Kunnanhallitus 66 26.02.2013 Paltamon kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 157/10/101/2012 KH 66 Valmistelija: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p. 044 2885 600. Kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen 5.6.2012 antamien lin jaus ten ja 27.6.2012 vahvistettujen tarkempien kriteereiden pohjalta ja oh jauk ses sa. Hallituksen päättämän kuntarakenteen uudistamisen ta voit tee na on turva ta laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asia kas läh töi ses ti ko ko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vah vis ta val le ke hit tämis toi min nal le ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle se kä vahvistaa kun nal lis ta itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kun ta uu dis tuk sen pää mää rä nä on muodostaa mahdollisimman vahvoja pe rus kun tia, jotka ky ke ne vät myös sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tä mis- ja ra hoi tus vastuu seen. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan pal ve luor ga ni saa tion vastuuorganisaationa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja sa malla lain nimike muutettaisiin kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännök set kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkea mi ses ta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea kos ke via säännöksiä. Luvussa 1 a säädetään vuosina 2013 2016 voimas sa olevista kuntarakenteen uudistamisessa noudatettavista edel lytyk sis tä ja menettelyistä. Esitykseen sisältyy velvoite selvittää kuntien yhdistyminen, jos yksikin seu raa vis ta kriteereistä toteutuu: palveluiden edellyttämä väestöpohja työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne kunnantaloudellinen tilanne Kunta ei voisi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei se itse täytä selvi tys pe rus tei ta, mutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa lain edel lytyk set täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysten jälkeen jäisi valtuustojen harkintaan mahdolliset jat ko toi menpi teet. Vain ns. kriisikuntakriteerit täyttävien kuntien osalta esitetään valtio neu vos tol le toimivalta päättää yhdistymisestä tarvittaessa pakolla.
Kunnanjohtajan ehdotus: Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää lausuntoa kun ta ra ken ne la ki luon nok ses ta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraa vis ta kysymyksistä: 1. selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; 2. esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; 3. valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; 4. yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; 5. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 7.3.2013 mennessä. Esittelijä kunnanjohtaja Arto Laurikainen, 0442885600. Paltamon kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto toteaa lau sun tonaan kuntarakennelakiluonnoksesta seuraavaa: 1. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Lakiluonnoksen mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yh disty mis tä, jos yksikin laissa esitetyistä kolmesta kriteeristä osoittaa sel vi tystar vet ta. Ensinnäkin kunnan asukasluvun tulee olla yli 20 000 ja yk si vuotiai den ikäluokan tulee olla vähintään 50 lasta. Toiseksi kunnan pitää ol la työssäkäyntialueena yhtenäinen ja työpaikkaomavarainen. Kol man nek si kunta ei saa olla valtionosuuslaissa määritelty ns. kriisikunta. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta voitaisiin kuitenkin poike ta mm, jos se olisi tarpeen erityisen harvan asutuksen vuoksi toi minnal li sen kokonaisuuden muodostamiseksi. Päätöksenteon pohjaksi kunnassa on laadittava selvitys, johon sisältyy yh dis ty mi sel lä saavutettavat edut ja haitat, esitys kuntien yhdistymisestä ja taloudellisen kriteerin kyseessä ollessa myös yhdistymissopimus. Kriteerit, joilla selvitystarvetta määritellään, pakottavat käytännössä lä hes kaikki Suomen kunnat mukaan liitosselvityksiin. Tämä ei liene kai kis sa tapauksissa tarkoituksenmukaista. Turhien selvitysten tekeminen siir tää mielenkiinnon painopisteen vääriin asioihin. Samalla oleelliset var si naiseen palvelutuotantoon, erityisesti sote:n palvelutuotantoon, liittyvät uudis tus tar peet jäävät taka-alalle ja talouteen sekä tuotannon te hok kuu teen liittyvät ongelmat jäävät näin hoitamatta.
Kuntaliitosselvitysten yhteydessä tulee vaihtoehtoisesti selvittää myös alu een kuntien yhteistyömahdollisuudet ja muodot. Paltamon kunta kiinnittää huomiota siihen, että jos käytännössä koko kun ta kent tä on samanaikaisesti selvitysten kohteena, on kyseenalaista löy tyy kö maasta riittävästi asiantuntevia selvityshenkilöitä sa man ai kaises ti. Tutkimuksissa on osoitettu, että optimaalista kuntakokoa ei ole ole massa. Tärkeää sen sijaan on, että jokainen kunta ns. kriisikuntaa lukuun otta mat ta voi itsenäisesti päättää kuntaliitoksesta ja siihen liittyvistä sel vityk sis tä kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen perustuen. Ongelmat väestökehityksessä, taloudessa tai palveluiden laadussa ja saa ta vuu des sa eivät häviä kuntarajojen siirtämisellä. Tarvitaan laaja-alais ta ja pitkäjänteistä kehittämistyötä tasa-arvoisemman kun ta ken tän luomiseksi koko valtakunnan tasolla. Viidenkymmenen lapsen ikäluokkavaatimus ei perustu mihinkään tut kittuun tietoon. Usein ideaalina luokkakokona on pidetty noin kah ta kymmen tä lasta. Pendelöintiprosenteilla ei ole merkitystä Kainuun kaltaisilla harvaan asutuil la pitkien etäisyyksien alueilla. Tällaisilla alueilla kuntaliitoksilla ei ole myös kään mitään vaikutusta yhdyskuntarakenteen eheyden nä kö kulmas ta. Hyvää lakiluonnoksessa on se, että siinä jotenkin huomioidaan harvaan asu tut alueet ja niiden erityisongelmat. Tämä sama tulee muistaa uu distet taes sa kuntien valtionosuusjärjestelmää ja kuntalakia. 2. Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt Kunnilla olisi velvollisuus ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30.11.2013 men nes sä, minkä kuntien kanssa kuntien yhdistymistä selvitetään. Lopul li set yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat yhdistymisesitykset on teh tä vä valtioneuvostolle 1.4.2014 mennessä. Liitosavustukset ovat käytet tä vis sä mikäli em. määräajat toteutuvat ja liitos tapahtuu vii meis tään 2017 alussa. Paltamon kunnan näkemyksen mukaan kuntarakennetta ole mielekästä ei kä voida uudistaa järkevästi, ennen kuin tiedetään miten sosiaali- ja terveys pal ve lut maassamme tullaan järjestämään ja miten uudistettava rahoi tus jär jes tel mä toimii.
Palvelurakennelakia valmistellaan ai ka tau lul la, jossa sosiaali- ja ter veysmi nis te riön asettamat selvitysmiehet jättävät ra port tin sa val ta kun nal li sis ta järjestämismalleista kuluvan vuoden hel mi kuun loppuun mennessä. Minis te riö jatkaa lainvalmistelua ja pyytää siitä lau sun not kunnilta ehkä kulu van vuoden keväällä ja hallituksen esitys pal ve lu ra ken ne lais ta on tarkoi tus tuoda eduskunnan käsittelyyn vas ta vuoden 2014 alussa. Val tionosuus uu dis tuk sen alus ta vat las kel mat ovat todennäköisesti saa ta vis sa vasta syksyllä ja on oletettavaa, et tä valtionosuusuudistustakin kos ke va lainsäädäntö on vasta esi tys vai hees sa vuoden 2014 alkupuolella. Siksi selvitysalueista annettu määräaika kuluvan vuoden marraskuun lopus sa on edellä mainittujen tietojen puuttuessa ehdottomasti liian ai kainen. Mikäli selvitysalueista kunnissa päästäisiinkin yhteisymmärrykseen lain mu kai sen aikataulun puitteissa, jäisi varsinaisen yh dis ty mis sel vi tyksen ja siihen liittyvän sopimuksen tekoon aikaa vain 4 kuukautta. Se on teh tä vän laajuus ja tärkeys huomioon ottaen aivan liian vähän. La ki luonnok ses sa olevat aikataulut eivät ole realistisia, koska olennaiset pää töksen te koon vaikuttavat elementit ovat ratkaisematta ainakin alkuvuoteen 2014 saakka. Johdonmukaisinta olisi edetä seuraavasti: 1. Ensin ratkaistaan sosiaali- ja terveyspalveluluiden järjestämiseen liittyvät asiat. 2. Samalla sovitaan kuntien ja valtion välinen tehtävien jako peruspalveluiden hoitamisessa. 3. Sitten uudistetaan kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmä vastaamaan sovittua tehtäväjakoa, samoin uudistetaan kuntalaki. 4. Viimeiseksi ratkaistaan tarkoituksenmukainen kuntarakenne, jonka turvin pystytään tuottamaan kansalaisille tasapuoliset ja laadukkaat palvelut koko Suomen alueella. Kainuussa mahdollinen selvitys olisi perusteltua tehdä yhtenä koko aluetta koskevana, mutta siten, että siinä tarkasteltaisiin useampia eri vaih toeh to ja. Tällaisen selvityksen tekemiseen tulee varata ainakin vuo si. 3. Valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta Esityksessä ei periaatteessa laajenneta valtiovallan toimivaltaa päättää ylei ses ti kuntien yhdistymisestä valtuustojen sitä vastustaessa. Poik keukse na ovat kunnanosaliitokset sekä erityisen vaikeassa ta lou del li ses sa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn kytketty val tio neu vos ton toimivalta päättää yhdistymisestä. Näin valtioneuvostolle annetaan mahdol li suus ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin eli erityisen kun ta ja ko sel vi tyksen toimittamiseen, jos kunnan kyky peruspalvelujen jär jes tä mi nen vaarantuu, eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan palveluja.
Paltamon kunnan mielestä on hyvä ja kuntien itsehallintoa kunnioittava pe ri aa te, että kuntaliitosten tulee perustua lähtökohtaisesti va paa eh toisuu teen. Kunta hyväksyy kuntien pakkoliitokset poikkeuksellisissa krii sita pauk sis sa. Näissäkin tapauksissa on ensin selvitettävä yhdessä valtion ja ao. kunnan kesken mahdollisuudet talouden tasapainoon saat tami sek si. Lisäksi on turvattava ns. vastaanottamaan joutuvan ta lou del lises ti vahvemman kunnan mahdollisuudet selviytyä tehtävistä ja uusista ta lou del li sis ta vastuista. Kuntien taloutta tulisi verrata yhdenmukaisin perustein ja kon ser ni ta sol la, koska monessa kunnassa merkittäviä toimintoja on siirretty yhtiöihin tai muuten kunnan oman taseen ulkopuolelle. Kunnan osan liittämisestä toiseen kuntaan ei tule säätää val tio neu vos tolle yksipuolista toimivaltaa, kun sitä ei ole koko kuntaa koskevassa lii tokses sa kaan lukuun ottamatta kriisikuntia. Kuntauudistuksella on vahvistettava vaaleilla valitun kunnanvaltuuston pää tös val taa ja sitä kautta välineitä lähidemokratian kehittämiseen. 4. Yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä Kunnille tarjotaan tukea yhdistymisselvitysten tekemiseen ja niistä ai heutu viin kustannuksiin. Kuntia kannustetaan toteuttamaan kuntarakenteen muu tok set suuntaamalla kunnille yhdistymisavustusta ja korvaamalla mah dol li set yhdistymisestä johtuvat valtionosuuden menetykset vuoden 2019 loppuun saakka. Yhdistymisavustukset olisivat lakiluonnoksen mukaan tasoltaan vas taavia kuin 2013 vuoden alussa voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä. Sen sijaan määräytymisperusteita muutetaan siten, että tuen suuruus on ny kyis tä enemmän kytköksissä yhdistyvien kuntien lukumäärään ja uuden kunnan asukasmäärään. Tuki yhdistymisiä kohden on 2 10 mil joonaa euroa. Suurin tuki kohdistuisi yhdistymiseen, jossa on mukana enem män kuin 6 kuntaa ja joiden asukasmäärä on yli 80 000 asukasta. Taloudellisen selvitysperusteen omaavan kunnan ollessa mukana lii tokses sa maksetaan lisäosa 150 euroa asukasta kohti tällaisen kunnan osal ta, kuitenkin maksimissaan 1 miljoona euroa yhdistymistä kohden. Kuntauudistuksen edistämiseksi tarvitaan positiivia kannustimia eli ns. pork ka na ra ho ja. Yhdistymisavustuksen perusosan määrä Kainuun asukasluku huomioon ot taen on liian alhainen. Vaikka kuntia yhdistettäisiin useampiakin, niin käy tän nös sä saatavat yhdistymisavustukset jäisivät Kainuussa pieniksi.
Pit kien etäisyyksien ja harvan asutuksen johdosta ylläpidettävää inf rastruk tuu ria asukasta kohti on huomattavasti enemmän kuin useilla muilla alueil la maassamme. Hyvänä voidaan pitää ehdotusta, jolla turvataan yhdistyvien kuntien valtion osuus ta so vuoden 2019 loppuun saakka. Mikäli liitos tapahtuu 2017 alus sa on kompensaatio voimassa vain kolme vuotta, kun nykyisen lain mu kai nen kompensaatio on voimassa viisi vuotta. Sekin on lyhyt aika kun valtionosuudet sen jälkeen vähenevät yleensä merkittävästi. Kesken oleva valtionosuuksien kokonaisuudistus toisaalta vaikeuttaa talou del lis ten kriteereiden ja myös avustusten merkityksen hahmottamista. Taloudellisella selvitysperusteella olevan kunnan mukana olo sel vi tykses sä toisi avustukseen lisäosan 150 euroa asukasta kohti tällaisen kunnan osalta. Lisäosan määrä on liian pieni verrattuna niihin vastuisiin, joi ta asukasluvultaan pienenkin kunnan palvelujen järjestäminen ja inf ra struktuu rin kuntoon laittaminen yleensä vastaanottavalle kunnalle ai heut ta vat. 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen sosiaali- ja ter vey den huol lon palvelurakennetta koskevien linjausten mu kai sesti Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21.3.2012 työryhmän valmistelemaan so si aa li- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Pal ve lu ra ken ne uu dis tuksen tavoitteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja ny kyi sin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen. Palvelurakennetyöryhmä antoi loppuraporttinsa 11.1.2013. Uudessa integ roi dus sa kaksitasoisessa palvelurakenteessa olisi nykyiseen ver rat tuna laajempi sosiaali- ja terveydenhuollon perustaso ja tätä täydentävä so si aa li- ja terveydenhuollon yhteinen erityisvastuutaso. Työryhmä toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla tar vi taan riittävää väestöpohjaa ja riittäviä tuotantovolyymejä palvelujen laa dun ja turvallisuuden takaamiseksi. Palvelujen järjestäjien riittävät väes tö poh jat luovat perustan kansallisesti yhdenvertaiselle pal ve lu jär jes tel mäl le. Työryhmän näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tämi seen riittävän väestöpohjan tulisi olla kantokykytekijöistä riip puen vähintään 50 000 100 000. Muita kantokykytekijöitä ovat jär jes tä jän taloudellinen kestävyys ja vakaus, osaamisen turvaaminen, hen ki lös tön saatavuus ja riittävyys sekä infrastruktuuri. Työryhmän näkemyksen mukaan 20 000 asukkaan väestöpohja voi olla riit tä vä kunnan muihin tehtäviin, mutta ei mahdollista väestön tarpeet huo mi oon ottavan integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon to teut ta mis ta. Jos kunnan väestö on alle 20 000 asukasta, sen tulee kuulua so te-alu ee-
seen eikä sillä voi olla itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tämis vas tuu ta. Työryhmän näkemyksen mukaan perustettavan viiden sosiaali- ja ter veyden huol lon erityisvastuualueen tehtäviin kuuluu työnjako-, koor di naa tio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä sekä velvollisuus sopia kan sal li ses ti määritellyistä vaativan erityistason palveluista ja varmistaa näiden pal velui den saatavuus. Erityisvastuualueet tarvitsevat tehtäväänsä var ten lainsäädäntöön perustuvan toimivallan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta jatketaan vuo den 2013 alussa tehtävällä alueellisella selvityksellä. Sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämislain valmistelu aloitetaan maaliskuussa 2013 ja la ki ehdo tus on tarkoitus antaa alkuvuonna 2014. Paltamon kunta pitää hyvänä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjes tä mi seen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan peruskunnan vaih to ehto na voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus muodostaa sosiaali- ja tervey den huol lon rahoitus- ja järjestämisvastuuseen kykeneviä, väes tö pohjal taan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Tämän ei tu li si olla poikkeusmenettely, vaan vaihtoehtoinen palvelujen tuottamismalli. Kainuussa on olemassa valmis malli, jossa on jo vuodesta 2005 lukien on toteutettu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja so si aa li työn integraatiota. Integraatio on pisimmällä Suomessa. Uudessa pal ve lu raken ne lais sa tulee mahdollistaa tällaisen yhteistyömallin jatkaminen. Olennainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä ja alueen kuntien kantokykyä ohjaava elementti on palveluiden ra hoi tus jär jestel mä ja rahoitusmalli. Kainuun hallintokokeilun aikana Kainuussa to teutet tiin tulopohjaperusteinen, kuntien taloudelliseen kantokykyyn poh jau tuva rahoitusmalli, jossa kunnat maksoivat palvelujen tuot ta ja kun ta yh tymäl le laskennallisen rahoitusosuuden. Tulevassa lainsäädännössä tulee säi lyt tää kuntien oikeus päättää alueelleen sopivan rahoitusmallin käytös tä. Lain edellyttämien palveluiden järjestäminen on turvattava va raamal la riittävät ja tasapuolisesti kohdentuvat resurssit kunnille ra hoi tus järjes tel män uudistaminen yhteydessä. Muodostettavaksi esitettyjen soten erityisvastuualueiden (ERVA-alueet) teh tä vät ja perustason tehtävät ja rajapinnat tulee määritellä niin, että ER VA ei tule ohjaamaan alueiden laajennettua perustason eri kois sairaan hoi toa eikä niiden rahoitusta kanavoida ERVA-alueiden kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tulisi myös luoda sään nökset ja määritelmät kansalaisille välttämättömistä lähipalveluista.
Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen edellyttää siir ty mis tä pois nykyisestä monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä. Yleisesti: Paltamon kunta toteaa, että kuntauudistuksen ja siihen liittyvän kun ta raken teen toteuttaminen on valtakunnallisesti vaikea tehtävä jo kun ta kentän heterogeenisyyden vuoksi. Kuntauudistuksen tavoitteena on pal ve lujen yhdenvertainen turvaaminen, taloudellisen kantokyvyn vah vis ta mi nen ja kuntademokratian toteuttaminen. Nyt kuntien lukumäärää ja kun ta raken net ta uudistetaan aikataulullisesti ensimmäisenä. Kuitenkin kun tien suurimmat ongelmat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tä mi ses sä ja sen jatkuvasti kohoavissa kustannuksissa. Samoin merkittäviä haas tei ta on suurilla kaupunkiseuduilla. Muualla tehdyillä toimenpiteillä ei ole merkittävää kansantaloudellista vaikutusta. Rakennelakiluonnokseen on sisäänkirjoitettu poliittinen ohjelma vahva pe rus kun ta. Se on hämmentävää ja hämärtää oikeudellisen sääntelyn mer ki tys tä. Lakiluonnos tähtää lähtökohtaisesti poliittisen ohjelman mukaisesti kunta lii tok siin ja on siten vailla todellisia vaihtoehtoja, joiden avulla haet taisiin kullekin alueelle optimaalinen palvelujen tuotantotapa. Paltamon kunnan käsityksen mukaan olisi järkevää edetä kun ta uu distuk ses sa siten, että ensin ratkaistaan suurimmat ongelmat (sote). Sa mal la päätetään mitkä tehtävät ovat edelleen kuntien vastuulla, se kä mitä ovat palveluilta vaadittavat vähimmäistasot. Perustuslain mu kaan myös valtio on kuntien ohella vastuussa asukkaiden pe rus pal velui den järjestämisestä. Myös valtion ja kuntien tehtävien määrittelyt ja erityisesti valtion osallistuminen kuntien tehtävien ra hoit ta mi seen valtionosuusjärjestelmän kautta on oltava selvillä, en nen kuin kunta ra ken tees ta voidaan järkevästi päättää. Paltamon kunnanvaltuusto esittää, että ainakin kuntarakennelain määrä ai ko ja tulee pidentää. Kuntaliitosselvitysalueista päättäminen voidaan tehdä sen jälkeen kun sote, kuntien/valtion/kansalaisten työnja ko ja rahoitusjärjestelmä on sovittu, eli aikaisintaan kesällä tai syksyllä 2014. Määräaika mahdollisten kuntaliitospäätösten te ke mises tä tulee siirtää aikaisintaan vuoden 2015 loppuun. Sel vi tys ten tekemiseen on varattava vähintään vuosi aikaa. Tällöin pää tök sen te ko voisi perustua lainsäädäntöön, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon ra kenne on sovittu, valtionosuusuudistus on tiedossa ja kuntien tehtävät on määritelty ja lisäksi kunnissa tapahtuvaa valmistelutyötä varten jää riit täväs ti aikaa. Uudistusten voimaantulon tähtäin pitäisi olla suoraan vuodella 2017.
Lakiluonnos sisältää monilta osin tulkinnanvaraisuuksia tai epä joh donmu kai suuk sia ja sen soveltaminen voi siten tulla aiheuttamaan hankalia tul kin ta on gel mia jatkossa. Tällaisia ovat muun muassa valtioneuvoston toi mi val ta (lii tos/kun nanosalii tos, erityinen kuntajakoselvitys), erilaiset nume raa li set mie li val tai set rajat (50 lapsen ikäluokka, 20 000/50 000 asukas ta, pen de löin ti-pro sen tit), miten määritellään toiminnallinen ko ko naisuus, tulkinta sel vi tys alu ees ta poikkeamisen perusteista, jne. Kunnanhallitus: Keskustelun aikana Markku Väisänen esitti Arja Keski-Liikalan kannat ta ma na, että lausuntoon lisätään seuraavaa: "Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu palveluiden rahoittamiseen ja tur vaa mi seen kuntalaisille. Valtionosuusjärjestelmän suunnitteilla ole val la, työssäkäyntiomavaraisuuteen pohjautuvalla kriteerillä oh jattai siin kuitenkin kuntarakenteen muutoksiin, mitä ei voi pitää pe rustus lain mukaisena." Hallituksen jäsenet olivat em. lisäyksen kannalla yksimielisesti. Kunnanhallitus päätti täydentää kunnanjohtajan ehdotusta Markku Väi sä sen ehdottamalla lisäyksellä. Valtuuston käsittelyyn Muutoksenhakukielto