Joutsan kunnanhallitus LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA. Joutsan kunnanhallitus 85

Transkriptio

1 Joutsan kunnanhallitus LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Joutsan kunnanhallitus 85 Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi ja hyväksyi 15. mar ras kuu ta 2012 hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen joh dolla kuntarakennelakiluonnoksen lähetettäväksi lau sun to kier rok sel le kuntiin. Lausuntoaika päättyy Lausuntopyynnön mu ka na kuntiin on lähetty linjaukset sosiaalija terveydenhuollon pal ve lu raken tees ta. Lakiluonnoksessa esitetään muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, jon ka nimike muutettaisiin sisältöä paremmin vastaavaksi kun ta raken ne laik si. Lakiin on lisätty säännökset kuntarakenneuudistuksen ta voit teis ta, kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niis tä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen ta loudel lis ta tukea koskevia säännöksiä. Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Sel vitys pe rus teet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaik ka oma va rai suut ta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kun nan taloudellista tilannetta. Laissa säädettäisiin selvityksen tavoitteesta ja vähimmäissisällöstä. Sel vi tyk sen tavoitteena olisi saada aikaan esitys kuntien yh dis ty mises tä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulisi kuitenkin ai na sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen jär jes tämi ses tä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella sekä sel vi tykset yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan ja ta lou del lises ta tilanteesta. Lisäksi selvityksessä tulee olla arvio asukkaiden osal lis tu mis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian to teu tumi ses ta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja hai tois ta. Kunnat voisivat hakea poikkeusta valtiovarainministeriöltä pal ve luiden edellyttämää väestöpohjaa koskevasta selvitysperusteesta muun muassa erityisen harvan asutuksen, suomen- tai ruot sin kie listen asukkaiden kielellisten oikeuksien tai saamelaisten kieltä ja kulttuu ria koskevien oikeuksien turvaamisen perusteella. Poikkeusta har ki taan aina tapauskohtaisesti suhteessa alueen kokonaisuuteen se kä toisaalta kunnan itsenäisiin edellytyksiin järjestää palveluja asuk kail leen. Poikkeusta haettaessa valtiovarainministeriö neu vot teli si niiden kuntien kesken, joita päätös koskisi. Sen sijaan työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen osoit ta-

2 mas ta selvitysalueesta voitaisiin poiketa ainoastaan erityisen kun taja ko sel vi tyk sen perusteella. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhtei ses tä hakemuksesta kuntien yhdistymisestä mainituista sel vi tys perus teis ta poikkeavalla alueella, mikäli tämä olisi erityisen kun ta ja kosel vi tyk sen perusteella arvioituna riittävän perusteltua lain ta voit teet ja edellytykset huomioon ottaen. Työssäkäynti- ja yh dys kun ta ra kenne pe rus teis ta poikkeamisesta ei siten tehtäisi erillisiä poik keus päätök siä. Kuntarakennelakiluonnoksen mukaan kuntien on tehtävä laissa edelly te tyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yh dis ty mis esi tyk set mennessä. Kunnat saisivat myös avustusta laissa edel ly tetty jen yhdistymisselvitysten tekemisestä aiheutuviin kus tan nuk siin. Esitysten tekeminen määräaikaan mennessä sekä liitoksen te ke minen vuosien alusta on myös yh dis ty mis avus tus ten maksamisen ja valtionosuuksien vähenemisen korvaamisen edel lytyk se nä. Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30. päi vään marraskuuta 2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kans sa se selvittää kuntien yhdistymistä. Hallitus arvioi kun ta uu dis tuk sen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Mikäli kunta ei ole mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi val tio va rain mi nis te riö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toi mit ta mi ses ta. Erityisten kuntajakoselvitysten kustannukset mak set tai siin valtion varoista. Kuntarakennelakiluonnoksen mukaan päätöksenteko kuntien yh disty mi ses tä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Val tio neu vos to voisi hylätä kuntien yhteisen esityksen, jos esitetty yh dis ty mi nen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edel lytyk siä. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä val tuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa ta lou del li ses sa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä olevan kunnan asukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää kuntajaon muu tos ta. Lakiin lisättäisiin säännökset arviointimenettelyyn kyt keyty väs tä erityisestä kuntajakoselvityksestä, jonka perusteella val tioneu vos to voisi näissä tilanteissa tehdä päätöksen kuntien yh dis ty mises tä, jos yhdistyminen täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset. Kuntien henkilöstön asema turvattaisiin vuosien alusta voi maan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena sää tämäl lä siirtyvän henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Kuntaliitto on arvioinut kuntarakennelakiluonnosta ja sen mukaan: - Kriteerit ovat vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia. - Kuntaliitosselvitystarvetta määrittävien väestöpohjaa, työ paik kaoma va rai suut ta, työssäkäyntiä, yhdyskuntarakennetta ja kunnan talout ta kuvaavien kriteereiden tulisi olla tavoitteellisia. - Alueelliset erityispiirteet tulee ottaa huomioon. Tästä syystä Kun ta-

3 liit to ei hyväksy mekaanista asukkaan väestöpohjaa kun ta raken ne sel vi tyk sen perustaksi. - Kunnilla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa kun ta lii tos sel vi tysaluei den määrittelyyn erilaiset alueelliset olosuhteet huomioon ottaen. - Kunta- ja palvelurakennemuutokset tulee toteuttaa paikallisista aloit teis ta ja paikallisilla päätöksillä. Niillä alueilla, joilla vahvoja perus kun tia ei synny, on tarve tiivistää kuntien yhteistyötä. - Kuntaliitosselvitysten toteuttaminen tässä laajuudessa edellyttää, et tä valtio tukee kuntia selvitystyössä. Joutsassa asuu n asukasta ja kunta kuuluu Keski-Suomen maa kun taan. Joutsan naapurikunnat ovat Toivakka, Jyväskylä ja Luhanka (Keski-Suomi), Kangasniemi, Pertunmaa ja Hir ven sal mi (Etelä-Savo) ja Hartola (Päijät-Häme). Joutsalla on run saas ti yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Joutsan kunta järjestää pe rus tervey den huol lon palvelut Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin Kes ki-suomen seututerveyskeskus - liikelaitoksessa, jonka jär jes tä mis alu eeseen kuuluu kahdeksaan keskisuomalaista kuntaa ja niiden yh tei nen asukaspohja on n asukasta. Kunnat ovat päät tä neet vaativan sosiaalitoimen siirtämisestä seututerveyskeskuksen yhteyteen. Eri kois sai raan hoi don järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Jout san kunta kuuluu Jyväskylän ammatillisen koulutuksen kun ta yh ty mään. Kunta järjestää itse lukiokoulutusta ja Joutsan lukiossa opis ke lee joutsalaisten lisäksi luhankalaisia ja hartolalaisia nuoria. Myös pe rus ope tuk ses sa on vieraskuntalaisia lapsia mm. Luhangasta ja Jy väs ky läs tä. Palotoimen järjestää Keski-Suomen Pelastuslaitos, maa seu tu hal lin non Laukaan kunta ja ympäristöterveydenhuollon Jy väs ky län kaupunki. Kunnan tuottamat ja järjestämät peruspalvelut ovat hyvät. Joutsan kunnan taloudellinen tilanne on vähintään tyydyttävä. Työpaik ka oma va rai suus on 88,3 % ja pendelöinti 297 henkilöä Jout saan ja 404 kunnan ulkopuolelle. Joutsan kunta on tehnyt kun ta lii tok sen Leivonmäen kunnan kanssa vuonna Joutsan kunta on arvioinut kuntarakennelakiluonnosta ja esittää lausun to naan seuraavaa: Selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain mukainen selvitystyö aiheuttaa kunnille häiriötilan, jo ka haittaa kuntien kehittämistä ja tulevaisuushakuisuutta sekä työllis tää kunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita samanaikaisesti kun näiden kaikkien työpanosta tarvittaisiin peruspalvelujen jär jes tämi seen ja kuntien toiminnan kehittämiseen. Kuntarakennelakiluonnoksen selvitysvelvollisuus on mekaaninen, eikä huomioi kuntien erityispiirteitä. Kunnat pakotetaan epä tar koi tuk-

4 sen mu kai siin selvityksiin yhdenkin selvitysperusteen täyttyessä. Laissa olisi pikemminkin tarkasteltava kuntien selvitysvelvollisuutta jos kokonaisuutta arvioiden se on tarkoituksenmukaista ei yhden perus teen täyttyessä. Toisiaan lähelläkin olevat kunnat arvioivat toi minnal li sen kokonaisuuden muodostumista eri tavoin. Selvitysperusteet (myös poikkeusperusteet) Kuntarakennelakiluonnoksen määrittely vahvoista peruskunnista, jotka perustuvat luonnollisiin työssäkäyntialueisiin on epämääräinen ja riittämätön peruste kuntarakenteen muutokseen. Suuremmat kun nat eivät pysty vastaamaan paremmin peruspalveluista, eivätkä ne hal litse markkinoita tuotantotapojen monipuolistuessa (onko näyttöä esimer kik si suurissa kunnissa?). Laki pakottaa luonnottomiin kuntiin, jois ta osa ei perustu edes luonnollisiin työssäkäyntialueisiin (esi merkik si Joutsa ja Jyväskylä). Lisäksi monikaan tulevista suurkunnista ei ole nykyään taloudellisesti riittävän vahva edes omien pe rus pal ve lujen sa järjestämiseen. Lain olisi mahdollistettava myös pienempien itse näis ten kuntien säilyminen, vaikka niiden asukaspohja ei olisikaan asukasta ja kunta ei itsenäisesti voi järjestää kaikkia pe ruspal ve lu ja. Esimerkiksi Joutsa ei kuulu selkeästi mihinkään työs säkäyn ti alu ee seen, se on tehnyt tuloksellista yhteistyötä pe rus pal ve lujen järjestämiseksi ja se on itse oman alueensa palvelukeskittymä. Väestöpohjatavoitteet ovat epämääräiset. Ei ole suoranaista näyt töä, että asukaspohjalla on riittävä kyky kunnan omaan pal ve lutuo tan toon ja erityisesti oman sosiaalija terveydenhuollon tuot ta miseen. Toisaalta monilla pienillä kunnilla on ollut taito järjestää oma palvelutuotanto tehokkaasti ja taloudellisesti. Myös pe rus ope tuk sen järjestäminen järkevästi, kun ikäluokan koko on 50, riippuu yh dyskun ta ra ken tees ta. Asukaspohjan lisäksi järjestämisen te hok kuu teen ja tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttaa mm. yh dys kun ta ra ken ne. Työpaikkaomavaraisuus ja työssäkäyntiperuste kuvaavat kunnan asuk kai den työssäkäyntitapoja, eivätkä kuntarakennetta. Työs säkäyn ti ja kunta ovat eriytyneet toisistaan, eikä työssäkäynti selitä kun nal lis ta identiteettiä ja kunnallisten palvelujen tarvetta. Nykyiset peruskunnat ovat tehneet tuloksellista elinkeinopolitiikkaa, ei kä suurempi kuntakoko takaa elinkeinopolitiikan vahvistumista. Nykyi set kunnat ovat luoneet oman tuloksellisen tavan järjestää elin keino toi men ja ne pystyvät ketterästi palvelemaan yritystoiminnan ke hitty mis tä. Suurten kuntien elinkeinoyhtiöt ovat jäykkiä ja melko te hot tomia resursseihinsa nähden. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä ei voi pitää pelkästään huo no na asiana, eikä peruskunnan pidä sitä ohjailla. Ihmisten va linnat ja markkinatalous ohjaavat luonnollista yhdyskuntarakenteen kehi tys tä.

5 Kuntarakennelakiluonnoksessa pyritään asiakaslähtöisyyteen, mutta lain sisältö ohjaa suurempaan kuntakokoon ja kauemmaksi asia kasläh töi syy des tä. Kuntarakennelakiluonnoksessa mainitaan, että lailla vahvistetaan kun tien edellytyksiä tuottaa ennaltaehkäiseviä pal ve lu ko ko nai suuksia, mutta edes lain perusteluissa ei mainita yhtään konkreettista tapaa tai osoiteta resursseja tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Kuntarakennelaki ei vahvista, vaan heikentää kunnallista it se hal lintoa ja paikallista demokratiaa. Nykyinen kuntalaki on taannut riittävät edel ly tyk set kuntalaisten osallistumiselle, kunnalliselle pää tök senteol le ja oman alueensa asiantuntemukselle. Kuntia on kehitetty mää rä tie toi ses ti ja lähidemokratiaa toteuttaen. Selvitysvelvollisuuden sisältö Kuntarakennelakiluonnos tähtää esitykseen kuntien yhdistymisestä; se on selvitystä ohjaava, ei uutta luova ja uusia toimintatapoja ke hittä vä lähtökohta. Kuntarakennelakiluonnos teetättää useita työläitä selvityksiä, vaikka kun nat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä. Kuntien kannalta oli si mielekkäämpää ryhtyä selvityksiin, kun se itse arvioi niiden mielek kyy den ja tarpeellisuuden. Kunnat tekevät jo nykyisellään runsaas ti arviointia omista mahdollisuuksistaan järjestää peruspalvelut ja selvitä taloudellisesti. Kun kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta toimia itsenäisesti tai se on muusta syystä halunnut tutkia kun ta lii toksen hyötyjä ja haittoja, siihen on ollut mahdollisuus ny ky lain sää dännön mukaan. Kuntien määrä on merkittävästi vähentynyt kuntien oman päätöksenteon perusteella ja näin on syntynyt tar koi tuk sen mukai sia kuntakokonaisuuksia. Kuntarakennelain olisi keskityttävä kriisikuntakriteerit täyttäviin kuntiin se kä tukea kiristyvän talouden kriteerit täyttävien kuntien tuke mi seen. Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt Kuntarakennelain aikataulu on epärealistinen ja pakottaa kunnat epä tar koi tuk sen mu kai siin selvityksiin. Lausuntopyyntöä ja lain valmis te lua ei ole synkronoitu sosiaalija terveydenhuollon uu dis ta misen kanssa ja tiedot lausunnon antamiselle ovat puutteelliset. Li säk si selvitysten sisältö on pakottava, määräajat tiukat, valtion ohjaus sane le va ja taloudellinen tuki niukka. Säännökset eivät kunnioita kuntien omaa halua ja tarvetta selvityksiin. Valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta Lähtökohtana on oltava vain, että valtioneuvosto voi päättää kuntien

6 yh dis ty mi ses tä vain yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityk ses tä. Kriisikuntia on tuettava selvitystyössä. Yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä Kuntarakennelakiluonnoksen sisältämät yhdistymisavustukset eivät ole kannustavia ja ne ovat liian pienet. Lisäksi avustusten saa mi seksi asetetut määräajat ovat tiukat. Hyvää kuntarakennelakiluonnoksessa on kriisikuntia koskevat kun taja ko sel vi tys, kuntajaon muutosta koskeva päätöksenteko (yh dis tyvien kuntien valtuustot päättävät) ja valtionosuuksien vähenemisen kor vaa mi nen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukai ses ti Joutsan kunta esittää tämän hetkiseen saatavilla olevaan tietoon perus tuen kuntarakennelausuntoon sotepalvelujen järjestämistä kos kevaan kysymykseen, että Joutsan kunnan näkökulmasta katsottuna on perusteltua tulevaisuudessa maakunnallinen, yksikanavaiseen rahoi tuk seen perustuva sote-malli Keski-Suomen kuntien ja sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämän, terveydenhuoltolain mukaisen SOTE-järjestämissuunnitelmatyöryhmän esityslistan liitteessä 2 esittämin pe rus te luin. Tulee huomioida, että tämä malli sisältää vielä monia asioi ta, jotka tulee ratkoa ennen lopullisia päätöksiä. Näitä asioita ovat mm. lähipalvelujen määrittäminen, hallintomalli, rahoitus ja se miten päätöksenteossa tur va taan kunnallinen demokratia. Asian valmistelija kunnanjohtaja Harri Nissinen p , so siaa li- ja terveydenhuollon osalta Päivi Hakulinen Kunnanjohtajan ehdotus: Joutsan kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Joutsan kunta antaa em. lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta. Päätös: Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin.