Eurofins Ahma Oy Projekti PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

Eurofins Ahma Oy Projekti 10724 25.4.2019 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Osa II: Vesistötarkkailu 2018

i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU, OSA II: VESISTÖTARKKAILU 2018 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 1 1. TARKKAILUN TOTEUTUS... 2 2. VEDEN LAADUN TARKKAILU... 3 2.1 2.2 2.3 2.4 2.4.1 2.4.2 2.4.3 2.4.4 2.4.5 2.5 2.5.1 2.5.2 2.6 2.7 INTENSIIVINEN TARKKAILU... 3 ALUEELLINEN TARKKAILU... 7 KUORMITTAJIEN LÄHIALUEET... 12 PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JÄRVET... 14 Pyhäjärvi... 14 Haapajärvi... 16 Komujärvi... 17 Iso ja Pieni (Vähä)-Vatjusjärvi... 17 Muut vesistöalueen järvet... 17 PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JOET... 18 Tähjänjoki... 18 Muut vesistöalueenjoet... 18 VEDEN HYGIEENINEN LAATU... 18 LÄMPÖTILA- JA JÄÄTARKKAILU... 19 3. AINEVIRTAAMAT... 20 4. ERILLISTARKKAILUT... 23 4.1 4.2 TURVETUOTANTOALUEET... 23 YHTEENVETO LAKKAUTETTUJEN KAATOPAIKKOJEN TARKKAILUISTA... 24 VIITTEET... 25 Copyright Eurofins Ahma Oy

ii LIITTEET Liite 1. Pyhäjoen vesistöalue ja vesistötarkkailupisteiden sijainnit Liite 2. Havaintopaikkaluettelo Liite 3. Intensiivisen tarkkailun tulokset Liite 4. Vuosittaisen alueellisen tarkkailun tulokset Liite 5. Pyhäjärven tarkkailun tulokset Liite 6. Tikkalansalmen ja Pyhäjärven luusuan tarkkailun tulokset Liite 7. Haapajärven tarkkailun tulokset Liite 8. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatulokset Liite 9. Kuntien uimavesiseurannan tulokset Liite 10. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen lämpötila- ja jäätarkkailun tulokset Liite 11. Kanteleen Voima Oy:n Katajanevan vesistötarkkailun tulokset 2018 Liite 12. Ainevirtaamat Liite 13. Menetelmätiedot Pohjakartat: Maanmittauslaitos 25.4.2019 Eurofins Ahma Oy Helena Puro Projektipäällikkö Yhteystiedot Oivaltajantie 10 60100 SEINÄJOKI p. 040-1333 800 Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi Copyright Eurofins Ahma Oy

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu YHTEENVETO Vuosi 2018 oli Pyhäjoen vesistötarkkailussa suppea vuosi, joka sisälsi veden laadun intensiivisen tarkkailun, Haapajärven ja Pyhäjärven tarkkailun sekä eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden alueellisen tarkkailun. Lisäksi yhteistarkkailuraportissa on käsitelty ympäristöhallinnon seurantatuloksia tarkkailualueelta sekä kuntien uimavesiseurantojen tuloksia. Pyhäjoen veden laatu on ollut tyypillisesti heikoimmillaan kevättulvan aikaan, mutta myös runsaiden sateiden aikaan on mitattu koholla olevia pitoisuuksia. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuutta kasvattavat Pyhäsalmen kaivoksen poisjohdettavat vedet. Pääuoman alemmilla havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuus laimeni luusuan tasosta seuraten pääpiirteittäin luusuan sähkönjohtavuuden muutoksia. Humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat Pyhäjoella tavallisesta alavirran suuntaan ja voimakkainta pitoisuuskasvu oli yläosalta keskiosalle ilmentäen valuma-alueelta tulevaa huuhtoumaa. Vuosi 2018 oli näiden osalta pääosin edellisvuosien kaltainen. Luonnonhuuhtouman lisäksi Pyhäjoen alueelle kohdistuu voimakasta hajakuormitusta sekä pistekuormitusta asumajätevesistä, teollisuudesta ja turvetuotannosta. Vuosi 2018 oli Haapavedellä keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Vuoden keskilämpötila oli 3,8 (ºC) ja kokonaissademäärä 377 mm. Pitkän ajan (1981 2010) vastaavat keskiarvot ovat 2,5 ºC ja 527 mm. Helmikuussa, touko-elokuussa ja marrasjoulukuussa kuukausikohtainen sademäärä oli Haapavedellä keskimääräistä selvästi pienempi. Ainoastaan huhtikuu oli vuonna 2018 selvästi sateisempi kuin pitkänajan keskiverto huhtikuu. Vuoden 2018 keskilämpötila Haapavedellä oli 3,8 ºC, eli 1,3 astetta korkeampi kuin pitkän ajan (1981 2010) keskiarvo (2,5 ºC). Pyhäjoen keskivirtaamat vuonna 2018 olivat kutakuinkin samalla tasolla vuosien 1981 2010 keskimääräisten lukemien kanssa. Kevättulvahuippu oli vuonna 2018 tavanomaista voimakkaampi mutta keskimääräistä lyhyempi. Huippuvirtaama Pyhäjoella havaittiin 27.-28.4.2018, jolloin Tolpankoskella virtaama oli 307 m 3 /s ja Haapakoskella 150 m 3 /s. Huhtikuun keskivirtaama Tolpankoskella oli n. 30 m³/s suurempi kuin keskimääräisen kevättulvan aikana viimeisten 30 vuosikymmenen aikana. Sivujokien veden laatu oli pääosin Pyhäjoen pääuomaa heikompi, mikä vaikuttaa Pyhäjoen pääuoman veden laadun heikkenemiseen alavirtaa kohden. Sivujokien veden laadussa oli voimakasta ajallista ja alueellista vaihtelua kuten aikaisempinakin vuosina. Pyhäjärven Pyhäselkä ja Kirkkoselkä ovat varsin niukkaravinteisia ja vedenlaatu heikkenee Junttiselkää kohti siirryttäessä. Alusveden happitilanne oli vuonna 2018 heikentynyt kaikilla Pyhäjärven tarkkailupaikoilla kevättalvella. Junttiselällä syvänteen alusvesi oli kevättalvella käytännössä hapetonta, kuten vuosina 2015-2017. Elokuussa vesi ei ollut lämpötilakerrostunutta Junttiselällä ja Kirkkoselällä ja happitilanne olikin hyvä tai erinomainen pinnasta pohjaan. Pyhäselällä pinta- ja alusveden lämpötila ero oli 1,0 C ja pohjanläheisessä vedessä happitilanne oli selvästi heikompi (4,8 mg/l 49 kyll-%) kuin pintavedessä, mutta hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Täyskiertojen jälkeen lokakuussa koko vedenlaatu oli tasaista koko vesipatsaassa. Haapajärven vesi oli helmi-, heinä- ja elokuussa lämpötilakerrostunut, mikä heikensi happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Pintaveden happitilanne oli koko vuoden hyvä. Pohjanläheisen veden happitilanne oli heikko talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikaan. Elokuussa vesi oli käytännössä katsoen hapetonta. Alhaisen happipitoisuuden seurauksena syvänteen alusvesi oli kesäkaudella, erityisesti elokuussa hyvin sameaa ja ravinteikasta. Pyhäjärven Emolahti kuuluu ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Vuoden 2018 seurannassa Emolahdella ei havaittu levää. Veden hygieenisessä laadussa ei havaittu merkittäviä ongelmia yhteistarkkailunäytteiden eikä kuntien uimavesiseurannan tulosten perusteella. Toimenpiderajat eivät ylittyneet missään vaiheessa. Haapaveden voimalaitos ei ollut käynnissä vuonna 2018 eikä vaikutuksia alapuolisen vesistön veden lämpötiloihin ja jäätilanteeseen voitu havaita. Pyhäjoen ainevirtaamat laskivat Haapakoskella ja Pyhäjärvellä kiintoaineen, typen ja fosforin osalta edellisvuodesta. Sen sijaan Tolpankoskella kiintoaineen ainevirtaama kasvoi edellisvuodesta ja muut ainevirtaamat laskivat. Virtaamat olivat keskimäärin alhaisempia kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen, mikä vaikuttaa suoraan ainevirtaamien suuruuteen. Vuonna 2018 kokonaistypen ja kokonaisfosforin virtaamissa näkyy kevättulvan varsin normaali ajoittuminen huhti-toukokuulle. 1

2 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 1. TARKKAILUN TOTEUTUS Pyhäjoen yhteistarkkailu vesistötarkkailu toteutettiin Pyhäjoen kuormitus-, vesistöja kalataloustarkkailuohjelma 2012 2018 mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2011). Vuonna 2018 Pyhäjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailuun kuului veden laadun intensiivinen tarkkailu, Haapajärven ja Pyhäjärven tarkkailu, eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden alueellinen tarkkailu. Vuonna 2018 tarkkailu toteutui ohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailun yhteydessä toteutettiin lisäksi Kanteleen Voima Oy:n Katajanevan turvetuotanto-alueen vesistötarkkailua. Kaikkien tarkkailupaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja havaintopaikkaluettelo liitteessä 2. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 3 7, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 8 ja kuntien uimavesiseurannan tulokset liitteessä 9. Velvoitetarkkailunäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti intensiivisen tarkkailun pisteiltä (Py161, Py82 ja Pi1) 13 kertaa vuoden 2018 aikana. Pyhäjoen alaosalta Hourunkoskesta (Py2) näytteet otettiin konsultin toimesta kaksi kertaa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 12 kertaa. Vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun jokipisteiltä otettiin näytteet maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Haapajärvestä näytteet otettiin helmikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärvestä näytteet otettiin maaliskuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärven Tikkalansalmesta ja Luusuasta näytteitä otettiin Pyhäsalmen kaivoksen toimesta huhti-lokakuussa. Intensiivisen ja alueellisen tarkkailun näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, CODMn, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä fekaaliset koliformiset bakteerit. Lisäksi havaintopaikalta Pyhäjoki 11100 (Py161) maalis-, heinä- ja elokuussa samanaikaisesti Pyhäjärven tarkkailukertojen kanssa analysoitiin kupari, sinkki, rauta, mangaani ja sulfaatti. Velvoitetarkkailun tulosten lisäksi tässä raportissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen seurantatulokset velvoitetarkkailun havaintopaikoilta sekä muutamilta muilta järvi- ja jokivesiltä. Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty velvoitetarkkailutulosten yhteydessä sekä liitteessä 8. Haapajärvestä ja Pyhäjärvestä otettiin näytteet vuoden 2018 aikana yhteensä kolme kertaa. Järvien näytteenottosyvyydet ovat seuraavat: Haapajärvi Pyhäjärvi 1m 1m vesipatsaan puoliväli 5m pohja -1 m pohja -1 m Haapajärven näytteistä analysoitiin seuraavat määritykset: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, CODMn, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fekaaliset koliformiset bakteerit, sulfaatti sekä kesä-elokuun näytteistä a-klorofylli. Pyhäjärven havaintopaikoilta (Pyhj4, Pyhj3, Pyhj1) tehtiin määritykset seuraavasti: 0-2 m:n kokoomanäytteet: 1 m, 5 m ja pohja-1 m näytteet - ph kok-p PO4-P kok-n NO2+NO3-N NH4-N a-klorofylli (kesä-elokuussa) - lämpötila - happi - sähkönjohtavuus - ph -väri - Cu - Zn - Fe - Mn - SO4 Junttisyvän havaintopaikasta (Pyhj1) kuuluu määrittää myös tiosulfaatti. Analyysien menetelmät, mittausepävarmuudet ja määritysrajat on esitetty liitteessä 13.

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Vesistötarkkailuntulokset on tallennettu ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriin Veslaan. Ympäristöhallinnon näytteiden kiintoainemääritykset on tehty 0,4 µm:n suodattimilla ja muut tarkkailun kiintoainemääritykset 1,2 µm:n suodattimilla. Kiintoainetulokset esitetään seuraavien vuosien raporttien taulukoissa suodatinkoko huomioiden omissa sarakkeissaan. Perustuottajien kasvua rajoittava minimiravinne määritettiin pintavesien ravinnepitoisuuksien suhteita tarkastelemalla. Minimiravinne määritettiin mineraaliravinnesuhteen avulla: (NH4-N + NO23-N) : PO4-P Kun mineraaliravinne suhde on yli 12, fosforin katsotaan rajoittavan levätuotantoa ja kun suhde on alle 5, typpi on todennäköinen minimiravinne. Mikäli suhde on 5-12, molemmat ravinteet ovat potentiaalisia minimiravinteita. Ravinnesuhdetarkastelusta saadaan luotettavimpia tietoja silloin, kun toisen ravinteen pitoisuus on hyvin pieni ja toisen selvästi suurempi (Pietiläinen 2008). Pyhäjärvestä lähtevän sekä Haapakosken ja Tolpankosken ainevirtaamat laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli vedenlaatutietoja oli useampia samalta kuukaudelta, laskettiin kyseisen kuukauden keskimääräinen veden laatu. Jos joltakin kuukaudelta ei ollut vedenlaatutietoja, käytettiin veden laatuna edellisen ja seuraavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Koko vuoden keskimääräiset ainemäärät laskettiin kuukausittaisten ainemäärien keskiarvona. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen pyrittiin tarkkailemaan talvikaudella tammi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa kerran kuukaudessa viidellä havaintopaikalla. Veden lämpötilan mittaukset tehtiin pääosin 0,5 m syvyydestä. Jäähdytysveden vaikutusta jään kantokykyyn ja sulan alueen muotoon ja laajuuteen seurattiin voimalaitoksen katolta tähystämällä. Jään ja avoveden väliset rajat piirrettiin karttapohjalle mahdollisimman tarkasti. Tulokset lämpötila- ja jäätarkkailusta on esitetty liitteessä 10. Jäätarkkailu perustuu silmämääräiseen havainnointiin ja tulokset ovat aina havainnoijan subjektiivinen arvio tilanteesta. Tämän takia jäätarkkailutuloksiin liittyy virhetekijä ja tuloksia on syytä tarkastella varauksella. 3 2. VEDEN LAADUN TARKKAILU 2.1 Intensiivinen tarkkailu Intensiivisen tarkkailun tulokset vuodelta 2018 on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vedenlaadun keski- ja ääriarvot on esitetty taulukossa 2-1. Kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja useilla paikoilla vesimäärät olivat tavallista alhaisempia, mikä näkyi ajoittain korkeina ainepitoisuuksina. Pyhäjoen pääuoman veden happitilanne oli hapen kyllästysasteiden perusteella joen alaosalla (Py2) keskimäärin erinomainen (happi % > 85), keskiosalla (Py82) ja joen yläjuoksulla Pyhäjärven luusuassa (Py161) hyvä (happi % > 80). Piipsanjoen happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä. Ennen kevään jään ja lumen sulamisia happitilanne oli heikoimmillaan, mutta parani kevään tulvahuipun jälkeen. Veden ph vaihteli intensiivisen tarkkailun näytepisteillä vuonna 2018 välillä 5,72 7,32. Alhaisimmat pharvot havaittiin Pyhäjärven luusuassa (Py161) toukokuussa ja muilla pisteillä huhtikuussa. Veden ph:n alenee tavallisesti lumien sulamisvesien vaikutuksesta ja on alhaisimmillaan kevättulvan aikana. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen Hourunkosken (Py2) seurantanäytteistä määritettiin myös puskurointikykyä kuvaava alkaliniteetti. Alkaliniteettiarvojen perusteella puskurikyky oli vuoden 2018 huhtikuun lopussatoukokuun alussa tyydyttävällä ja muutoin hyvällä tasolla (taulukko 2-1). Pyhäjärvestä lähtevän veden (Py161) sähkönjohtavuutta kasvattavat Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet (sulfaatti). Pyhäjärvestä juoksutetun veden sähkönjohtavuus kohoaa tyypillisesti keväällä ja laskee vähitellen syksyä kohden. Vuonna 2018 korkein sähkönjohtavuudenarvo havaittiin 28.5.2018 ja sähkönjohtavuuden arvot ovat keskimäärin korkeampia kuin muilla intensiivisen tarkkailun havaintopisteillä, mutta erityisesti kesä-elokuussa erot alempana sijaitseviin pääuomanpisteisiin Py82 ja Py2 olivat pieniä. Korkeammat

4 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu sähkönjohtavuuden arvot voivat johtua kaivoksen jätevesistä, joiden vaikutus laimenee jokea alaspäin mentäessä. Piipsanjoen (Pi1) sähkönjohtavuuden arvot olivat selvästi alhaisempia kuin Pyhäjoen pääuomassa. Sähkönjohtavuuden vaihtelut seuraavat yleensä melko tarkasti Haapakoskella ja Tolpankoskella havaittuja virtaaman vaihteluita, mutta vuonna 2018 pääuomassa havaitut sähkönjohtavuuden arvot olivat kesällä edelleen samalla tasolla kuin huhti-toukokuun vaiheessa kevättulvan aikaan. Vuosikeskiarvona sähkönjohtavuus laski Pyhäjoen pääuoman matkalla noin 47 %, eli suurin piirtein saman verran kuin edellisenä vuonna (kuva 2-1). Pyhäjoessa veden väriarvot kasvavat yleensä alajuoksua kohden johtuen sivujokien tuomasta, pääuomaa tummemmasta vedestä ja vuoden 2018 intensiivisen tarkkailun tulokset tukivat tätä olettamusta hyvin. Pyhäjoen alaosalla kokonaisvaluma-alue on jo selvästi suurempi ja luontainen väriarvokin mm. Piipsanjoen valuma-alueen myötä korkeampi. Korkeimmat väriarvot havaittiin Piipsanjoessa, kuten aiemminkin. Pääuoman väriarvoissa havaittiin piikki kevättulvan aikaan, ja laskivat kesää kohden, mikä on hyvin tyypillistä. Pääuoman keski- ja alaosalla (Py82, Py2) väriarvot kohosivat jälleen syksyllä syyssateiden myötä. Pienten virtaamien aikaan myös Piipsanjoen kaltaisten sivu-uomien tuoman veden vaikutus pääuomaan on suhteellisesti suurempi. Kevät tulvat huhti-toukokuussa havaitut virtaamahuiput lisäsivät humusaineen (CODMn) ja kiintoaineen määrää vedessä. Vähäisten virtaamien aikaan humusainekset ehtivät laskeutua ja sedimentoitua paremmin jo sivu-uoman paikoin lähes seisovan veden alueilla. CODMn-arvojen perusteella vesi oli joen yläosalla (Py161) ja keskiosissa (Py82) keskihumuksista ja muilla pisteillä runsashumuksista. Kiintoainepitoisuuksien ajallinen vaihtelu oli intensiivisen tarkkailun näytepisteillä melko voimakasta. Kesäaikana Pyhäjärven luusuassa (Py161) kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kuin alempana joessa ja Piipsanjoessa. Kevättulvan aikaan Piipsanjoen (Pi1) ja Pyhäjoen pääuoman keskivaiheilla (Py82) kiintoainepitoisuus nousi hetkellisesti, mikä on tyypillistä, sillä yleensä korkeimmat kiintoainepitoisuudet havaitaan kevättulvan aikaan. Ympäristöhallinnon näytteistä (13 kpl) jokisuulla pisteestä Py2 kiintoainemääritys tehdään erityyppisellä suodattimella kuin velvoitetarkkailun kiintoainemääritykset, jolloin tulokseen tulee mukaan enemmän hienoa kiintoainesta. Tämän vuoksi taulukossa 2-1 ja kuvassa 2-1 on mukana ainoastaan velvoitetarkkailuun kuuluvat kiintoainetulokset, jotka ovat verrannollisia muiden näytepisteiden tulosten kanssa. Kuva 2-1. Veden sähkönjohtavuudet, väriluvut, CODMn-arvot ja kiintoainepitoisuudet Piipsanjoessa ja Pyhäjoessa intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna 2018. Määritysrajan alittavat tulokset on esitetty kuvassa 0,5 x määritysraja.

5 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Pyhäjärvestä lähtevän (Py161) veden fosforipitoisuudet olivat tavalliseen tapaan pienempiä kuin muilla intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla ja vesi voitiin tältä osin luokitella reheväksi. Alemmilla intensiivisen tarkkailun näytepisteillä (Py82, Py2) keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat noin 2-kertaisia ja vesi siten selvästi rehevämpää. Piipsanjoen (Pi1) veden fosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin pääuoman näytepisteiden fosforipitoisuudet. Kevättulvan aikaa huhtikuussa fosforipitoisuudet kohosivat selvästi pisteillä Py82 ja Py2. Fosfaattifosforin osalta pitoisuus-erot näytepaikkojen välillä olivat samansuuntaisia kuin kokonaisfosforin: pitoisuudet olivat alhaisimpia Pyhäjärven luusuassa (Py161) ja kasvoivat alajuoksulle päin. Kesäaikana Pyhäjärven luusuan näytepistettä (Py161) lukuun ottamatta fosfaattifosforia oli jatkuvasti vapaana perustuotannon käyttöön vaikkakin kesäaikaiset fosfaattifosforin pitoisuudet olivatkin alhaisempia kuin muina vuodenaikoina. Alkukesästä fosfaattifosforin pitoisuudet notkahtivat, mikä kuvastaa perustuotannon käynnistymistä. Pyhäjoella perustuotantoa rajoittavat ravinteiden saatavuuden lisäksi myös veden väri ja virtaus (kuva 2-2). Myös typpipitoisuudet olivat keskimäärin pienimmät Pyhäjärven luusuassa kuin muilla havaintopisteillä (taulukko 2-1). Keskimääräisten typpipitoisuuksien perusteella vesi voitiin typen osalta luokitella reheväksi. Pitoisuudet kasvoivat fosforin tapaan selvästi alavirtaan päin siirryttäessä. Kokonaistyppipitoisuuksissa pitoisuuspiikki osui korkeiden virtaamien aikaan huhti-toukokuulle. Epäorgaanisen typen (ammoniumtyppi ja nitraatti+nitriittiyppi) pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan ja tämän jälkeen perustuotantokaudella selvästi pienempiä, perustuotannon hyödyntäessä vedessä vapaana olevia epäorgaanisia ravinteita. Loppuvuotta kohti typpipitoisuuksissa havaittiin taas nousua. Fosfori esiintyy vedessä veteen liuennutta fosfaattifosforia lukuun ottamatta epäorgaanisiin hiukkasiin sitoutuneena, kun taas typpipitoisuudet ovat selvemmin sidoksissa humukseen. Tämä näkyy fosforin ja kiintoaineen sekä typen ja CODMn-pitoisuuksien samansuuntaisina muutoksina. Veden hygieenistä laatua kuvaavien fekaalisten koliformisten bakteerien tiheydet alittivat kaikissa näytteissä sosiaali- ja terveysministeriön sisävesille asettaman erinomaisen uimaveden laatuun (STMa 177/2008) liittyvän raja-arvon 500 pmy/100 (taulukko 2-1, liite 3). Kuva 2-2. Ravinnepitoisuudet Pyhäjoessa ja Piipsanjoessa intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna 2018. Määritysrajan alittavat tulokset on esitetty kuvassa 0,5 x määritysraja.

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Taulukko 2-1. Veden laadun keski- ja ääriarvot Pyhäjoen ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna 2018 (n= havaintokertojen määrä). Pisteen Py2 osalta mukana ovat sekä Eurofins Ahma Oy:n että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ottamat näytteet. Sähk. Kiinto- Lämpöl. väri O 2 O 2 ph joht. aine COD Mn Kok-N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok-P PO 4 -P Kolif. mgpt/l mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l pmy/100 ml Py161 ka 53 10 82 21 5 11 594 49 88 23 5 23 (n=13) min 23 7 71 5,72 8 1 8 420 5 5 9 2 2 max 130 12 91 6,74 29 10 19 1200 130 530 40 11 140 Py82 ka 102 9 81 16 6 17 783 47 202 40 17 14 (n=13) min 44 7 70 6,10 4 1 10 460 7 5 18 6 2 max 200 12 88 7,08 25 18 30 1800 130 860 96 45 56 Pi1 ka 208 9 76 8 6 22 984 90 211 63 31 14 (n=13) min 160 5 59 5,96 4 2 19 660 15 12 37 12 2 max 280 12 88 7,23 13 13 30 1700 290 760 89 61 56 Py2 ka 122 11 86 11 2 20 914 37 347 40 9 8 (n=14) min 50 7 75 6,1 3 1 11 480 6 2 13 3 6 max 200 13 93 7,32 21 3 33 1800 120 1100 84 20 10 Pyhäjoen alaosalla (Py2) perustuotanto oli mineraaliminimiravinnetarkastelun perusteella alkukesästä fosforin rajoittamaa ja loppukesästä typen rajoittamaa. Myös muilla näytepisteillä (Py161, Py82 ja Pi1) tuotantoa rajoittava pääravinne oli toukokuussa fosfori ja muutoin pääasiassa typpi. Ajoittaisesta typpi- tai fosforirajoitteisuudesta huolimatta perustuotantoa rajoittanevat alueella myös veden väri ja virtaus (kuva 2-3). 6 Kuva 2-3. Pyhäjoen ja Piipsanjoen intensiivisten havaintopaikkojen minimiravinnetarkastelu toukosyyskuussa 2018.

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Pyhäjärvestä lähtevästä vedestä (Py161) määritettiin lisäksi raudan, mangaanin, kuparin ja sinkin sekä sulfaatin pitoisuus kolme kertaa vuoden aikana. Määritetyt kuparipitoisuudet vaihtelivat 2,0-3,2, sinkkipitoisuudet 4,3 14,7, mangaani 53-175, rautapitoisuudet 334-930 ja sulfaattipitoisuudet 29-96 mg/l välillä. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan heinäkuussa. Korkeahkot sulfaattipitoisuudet voivat aiheuttaa ongelmia mm. veden lämpötilakerrostuneisuuden purkautumiseen ja aiheuttaa edelleen happi- ja happamuusongelmia, joita on Pyhäjärvellä aiemmin havaittu. Rauta on usein sitoutuneena humukseen ja Pyhäjärvestä lähtevän veden rautapitoisuudet ovatkin olleet suhteellisen pieniä. Heinäkuun näytteessä rautapitoisuus oli koholla. Metallipitoisuuksia voidaan verrata esim. talousvesiasetukseen, jotta pitoisuuksien suurusluokkaa on helpompi hahmottaa. Talousvesiasetuksissa annetut raja-arvot kuvastavat minkälaisia pitoisuuksia sallitaan juomavedessä. Talousvesiasetuksen (442/2014) mangaanin laatusuositus 50 ylittyi kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Kuparipitoisuudet olivat talousveden laatuvaatimuksen (2,0 mg/l) suuruusluokkaa (liite 3). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Hourunkosken (11400) näytteistä määritetään mm. EU:n prioriteettiainelistalla olevien metallien (kadmium, lyijy ja nikkeli) pitoisuuksia (liite 8). Em. metallien pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ylittäneet ympäristölaatunormeja. Rautaa ja alumiinia havaittiin ajoittain runsaasti. 7 2.2 Alueellinen tarkkailu Vuosittainen alueellinen veden laadun tarkkailu toteutettiin vuonna 2018 tarkkailuohjelman mukaisesti maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa neljässä sivujoessa: Kärsämäenjoessa, Piipsanojassa, Mäyräojassa ja Vihanninjoessa) sekä Pyhäjoen Haapakoskessa (Py79) ja jokisuulta (Py1). Kärsämäenjoesta otettiin lisäksi näyte myös toukokuussa tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuosittaisen alueellisen tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4 ja vedenlaadun keskiarvot taulukossa 2-2. Kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja useilla paikoilla vesimäärät olivat tavallista alhaisempia, mikä näkyi ajoittain korkeina ainepitoisuuksina. Veden laatu sivujoissa on pääsääntöisesti ollut selvästi heikompi kuin Pyhäjoen pääuomassa. Vuonna 2018 sivu-uomien vedenlaatu vaihteli totuttuun tapaan niin ajallisesti kuin eri sivujokien välilläkin. Sivujoissa happitilanne oli heikoimmillaan maaliskuussa (33-72 %). Heinä-elokuussa sivu-uomien happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä (50-89 %). Pääuoman pisteillä happitilanne oli koko vuoden parempi kuin sivu-uomissa vaihdellen pisteellä Py79 välillä 74-88 % ja pisteellä Py1 81-94 %. Alueellisen tarkkailun näytepisteiden veden ph-arvot olivat alhaisimmillaan maaliskuussa, jolloin vesi oli Mäyränojaa lukuun ottamatta lievästi hapanta. Heinä-elokuussa ph-arvot olivat hieman korkeampia levätuotannon johdosta. Sähkönjohtavuuden arvot olivat koholla Vihanninjoessa kaikkina näytekertoina ja Pyhäjoen pääuoman näytepisteillä (Py79, Py1) heinä- ja elokuussa. Muutoin sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisellä tasolla. Heinäkuussa kiintoainepitoisuudet olivat koholla Kärsämäenjoessa, Piipsanojassa, Vihanninjoessa sekä toukokuussa Kärsämäenjoessa, mutta muutoin kiintoainepitoisuudet olivat melko alhaisia ja pintavesille tyypillisellä tasolla. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat pieniä Pyhäjoen pääuoman pisteellä Py79 sekä kohtalaisia pisteellä Py1 ja Mäyränojassa (Mä0). Sen sijaan muilla pisteillä esiintyi ajoittain suuria määriä lämpökestoisia koliformisia bakteereita ja veden hygieeninen tila oli Kärsämäenjoessa, Piipsanojassa ja Vihanninjoessa ajoin välttävä (Taulukko 2-2). Sivujokien heikompilaatuisempi vesi näkyy erityisesti intensiivisen tarkkailun pisteillä, jossa pisteitä on sekä joen yläettä alaosassa.

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Taulukko 2-2. Veden laatu Pyhäjoen sivujoissa maalis-, heinä- ja elokuussa vuonna 2018. Kärsämäenjoen pisteestä Kä0 otettiin näyte lisäksi toukokuussa tarkkailuohjelman mukaisesti. Joki Piste Pvm Lämpö- Sähk. Kiinto- Lämpöl. tila O 2 O 2 väri ph joht. aine COD Mn Kok- N NH 4- N NO 2+3- N Kok- P PO 4- P Kolif. pmy/100 C mg/l kyll.% mgpt/l ms/m mg/l mg/l ml Kärsämäenjoki Kä0 5.4.2018 0,1 8,9 61 320 6,85 12,0 6,0 24 1200 300 270 120 100 >100 Kärsämäenjoki Kä0 14.5.2018 13,2 8,5 81 260 6,45 3,6 13 34 850 31 81 58 28 62 Kärsämäenjoki Kä0 4.7.2018 15,3 7,1 71 330 7,18 9,7 14 30 1100 55 140 140 82 100 Kärsämäenjoki Kä0 16.8.2018 14,6 5,1 50 350 7,27 12,0 8,0 30 1000 76 45 140 97 6 Piipsanoja Pio2 5.4.2018 0,1 7,7 53 230 6,96 16,0 4,0 15 1100 440 200 130 130 9 Piipsanoja Pio2 4.7.2018 14,0 7,0 68 160 6,82 11,0 17 18 1400 160 460 180 150 210 Piipsanoja Pio2 16.8.2018 12,3 7,3 68 210 6,92 10,0 5,6 16 880 47 95 92 66 150 Mäyränoja Mä0 4.4.2018 0,3 10,0 72 290 7,08 15,0 7,2 20 980 140 320 140 26 22 Mäyränoja Mä0 4.7.2018 15,1 8,6 85 220 7,54 15,0 6 20 720 22 16 140 120 40 Mäyränoja Mä0 16.8.2018 14,9 9,0 89 180 7,68 17,0 4,0 16 560 6 <5,0 100 79 70 Vihanninjoki Vi2 4.4.2018 0,3 4,8 33 320 6,56 23,0 7,0 19 860 250 130 80 14 <2 Vihanninjoki Vi2 4.7.2018 14,6 7,4 73 240 7,18 31,0 12,0 19 930 62 120 87 62 140 Vihanninjoki Vi2 16.8.2018 14,3 8,7 85 270 7,45 50,0 10,0 19 710 <5,0 <5,0 96 61 40 Pyhäjoki Py79 4.4.2018 0,1 11,0 74 67 6,66 11,0 1,6 11 590 78 150 24 15 2 Pyhäjoki Py79 4.7.2018 17,1 8,5 88 79 6,84 23,0 4,0 14 650 23 82 35 10 8 Pyhäjoki Py79 16.8.2018 17,5 7,7 80 54 6,96 24,0 3,6 12 510 18 45 27 9 4 Pyhäjokisuu Py1 4.4.2018 0,2 12,0 81 94 6,73 11,0 2,4 12 720 19 300 29 20 10 Pyhäjokisuu Py1 2.7.2018 17,2 9,0 94 100 7,15 17,0 2,6 16 580 71 <5,0 33 9 66 Pyhäjokisuu Py1 13.8.2018 18,3 8,2 87 56 7,20 22,0 3 12 620 100 <5,0 21 6 44 8 Edellisvuoden tapaan kaikkien seurannassa olleiden Pyhäjoen sivu-uomien vesi oli veden väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvojen (COD Mn ) mukaan hyvin humuspitoista ja arvot olivat Pyhäjoen pääuoman pisteitä (Py79 ja Py1) korkeampia. Kärsämäenjoessa (Kä0) havaittiin alueellisen tarkkailun näytepisteiden korkeimmat väri- ja COD Mn -arvot. Kärsämäenjoessa väriarvo oli toukokuussa hieman alhaisempi ja COD Mn hieman korkeampi kuin muina näytteenottoajankohtina. Muutoin tuloksissa ei ollut alueellisia tai ajallisia merkittäviä eroja (Taulukko 2-2, kuva 2-4).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 9 Kuva 2-4. Väriluvut ja COD Mn -arvot Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna 2018. Näytepaikkojen lyhenteiden selitykset löytyvät taulukosta 2-2. Pyhäjoen pääuomassa alueellisen tarkkailun havaintopisteillä (Py79, Py1) kokonaisfosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin intensiivisen tarkkailun havaintopisteillä ja vesi voitiin luokitella reheväksi. Sen sijaan sivujokien kokonaisfosforipitoisuudet olivat selvästi pääuoman pitoisuuksia korkeampia. Vihanninjokea lukuun ottamatta sivujoet voitiin luokitella erittäin reheviksi. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisimmillaan maaliskuussa. Myös fosfaattifosforipitoisuudet noudattivat samaa suuntausta kuin kokonaisfosforipitoisuudet: pääuoman fosfaattifosforipitoisuudet olivat samaa suurusluokkaa intensiivisen tarkkailun pääuomanpisteillä, mutta sivujokien osalta pitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Maaliskuun näytekierroksella fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli sivu-uomien näytepisteillä 18-100 %, heinäkuussa 59-83 % ja elokuussa 64-79 %. Tyypillisesti fosfaattifosforia on eniten vapaana perustuotantokauden ulkopuolella talvella, mutta vuonna 2018 fosfaattifosforin osuudet olivat korkeita heinä-elokuussa. Sivujoissa typpi muodostui kasvukaudella perustuotantoa rajoittavaksi tekijäksi. Maaliskuussa tuotantoa rajoittava pääravinne oli fosfori, mutta maaliskuussa perustuotanto ei yleensä ole vielä käynnissä. Pääuoman pisteillä (Py79, Py1) rajoittava pääravinne oli maaliskuussa fosfori ja muutoin joko fosfori tai typpi (kuva 2-5).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 10 Kuva 2-5. Kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuudet Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna 2018. Näytepaikkojen lyhenteiden selitykset löytyvät taulukosta 2-2. Sivu-uomien typpipitoisuudet olivat varsin korkeita jo alkuvuodesta ja sivu-uomat voitiin luokitella typpipitoisuuksien perusteella reheviksi. Pääuoman typpipitoisuudet olivat sivujokiin verrattuna jonkin verran alhaisempia. Piipsanojassa (Pio2) typpipitoisuus oli heinäkuussa selvästi korkeampi kuin huhti- ja elokuussa. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli eniten vapaana perustuotantokauden ulkopuolella, mikä on normaalia vuodenaikaisvaihtelua. Piipsanojassa havaittiin kuitenkin heinäkuussa poikkeuksellisesti korkea nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus, mikä kulkee käsi kädessä koholla olleen kokonaistyppipitoisuuden kanssa. (Kuva 2-6).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 11 Kuva 2-6. Kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuudet Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna 2018. Näytepaikkojen lyhenteiden selitykset löytyvät taulukosta 2-2.

12 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 2.3 Kuormittajien lähialueet Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevien Jätevedenpuhdistamoiden vaikutusta vedenlaatuun tarkasteltiin vertailemalla kuormittajalta lähtevän veden laatua ja lähimmän yhteistarkkailuun kuuluvan näytepisteen veden laatua. Kuvassa 2-7 on esitetty karkea kaaviokuva alueellisen ja intensiivisen tarkkailun vesistöpisteistä sekä kuormittajista helpottamaan kuormittajien sijainnin hahmottamista suhteessa vesistöpisteisiin. Todellisuutta vastaava karttakuva kuormittajista ja kaikista vesistöpisteistä on esitetty liitteessä 1. Tulostarkastelussa on syytä huomioida, että kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja useilla paikoilla vesimäärät olivat tavallista alhaisempia, mikä näkyi ajoittain korkeina ainepitoisuuksina. Märsynneva PERÄMERI Py1 Py Pyhäjoen jvp Lehtoneva Kuuhkamonneva Vi2 Verkaneva Piipsaneva Siloneva Porkanneva Haaponeva Pio2 Pi1 Py79 Mä0 Äijönneva Puutionneva Kä0 Py82 Haapavede n jvp Kuljunneva IsoLamminneva Puntarisuo Py161 PYHÄJÄRVI Kivineva Katajaneva Kuva 2-7. Kaavakuva intensiivisen ja suppean alueellisen tarkkailun vesistöpisteistä ja vuonna 2018 luvan mukaisessa päästötarkkailussa olleet turvetuotantoalueet. Jätevedenpuhdistamot Haapaveden jätevedenpuhdistamolta johdetaan jätevedet Pyhäjokeen havaintopaikkojen Py82 ja Py79 välille. Tulokset on esitetty havaintokerroittain liitteissä 3 ja 4. Huhtikuun alussa vedenlaadussa ei ollut merkittäviä eroja puhdistamon ylä- ja alapuolisten näytepisteiden välillä. Kesäaikaan heinä-elokuussa puhdistamon alapuolisen näytepisteen (Py79) typpipitoisuudet olivat aavistuksen korkeampia kuin yläpuolisen näytepisteen pitoisuudet, mutta muutoin vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista puhdistamon ylä- ja alapuolella. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien pitoisuudet olivat alhaisia molemmilla näytepisteillä. Pyhäjoen jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan Pyhäjoen suulle havaintopaikkojen Py2 ja Py1 välille. Tulokset on esitetty havaintokerroittain liitteissä 3 ja 4. Kokonaisfosforin ja typen pitoisuudet olivat korkeampia puhdistamon alapuolisella pisteellä (Py1) kaikilla alueellisen tarkkailun näytekerroilla (huhtikuu, heinäkuu, elokuu). Fosfaattifosforin pitoisuus oli maaliskuussa sekä heinä- ja elokuussa myös ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeampia puhdistamon alapuolella (Py1). Useimmiten typpipitoisuudet viittaavat jätevesien kuormitukseen. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli kauttaaltaan aavistuksen korkeampia alapuolisella pisteellä (Py1). Muutoin vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista puhdistamon ylä- ja alapuolella. Turvetuotantoalueet Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2018 kaikkiaan 24 turvetuotantosuota, joista 15 oli tarkkailussa. Ympärivuotisessa tarkkailussa oli Puntarisuo, Verkaneva, Katajaneva, Kuljunneva, Iso-Lamminneva, Märsynneva ja Lehtoneva. Kesäaikaisessa tarkkailussa oli Kivineva, Kuuhkamonneva, Piipsanneva, Porkanneva, Puutionneva ja Äijönneva. Suppeassa tarkkailussa oli Haaponeva ja Siloneva. Tuotantoalueilta johdettujen vesien laatua on tarkasteltu kesäajan vedenlaatutulosten perusteella (Pöyry Finland Oy 2019a). Vuosi 2018 oli Pyhäjoen vesistöalueella suppean tarkkailun vuosi ja vedenlaadun havaintopisteitä oli yhteensä 10 koko vesistöalueella. Tämän vuoksi kuormittajan ylä- ja alapuoliset vesistöpisteet saattavat sijaita kaukana toisistaan ja niiden välillä saattaa olla useita kuormittajia. Näistä syistä johtuen kuormittajien lähialueiden tarkastelu on tehty aluekohtaisesti aiemman tuotantoaluekohtaisen tarkastelun sijaan. Kappaleessa on tarkasteltu päästötarkkailussa olleiden tuotantoalueiden vaikutuksia lähimmässä alapuolisessa suppean tarkkailuvuoden pisteessä. Tarkastelussa on huomioitu vain luvan mukaisessa

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu päästötarkkailussa olleet tuotantoalueet (Pöyry Finland Oy 2019a). Tulokset esitellään yläjuoksulta alajuoksulle (kuva 2-7). Pyhäjärven luusuan näytepiste (Py161) on kaikkien vuoden 2018 luvan mukaisessa päästötarkkailussa olleiden tuotantoalueiden yläpuolinen piste. Puntarisuolta (62 ha) vedet johdetaan reittiä Haapapuro - Lohvanjärvi - Lohvanjoki Pyhäjoki. Iso-Lamminnevalta (34 ha) vedet johdetaan Venetojan kautta Pyhäjokeen hieman Kärsämäen kuntakeskuksen yläpuolelle. Puntarisuon kuivatusvedet olivat kesäaikaan happamia, humuspitoisia ja erittäin ravinteikkaita ja siten selvästi heikkolaatuisempia kuin Pyhäjoen pääuoman vesi joen yläosalla. Iso-Lamminnevan kuivatusvedet olivat kesäaikaan melko samanlaisia kuin Pyhäjoen pisteen Py161 vesi. Lehtonevan (65 ha) kuivatusvedet laskevat Puuro-ojaa pitkin Vuohtojokeen ja siitä edelleen Kärsämäenjokeen ja Pyhäjokeen. Porkannevan (40 ha) vedet johtuvat metsäojaan, josta ne johtuvat edelleen Vuohtojokeen ja Kärsämäenjokeen. Silonevan (112 ha) vedet laskevat Silo-ojaan ja edelleen Juurusojaan, Kärsämäenjokeen ja Pyhäjokeen. Sekä Lehtonevan, Porkannevan että Silonevan lähin Pyhäjoen yhteistarkkailunpiste on Kärsämäenjoen piste Kä0. Tuotantoalueiden kuivatusvedet olivat kesäaikaan humus-, ravinne- ja rautapitoisia. Kuivatusvesien ph-arvot olivat samalla tasolla tai hieman alempia kuin Kärsämäenjoessa (Kä0). Porkannevan kesäaikaiset kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita ja selvästi Kärsämäenjoen tasoa korkeampia. Lähtevän veden keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat korkeita kaikilla kolmella tuotantoalueella, mutta kuivan kesän seurauksena erityisesti korkeat fosforipitoisuudet olivat yleisiä. Kärsämäenjoen näytepiste Kä0 sijaitsee aivan joen suulla ennen laskua Pyhäjokeen ja joen vedenlaadussa näkyvät todennäköisesti turvetuotantoalueiden kuivatusvesien lisäksi maa- ja metsätalouden kuormitus. Näytepisteen Pyhäjoki 11300 (Py82) yläpuolelle laskee Kivinevan (87 ha), Katajanevan (116 ha), Kuljunnevan (82 ha) ja Piipsannevan (201 ha) kuivatusvedet. Piipsannevan alapuolella lähin vesistötarkkailupiste on Piipsanojassa (Pio2), mutta muiden osalta Py82. Kivinevan kesäaikaiset kuivatusvedet olivat laadultaan samankaltaisia kuin Pyhäjoen näytepisteen Py82. Katajanevan kuivatusvedet olivat happamia ja keskimääräinen kesäaikainen fosforipitoisuus ja COD Mn -pitoisuus olivat korkeita ja selvästi korkeampia kuin Pyhäjoessa (Py82), mutta kesän 2018 sääolosuhteilla on todennäköisesti ollut suuri vaikutus pitoisuustasoihin. Piipsannevan kemikalointiaseman kautta kesäaikaan johdettavat kuivatusvedet erittäin happamia ja sisälsivät myös jonkin verran kiintoainetta. Sen sijaan fosforipitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin Piipsanojan (Pio2) pitoisuudet. Kuljunnevan kesäaikaiset kuivatusvedet olivat happamampia ja kiintoaine-, COD Mn - ja kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeampia kuin Pyhäjoessa Py82. Kuten intensiivisen tarkkailun tulosten yhteydessä on todettu (kappale 2.1) Pyhäjoen Py82 näytepisteen vedenlaadussa näkyy kuormittajien vaikutus verrattuna Pyhäjärven luusuan näytepisteeseen Py161. Haaponevan (193 ha) vedet johtuvat Humalojaan ja/tai Lylyojaan. Haaponevan kuivatusvesien purkupisteen yläpuolella sijaitsee näytepiste Py79. Haaponevalta ei saatu kesäaikana näytteitä kuivuuden takia, minkä vuoksi vertailussa on käytetty kokovuosikeskiarvoja. Haaponevalta lähtevä vesi oli vuonna 2018 lievästi rehevää, lievästi hapanta ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet oli alhaisempia kuin Pyhäjoen pääuomassa (Py79), mutta muuten vedet olivat laadultaan samankaltaisia. Äijönnevan (96 ha) ja Puutionnevan (58 ha) vedet johtuvat Mäyräojan kautta Pyhäjokeen Oulaisten ja Haapaveden välille. Mäyränojassa sijaitsee näytepiste Mä0. Näiden turvetuotantoalueiden kesäaikaiset kuivatusvedet olivat happamampia kuin Mäyränojan vesi. Puutionnevan kuivatusvedessä fosforia havaittiin vähemmän kuin Mäyränojassa, mutta muutoin vedet olivat laadultaan samankaltaisia. Äijönnevan kuivatusvedet olivat selvästi ravinteikkaampia ja humuspitoisempia kuin Mäyränojan vesi. Märsynnevan (125 ha) vedet laskevat Vihanninjoen ja Piipsanjoen kautta Piipsjärveen. Märsynnevan keskimääräiset kesäaikaiset kuivatusvedet olivat ravinteikkaampia ja humuspitoisempia kuin Vihanninjoen vesi (Vi2). Märsynnevan kuivatusvesien kesimääräinen veden ph oli lievästi happaman puolella ja Vihanninjoessa taas lievästi emäksisen puolella. Kiintoainepitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa. Piipsanjokeen Vihanninjoen yläpuolelle laskee Kuuhkamonnevan (156 ha) kuivatusvedet. Myös Verkanevan (58 ha) vedet johdetaan Piipsanjokeen. Piipsanjoen alaosalla sijaitsee intensiivisen tarkkailun havaintopiste Pi1. Kuuhkamonnevan kuivatusvesissä oli kesäaikana keskimäärin selvästi vähemmän ravinteita ja paljon happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kuin Piipsanjoessa (Pi1). Sen sijaan Verkanevan vedet olivat kesäaikana humus- ja ravinnepitoisempia kuin Piipsanjoen vesi. Verkanevalta purkautui myös erityisen hapanta vettä (ka 4,2). 13

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Pyhäjoen jokisuulla (Py2) vesi oli selvästi humus- ja ravinnepitoisempaa sekä tummempaa kuin joen keskiosalla (Py79). Myös sähkönjohtavuuden arvot olivat alempana joessa korkeampia. 14 2.4 Pyhäjoen vesistöalueen järvet 2.4.1 Pyhäjärvi Pyhäjärven näytteet otettiin vuonna 2018 kolmelta selältä (Junttiselkä (=Junttisyvä), Kirkkoselkä ja Pyhäselkä) maaliskuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärven tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5 ja vedenlaadun keskiarvot taulukossa 2-5. Pyhäjärvi oli maaliskuussa lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli kevättalvella heikentynyt kaikilla tarkkailupaikoilla. Edellisvuoden tavoin Junttiselän alusvesi oli pohjan läheisyydessä täysin hapetonta. Myös Kirkkoselällä ja Pyhäselällä kevättalven alusveden happitilanne oli myös huono hapen kyllästysasteen ollessa 33 % ja 8 % (O 2 -pitoisuus: 4,5 mg/l ja 1,1 mg/l). Junttiselällä vesi oli hapetonta jo 5 m syvyydessä. Sisäisen kuormituksen oletetaan yleisesti alkavan pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuuden pudotessa alle 2 mg/l, joskin em. selkien alusvesinäytteet otettiin metri pohjan yläpuolelta. Heinäkuun lopussa järven vesi oli lämpötilakerrostunut, mikä heijastui pohjanläheisen veden heikentyneenä happitilanteena. Välivedessä happitilanne pysyi kuitenkin hyvänä. Elokuussa vesi ei ollut lämpötilakerrostunutta Junttiselällä ja Kirkkoselällä ja happitilanne olikin hyvä tai erinomainen pinnasta pohjaan. Pyhäselällä pinta- ja alusveden lämpötilaero oli 1,0 C ja pohjanläheisessä vedessä happitilanne oli selvästi heikompi (4,8 mg/l 49 kyll-%) kuin pintavedessä, mutta hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Lokakuussa lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut myös Pyhäselällä eikä täyskierron johdosta happiongelmia enää havaittu (kuva 2-21). Lokakuussa Junttiselän alusveden näytteen happipullo rikkoutui, minkä vuoksi happipitoisuutta ei voitu määrittää. Junttiselän alusvedessä on aikaisempina vuosina havaittu happamoitumisongelmaa mutta vuoden 2018 ongelmia ei havaittu veden ph-arvojen vaihdellessa pintavedessä 1 m syvyydellä 6,62-6,83 ja pohjanläheisessä vedessä 6,5-7 m syvyydellä 6,18-6,73. Kesän perustuotantokaudella levätuotannon myötä ph-arvot kohosivat hieman (taulukko 2-5, liite 5).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Kuva 2-21. Happitilanne Pyhäjärven Junttiselällä, Kirkkoselällä ja Pyhäselällä vuonna 2018. 15 Maaliskuussa Junttiselän väli- ja alusvedessä havaittiin korkeita rauta-, mangaani-, sinkki- ja sulfaattipitoisuuksia sekä sähkönjohtavuuden arvoja. Maaliskuun korkeiden arvojen vuoksi myös taulukossa 2-5 esitetyt keskiarvot olivat korkeampia. Kohonneet sähkönjohtavuuden arvot ovat yhteydessä jätevesien johtamisesta seuranneisiin korkeisiin sulfaattipitoisuuksiin ja kytkeytyvät myös heikkoon happitilanteeseen (kuva 2-21). Kirkkoselällä ja Pyhäselällä sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat luonnonvesille tyypillisen pieniä. Alusveden pitoisuustasojen kohoaminen on tyypillistä paitsi veden kerrostuneisuuden, niin myös heikentyneiden happitilanteiden seurauksena (taulukko 2-5, liite 5). Keskimääräisten kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella Pyhäjärven vesi oli lievästi rehevällä tasolla. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat kaikilla näytepisteillä alhaisia, joskin maaliskuussa ennen perustuotantokautta hieman kesäaikaisia pitoisuuksia korkeampia. Klorofylli-apitoisuuksien perusteella Junttiselän vesi oli rehevällä tasolla ja Kirkkoselän sekä Pyhäselän vesi lievästi rehevällä tasolla. Kesäaikaisen epäorgaanisen ravinnesuhteen (Pietiläinen ym. 2008) perusteella tuotantoa rajoitti joko typpi tai fosfori kaikilla kolmella näytepisteellä. Maaliskuussa tuotantoa rajoittava ravinne oli fosfori ja lokakuussa typpi. Taulukko 2-5. Pyhäjärven Junttiselän (Pyhj1), Kirkkoselän (Pyhj3) ja Pyhäselän (Pyhj4) keskimääräinen vedenlaatu eri syvyyksillä vuonna 2018. Määritysrajan alittavat tulokset on keskiarvoihin laskettu 0,5 x määritysraja. Keskimääräinen ph laskettu logaritmisena. Piste Syvyys O 2 O 2 ph Sähk.joht Väri COD Mn Cu Fe Mn Zn SO 4 m mg/l kyll.% ms/m mg Pt/l mg/l mg/l Juntti- 1 10,0 89 6,70 33 84 10 2,1 322 84 5,5 79 selkä 5 6,7 64 6,34 42 277 12 2,3 5858 277 13,3 201 n=4 6,5-7 3,1 30 6,41 65 493 13 2,3 8550 493 14,3 204 Kirkko- 1 10,6 93 7,06 32 46 9 2,2 147 46 1,5 3,7 selkä 5 9,2 85 6,84 41 57 10 2,2 275 57 2,8 4,0 n=4 6-6,5 7,5 69 6,77 36 229 10 2,6 252 229 7,1 4,1 Pyhä- 1 10,3 91 7,03 29 19 9 1,5 81 19 0,5 3,3 selkä 5 10,2 89 6,98 30 19 9 1,6 85 19 0,6 3,5 n=4 25-26 5,7 51 6,75 34 1365 9 1,6 208 1365 1,4 3,1 Piste Syvyys Kok-N NH 4 -N NO 2 +NO 3 - N Kok-P PO 4 -P Chl-a m Junttiselkä 0-2 528 30 16 25 5 19 Kirkkoselkä 0-2 428 14 12 12 2 6 Pyhäselkä 0-2 440 12 12 9 1 4 Pyhäsalmi Mine Oy:n toimesta mitattujen sähkönjohtavuuden ja ph arvojen Tikkalansalmen veden ph arvot vaihtelivat lievästi happaman ja lievästi emäksisen välillä. Alhaisimmillaan ph-arvot olivat huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin myös sähkönjohtavuuden arvot olivat hieman koholla. Muuna aikana Tikkalansalmen sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja pintavesille tyypillisiä. Luusuassa arvot vaihtelivat välillä 6,3-6,9 kuvastaen siten normaaleja humusvesien happamuustasoja. Luusuan sähkönjohtavuudenarvot koholla huhtikuun ja kesä-lokakuun havaintokerroilla (liite 6). Junttiselän näytteistä määritettiin lisäksi tiosulfaatti. Tulokset olivat heinäkuuta lukuun ottamatta alle määritysrajan. Heinäkuun näytteissä pintaveden tiosulfaattipitoisuus oli noin 2-kertainen väli- ja alusveden pitoisuuksiin nähden (liite 5.2). Pyhäjärven Emolahti kuuluu ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Vuoden 2018 seurannassa Emolahdella ei havaittu levää (Järvi- ja meriwiki 2019).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 2.4.2 Haapajärvi Vuonna 2018 Haapajärven näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti helmikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Haapajärven tulokset on toteutuneiden näytekierrosten osalta esitetty liitteessä 7. Haapajärvi oli helmi-, heinä- ja elokuussa lämpötilakerrostunut, mikä heikensi happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Pintaveden happitilanne oli koko vuoden hyvä. Pohjanläheisen veden happitilanne oli heikko talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikaan. Elokuussa vesi oli käytännössä katsoen hapetonta. Alhaisen happipitoisuuden seurauksena syvänteen alusvesi oli kesäkaudella, erityisesti elokuussa hyvin sameaa ja ravinteikasta. Ammoniumtyppipitoisuus oli koholla sitä enemmän, mitä huonompi happitilanne oli, sillä nitraatti-nitriittityppi pelkistyy ammoniumtypeksi hapettomissa oloissa. Syyskierron jälkeen vesi oli tasalämpöistä ja happitilanne oli erinomainen koko vesipatsaassa (kuva 2-22, liite 7). 16 Kuva 2-22. Haapajärven veden happitilanne vuonna 2018. Haapajärven veden ph-arvot olivat humusvesille (väriarvot ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot) tyypillisesti jokseenkin happamia, joskin pintaveden ph-arvot kohosivat kesäkaudella perustuotannon myötä lähemmäs neutraalia. Sähkönjohtavuuden arvot ja sulfaattipitoisuudet olivat tasaisia kaikissa syvyyksissä helmi-, heinäja lokakuun näytteenottokerroilla, mutta sen sijaan elokuussa pitoisuudet olivat pohjanläheisessä vedessä alhaisempia. Sameusarvot olivat kohonneella tasolla helmi- ja elokuussa pohjanläheisessä vedessä. Alusveden sameusarvot olivat koko vuoden koholla heikentyneet happitilanteen seurauksena ja sameinta alusvesi oli heinäkuussa. Kiintoainepitoisuus, COD Mn ja väriarvo olivat elokuussa koholla pohjanläheisessä vedessä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat alhaisia kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa syvyyksissä ja Haapajärven veden hygieeninen tila oli siten hyvä. Ravinnepitoisuuksien perusteella Haapajärven vesi oli 2018 rehevällä tasolla. Pohjanläheinen vesikerros oli kerrostuneisuuskausina rehevämpää. Syksyllä täyskierron jälkeen koko vesipatsaassa ravinnepitoisuudet olivat oletetusti samaa suuruusluokkaa. Heinä- ja elokuussa pintavedestä määritetyt a-klorofyllipitoisuudet viittasivat myös rehevään tasoon. Molempia pääravinteita oli Haapajärvellä koko vuonna runsaasti saatavilla, vaikka heinäkuussa pintaveden epäorgaanisten ravinteiden (NH 4 -N, NO 2+3 -N ja PO 4 -P) määrä olikin muita ajankohtia alhaisempi. Minimiravinnetarkastelun perusteella elokuussa tuotantoa rajoitti typpi, mutta muutoin molemmat pääravinteet olivat potentiaalisia tuotantoa rajoittavia tekijöitä. Järven perustuotantoa ovat aiemman tarkkailun tulosten valossa rajoittaneet todennäköisesti muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus. Haapajärven lämpötalouteen ja happitilanteeseen vaikuttaa erityisesti talvella oleellisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen vesistöön. Yleensä jäähdytysveden johtaminen ylläpitää jatkuvasti täyskiertoa ja tuo koko ajan happitäydennystä järveen.

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 2.4.3 Komujärvi Pyhäjärven Komujärvestä otettiin Vesla-tietokannan mukaan vuoden 2018 aikana näytteet yhteensä viisi kertaa. Pyhäjärven pohjoisosassa on ollut käynnissä kunnostushanke 2013-2015, johon Komujärven ja Komujoen kunnostustoimenpiteet kuuluvat. Komujärvellä kunnostustoimenpiteenä käytettiin ali- ja keskivedenkorkeuden nostamista, jolla pyrittiin mm. helpottamaan järven happitilannetta. Vedenpinnan noston lisäksi tarkoituksena oli myös rakentaa laskeutusaltaita, sekä toteuttaa ruoppauksia, hoitokalastuksia ja vesikasvien niittoa. Komujoesta tai Komujärven Lintulahdelta ei otettu näytteitä vuonna 2018. Maaliskuussa Komujärven veden happitilanne oli heikentynyt, mutta varsinaista hapettomuutta ei tulosten perusteella ollut havaittavissa. Kesäaikaan happitilanne oli erinomainen ja syyskuussa hyvä. Veden ph-arvo oli kevättalvella lievästi happaman puolella ja kohosi perustuotantokaudella neutraalin veden tuntumaan ja elokuussa jopa lievästi emäksisen puolelle. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli pääasiassa hyvä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisen pieniä. Veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeita maaliskuun havaintoa lukuun ottamatta. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat elo- ja syyskuussa erittäin korkeita ilmentäen erittäin rehevää tilaa. Tuolloin myös kokonaistyppipitoisuudet olivat koholla. Myös kesäaikaiset a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät erittäin rehevää tilaa. Muuna aikana Komujärvi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevällä tasolla (Liite 8.2). 17 2.4.4 Iso ja Pieni (Vähä)-Vatjusjärvi Iso Vatjusjärveltä on Vesla-tietokannasta saatavilla vedenlaatutuloksia viideltä eri näytekierrokselta vuoden 2018 ajalta, mutta Pieneltä (Vähä-) Vatjusjärveltä ei ole vedenlaatutuloksia vuoden 2015 jälkeen. Iso Vatjusjärvi on Selkäinjärveä ja Komujärveä syvempi ja syvännealueella olevan näytepisteen tulosten perusteella voidaan tehdä havaintoja myös järven lämpötilakerrostuneisuudesta. Iso Vatjusjärvi oli huhtikuussa ja heinäkuussa lämpötilakerrostunut, mikä näkyi happitilanteen heikkenemisenä syvyyden lisääntyessä. Muina ajankohtina happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa. Maalis- ja heinäkuussa, kun happitilanne oli heikentynyt, pohjanläheinen vesi oli pintavettä sameampaa, mutta ravinnepitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Nitraatti-nitriittityppeä oli maaliskuussa vedessä runsaasti vapaana ja muuna aikana vähäisiä määriä, mikä on osa luonnollista typpipitoisuuksien vaihtelua: talvella typen käyttö on vähäistä, jolloin pitoisuustaso pysyy korkeampana. Avovesiaikana levät ottavat nitraatin käyttöönsä, minkä vuoksi pitoisuudet voivat olla pintavedessä hyvin alhaisia. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Iso-Vatjusjärven vesi oli rehevällä tasolla. Myös kesäaikaiset klorofylli-a-pitoisuudet ilmensivät rehevää tasoa. Iso Vatjusjärven vesi on väri- ja COD Mn -arvojen perusteella humusleimaisille vesille tyypillisesti ruskeaa ja runsashumuksista. Veden ph-arvot kohosivat kesän perustuotantokauden myötä alkuvuoden lievästi happamalta tasolta lievästi emäksisen puolelle. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat pintavesille tavanomaisen pieniä. Kiintoainepitoisuudet olivat vuotta 2017 matalampia, vaikka pohjanläheisessä vedessä havaittiinkin muutamilla tarkkailukerroilla hieman koholla olevia pitoisuuksia (Liite 8.2). Sekä Iso Vatjusjärvi että Pieni Vatjusjärvi kuuluivat vuonna 2018 ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Pienellä Vatjusjärvellä havaittiin kesäkuun lopussa (viikolla 26) hieman levää. Iso Vatjusjärvellä levää havaittiin hieman heinäkuussa viikolla 29 ja runsaasti levää syyskuun alussa viikolla 36 (Järvi- ja meriwiki 2019). 2.4.5 Muut vesistöalueen järvet Selkäinjärvestä, Isosta ja Pienestä Rytkynjärvestä, Rantasenjärvestä, Saarelanjärvestä, Korkattijärvestä, Parkkimanjärvestä ja Pirnesjärvestä ei otettu näytteitä vuonna 2018 sillä kyseisillä järvillä ei ollut ympäristöhallinnon seurannan mukaista näytteenottoa.

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 2.5 Pyhäjoen vesistöalueen joet 2.5.1 Tähjänjoki Tähjänjoen alapään näytteenottopisteellä vesi oli vuonna 2018 keskimäärin tummaa, erittäin sameaa ja ravinteikasta. Vedenlaadussa oli suuria ajallisia eroja: elo- ja syyskuussa ainepitoisuudet olivat alhaisempia paitsi sähkönjohtavuuden ja ph:n osalta, jotka olivat korkeampia kuin huhti-, touko- ja lokakuussa. Huhtitoukokuussa ravinnepitoisuudet olivat erittäin rehevällä tasolla. Ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuuksissa näkyy perustuotannon aiheuttama luonnollinen vaihtelu: perustuotantokauden ulkopuolella pitoisuudet olivat korkeampia kuin kesäaikana. Tähjänjoen vedestä määritettiin myös eräiden metallien pitoisuuksia. Kadmiumin pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin pitoisuuden 0,08 (EQS) (VnA 1308/2015) lokakuussa ja nikkelin pitoisuudet ylittivät kaikkina muina havaintokertoina paitsi elokuussa. Lyijyn havaitut pitoisuudet eivät ylittäneet EQS-arvoja, mutta nikkelipitoisuudet olivat koholla syys- ja lokakuussa. 2.5.2 Muut vesistöalueenjoet Hiito-ojassa, Komujoessa, Parkkimanjoessa ja Pirnesojassa ei ollut ympäristöhallinnon seurannan mukaista näytteenottoa vuonna 2018. 2.6 Veden hygieeninen laatu Pyhäjoen vesistötarkkailussa veden hygieenistä laatua tarkkaillaan määrittämällä fekaalisten koliformisten bakteerien määrät alueellisen ja intensiivisen tarkkailun yhteydessä. Tulokset on esitetty liitteissä 3 ja 4. Sosiaali- ja terveysministeriön pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetuksen 354/2008 mukaan sisävesien uimaveden toimenpiderajana on fekaalisten koliformisten bakteereiden osalta 1000 pmy/100 ml ja enterokokkien osalta 400 pmy/100 ml. Pienillä uimarannoilla uimaveden laadun arviointi perustuu uimakauden aikaisiin yksittäisiin valvontatutkimuksiin, ei uimaveden laadun pitkäaikaiseen seurantaan kuten ns. EU-uimarannoilla. Toimenpiderajat ovat kuitenkin samat suuria yleisiä uimarantoja koskevassa asetuksessa 177/2008. Edellä mainittujen indikaattori-mikrobien lisäksi uimavedestä seurataan säännöllisesti syanobakteerien (sinilevät) esiintymistä. Pyhäjoen vesistöalueella fekaalisten koliformisten bakteereiden tiheys vaihteli sekä alueellisesti että ajallisesti. STM:n asetuksen mukaista toimenpiderajaa ei ylitetty millään havaintopaikalla heinä-elokuussa 2018. Intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilta Py161, Py82 ja Pi1 oli kaksi havaintoa kultakin kuulta, jolloin kuvaajaan laskettiin kuukauden keskiarvo. Korkeimmat yksittäiset havainnot olivat sekä heinä- että elokuussa Piipsanojassa (Pio2, 210 ja 150 pmy/100 ml) (kuva 2-24). 18

19 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Kuva 2-24. Fekaalisten koliformisten bakteerien määrät Pyhäjoessa sekä sen sivujoissa kesällä 2018. Sivujokien lyhenteet, ks. taulukko 2-2. Vesistötarkkailun havaintopaikat eivät kuvaa uimaveden laatua yleisillä uimarannoilla. Uimarantojen veden uimakelpoisuutta seurataan kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Kuntien uima-vesitarkkailun tulokset Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevilta uimarannoilta on koottu liitteeseen 9. Uimaveden toimenpiderajat eivät ylittyneet eikä sinilevähavaintoja tehty Haapaveden, Oululaisten, Siikalatvan ja Pyhännän yleisillä uimarannoilla kesällä 2018, mutta on huomioitavaa, että elokuulta havaintoja ei ollut saatavilla. Vaikka toimenpideraja ei ylittynyt, oli Kurjenrannan uimarannalla havaittu E.coli -pitoisuus selvästi koholla (liite 9.1). Myös Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapajärven ja Reisjärven kuntien yleisillä uimarannoilla E. coli- ja enterokokkibakteerien pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä toimenpide rajat ylittyneet. Myöskään sinilevästä ei tehty havaintoja kesän 2018 aikana (liite 9.2). 2.7 Lämpötila- ja jäätarkkailu Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen tarkkaillaan kuukausittain marraskuulta huhtikuulle. Tarkkailu toteutetaan viidellä havaintopaikalla. Lämpötila- ja jäätarkkailun tulokset ja kartat on esitetty liitteessä 10. Voimalaitos ei ollut käynnissä tarkkailun ajankohtina.

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Tammikuussa 2018 havaittiin pieniä sulapaikkoja siltojen luona lukuun ottamatta ennen voimalaitosta sijaitsevaa Pyhäjoen sillan havaintopaikkaa. Veden lämpötilat olivat kaikilla havaintopaikoilla nollan tuntumassa. Helmikuussa sulapaikkojen koko oli pienentynyt ja Kylpyläsaaren sillan luona uoma oli kokonaan jäässä. Helmikuussa kaikkien havaintopaikkojen pintaveden lämpötila oli 0,0 C. Maaliskuussa (havainnot 4. ja 5.4.) Pyhäjoen havaintopaikka ennen Haapajärveä ja Kylpyläsaaren havaintopaikka olivat edelleen kokonaan jäässä. Haapakosken, Mieluskosken ja Mäyränperän sulapaikat siltojen luona olivat hieman suurentuneet helmikuun havainnoista. Havaintopaikkojen pintaveden lämpötila oli 0,1-0,2 C. Huhtikuussa (26.4.) jäät olivat lähteneet viikkoa ennen havaintoajankohtaa. Tämän vuoksi huhtikuulta ei ole liitteessä karttaa. Lämpötilahavainnot vaihtelivat 0,6 ja 1,2 C välillä. Marraskuussa havaintopaikoilla ei havaittu jäätä ollenkaan eikä marraskuulta ole tämän vuoksi liitteessä 10 karttoja. Vesi oli kaikilla havaintopaikoilla 3,7-4,0 C. Joulukuussa Pyhäjoen havaintopaikka ennen Haapajärveä ja Mäyränperällä olivat kokonaan jäässä. Kylpyläsaaren sillan luona ja Haapakosken sillan luona havaittiin selvät sula-alueet. Mieluskoskella sula-alue oli selvästi pienempi. Lämpötilat pintavedessä olivat 0,5-1,0 C välillä. 20 3. AINEVIRTAAMAT Pyhäjärvestä lähtevän sekä Haapakosken ja Tolpankosken ainevirtaamat laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli vedenlaatutietoja oli useampia samalta kuukaudelta, laskettiin kyseisen kuukauden keskimääräinen veden laatu. Jos joltakin kuukaudelta ei ollut vedenlaatutietoja, käytettiin veden laatuna edellisen ja seuraavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Koko vuoden keskimääräiset ainemäärät laskettiin kuukausittaisten ainemäärien keskiarvona. Kuukausittaiset ainevirtaamat on esitetty liitteessä 12. Veden laadun tarkkailupisteet ja virtaaman mittauspisteet ovat keskiosalla (Py82 Haapakoski) ja alaosalla (Py2 Tolpankoski) hieman eri paikoissa. Tolpankosken kiintoaineen ainevirtaaman osalta on huomioitava, että laskelmassa on käytetty sekä 1,2 µm että 0,4 µm suodattimilla määritettyjä kiintoainetuloksia. Karkeammalla huokoisuudella (1,2 µm) suodattimella tehtyjä määrityksiä oli 2 kpl ja tulokset vaihtelivat 1,2-3 mg/l välillä ja 0,4 µm suodattimella tehtyjä määrityksiä oli 11 kpl ja tulokset vaihtelivat 2,5-25 mg/l välillä. Pyhäjoen ainevirtaamat laskivat Haapakoskella ja Pyhäjärvellä kiintoaineen, typen ja fosforin osalta edellisvuodesta. Sen sijaan Tolpankoskella kiintoaineen ainevirtaama kasvoi edellisvuodesta ja muut ainevirtaamat laskivat. Virtaamat olivat keskimäärin alhaisempia kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen, mikä vaikuttaa suoraan ainevirtaamien suuruuteen. Viimeisen kahdeksan vuoden virtaamatiedoista selviää että virtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskella ja Tolpankoskella ovat pääasiassa samaa suuruusluokkaa vuodesta toiseen. Vuosien välillä esiintyy luonnollisesti vaihtelua, mutta virtaamat ovat selvästi pienimpiä Pyhäjärvellä ja korkeimpia Tolpankoskella (taulukko 3-1, kuva 3-1). Taulukko 3-1. Vuoden keskivirtaamat ja Pyhäjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuosina 2011-2018. Virtaama m3/s Kiintoaine kg/d 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Pyhäjärvi 6 9 7 6 9 7 7 5 2325 4236 4529 1762 2950 2722 7453 1556 Haapakoski 18 27 22 16 27 17 17 14 21994 25775 16884 15297 17618 11046 12736 7911 Tolpankoski 39 49 36 27 49 36 32 25 40687 53017 42164 26537 39371 33652 25303 27198 Kok.N kg/d Kok.P kg/d 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Pyhäjärvi 308 481 294 249 426 332 362 259 13 24 16 11 18 17 20 8 Haapakoski 1699 3373 1517 1082 2354 1264 1438 1115 104 148 110 72 126 89 79 56 Tolpankoski 3851 5532 3273 2315 4793 2884 2629 2140 179 265 164 109 212 166 139 93

21 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Kuva 3-1. Pyhäjoen keskimääräiset vesi-, kiintoaine- ja ravinnevirtaamat vuosina 2011 2018. Vuonna 2018 kokonaistypen ja kokonaisfosforin virtaamissa näkyy kevättulvan varsin normaali ajoittuminen huhti-toukokuulle. Alkuvuoden virtaamat tammi-maaliskuussa olivat suhteellisen tasaisia. Kesä oli alivirtaaman aikaa, jolloin ainevirtaamatkin olivat tavanomaiseen tapaan alhaisia. Kesä 2018 oli kuitenkin erittäin kuiva ja lämmin ja virtaamat olivat siten pieniä, minkä vuoksi kesä-elokuun ainevirtaamat olivat normaalia tasoa alhaisempia Virtaamien noustessa lokakuussa myös ainevirtaamat nousivat. Syysjoulukuun välisenä aikana ainevirtaamat olivat tasaisia (kuva 3-2).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 22 Kuva 3-2. Pyhäjoen kuukausittaiset ravinnevirtaamat vuonna 2018. Valtaosa Pyhäjoen ainevirtaamasta on peräisin Pyhäjoen alaosalta Tolpankoskelta (59-74 %). Pyhäjärvestä lähtevän veden osuus ainevirtaamista oli noin 4-7 % ja Haapakosken osuus 21-36 % (kuva 3-3).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 23 Kuva 3-3. Keskimääräisten ainevirtaamien jakautuminen Pyhäjoessa vuonna 2018. 4. ERILLISTARKKAILUT 4.1 Turvetuotantoalueet Pyhäjoen tarkkailuohjelman mukaisesti osa yhteistarkkailuun kuuluvista tuotantoalueista oli päästötarkkailua vuonna 2018. Vuonna 2018 tarkkailtiin yhteensä 15:a vesistöalueen tuotantoaluetta. Tuotantoalueet olivat: Puntarisuo, Verkaneva, Katajaneva, Kuljunneva, Iso-Lamminneva, Märsynneva, Lehtoneva, Kivineva, Kuuhkamonneva, Piipsanneva, Porkanneva, Puutionneva, Äijönneva, Haaponeva ja Siloneva. Tarkkailutulokset on käsitelty kappaleessa 2.3. Yhteistarkkailun yhteydessä toteutettiin lisäksi Kanteleen Voima Oy:n Katajanevan turvetuotanto-alueen vesistötarkkailua. Katajanevan vesistötarkkailuun sisältyy sisältyy kaksi pistettä: Pyhäjoki Käräjäsaaren alapuoli (Pyh) ja Käräjäoja 3. Vesistönäytteet otettiin huhtikuussa, elokuussa ja lokakuussa. Huhtikuussa Pyhäjoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan erinomaista, happitilanne tyydyttävä ja ph-arvo lievästi hapan. Sähkönjohtavuus ei poikennut pintavesien yleisestä tasosta. Ravinnepitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen. Elokuussa Käräjäojan vesi oli selvästi laadultaan huonompaa kuin Pyhäjoen vesi, mutta kuivan ja vähäsateisen kesän seurauksena Käräjäojassa oli hyvin vähän vettä, mikä selittää korkeita ainepitoisuuksia. Käräjäojan vesi oli hyvin tummaa ja humuspitoista. Kiintoainepitoisuuksissa ei sen sijaan ollut merkittävää eroa. Käräjäojan veden ravinnepitoisuudet olivat reheville/erittäin reheville vesille tyypillisellä tasolla kun taas Pyhäjoen veden ravinnepitoisuudet olivat karulle/lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Myös lokakuussa Käräjäojan vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Pyhäjoen vesi ollen ravinteikkaampaa, tummempaa ja humuspitoisempaa. Käräjäojan vesi oli hygieeniseltä laadultaan tyydyttävää ja Pyhäjoen vesi hyvää. Molempien näytepisteiden ravinnepitoisuudet viittasivat rehevyyteen (liite 11).

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 4.2 Yhteenveto lakkautettujen kaatopaikkojen tarkkailuista Kaatopaikkojen kuormitus- ja vesistötarkkailut on toteutettu erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuista on laadittu erilliset vuosiraportit, joista esitetään tässä lyhyt yhteenveto. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Pyhäjoen vesistöalueella ovat Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden ja Oulaisten kaatopaikat. Toiminnassa olevia kaatopaikkoja Pyhäjoen vesistöalueella ei enää ole. Kaatopaikoilla toteutettava tarkkailu on jälkivaiheen tarkkailua. Haapaveden ja Oululaisten kaatopaikkojen tarkkailusta on vastannut Eurofins Oy (ent. Ahma Ympäristö Oy) ja Pyhäjärven sekä Kärsämäen kaatopaikkojen tarkkailusta Pöyry Finland Oy. Kaatopaikoilta valuvien vesien määrä on lähes kokonaisuudessaan riippuvainen alueen sadannasta ja jätteiden mukana tulevan veden määrä on merkityksettömän pieni. Kaatopaikoilta tulee siten kuormitusta alueelle sataneen veden huuhdellessa erilaisia aineksia jätetäytöstä mukaansa. Näin ollen erityisen sateiset kaudet ja lumen sulamisajat ovat kaatopaikoille ongelmallisia, sillä runsaan valunnan mukana huuhtoutuu yleensä myös paljon kuormitusta. Toisaalta keskikesän alimman valuman aikana pieni määrää väkevää jätevettä voi vaikuttaa suuresti virtaamaltaan lähes tyrehtyneeseen vesistöön. Kärsämäen kaatopaikalla vertailupisteenä toimivalla näytepaikalla Käryp vesi oli lokakuussa 2018 hapanta, hyvin ruskeaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Happitilanne oli välttävä, mikä on ojavesille melko tyypillistä veden vähäisen määrän ja virtauksen puutteen takia. Ylimääräistä sameutta ei havaittu, ja kiintoainepitoisuus oli pieni. Sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuus olivat alueen luonnonvesille tyypilliseen tapaan hyvin pieniä. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Kaatopaikan alapuolisessa ojassa (Kärap) vesi oli hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. Happitilanne oli välttävä. Ylimääräistä sameutta ei havaittu, ja kiintoainepitoisuus oli hyvin pieni. Sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuus olivat luonnonvesille tyypillistä alhaista tasoa. Kokonaisravinteiden määrä viittasi rehevyyteen. Fosfaattifosforia esiintyi jonkin verran, mutta epäorgaanista typpeä vain hyvin vähän. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Kaatopaikan alapuolisessa ojassa ei ollut havaittavissa merkkejä kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Syyskuussa 2018 kaatopaikan mittapadon sekä läheisten ojien vedenlaatu oli hyvin samankaltainen kuin edeltävinä vuosina. Kaatopaikkavesillä ei ole havaittu olevan vaikutusta alapuolisen ojan vedenlaatuun viime vuosien aikana. (Pöyry Finland Oy 2019a). Vuonna 2018 Oulaisten kaatopaikan vaikutukset oli nähtävissä kaatopaikkavedessä, jossa kaatopaikkavedelle tyypilliseen tapaan sähkönjohtavuus sekä kloridi-, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeat. Analyysitulosten perusteella kaatopaikkavesillä on vaikutuksia ympäristön pintavesiin. Vaikutukset on havaittavissa kaatopaikan alapuolisella pintavesien tarkkailupisteellä (P3). Pisteellä P3 sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja kokonaisravinnepitoisuudet olivat koholla pintavesien tavanomaiseen tasoon nähden. Myös happitilanne kaatopaikan alapuolisten pintavesien tarkkailupisteellä oli huono, joka saattaa johtua kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Vuonna 2018 suljetun kaatopaikan ympäristön pintavesien yläpuoliselta tarkkailupisteeltä (P1) ei saatu kuivuudesta johtuen näytteitä (Eurofins Ahma Oy 2019b). Haapaveden kaatopaikan kaatopaikkavesien vesien ainepitoisuudet olivat alhaisia. Kuitenkin suljetun kaatopaikan kaatopaikkavesien kokonaistyppipitoisuus oli koholla. Kokonaistyppipitoisuuden osalta kaatopaikkavesi vastaa ylirehevää vesistöä. Kaatopaikan pohjavesissä kloridin pitoisuus sekä sähkönjohtavuus olivat alhaista tasoa, mutta esimerkiksi ammoniumtypen pitoisuus oli korkea toisella alapuolisella putkella. Suljetulla kaatopaikalla oli vuonna 2018 analyysitulosten perusteella vaikutuksia ympäristön pohjavesiin: pitoisuudet olivat pääasiassa korkeampia virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolisilla tarkkailuputkilla. Vuonna 2018 suljetulla kaatopaikalla oli tarkkailutulosten perusteella pieniä vaikutuksia ympäristön pintavesiin. Tämä voidaan havaita kaatopaikan alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Kokonaisravinnepitoisuudet ovat alapuolisella tarkkailupisteellä hieman koholla (Eurofins Ahma Oy 2019a). Pyhäjärven kaatopaikalla kaatopaikkavesiä hyvin indikoivat sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet olivat kaatopaikan selkeytysaltaassa ja mittapadolla lokakuussa koholla. Kaatopaikan vaikutukset olivat korkeintaan lieviä kaatopaikan ylä- (Pyhyp) ja alapuolisissa (Pyhap) ympärysojissa. Havaintopaikkojen veden laatu oli hyvin samankaltainen molemmilla havaintopaikoilla ja kerroilla. Kaatopaikan vaikutus heijastui selvästi kaatopaikan länsipuolella (PyhjPP4) olevan pohjavesiputken vedenlaatuun. Sähkönjohtavuusarvot sekä SO4- ja kloridipitoisuudet olivat edellisvuoden tavoin koholla molemmilla havaintokerroilla (Pöyry Finland Oy 2019b). 24

Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu VIITTEET Eurofins Ahma Oy, 2019a. Vestia Oy. Haapaveden suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta 2018. Moniste 20 s. Eurofins Ahma Oy, 2019b. Oulaisten kaupunki. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailuraportti vuodelta 2018. Moniste 19 s. Järvi- ja meriwiki 2019. Pohjois-Pohjanmaan viikottainen levätilanne sisävesillä kesällä 2018. http://www.jarviwiki.fi/wiki/toiminnot:semanttinen_kysely/lev%c3%a4taulukko Aineiston ottopäivä 31.3.2019. Pietiläinen, O-P (toim.) 2008. Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila. Suomen ympäristökeskus, julkaisusarja 46. Helsinki. Pöyry Finland Oy 2011. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2012 2018. Moniste. Pöyry Finland Oy 2019a. Kärsämäen kunta. Kaatopaikan jälkitarkkailu vuonna 2018. Moniste. Pöyry Finland Oy 2019b. Pyhäjärven Kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna 2018. Moniste. Pöyry Finland Oy 2019c. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2018. Tarkkailutulokset vuonna 2018. Suomen Ympäristökeskus 2019. Vesla-vedenlaaturekisteri. Aineiston ottopäivät 31.3. ja 1.4.2019 Valtioneuvoston asetus 1308/2015. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 5.11.2015 25

Pyhäjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu 2018 LIITE 2 Vedenlaadun havaintopaikat Koordinaatit Havaintopaikka Tunnus ETRS-TM35 FIN Vesistöalue Kunta Intensiivinen tarkkailu Pyhäjoki 11000 Py161 7067615 449591 54.05 Pyhäjärvi Pyhäjoki 113000 Py82 7112715 420117 54.03 Haapavesi Piipsanjoki alapää Pi1 7127934 398759 54.07 Oulainen Pyhäjoki Hourunk 14000 Py2 7151320 368546 54.01 Pyhäjoki Alueellinen tarkkailu Pyhäjokisuu viem ap Py1 7153014 367455 54.011 Pyhäjoki Pyhäjoki Haapakoski Py79 7113908 417552 54.031 Haapavesi Vihanninjoki 8042-tien s Vi2 7140511 405397 54.077 Vihanti Mäyränoja alapää silta Mä0 7120251 404200 54.027 Oulainen Piipsanoja Pio2 7111130 425937 54.034 Haapavesi Kärsämäenjoki 4-tien s Kä0 7092559 441132 54.081 Kärsämäki Katajanevan Vesistötarkkailu Käräjäoja 3 7098904 428049 52.038 Haapavesi Pyhäjoki, Käräjäsaaren alapuoli 7099975 428393 54.011 Haapavesi

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 3 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Intensiivinen tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7020 Pyhäjoki 11100 Py161 7067615 449591 54.05 7021 Pyhäjoki 11300 Py82 7112715 420117 54.03 7022 Piipsanjoki Pi1 7127934 398759 54.07 Piipsanjoki alapää 7023 Pyhäjoki 11400 Py2 7151320 368546 54.01 Pyhäjoki Hourunkoski 11400 7025 Piipsanoja Pio2 7111130 425937 54.034 Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Mangaani, Mn *Sinkki, Zn Kokonaissyvyy s Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 10304-1:2009 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / ILM 7887:2012(C) / SFS-EN SFS-EN 872:2005 / 872:2005 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / 17294-2:2016 / OUL 17294-2:2016 / OUL 17294-2:2016 / OUL 17294-2:2016 / OUL Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <0,2: ± 30% 0,2-2: ± 15% >2: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <1: ± 20% 1-5: ± 10% >5: ± 8% <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-18-00306-001 R-18-01350-001 R-18-01633-001 R-18-01839-001 R-18-02349-003 R-18-02681-003 R-18-03787-001 R-18-04343-001 R-18-04985-001 R-18-05406-001 R-18-06197-001 R-18-06730-001 R-18-06953-001 R-18-08302-001 R-18-00306-002 R-18-01350-002 R-18-01633-002 R-18-01839-002 R-18-02349-001 R-18-02681-001 R-18-03787-002 R-18-04343-002 R-18-04985-002 R-18-05406-002 R-18-06197-002 R-18-07133-002 R-18-08302-002 R-18-00306-003 R-18-01350-003 R-18-01633-003 R-18-01839-003 R-18-02349-002 R-18-02681-002 R-18-03787-003 R-18-04343-003 R-18-04985-003 R-18-05406-003 R-18-06197-003 R-18-07133-003 R-18-08302-003 R-18-03787-004 R-18-04985-004 R-18-01351-002 R-18-03788-002 R-18-04986-002 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 mg/l 0,50 mg/l 5 mg Pt/l 5 mg Pt/l 23.1.2018 7020 Py161 0,20 4 6,64 8,5 75 11 11 53 <1,0 520 59 54 10 2,0 0,40 0,0 5.4.2018 7020 Py161 0,90 6 6,66 11 75 11 29 9,6 40 <1,0 540 62 120 8,9 2,5 2,0 334 53,2 4,9 1,80 0,7 17.4.2018 7020 Py161 1,00 62 6,63 9,2 82 12 10 45 1,0 510 100 53 14 2,7 2,00 1,1 25.4.2018 7020 Py161 1,00 140 6,52 8,4 85 12 19 110 7,4 1200 530 55 40 11 2,00 2,1 0,50 mg/l 16.5.2018 7020 Py161 1,00 30 5,72 23 71 7,7 14 130 8,4 830 180 130 30 7,3 2,00 11,5 28.5.2018 7020 Py161 1,00 2 5,87 29 83 8,2 13 77 8,0 670 100 67 34 8,1 2,00 15,8 4.7.2018 7020 Py161 0,80 6 6,60 25 85 8,3 96 12 50 6,4 520 <5,0 23 33 6,7 3,2 930 175 14,7 1,60 16,3 19.7.2018 7020 Py161 1,00 4 6,59 24 83 6,9 10 39 9,6 650 <5,0 28 25 6,4 1,50 24,8 16.8.2018 7020 Py161 0,75 12 6,74 28 84 8,1 92 11 32 8,4 490 <5,0 <5,0 30 5,7 2,0 434 144 4,3 1,50 17,0 27.8.2018 7020 Py161 1,00 32 6,66 26 82 8,3 9,2 33 10 490 <5,0 43 31 7,0 2,00 15,2 19.9.2018 7020 Py161 1,00 <2 6,73 27 87 9,6 8,7 26 2,8 420 <5,0 13 16 2,1 2,00 11,0 8.10.2018 7020 Py161 1,00 <2 6,66 26 8,2 23 3,0 430 14 7,8 16 <2,0 2,9 15.10.2018 7020 Py161 1,00 91 11 8,0 10.12.2018 7020 Py161 1,00 <2 6,35 26 88 12 8,6 28 1,2 450 75 43 9,8 <2,0 2,00 1,4 23.1.2018 7021 Py82 0,50 10 6,61 8,5 77 11 16 110 2,2 650 120 67 28 17 1,00 0,0 5.4.2018 7021 Py82 1,00 1 6,72 9,9 74 11 11 61 1,2 560 100 69 18 12 2,80 0,1 19.4.2018 7021 Py82 1,00 66 6,53 9,6 70 10 18 130 9,6 1500 860 130 74 39 3,00 0,5 26.4.2018 7021 Py82 1,00 8 6,10 4,3 74 11 30 200 18 1800 850 95 96 45 3,20 0,6 16.5.2018 7021 Py82 1,00 4 6,49 6,2 83 8,3 24 180 8,0 840 170 21 46 17 2,80 15,3 28.5.2018 7021 Py82 1,00 250 6,45 20 87 8,5 19 110 5,6 720 110 41 44 9,8 2,20 16,5 4.7.2018 7021 Py82 1,00 14 6,91 21 85 8,2 14 82 5,4 550 6,9 20 39 13 2,00 16,7 19.7.2018 7021 Py82 1,00 2 6,82 21 80 6,7 14 74 7,2 610 <5,0 31 30 8,6 1,80 24,2 16.8.2018 7021 Py82 1,00 10 6,91 23 81 7,8 12 58 5,2 480 <5,0 7,3 29 8,9 3,50 17,2 29.8.2018 7021 Py82 1,50 <2 6,90 25 86 8,6 10 44 3,0 490 <5,0 25 21 5,7 3,00 15,2 19.9.2018 7021 Py82 1,00 <2 7,08 24 88 9,5 9,7 44 3,0 460 <5,0 19 20 6,5 2,00 12,3 22.10.2018 7021 Py82 1,00 8 6,86 19 84 10 15 91 3,6 570 86 31 36 19 2,60 6,4 11.12.2018 7021 Py82 1,00 4 6,72 17 82 12 22 140 3,4 950 300 51 40 21 2,50 1,1 23.1.2018 7022 Pi1 0,10 2 6,67 8,0 67 9,8 21 220 3,2 900 170 130 43 29 0,20 0,0 4.4.2018 7022 Pi1 0,90 <2 6,78 11 66 9,5 20 280 5,6 1000 230 260 58 43 1,80 0,9 19.4.2018 7022 Pi1 1,00 12 6,63 13 59 8,3 21 260 13 1200 400 290 89 61 2,00 1,3 26.4.2018 7022 Pi1 1,00 <2 5,96 4,4 73 11 30 190 12 1700 760 100 78 35 2,50 0,5 16.5.2018 7022 Pi1 0,90 <2 6,58 4,8 88 8,4 28 170 7,6 820 130 36 37 13 1,80 17,6 28.5.2018 7022 Pi1 0,90 6 6,79 5,0 79 7,8 19 160 4,8 660 12 35 42 12 1,80 16,2 4.7.2018 7022 Pi1 0,60 28 6,95 5,8 78 7,5 21 190 6,8 850 32 53 69 19 1,20 17,0 19.7.2018 7022 Pi1 1,00 56 6,88 7,0 63 5,4 21 230 4,0 1000 120 120 71 35 1,80 23,2 16.8.2018 7022 Pi1 0,90 16 7,05 7,4 69 6,8 23 220 2,0 890 100 29 69 29 1,80 16,3 29.8.2018 7022 Pi1 1,00 20 7,13 7,5 86 8,6 21 210 3,1 820 78 21 71 29 1,50 15,4 19.9.2018 7022 Pi1 0,50 6 7,23 8,2 87 9,5 19 190 2,6 750 25 15 61 26 1,00 11,8 22.10.2018 7022 Pi1 1,00 24 6,93 12 85 11 20 180 10 1100 350 23 87 42 1,70 6,2 11.12.2018 7022 Pi1 1,00 6 6,76 11 85 12 28 210 4,0 1100 340 55 47 24 1,80 2,0 2.7.2018 7023 Py2 0,50 6 7,18 17 90 9,2 16 99 3,0 520 <5,0 7,0 30 7,2 1,00 14,3 13.8.2018 7023 Py2 0,50 10 7,32 21 92 8,6 11 50 1,2 480 <5,0 5,6 13 2,7 1,00 18,6 5.4.2018 7025 Pio2 0,10 9 6,96 16 53 7,7 15 230 4,0 1100 200 440 130 130 0,20 0,1 4.7.2018 7025 Pio2 0,25 210 6,82 11 68 7,0 18 160 17 1400 460 160 180 150 0,50 14,0 16.8.2018 7025 Pio2 0,10 150 6,92 10 68 7,3 16 210 5,6 880 95 47 92 66 0,20 12,3 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 0,05 2,5 0,2 0,2 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-18-06953-001: Hapen paikkonäyte 8.10. otettuun näytteeseen.

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 4 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, alueellinen tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7024 Kärsämäenjoki Kä0 7092559 441132 54.081 4-tien silta 7025 Piipsanoja Pio2 7111130 425937 54.034 7026 Mäyränoja Mä0 7120251 404200 54.027 alapää, silta 7027 Vihanninjoki Vi2 7140511 405397 54.077 8042-tien silta 7028 Pyhäjoki Py79 7113908 417552 54.031 Haapakoski 7029 Pyhäjokisuu Py1 7153014 367455 54.011 Viem. alap. Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-18-01351-001 R-18-02218-001 R-18-03788-001 R-18-04986-001 R-18-01351-002 R-18-03788-002 R-18-04986-002 R-18-01351-003 R-18-03788-003 R-18-04986-003 R-18-01351-004 R-18-03788-004 R-18-04986-004 R-18-01351-005 R-18-03788-005 R-18-04986-005 R-18-01351-006 R-18-03788-006 R-18-04986-006 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,50 mg/l 5.4.2018 7024 Kä0 0,70 >100 6,85 12 61 8,9 24 320 6,0 1200 270 300 120 100 1,40 0,1 14.5.2018 7024 Kä0 0,80 62 6,45 3,6 81 8,5 34 260 13 850 81 31 58 28 1,60 13,2 4.7.2018 7024 Kä0 0,50 100 7,18 9,7 71 7,1 30 330 14 1100 140 55 140 82 1,00 15,3 16.8.2018 7024 Kä0 0,40 6 7,27 12 50 5,1 30 350 8,0 1000 45 76 140 97 0,80 14,6 5.4.2018 7025 Pio2 0,10 9 6,96 16 53 7,7 15 230 4,0 1100 200 440 130 130 0,20 0,1 4.7.2018 7025 Pio2 0,25 210 6,82 11 68 7,0 18 160 17 1400 460 160 180 150 0,50 14,0 16.8.2018 7025 Pio2 0,10 150 6,92 10 68 7,3 16 210 5,6 880 95 47 92 66 0,20 12,3 4.4.2018 7026 Mä0 0,15 22 7,08 15 72 10 20 290 7,2 980 320 140 140 26 0,30 0,3 4.7.2018 7026 Mä0 0,10 40 7,54 15 85 8,6 20 220 6,0 720 16 22 140 120 0,20 15,1 16.8.2018 7026 Mä0 0,05 70 7,68 17 89 9,0 16 180 4,0 560 <5,0 6,3 100 79 0,10 14,9 4.4.2018 7027 Vi2 0,10 <2 6,56 23 33 4,8 19 320 7,0 860 130 250 80 14 0,20 0,3 4.7.2018 7027 Vi2 0,40 140 7,18 31 73 7,4 19 240 12 930 120 62 87 62 0,80 14,6 16.8.2018 7027 Vi2 0,10 40 7,45 50 85 8,7 19 270 10 710 <5,0 <5,0 96 61 0,20 14,3 4.4.2018 7028 Py79 0,80 2 6,66 11 74 11 11 67 1,6 590 150 78 24 15 1,60 0,1 4.7.2018 7028 Py79 1,00 8 6,84 23 88 8,5 14 79 4,0 650 82 23 35 9,9 2,00 17,1 16.8.2018 7028 Py79 1,00 4 6,96 24 80 7,7 12 54 3,6 510 45 18 27 8,5 2,00 17,5 4.4.2018 7029 Py1 0,70 10 6,73 11 81 12 12 94 2,4 720 300 19 29 20 1,40 0,2 2.7.2018 7029 Py1 0,45 66 7,15 17 94 9,0 16 100 2,6 580 <5,0 71 33 9,0 0,90 17,2 13.8.2018 7029 Py1 0,80 44 7,20 22 87 8,2 12 56 2,6 620 <5,0 100 21 5,9 1,60 18,3 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-18-01351-001: Näytteen lämpökestoisten bakteereiden määrä on noin 500 pmy/100ml.

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 5.1 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Pyhäjärven tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7131 Junttisyvä Pyhj1, Pyhj1a, Pyhj1b, Pyhj1kok 7065046 449835 54.051 7131 Junttisyvä Pyhj1kok 7065046 449835 54.051 7134 Kirkkoselkä Pyhj3, Pyhj3a, Pyhj3b, Pyhj3kok 7058692 450548 54.051 7134 Kirkkoselkä Pyhj3kok 7058692 450548 54.051 7136 Pyhäselkä Pyhj4, Pyhj4a, Pyhj4b, Pyhj4kok 7046197 449059 54.051 7136 Pyhäselkä Pyhj4kok 7046197 449059 54.051 Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Mangaani, Mn *Sinkki, Zn Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 10304-1:2009 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / SFS 5772:1993 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / 17294-2:2016 / OUL 17294-2:2016 / OUL 17294-2:2016 / OUL 17294-2:2016 / OUL Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <2: ± 30% >2: ± 18% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <0,2: ± 30% 0,2-2: ± 15% >2: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <1: ± 20% 1-5: ± 10% >5: ± 8% <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-18-01191-001 R-18-04578-001 R-18-05402-001 R-18-06732-001 R-18-01191-002 R-18-04578-002 R-18-05402-002 R-18-06732-002 R-18-01191-003 R-18-04578-003 R-18-05402-003 R-18-06732-003 R-18-01191-004 R-18-04578-004 R-18-04719-001 R-18-05402-004 R-18-06732-004 R-18-01191-005 R-18-04578-005 R-18-05402-005 R-18-06732-005 R-18-01191-006 R-18-04578-006 R-18-05402-006 R-18-06732-006 R-18-01191-007 R-18-04578-007 R-18-05402-007 R-18-06732-007 R-18-01191-008 R-18-04578-008 R-18-04719-002 R-18-05402-008 R-18-06732-008 R-18-01191-009 R-18-04578-009 R-18-05402-009 R-18-06732-009 R-18-01191-010 R-18-04578-010 R-18-05402-010 R-18-06732-010 R-18-01191-011 R-18-04578-011 R-18-05402-011 R-18-06732-011 R-18-01191-012 R-18-04578-012 R-18-04719-003 R-18-05402-012 R-18-06732-012 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 mg/l 0,50 mg/l 5 mg Pt/l 1,0 22.3.2018 7131 Pyhj1 1,00 6,74 5,4 86 12 11 10 38 1,8 182 19,9 2,8 1,2 0,5 30.7.2018 7131 Pyhj1 1,00 6,62 28 95 8,1 100 10 38 2,3 579 144 5,0 1,2 23,4 27.8.2018 7131 Pyhj1 1,00 6,83 26 89 8,9 93 9,9 31 2,1 332 83,6 4,4 1,2 15,8 8.10.2018 7131 Pyhj1 1,00 6,64 28 87 11 110 8,5 23 2,1 194 86,6 9,7 1,8 4,1 22.3.2018 7131 Pyhj1a 5,00 5,98 110 <1,0 <0,20 500 20 72 1,9 21800 726 31,5 3,1 30.7.2018 7131 Pyhj1a 5,00 6,48 27 78 6,7 98 10 43 3,0 1100 214 7,9 22,6 27.8.2018 7131 Pyhj1a 5,00 6,72 26 90 9,0 97 9,4 29 2,0 334 83,8 4,2 15,7 8.10.2018 7131 Pyhj1a 5,00 6,58 28 86 11 110 8,7 24 2,2 199 86,1 9,6 4,1 22.3.2018 7131 Pyhj1b 7,20 6,18 110 <1,0 <0,20 520 18 27 1,6 26700 845 26,2 3,2 30.7.2018 7131 Pyhj1b 6,70 6,35 29 <1,0 <0,20 99 16 180 2,9 6880 953 15,8 16,9 27.8.2018 7131 Pyhj1b 7,00 6,73 26 90 9,0 98 9,5 30 2,1 340 84,2 4,4 15,6 8.10.2018 7131 Pyhj1b 7,00 6,56 28 100 8,6 24 2,4 280 87,8 10,8 4,1 22.3.2018 7131 Pyhj1kok 0.0 2,00 6,58 600 55 55 11 4,3 30.7.2018 7131 Pyhj1kok 0.0 2,00 6,73 530 <5,0 <5,0 28 6,6 6.8.2018 7131 Pyhj1kok 0.0 2,00 21 27.8.2018 7131 Pyhj1kok 0.0 2,00 6,83 16 530 <5,0 59 40 6,8 8.10.2018 7131 Pyhj1kok 0.0 2,00 6,61 450 <5,0 5,2 19 <2,0 22.3.2018 7134 Pyhj3 1,00 6,92 4,0 95 14 3,5 9,1 34 1,8 90,9 8,6 1,7 1,9 0,4 30.7.2018 7134 Pyhj3 1,00 7,18 4,0 96 8,2 3,9 9,5 34 3,0 173 77,1 1,4 1,6 23,6 27.8.2018 7134 Pyhj3 1,00 7,13 4,0 92 9,0 3,7 9,0 32 2,0 188 64,0 1,4 2,0 16,2 8.10.2018 7134 Pyhj3 1,00 7,07 4,0 88 11 3,7 8,7 28 2,0 138 34,6 1,4 2,3 5,8 22.3.2018 7134 Pyhj3a 5,00 6,44 4,7 62 8,6 4,7 14 70 2,4 612 55,5 6,7 1,9 30.7.2018 7134 Pyhj3a 5,00 7,16 4,0 96 8,2 3,8 9,6 35 2,2 170 72,5 1,5 23,3 27.8.2018 7134 Pyhj3a 5,00 7,14 4,0 92 9,1 3,7 9,0 30 2,0 182 64,7 1,4 16,2 8.10.2018 7134 Pyhj3a 5,00 7,10 4,0 88 11 3,6 8,7 29 2,1 137 35,1 1,4 5,8 22.3.2018 7134 Pyhj3b 6,20 6,46 7,0 33 4,5 5,7 11 46 3,9 411 431 22,6 3,1 30.7.2018 7134 Pyhj3b 6,10 6,77 4,2 60 5,5 3,7 10 39 2,3 273 387 2,8 19,7 27.8.2018 7134 Pyhj3b 8,00 7,14 4,0 92 9,1 3,2 8,9 31 2,0 185 63,1 1,4 16,1 8.10.2018 7134 Pyhj3b 6,50 7,04 4,0 89 11 3,6 8,7 28 2,0 137 35,1 1,4 5,8 22.3.2018 7134 Pyhj3kok 0.0 2,00 6,86 540 41 14 8,1 3,1 30.7.2018 7134 Pyhj3kok 0.0 2,00 7,19 390 <5,0 7,5 12 <2,0 6.8.2018 7134 Pyhj3kok 0.0 2,00 5,1 27.8.2018 7134 Pyhj3kok 0.0 2,00 7,15 6,0 410 <5,0 33 15 2,3 8.10.2018 7134 Pyhj3kok 0.0 2,00 7,17 370 <5,0 <5,0 11 <2,0 22.3.2018 7136 Pyhj4 1,00 6,92 3,7 89 13 3,0 8,9 30 1,6 69,9 3,4 0,55 2,0 0,4 30.7.2018 7136 Pyhj4 1,00 7,04 3,7 94 8,3 3,2 8,8 32 1,5 91,4 14,6 0,54 2,8 21,3 27.8.2018 7136 Pyhj4 1,00 7,08 3,8 90 8,8 3,4 8,5 28 1,4 86,6 29,8 0,57 2,6 16,7 8.10.2018 7136 Pyhj4 1,00 7,12 3,9 89 11 3,4 8,7 27 1,6 76,9 26,8 0,50 2,4 8,0 22.3.2018 7136 Pyhj4a 5,00 6,84 3,8 88 13 3,8 9,2 30 1,7 82,7 4,7 0,80 0,9 30.7.2018 7136 Pyhj4a 5,00 6,93 3,7 90 8,2 3,2 9,0 32 1,5 93,7 15,1 0,62 19,9 27.8.2018 7136 Pyhj4a 5,00 7,08 3,8 89 8,6 3,4 8,6 29 1,4 84,3 28,3 0,52 16,7 8.10.2018 7136 Pyhj4a 5,00 7,14 3,9 90 11 3,4 8,7 27 1,8 77,3 26,5 0,52 8,0 22.3.2018 7136 Pyhj4b 26,00 6,77 6,9 8,1 1,1 3,0 8,9 37 1,5 366 5220 2,2 3,6 30.7.2018 7136 Pyhj4b 25,80 6,62 3,9 58 5,9 2,9 9,1 38 1,7 227 110 1,7 14,9 27.8.2018 7136 Pyhj4b 26,00 6,65 3,9 49 4,8 3,3 8,4 33 1,5 160 106 0,86 15,7 8.10.2018 7136 Pyhj4b 26,00 7,14 3,9 89 11 3,3 8,7 27 1,7 80,4 25,8 0,77 8,0 22.3.2018 7136 Pyhj4kok 0.0 2,00 6,91 710 38 14 7,2 <2,0 30.7.2018 7136 Pyhj4kok 0.0 2,00 7,09 340 <5,0 8,4 10 <2,0 6.8.2018 7136 Pyhj4kok 0.0 2,00 3,8 27.8.2018 7136 Pyhj4kok 0.0 2,00 7,19 4,4 360 6,9 25 10 2,9 8.10.2018 7136 Pyhj4kok 0.0 2,00 7,20 350 <5,0 <5,0 8,8 <2,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 0,05 2,5 0,2 0,2 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 5.2 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: Pyhäsalmi Mine Oy PL 51 86801 PYHÄSALMI Pyhäsalmi Mine, Junttisyvä, tiosulfaattinäytteet 2018 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7131 Junttisyvä Pyhj1, Pyhj1a, Pyhj1b 7065046 449835 54.051 Analyysit *Tiosulfaatti Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä 10304-3 / ARAM Mittausepävarmuus ± 20% Määritysraja Näytetunnus R-18-04579-001 R-18-05404-001 R-18-06733-001 R-18-01192-002 R-18-04579-002 R-18-05404-002 R-18-06733-002 R-18-01192-003 R-18-04579-003 R-18-05404-003 R-18-06733-003 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 5,0 mg/l 30.7.2018 7131 Pyhj1 1,00 17 23,4 27.8.2018 7131 Pyhj1 1,00 <5,0 15,8 8.10.2018 7131 Pyhj1 1,00 <5,0 4,1 22.3.2018 7131 Pyhj1a 5,00 <7,0 3,1 30.7.2018 7131 Pyhj1a 5,00 6,9 22,6 27.8.2018 7131 Pyhj1a 5,00 <5,0 15,7 8.10.2018 7131 Pyhj1a 5,00 <5,0 4,1 22.3.2018 7131 Pyhj1b 7,20 <7,0 3,2 30.7.2018 7131 Pyhj1b 6,70 7,9 16,9 27.8.2018 7131 Pyhj1b 7,00 <5,0 15,6 8.10.2018 7131 Pyhj1b 7,00 <5,0 4,1 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-18-01192-002: Tiosulfaatin määritysrajaa jouduttu nostamaan matriisista johtuvan häiriön takia. R-18-01192-003: Tiosulfaatin määritysrajaa jouduttu nostamaan matriisista johtuvan häiriön takia. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: ARAM = Alihankinta, Eurofins Environment Testing Finland Oy = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800 Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

PYHÄSALMI MINE OY Laboratorio VESINÄYTTEET TIKKALANSALMESTA JA LUUSUASTA Tikkalansalmi Luusua ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ph ms/m ph ms/m ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 04.04.2018 6.8 4.1 6.6 10.4 10.04.2018 6.9 4.1 16.04.2018 7.1 4.2 26.04.2018 6.3 15.7 03.05.2018 6.1 11.6 6.3 6.2 09.05.2018 6.7 11.5 15.05.2018 6.7 6.3 24.05.2018 7.0 4.3 29.05.2018 6.9 4.4 05.06.2018 7.1 6.4 6.5 29.8 14.06.2018 6.9 4.4 20.06.2018 7.0 3.7 25.06.2018 7.3 4.3 02.07.2018 7.6 4.2 6.9 25.4 10.07.2018 7.4 4.3 18.07.2018 7.2 4.4 26.07.2018 7.1 5.8 31.07.2018 7.1 4.3 07.08.2018 7.1 4.3 23.08.2018 6.6 27.2 20.09.2018 7.1 4.3 6.5 26.2 16.10.2018 7.1 9.8 6.7 25.9

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 7 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Haapajärven tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7030 Haapajärvi Haj1, Haj1a, Haj1b 7112678 421756 54.031 p8 syvänne Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Sameus *Väri *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 10304-1:2009 / SFS 3036:1981 / 7027-1:2016:en / 7887:2012(C) / 7887:2012(C) / ILM SFS-EN 872:2005 / SFS 5772:1993 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <1: ± 30% >1: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <2: ± 30% >2: ± 18% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-18-00736-001 R-18-03922-001 R-18-05048-001 R-18-07134-001 R-18-00736-002 R-18-03922-002 R-18-05048-002 R-18-07134-002 R-18-00736-003 R-18-03922-003 R-18-05048-003 R-18-07134-003 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 mg/l 0,50 mg/l 0,15 FTU 5 mg Pt/l 26.2.2018 7030 Haj1 1,00 <2 6,58 9,3 79 11 20 14 2,9 78 1,6 610 110 65 26 14 10,00 0,7 0,1 5.7.2018 7030 Haj1 1,00 2 6,89 21 90 8,7 72 16 2,6 92 2,4 6,3 620 26 20 34 8,6 10,00 9,5 17,0 14.8.2018 7030 Haj1 1,00 <2 6,96 22 84 7,8 64 13 4,5 67 3,8 12 510 <5,0 7,2 25 9,3 11,00 1,2 18,6 22.10.2018 7030 Haj1 1,00 <2 6,94 21 86 10 69 13 4,5 75 4,2 580 75 42 40 20 11,00 1,0 6,7 26.2.2018 7030 Haj1a 5,00 <2 6,53 8,8 68 9,7 15 18 4,1 110 1,8 770 190 56 37 21 0,9 5.7.2018 7030 Haj1a 5,00 2 6,81 21 84 8,3 71 16 3,0 93 2,4 600 29 33 31 9,5 15,9 14.8.2018 7030 Haj1a 5,50 2 7,02 22 84 7,9 72 12 4,6 65 4,4 480 <5,0 6,1 23 9,1 18,2 22.10.2018 7030 Haj1a 5,50 4 6,95 21 85 10 68 13 4,6 75 4,2 570 75 42 40 20 6,7 26.2.2018 7030 Haj1b 9,00 <2 6,51 11 12 1,7 15 25 25 310 7,2 1400 180 510 120 84 2,1 5.7.2018 7030 Haj1b 9,00 <2 6,49 19 43 4,4 63 18 3,9 120 3,2 930 85 110 38 19 14,0 14.8.2018 7030 Haj1b 10,00 2 6,58 14 1,0 <0,20 29 28 52 390 21 1500 32 910 89 72 10,5 22.10.2018 7030 Haj1b 30,00 <2 6,94 21 85 10 66 13 5,2 75 4,2 570 75 42 37 20 6,7 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 1,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, 040 667 2377, PiiaHiltunen@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Seinäjoki): Sari Rinta-Piirto, 040 592 2530, SariRinta-Piirto@eurofins.fi Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, 044 700 8511, TarjaMettanen@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: ILM = Eurofins Ahma Oy, Oivaltajantie 10, 60100 Seinäjoki, p. 040 592 3210 OUL = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu, p. 044 588 5260 = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800 Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN SEURANTANÄYTTEIDEN TULOKSET 2017 PYHÄJOEN ALAOSA, HOURUNKOSKI LIITE 8 Lämpö tila Alkalini teetti O 2 O 2 ph sähkönjoh tavuus Kiintoai ne Kiintoaine 0,4 µm* Sameus COD Mn Väri Kok.P Kok.P liuk. PO 4 -P PO 4 -P liuk. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kolif.bakt Kloridi TIC TOC Paikka Aika C mmol/l kyll.% mg/l ms/m mg/l mg/l FNU mg/l mg/l Pt kpl/100m mg/l mg/l mg/l Pyhäjoki Hourunk 11400 24.1.2018 0,1 0,31 85 12,4 6,8 8,5 6 5,2 19 120 34 15 17 8,9 770 53 250 3,8 3,8 41 Pyhäjoki Hourunk 11400 1.3.2018 0,1 0,31 83 12,1 6,8 10 4,7 4,3 14 90 27 13 3,6 6,2 690 19 260 4,4 4 13 Pyhäjoki Hourunk 11400 3.4.2018 0,1 0,32 84 12,2 6,8 11 6 5,2 11 79 27 11 2,7 5,3 660 20 290 5,4 4,8 11 Pyhäjoki Hourunk 11400 9.4.2018 0,1 0,33 75 11 6,7 11 5,3 6 12 80 26 11 3,1 3,7 730 44 320 5,6 4,1 12 Pyhäjoki Hourunk 11400 17.4.2018 0,2 0,37 86 12,5 6,7 11 13 13 14 98 52 14 5,6 5,3 1200 120 540 5,8 5,4 13 Pyhäjoki Hourunk 11400 23.4.2018 0,3 0,13 82 11,8 6,3 5,2 25 20 33 200 84 32 20 15 1800 75 1100 2,5 2,1 24 Pyhäjoki Hourunk 11400 3.5.2018 3,6 0,09 87 11,5 6,1 3,4 18 16 29 190 50 20 6,6 7,9 1100 27 480 1,1 1,4 22 Pyhäjoki Hourunk 11400 8.5.2018 5,7 0,11 84 10,5 6,3 3,9 16 14 29 190 43 18 6,6 3,1 1100 21 430 1,5 1,4 22 Pyhäjoki Hourunk 11400 16.5.2018 16,8 0,15 86 8,4 6,7 4,9 13 11 26 170 40 12 8,4 3,3 940 50 300 2,3 1,8 20 Pyhäjoki Hourunk 11400 2.7.2018 14,3 90 9,2 7,18 17 3 16 99 30 7,2 520 7 2 6 Pyhäjoki Hourunk 11400 1.8.2018 24,4 0,27 83 7 7,0 19 2,5 2,2 13 68 22 14 3,6 3,8 500 6 7 8,7 3,3 13 Pyhäjoki Hourunk 11400 13.8.2018 18,6 92 8,6 7,32 21 1,2 11 50 13 2,7 480 6 2 10 Pyhäjoki Hourunk 11400 24.10.2018 4,3 0,22 87 11 6,7 15 14 17 22 140 60 17 16 4,5 1200 27 420 6,7 2,5 18 Pyhäjoki Hourunk 11400 12.11.2018 3,3 0,17 93 12 6,7 14 16 12 24 140 46 13 16 4,3 1100 44 450 5,2 2 20 *Suodatus polykarb. 0,4 µm Paikka Aika Al As Cd Hg K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn U V SO 4 SiO 2 mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Pyhäjoki Hourunk 11400 24.1.2018 400 0,62 0,011 0,0016 1,6 7,5 0,16 1,1 2,2 0,16 2,8 18 4,9 7,1 1800 0,05 6 0,088 1 13 10 Pyhäjoki Hourunk 11400 1.3.2018 190 0,64 0,01 0,0015 1,6 10 0,13 0,61 1,6 0,12 2,7 18 4,7 0,88 1600 0,05 4,9 0,074 0,78 21 3,7 Pyhäjoki Hourunk 11400 3.4.2018 150 0,63 0,009 0,001 2 10 0,13 0,59 1,7 0,1 2,9 25 5,3 1,5 1800 0,05 4,4 0,07 0,63 21 2,8 Pyhäjoki Hourunk 11400 9.4.2018 140 0,71 0,011 0,0009 2 9,9 0,19 0,54 1,6 0,11 2,9 38 5,4 0,73 1900 0,05 4,2 0,07 0,72 21 4,2 Pyhäjoki Hourunk 11400 17.4.2018 370 0,78 0,023 0,002 2,6 9,8 0,75 0,94 2,1 0,23 3,5 120 6,6 5 2800 0,05 7,3 0,099 1,4 17 4,7 Pyhäjoki Hourunk 11400 23.4.2018 910 0,76 0,031 0,0059 2 4,3 1,3 1,9 2,4 0,43 1,9 170 1,9 1,8 2500 0,05 9,2 0,15 2,9 4,6 1,4 Pyhäjoki Hourunk 11400 3.5.2018 1000 0,56 0,028 0,0058 1,2 3 0,93 1,5 2,1 0,3 1,5 94 1,6 1,6 1900 0,05 7,7 0,14 2,5 3,4 1,1 Pyhäjoki Hourunk 11400 8.5.2018 990 0,57 0,026 0,0043 1,2 3,3 0,9 1,6 2,3 0,31 1,6 91 2 1,8 2100 0,05 6,8 0,14 2,6 4,3 1,2 Pyhäjoki Hourunk 11400 16.5.2018 540 0,76 0,021 0,0025 1,3 3,8 0,62 1,3 2 0,27 1,8 75 2,9 1,7 2200 0,05 5,8 0,12 2,1 6,4 2,2 Pyhäjoki Hourunk 11400 1.8.2018 61 0,75 0,008 0,0009 3,1 19 0,27 0,43 1,2 0,11 3,8 69 7,1 0,8 800 0,05 2,5 0,049 0,77 56 1,7 Pyhäjoki Hourunk 11400 24.10.2018 730 0,87 0,04 0,0023 2,8 14 1,6 2,2 2,8 0,39 3,7 200 6,1 3,8 2600 0,05 13 0,15 2,2 40 8,9 Pyhäjoki Hourunk 11400 12.11.2018 870 0,67 0,035 0,0025 2,1 13 1,5 1,5 2,4 0,43 3,6 98 5,7 4,6 2100 0,05 15 0,16 1,9 37 12

PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JÄRVIEN JA JOKIEN VEDENLAATU VUONNA 2018 TULOKSET YMPÄRISTÖHALLINNON TIETOKANNASTA Liite 8.2 Temp ph Alkal sähk. O 2 O 2 KA 0,4 µm Sameus COD Mn Väri Kok.P liuk. PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Chl-a Paikka Aika Syvyys C mmol/l ms/m mg/l kyll.% mg/l FNU mg/l mg/l Pt Iso Vatjusjärvi 3.4.2018 1 1 6,6 0,26 4,9 8,8 62 4,6 2,7 20 150 40 12 890 5 340 Iso Vatjusjärvi 20.6.2018 1 15,8 7,1 0,24 4 9 91 9,5 6,8 18 110 48 2,9 640 24 36 20 Iso Vatjusjärvi 26.7.2018 1 24,6 7,2 0,27 4,4 7,4 89 6,4 5,2 17 93 35 3,6 710 8 7 24 Iso Vatjusjärvi 20.8.2018 1 17,4 7,3 0,29 4,4 8 84 6,3 9,9 17 82 43 2,5 820 13 10 39 Iso Vatjusjärvi 9.10.2018 1 4,4 7 0,25 4,2 11 87 4 6,6 15 69 37 2,9 770 16 19 20 Iso Vatjusjärvi 3.4.2018 6 3,6 6,6 0,34 5,5 1,5 11 10 6,4 19 150 46 8,3 920 6 390 Iso Vatjusjärvi 20.6.2018 6 15,6 7,1 0,24 4,1 8,9 89 10 7,8 18 110 40 2,8 760 28 38 Iso Vatjusjärvi 26.7.2018 6 17,7 6,7 0,37 5,3 0,5 5 12 7,6 18 120 36 3,6 600 18 7 Iso Vatjusjärvi 20.8.2018 6 17,2 7,2 0,29 4,5 7,9 82 6,7 10 17 82 43 2,8 840 14 11 Iso Vatjusjärvi 9.10.2018 6 4,5 7 0,25 4,3 11 86 5 7 15 68 40 2,7 710 15 19 Komujärvi 14.3.2018 1 0,7 6,2 0,22 4,7 5,8 41 8 3,9 27 200 32 8,6 1200 2 480 Komujärvi 18.6.2018 1 19 6,7 0,16 3,3 8,4 90 16 12 23 175 47 1 830 7 13 23 Komujärvi 31.7.2018 1 22,8 6,8 0,2 3,7 8,1 94 29 20 24 135 84 2,5 1300 13 9 57 Komujärvi 20.8.2018 1 16,1 7,1 0,18 3,3 9,1 92 57 48 27 155 130 2,3 2000 8 16 120 Komujärvi 12.9.2018 1 14 6,7 0,2 3,9 8,2 80 46 30 23 128 110 1 1600 8 11 83 Tähjänjoki alapää 17.4.2018 0,5 0,5 6,6 0,49 19 31 28 23 140 130 11 3200 690 1900 Tähjänjoki alapää 8.5.2018 0,5 4,6 6,2 0,17 13 24 16 31 200 49 5,1 2300 210 1200 Tähjänjoki alapää 1.8.2018 0,5 21,4 7,7 1,7 46 5 6,2 20 130 24 3,4 860 19 110 Tähjänjoki alapää 27.9.2018 0,5 7 7,6 1,1 56 7 8,1 10 64 26 3,7 910 85 400 Tähjänjoki alapää 24.10.2018 0,5 2,6 4,6 0,01 27 29 29 31 72 62 4,6 2200 210 1100 Fe Al Cd Cu Zn As Co Cr Pb Ni Paikka Aika Syvyys Tähjänjoki alapää 17.4.2018 0,5 4500 1400 0,057 4,7 23 0,47 3,5 2,3 0,39 7,2 Tähjänjoki alapää 8.5.2018 0,5 3000 1800 0,083 4,2 27 0,44 4,3 2,2 0,35 8,5 Tähjänjoki alapää 1.8.2018 0,5 2000 220 0,014 2,3 6,3 0,49 0,7 0,81 0,35 5,2 Tähjänjoki alapää 27.9.2018 0,5 1700 240 0,066 1,7 29 0,25 2,7 0,62 0,093 11 Tähjänjoki alapää 24.10.2018 0,5 2700 3400 0,28 7,6 97 0,36 15,0 3,2 0,25 24

LIITE 9.1 Uimavesinäytetulokset 2018 Haapavesi, Oulainen, Siikalatva, Pyhäntä BAKTEERIT Sinilevät: 0=ei levää, 1=vähän levää, 2=runsaasti levää, 3=erittäin runsaasti levää KUNTA UIMARANTA VESISTÖ PARAMETRIT PVM KLO ILMA o C VESI o C ENTEROKOKIT E.COLI ph SINILEVÄT MAKROLEVÄT/ KASVIPLANKTON PARTIKKELIT MUUTA * Sijainti kartalla yksikkö mpn/100 ml mpn/100 ml 0, 1, 2 tai 3 - tai + toimenpideraja 400 1 000 2 tai 3 Ha EU Kylpyläsaari * Haapajärvi 5.6.2018 9:00 0 3 0 Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi 26.6.2018 10:10 17,0 18,5 3 1 6,8 0 Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi 10.7.2018 10:15 19,0 20,8 0 5 7,0 0 Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi Ha Huikarinniemi * Haapajärvi 19.6.2018 10:45 15,0 16,4 1 3 0 Ha Huikarinniemi Haapajärvi 10.7.2018 10:25 19,0 21,2 4 1 0 Ha Huikarinniemi Haapajärvi Ha Kokkoranta * Haapajärvi 19.6.2018 10:30 15,0 17,5 1 1 0 Ha Kokkoranta Haapajärvi 10.7.2018 10:05 19,0 21,8 2 3 0 Ha Kokkoranta Haapajärvi Ha Hammasniemi * Iso Vatjusjärvi 19.6.2018 9:20 14,0 16,3 1 2 0 Ha Hammasniemi Iso Vatjusjärvi 10.7.2018 9:35 19,0 18,9 3 <1 0 Ha Hammasniemi Iso Vatjusjärvi Ha Pieni Vatjusjärvi * 19.6.2018 9:35 14,0 17,0 61 96 0 Ha Pieni Vatjusjärvi 10.7.2018 9:50 19,0 21,2 <1 2 0 Ha Pieni Vatjusjärvi Ha Katosniemi * Pirnesjärvi 26.6.2018 10:35 17,0 18,8 1 1 0 Ou Kurjenranta * Piipsjärvi 20.6.2018 8:10 12,0 14,2 42 360 0 Ou Kurjenranta Piipsjärvi 11.7.2018 9:25 21,0 22,3 34 3 0 Ou Kurjenranta Piipsjärvi Ou Ahonperän leirikeskus * Lampi 11.7.2018 9:45 21,0 20,6 1 11 0 Ou Ravustajan puisto * Pyhäjoki 11.7.2018 10:05 22,0 21,2 4 4 0 Ou Koskikeidas * Pyhäjoki 11.7.2018 10:25 22,0 21,8 10 55 0 Si (Pu) Haapavuoren uimapaikka * Maauimala 18.6.2018 10:50 22,0 20,0 6 49 0 Si (Pu) Haapavuoren uimapaikka Maauimala 3.7.2018 8:00 14,0 18,5 3 12 0 Si (Pu) Haapavuoren uimapaikka Maauimala Si (Ra) Keinonkangas * Maauimala 18.6.2018 10:10 22,0 18,9 1 3 Si (Ra) Keinonkangas Maauimala 3.7.2018 8:30 14,0 18,1 <1 <1 0 Si (Ra) Keinonkangas Maauimala Si (Ra) Pikkulan uimar. * Pikkula 18.6.2018 7:00 20,0 19,3 20 4 0 Si (Ra) Pikkulan uimar. Pikkula 3.7.2018 9:05 14,0 18,8 8 3 0 Si (Ra) Pikkulan uimar. Pikkula Si (Ra) Ristironkkeli * Järvitalonjärvi 18.6.2018 7:45 20,0 19,9 1 <1 0 Si (Ke) Kangasjärven uimar. * Kangasjärvi 18.6.2018 8:05 20,0 19,4 99 6 0 Si (Ke) Kangasjärven uimar. Kangasjärvi 3.7.2018 9:50 15,0 18,5 51 47 0 Si (Ke) Kangasjärven uimar. Kangasjärvi Si (Pi) Paskokangas * Maauimala 18.6.2018 11:25 20,0 19,4 1 15 0 Si (Pi) Paskokangas Maauimala 3.7.2018 10:25 16,0 18,1 <1 7 0 Si (Pi) Paskokangas Maauimala Py Autioranta * Pyhännänjärvi 20.6.2018 9:50 14,0 14,8 3 1 0 Py Autioranta Pyhännänjärvi 5.7.2018 8:20 17,0 18,2 2 4 0 Py Autioranta Pyhännänjärvi Py Sainijärven uimar. * Sainijärvi 5.7.2018 8:45 17,0 18,1 9 1 0 Py Ison Ahvenjärven uimar. * Iso Ahvenjärvi 5.7.2018 9:20 18,0 17,8 4 <1 0 Py Kamula * Iso Lamujärvi 20.6.2018 10:20 15,0 13,4 4 3 0 Py Kamula Iso Lamujärvi 5.7.2018 10:05 19,0 17,0 5 1 0 Py Kamula Iso Lamujärvi Py Pitkähieta * Iso Lamujärvi 20.6.2018 11:05 15,0 15,9 1 6 0 Py Pitkähieta Iso Lamujärvi 5.7.2018 10:30 18,0 16,8 6 5 0 Py Pitkähieta Iso Lamujärvi

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne UIMAVESITULOKSET 2018 Kunta Uimaranta PVM Vesi, C E.coli, mpn/100ml Enterokokit, pmy/100ml ph sinilevät 0, 1, 2 tai 3* muuta Pyhäjärvi Emolahden uimaranta 5.6. 10,9 2 5 7,1 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta 18.6. 18,1 11 4 7,1 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta 11.7. 19,2 12 8 7,2 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta 1.8. 23,1 9 7 7 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta 29.8. 15,7 1 0 7,1 0 Pyhäjärvi Lossinranta 18.6. 18,8 4 6 0 Pyhäjärvi Lossinranta 11.7. 20,0 1 1 0 Pyhäjärvi Lossinranta 1.8. 24,0 5 11 0 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus 18.6. 18,2 <1 5 0 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus 11.7. 20,3 <1 2 0 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus 1.8. 24,0 1 <1 0 Pyhäjärvi Marjoniemen lomakylä 18.6. 17,8 <1 <1 0 Pyhäjärvi Marjoniemen lomakylä 11.7. 21,1 <1 <1 0 Marjoniemen lomakylä 1.8. 24,2 1 <1 0 Kärsämäki Venetpalon uimaranta 18.6. 17,6 3 <1 0 Kärsämäki Venetpalon uimaranta 11.7. 19,8 41 8 0 Kärsämäki Venetpalon uimaranta 1.8. 24,6 4 5 0 Haapajärvi Hautaperän allas 18.6. 17,8 0 1 0 Uimaveden toimenpiderajat ja laatusuositukset sisämaan uimavesille (STMa 354/2008 ja STMa 177/2008) Suolistoperäiset enterokokit (mpn/100 ml): 400 E.coli (mpn/100 ml): 1000 Sinilevät: havaittu uimavedessä tai uimarannalla Jätteet: ei aistinvaraisesti havaittavaa esiintymää * Selitykset: 0 = ei levää 1 = vähän levää 2 = runsaasti levää 3 = erittäin runsaasti levää Haapajärvi Hautaperän allas 11.7. 21,7 <1 <1 1 Levävahti/Miten tunnistan sinilevän? Järviwiki Haapajärvi Hautaperän allas 1.8. 25,5 1 <1 0 Haapajärvi Kievarin ranta 18.6. 18,1 2 13 0 Haapajärvi Kievarin ranta 11.7. 22,5 3 12 Haapajärvi Kievarin ranta 1.8. 25,0 10 4 0 Haapajärvi Ronkaalan ranta 18.6. 17,2 2 3 0 Haapajärvi Ronkaalan ranta 11.7. 23,0 5 2 Haapajärvi Ronkaalan ranta 1.8. 24,5 2 4 0 Reisjärvi Keskustan uimaranta 18.6. 17,6 17 15 0 Reisjärvi Keskustan uimaranta 11.7. <1 <1 Reisjärvi Keskustan uimaranta 1.8. 25,3 2 2 1 Reisjärvi Salmensuun uimaranta 18.6. 18,4 36 3 0 Reisjärvi Salmensuun uimaranta 11.7. 6 2 Reisjärvi Salmensuun uimaranta 1.8. 25,5 11 2 0 LIITE 9.2 Päivitetty 3.9.2018

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 10.1 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: Kanteleen Voima Oy PL 47 86601 Haapavesi 1 (2) Kanteleen Voima Oy, Haapaveden voimalaitos, Lämpötila- ja jäätarkkailu 2018 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7036 Pyhäjoen silta PyS 711143 422842 7037 Kylpyläsaaren silta KyS 7112735 420118 7038 Haapakoski Ha 7113876 417478 7039 Mieluskoski Mi 7117449 410395 7040 Mäyränperä Mä 7120473 404490 Analyysit Lumen syvyys Jään paksuus Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R-18-00089-001 R-18-00321-001 R-18-00674-001 R-18-01403-001 R-18-01916-001 R-18-07826-001 R-18-08336-001 R-18-00089-002 R-18-00321-002 R-18-00674-002 R-18-01403-002 R-18-01916-002 R-18-07826-002 R-18-08336-002 R-18-00089-003 R-18-00321-003 R-18-00674-003 R-18-01352-001 R-18-01916-003 R-18-07826-003 R-18-08336-003 R-18-00089-004 R-18-00321-004 R-18-00674-004 R-18-01352-002 R-18-01916-004 R-18-07826-004 R-18-08336-004 R-18-00089-005 R-18-00321-005 R-18-00674-005 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 9.1.2018 7036 PyS 0,1 0,3 0,0 24.1.2018 7036 PyS 0,14 0,3 0,0 20.2.2018 7036 PyS 0,19 0,4 0,0 5.4.2018 7036 PyS 0,22 0,6 0,1 26.4.2018 7036 PyS 0 0,0 1,2 14.11.2018 7036 PyS 0 0,0 3,7 11.12.2018 7036 PyS 0,01 0,0 0,5 9.1.2018 7037 KyS 0,08 0,3 0,1 24.1.2018 7037 KyS 0,16 0,3 0,0 20.2.2018 7037 KyS 0,19 0,3 0,0 5.4.2018 7037 KyS 0,13 0,3 0,1 26.4.2018 7037 KyS 0 0,0 0,6 14.11.2018 7037 KyS 0 0,0 3,9 11.12.2018 7037 KyS 0 0,0 1,0 9.1.2018 7038 Ha 0 0,0 0,1 24.1.2018 7038 Ha 0 0,0 0,0 20.2.2018 7038 Ha 0 0,0 0,0 4.4.2018 7038 Ha 0,25 0,3 0,1 26.4.2018 7038 Ha 0 0,0 0,8 14.11.2018 7038 Ha 0 0,0 4,0 11.12.2018 7038 Ha 0 0,0 1,0 9.1.2018 7039 Mi 0 0,0 0,0 24.1.2018 7039 Mi 0 0,0 0,0 20.2.2018 7039 Mi 0,1 0,7 0,0 4.4.2018 7039 Mi 0,12 0,4 0,1 26.4.2018 7039 Mi 0 0,0 0,7 14.11.2018 7039 Mi 0 0,0 3,8 11.12.2018 7039 Mi 0 0,0 1,0 9.1.2018 7040 Mä 0 0,0 0,2 24.1.2018 7040 Mä 0 0,0 0,0 20.2.2018 7040 Mä 0,09 0,3 0,0 m m C

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 10.1 2 (2) Analyysit Lumen syvyys Jään paksuus Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R-18-01352-003 R-18-01916-005 R-18-07826-005 R-18-08336-005 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 4.4.2018 7040 Mä 0,37 0,4 0,2 26.4.2018 7040 Mä 0 0,0 0,6 14.11.2018 7040 Mä 0 0,0 3,9 11.12.2018 7040 Mä 0 0,1 0,6 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-18-00089-001: Uoma täysin jäässä. R-18-00089-002: Uoma jäässä. Sillan alla sulia kohtia. Jään paksuus todennäköisesti pienempi keskellä. R-18-00089-003: Uoma suurimmalta osin jäässä. R-18-00089-004: Uoma suurimmalta osin sula. R-18-00089-005: Uoma osittain/suurimmalta osin jäässä. R-18-00321-001: Uoma täysin jäässä. R-18-00321-003: Uoma jäässä sillan yläpuolella. Alapuolella sulaa. R-18-00321-004: Uoma lähes täysin jäässä. Virtapaikoissa vielä sulaa. R-18-00321-005: Uoma suurimmalta osin jäässä. Virtakohdat sulia. R-18-00674-001: Uoma täysin jäässä. R-18-00674-002: Uoma täysin jäässä. R-18-00674-003: Uoma täysin jäässä yläpuolella, oikea alauoma lähes sula. Alajuoksulla sulaa. R-18-00674-004: Uoma lähes täysin jäässä. Sillan yläpuolella useita pieniä sulia. Alapuolella keskellä uomaa pieni sula. R-18-00674-005: Uoma täysin jäässä lukuun ottamatta aiva keskellä uomaa sijaitsevia pieniä sulakohtia.

LIITE 10.2

LIITE 10.3

LIITE 10.4

LIITE 10.5

VESISTÖTUTKIMUS LIITE 11 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: Kanteleen Voima Oy PL 47 86601 Haapavesi Pyhäjoen yhteistarkkailu, Katajanevan vesistötarkkailu 5.4.2018 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 15250 Pyhäjoki, Käräjäsaaren alapuoli Pyh 7099975 428393 16233 Käräjäoja 3 Käräjä 7098904 428049 Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Lämpötila Näyte puuttuu (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-18-01401-001 R-18-04797-001 R-18-07041-001 R-18-01401-002 R-18-04797-002 R-18-07041-002 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 5.4.2018 15250 Pyh 1,00 3 6,76 11 78 11 10 59 1,2 580 100 100 18 11 0,1 0,50 mg/l 7.8.2018 15250 Pyh 0,50 68 7,00 26 110 9,4 11 47 3,2 500 <5,0 <5,0 24 7,3 21,2 16.10.2018 15250 Pyh 0,20 12 6,87 18 10 17 98 4,0 560 64 7,7 32 18 5.4.2018 16233 Käräjä Näytepiste jäässä 7.8.2018 16233 Käräjä 0,10 210 7,13 5,9 78 7,9 76 600 4,7 1300 28 19 170 140 15,2 16.10.2018 16233 Käräjä 0,20 80 7,03 6,0 9,7 34 240 6,8 850 120 39 66 47 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R-18-01401-002: Ei saa edustavaa näytettä koska oja lähes pohjaan asti jäässä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, 040 667 2377, PiiaHiltunen@eurofins.fi Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, 044 700 8511, TarjaMettanen@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu, p. 044 588 5260 = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800 Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800