lihasika-tuotanto - kasvu - rehunkulutus Ruhon laatu - lihaprosentti - hylkäykset Miten eläingenetiikka vaikuttaa tuotantotuloksiin ja taloudelliseen kilpailukykyyn? 4 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lähde: Karhapää, M., Kortelainen, T. & Damgaard Poulsen, H. 2014. Ruokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi lannassa. MTT raportti 149. 5 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Topigs Norsvin ja DanBred (DanAvl) hybridit Emakon rakenne Emakon kestävyys Porsastuotos (porsaskuolleisuuden taso) Vieroitettujen porsaiden määrä Porsaiden päiväkasvu Lihasikojen päiväkasvu Rehuhyötysuhde Lihaprosentti 6 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Koetilalle toimitettiin tammihelmikuussa 2017: 69 kpl DanAvl ensikkoa (56 kpl porsimaryhmiin) DanAvl 57 kpl Topigs Norsvin ensikkoa kasvamaan (alkupaino noin 40 kg) (57 kpl porsimaryhmiin) Topigs Norsvin 7 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Ensikoiden kasvatus, kiimojen synkronointi ja siemennys Ensikoiden kasvunopeus hyvin samanlainen molemmilla hybrideillä (noin 700 g/pv) Ei hännänpurentaa, tappelua riittävä kylläisyys (kuitupitoinen loppukasvatusrehu, 2-vaiheruokinta) Kiimojen synkronointi, siemennykset ja jako porsitusryhmiin noin 8 kk iässä (kesä-heinäkuussa 2017) Ensimmäiset ensikoiden siemennykset tehtiin Top duroc seosspermalla (3 karjua) ja loput normaalilla duroc seosspermalla Välikasvatus ja lihasikavaiheessa seurattavat porsaat ensikkopahnueista (Top duroc siemennyksistä) Emakoiden 2 ja 3. porsimisessa oli normaali tuotosseuranta (ei kiimojen synkronointia) 8 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Emakoiden tulokset, ensimmäinen porsiminen 9 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Hybridiensikoiden ensimmäinen porsiminen Ensikot jaettiin 4 porsitusryhmään Pahnueen tasauksia tehtiin yleensä 2 imetysaikana, ensimmäinen tasaus 3-4 päivää porsimisesta (13-14 porsasta) Porsaiden siirrot tasauksissa ensisijaisesti saman rotuisten emakoiden välillä Imettäjäemakot olivat muuta rotua: DanAvl porsailla imettäjäemakoita 5 kpl, näiltä vieroitettu 54 porsasta, keskipaino 7,1 kg Topigs Norsvin porsailla imettäjäemakoita 2 kpl, näiltä vieroitettu 20 porsasta, keskipaino 7,8 kg Molempia rotuja imettäneitä imettäjäemakoita 4 kpl, näiden porsaista suuriin osa Topigs Norsvin jälkeläisiä Imettäjäemakoilta ei ole kaikilta vieroitettujen määrää tai pahnuepainoja ei ole mitattu vieroituksessa 10 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Hybridiensikoiden ensimmäinen porsiminen DanAvl Topigs Norsvin SEM P Rotu Ikä tiinehtyessä, pv 244 239 6,7 NS Ikä porsiessa, pv 361 355 6,1 NS Tiineyden kesto, pv 117,5 115,6 0,56 * Imetysaika, pv 23,3 26,5 1,89 NS Paino ennen porsimista, kg 245 252 7,7 NS Paino vieroituksen jälkeen, kg 201 195 10,0 NS Painonpudotus, kg -46,8-56,4 3,24 NS Pudotus imetysaikana, % -19,6-22,1 1,40 NS NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 11 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Hybridiensikoiden ensimmäinen pahnue DanAvl Topigs Norsvin SEM P Rotu Syntyneet yhteensä, kpl 16,0 15,5 1,07 NS Elävänä syntyneet, kpl 14,9 15,0 0,73 NS Kuolleena syntyneet, kpl 1,1 0,5 0,38 NS Vieroitetut porsaat, kpl 12,6 12,7 0,40 NS Vierotetun porsaan paino, kg 6,6 7,7 0,35 * NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 12 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Emakoiden 1-3 porsimakerran tulokset Terhi Luukkonen ja Tapio Helenius ovat koonneet porsastuotanto dataa 1-3 porsimakerroilta Cloudfarmsista ja biometrikko Timo Hurme on analysoinut dataa yhdistettynä toistomittauksena Testattavat muuttujat porsimakerroittain ja hybrideittäin: - Ikä tiinehtyessä - Tiineyden kesto - Ikä porsiessa - Pahnuekoko (kaikki syntyneet) - Elävänä syntyneet (kpl) - Kuolleena syntyneet, (kpl) 13 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Emakoiden kestävyys (3 porsimista) % ensikoista tuotannossa porsimakerroittain 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 89 84 84 74 75 68 I Porsiminen II Porsiminen III Porsiminen DanAvl Topigs Norsvin Porsimaryhmiin saatiin jaettua 56 kpl DanAvel ensikoita ja 57 kpl Topigs Norsvin ensikoita 14 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Emakoiden poiston syyt (3 porsimista) DanAvl (n=56) Topigs Norsvin (n=57) 43 % 28 % 57 % 72 % Ei tiinehdy Muut syyt Ei tiinehdy Muut syyt 15 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Emakoiden tuloksia porsimakerroittain (molemmat rodut yhdessä) Porsimakerta I II III SEM Porsimakerta Ikä tiinehtyessä, pv 248 399 553 5,4 *** Ikä porsiessa, pv 365 516 669 5,2 *** Tiineyden kesto, pv 116,5 116,9 116,6 0,32 ** P 117,0 * ** 116,9 116,8 116,7 NS pv 116,6 116,5 116,4 116,3 Tiineyden kesto, pv 16 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019 Porsimakerta I II III
Emakoiden tuloksia roduittain (3 porsimista) DanAvl Topigs Norsvin SEM P Rotu Tiineyden kesto, pv 117,5 115,8 0,46 * 118,0 117,5 * 117,0 116,5 pv 116,0 Rotu Dan Avl Topig Norsvin 115,5 115,0 Tiineyden kesto pv 17 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Emakoiden porsasmäärä Merkitsevä yhdysvaikutus Tulokset esitetään roduittain ja porsimakerroittain I porsiminen Dan Topigs P Avl Norsvin SEM Rotu*Porsima -kerta Syntyneitä yhteensä, kpl 16,1 15,7 0,78 NS Elävänä syntyneet, kpl 15,0 15,2 0,64 NS II porsiminen Syntyneitä yhteensä, kpl 19,0 15,9 0,80 * Elävänä syntyneet, kpl 17,9 14,9 0,65 ** III porsiminen Syntyneitä yhteensä, kpl 21,7 17,6 0,82 ** Elävänä syntyneet, kpl 19,5 16,2 0,69 ** NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 18 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
kpl Koko pahnueen koko porsimakerroittain ja roduittain *** 25 *** *** ** 20 * 15 10 5 NS NS * * Porsimakerta I II III 0 DanAvl Topigs Norsvin DanAvel emakoiden pahnuekoko kasvaa jyrkemmin porsimakerroittain kuin Topigs Norsvin emakoiden pahnuekoko 19 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
kpl Elävänä syntyneiden porsaiden määrä porsimakerroittain ja roduittain *** 25 * ** *** 20 ** 15 NS o Porsimakerta I 10 5 NS NS II III 0 DanAvl Topigs Norsvin DanAvel emakoiden elävänä syntyneiden porsaiden määrä kasvaa jyrkemmin porsimakerroittain kuin Topigs Norsvin emakoilla 20 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Kuolleena syntyneet porsimakerroittain (molemmat hybridit) Porsimakerta I II III SEM Porsimakerta Kuolleena syntyneet, kpl 0,69 0,99 1,69 0,308 *** NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 P kpl 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kuolleena syntyneitä, kpl 21 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019 o *** ** Porsimakerta I II III
Välikasvatus 22 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Välikasvatusporsaiden seuranta Välikasvatusporsaiden kasvatus alkoi 23.11.2017 Viimeinen erä meni välikasvattamoon 14.12.2017 Välikasvatusvaiheessa sikoja 17 kpl/karsina ja 34 kpl/venttiili Välikasvatus kesti noin 6-7 viikkoa, riippuen porsaiden kasvusta Kaksi ensimmäistä viikkoa liemiruokinta täysrehulla, sen jälkeen kaksivaiheinen komponenttiruokinta (vilja-ovr-heratäydennysrehu) 23 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Välikasvatusporsaiden tuloksia (venttiilikohtainen) Venttiilejä 12 13 Porsaita kokeen alku 408 Ero 442 DanAvl Topigs Norsvin SEM P Rotu Alkupaino kg (keskiarvo) 7,2 0,9 kg 8,1 0,56 Loppupaino kg, kaikki 23,8 2,8 kg 26,6 1,51 ** Päiväkasvu, g 369 74 g 443 18,0 *** Rehua ka kg/pv/sika 0,477 0,572 0,0223 *** Rehua Ry/pv/sika 0,564 0,677 0,0257 *** Rehua MJ/pv/sika 5,33 1,07 6,40 0,243 *** Rehuhyötysuhde ka kg/kasvukg # 1,30 1,30 0,017 NS Rehuhyötysuhde Ry/kasvukg # 1,54 1,54 0,024 NS Rehuhyötysuhde MJ/kasvukg # 14,54 0,03 14,57 0,225 NS Alkupainoa käytetty kovariaattina, NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 # Hyvä rehuhyötysuhde voi johtua siitä, että rehuseuranta päättyi siihen, kun ensimmäinen erä siirrettiin lihasikalaan, eli porsaat olivat pienempiä kuin normaalisti lihasikalaan siirrettäessä (yli 30 kg) o 24 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikavaihe 25 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikavaihe Lihasikavaihe alkoi 8.1.2018 päättyi 2.5. 2018 Lihasikakarsinaan pyrittiin siirtämään 12 saman välikasvatuskarsinan sikaa Lihasikala, 12 kpl/karsina 24 kpl/venttiili Kolmivaiheinen komponenttiruokinta Liemiruokinta (vilja-ovr-hera-täydennysrehu) Rehuseurannassa oli 15 venttiiliä DanAvl jälkeläisiä (n=360) ja 19 venttiiliä Topigs Norsvin jälkeläisiä (n=457) 26 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikojen kasvutuloksia DanAvl Topigs Norsvin Venttiilejä 15 19 Lihasikoja (alku), kpl 360 457 SEM P Rotu Venttiilikeskiarvoja Alkupaino, kg 24,8 28,9 1,50 ** Loppupaino/myyty sika kg 115,9 115,9 1,33 NS Päiväkasvu, g 1050 1052 8,0 NS Myytyjen sikojen kasvatusaika, pv 84,2 83,7 1,38 NS Alkupaino kovariaattina mallissa, NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 27 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikojen rehunsyönti Kovariaatin (alkupaino) ja rodun välillä oli yhdysvaikutus: Rotujen välinen ero riippuu siitä, millä alkupainotasolla niitä verrataan. Eli pienemmän alkupainon eläinten välillä ero on pienempää ja koon kasvaessa rotujen välinen ero kasvaa. DanAvl hybridiemojen jälkeläisillä on parempi syöntikyky 28 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikojen rehunsyönti (venttiilikohtainen) DanAvl Topigs Norsvin SEM P Rotu Rehua ka kg/pv/sika Alkupainoluokka 25,0 kg 2,15 2,14 0,026 NS Alkupainoluokka 26,8 kg 2,21 2,17 0,026 NS Alkupainoluokka 30,0 kg 2,30 2,23 0,034 * Rehua Ry/pv/sika Alkupainoluokka 25,0 kg 2,40 2,38 0,029 NS Alkupainoluokka 26,8 kg 2,46 2,42 0,029 NS Alkupainoluokka 30,0 kg 2,56 2,49 0,038 * Rehua MJ/pv/sika Alkupainoluokka 25,0 kg 23,34 23,18 0,289 NS Alkupainoluokka 26,8 kg 23,91 23,55 0,282 NS Alkupainoluokka 30,0 kg 24,89 24,20 0,370 * Alkupainoa käytetty kovariaattina, NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 29 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikojen rehuhyötysuhde Ɵ (venttiilikohtainen) Rehuhyötysuhde poikkeavan arvon kanssa DanAvl Topigs Norsvin SEM P Rotu Rehuhyötysuhde ka kg/kasvukg 2,09 2,05 0,022 o Rehuhyötysuhde Ry/kasvukg 2,33 2,28 0,024 o Rehuhyötysuhde MJ/kasvukg 22,62 22,19 0,236 o Rehuhyötysuhde ilman poikkeavaa arvoa Rehuhyötysuhde ka kg/kasvukg 2,07 2,05 0,019 NS Rehuhyötysuhde Ry/kasvukg 2,31 2,28 0,021 NS Rehuhyötysuhde MJ/kasvukg 22,45 22,21 0,201 NS Alkupainoa käytetty kovariaattina, NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 Ɵ Rehulaitteiston putkiston huuhdevettä ei ole huomioitu rehulaskelmissa (kuiva-aine n. 6%) 30 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikojen poistot kasvatuksen aikana ja osastolle kasvamaan jääneet siat (venttiilikohtainen) DanAvl Topigs Norsvin Sikoja kokeen alussa, kpl 360 457 Sikoja poistettu kasvatuksen aikana, % 5,3 3,1 Sikoja jäänyt osastolle seurannan päättyessä, % 0,6 1,8 Myytyjä sikoja alkuperäisestä määrästä, % 94,2 95,2 Myydyn sian kasvatusaika, pv 85,3 82,5 Myydyn sian keskipaino, kg 113,6 117,7 Osastolle jääneen sian keskipaino, kg 90,0 82,8 31 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Teurastiedot 32 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Lihasikojen teurastuloksia DanAvl Topigs Norsvin SEM P Rotu Teurassikoja, kpl 372 466 Venttiilikeskiarvoja Hankintapaino, kg 81,3 85,4 0,73 *** Tilityspaino, kg 80,3 84,3 0,88 ** Liha-% 59,5 60,0 0,24 ** AutoFom mittaukset Ruhon liha-% (lean) 59,4 60,0 0,25 * Kinkku, liha-% (ham) 74,4 75,0 0,22 ** Ulkofile, liha-% (loin) 72,3 73,1 0,38 * Lapa, liha-% (shoulder) 65,7 66,2 0,20 ** Kylki, liha-% (belly) 52,4 53,2 0,34 ** Hankintapainoa käytetty kovariaattina. NS = ei merkitsevä, o p< 0,1, * p< 0,05, ** p< 0,01, *** p< 0,001 33 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Taloustarkastelu Laaditaan laskentamalli, jolla voidaan kuvata eri emälinjojen jälkeläisten tuotantokustannukset läpi lihasian tuotantoketjun Arvioidaan eri vaihtoehtojen kannattavuus ja yksikkötuotantokustannukset Arvioidaan eri linjojen kannattavuuden kriittiset taustatekijät (esim. linjojen mahdolliset terveyserot ja kasvutulokset) ja onko kannattavuuden taustatekijöissä eroja Kustannus Kustannus Kustannus Tuotto Porsastuotanto Välikasvatus Lihasikala Jatkojalostus 34 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019
Alustavia taloustarkastelun tuloksia Hankkeen tulosten keskiarvotunnusluvuilla tanskalaisella eläinaineksella näyttää olevan alempi porsaan tuotantokustannus ja korkeampi lihasikavaiheen lisäkustannus (kulut ilman porsasta) (kuva), mutta norjalaisella eläinaineksella korkeampi ruhon arvo Tuotantokustannus (teuraspaino vakioitu) Muuttuvat kustannukset Työ Kiinteät kustannukset 0 30 60 /teurassika 35 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019 Lihasikavaihe, TopigsNorsvin Emakot ja välikasvatus, TopigsNorsvin Lihasikavaihe, DanBred Emakot ja välikasvatus, DanBred
Yhteenveto Tiineyden kesto oli noin 2 päivää pidempi DanAvl emakoilla kuin Topigs Norsvin emakoilla Pahnuekoko oli suurempi ja kasvoi nopeammin porsimakerroittain DanAvl emakoilla kuin Topigs Norsvin emakoilla Topigs Norsvin emakoiden jälkeläisillä oli välikasvatusvaiheessa erittäin merkitsevästi parempi päiväkasvu kuin DanAvl emakoiden jälkeläisillä Lihasikavaiheen kasvussa tai rehuhyötysuhteessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja DanAvl emakoiden jälkeläisten ja Topigs Norsvin emakoiden jälkeläisten välillä Topigs Norsvin emakoiden jälkeläisillä oli merkitsevästi korkeampi lihaprosentti kuin DanAvl emakoiden jälkeläisillä 36 Sikahankkeiden loppuseminaari Pori 12.6.2019
Kiitos! Kiitos!
38 Sikahankkeiden loppuseminaari, Pori 12.6.2019