ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN



Samankaltaiset tiedostot
RAKENNEMUUTOS ON MAHDOLLISUUS

Rakennemuutoksen hallinta Case Joensuu Perlos Oyj

Kotkan-Haminan seudun rakennemuutos ja valtiovalta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius

Elinkeinoelämän rakennemuutos

Alueiden rakennemuutos voimistuu - haasteita ennakoinnille Pori

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Instituutiot äkillisessä rakennemuutoksessa. Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto ÄRVE-projekti, Kouvola 22.4.

TEM raportteja 31/2013

TEM-analyyseja 37/2011

Äkillisten rakennemuutosten hoitomallin kehittyminen työ- ja elinkeinoministeriössä

Toimiiko EGR työkaluna rakennemuutoksessa?

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

KymiBusiness Teollisuuden palveluyritys Antti Ruokonen Empower Oy

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Reagointi äkillisiin rakennemuutoksiin. Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto Ohjausryhmän kokous 19.9.

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Varsinais-Suomen ELY-keskus, kehittämispäällikkö Martti Rantala

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016

Biomassan energiakäyttö

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

Toimintaympäristön muutokset

Yhdistysluettelo 2018

Yhdistysluettelo 2017

Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet

TE-palvelut Kaakkois-Suomessa

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Äkillisiin rakennemuutoksiin reagoinnin prosessit ja välineet

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA n=kaikki vastaajat

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

ELY-keskusten ja TEtoimistojen

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Stora Enson muutos jatkuu

ELY-keskuksen palvelut

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Kotka/Lappeenranta

Aboa Vetus & Ars Nova - museo* On Aineen taidemuseo On Alvar Aalto-museo* On

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

YRITYKSIÄ, JOISSA ON TEHTY AUDITOINTEJA

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

Äkillinen rakennemuutos. metsäteollisuus, työmarkkinat ja alueet liikkeessä

TE-palveluja alueellisesti

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

KAAKKOIS-SUOMEN TUOTANTOALOJEN TYÖPAIKKOJEN PITKÄN AJAN MÄÄRÄMUUTOKSET Onko työllisyyden rakennemuutos vain viime vuosien ilmiö?

Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Yritysrahoituskatsaus

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Kymenlaakso

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Paperitehtaan varjossa seminaari Renforsin Ranta Salla Ventonen

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Alueelliset talousnäkymät talvella TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta. Jouko Nieminen (toim.)

Rakenteellisen muutoksen tuki

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Transkriptio:

ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN AKYn totsuneuvottelut 3.12.2008 Johtaja Anssi Paasivirta Työ- ja elinkeinoministeriö

Äkillisen rakennemuutoksen alueet vuonna 2008 Forssan 10/2007 8,5 % 7/2008 10,1 % Itä-Lapin 10/2007 15,3 % 7/2008 15,1% Etelä-Pirkanmaan - työttömyysaste 11/2006 11,3 % - työttömyysaste 7/2008 10,1 % Vakka-Suomen - työttömyysaste 12/2006 8,0 % - työttömyysaste 7/2008 6,0 % Kotka-Haminan 10/2007 9,6 % 7/2008 10,7% Kajaanin - Työttömyysaste 7/ 2008 13,1% Saarijärven-Viitasaaren - työttömyysaste 12/2006 13,5 % - työttömyysaste 7/2008 10,6 % Keuruun - työttömyysaste 12/2006 11,4 % - työttömyysaste 7/2008 10,2 % Joensuun - työttömyysaste 12/2006 14,3 % - työttömyysaste 7/2008 14,8 % Jämsän - työttömyysaste 11/2006 12,8 % - työttömyysaste 7/2008 12,8 % Varkauden 7/2008 11,5 Lappeenrannan - työttömyysaste 12/2006 12,5 % - työttömyysaste 7/2008 10,9 % Imatran 7/ 2008 11,1 % Kouvolan - työttömyysaste 12/2006 11,8 % - työttömyysaste 7/2008 9,5 %

Äkillisten rakennemuutosten hoitamisen toimintamalli Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että TE-keskusten johdolla aluetasolla, nopea reagointi lamaantumisen ja työttömyyden ehkäisemiseksi. Jos kyseessä on valtakunnallisesti mittava rakennemuutos, niin TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä tapaa sekä yrityksen että työntekijöiden edustajat ja koordinoi toimenpidepaketin valmistelua. TE-keskus organisoi välittömästi paikallisen yhteistyöelimen asettamisen (TE-keskus, kunta, työnantaja, työvoimatoimisto, seudulliset elinkeinoviranomaiset sekä työntekijöiden edustajat). Työvoimatoimisto perustaa muutosturvapalveluyksikön yleensä tehtaan porttien sisäpuolelle. Tarvittaessa valtioneuvosto nimeää paikkakunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja irrottaa tarkoitukseen kiintiöityjä erityismäärärahoja. Työ- ja elinkeinopoliittisia erityistoimenpiteitä jatketaan yleensä kahden vuoden ajan, tänä aikana riittäviksi mitoitetut toimet ja resurssointi.

Äkillisten rakennemuutosalueiden nimeämiskriteereitä Irtisanomismäärä Irtisanomisten määrä % seutukunnan työpaikkojen kokonaismäärästä (1 % 1,5 % 2 %?) Työttömyysaste Laskennallinen työttömyysaste, jos irtisanotut jäävät kaikki työttömiksi Alueen taloudellinen ja työmarkkinatilanne

Toimenpiteet ja niiden rahoitus V. 2008 kehittämis- ja investointitukiin sekä työllisyysperusteisiin infrahankkeisiin oli käytettävissä 56,1 milj., josta kansallista rahoitusta 31,3 milj. ja EU:n rakennerahastojen rahoitusta 24,8 milj.. V. 2008 kokonaissumma on poikkeuksellisen suuri, sillä käytettävissä on sekä vuoden 2007 että 2008 EU:n rakennerahastomäärärahat. EU:n globalisaatiorahasto on rahoittanut Joensuun seutukunnassa koulutus- ym. toimenpiteitä 2 milj. + 2 milj. kansallista rahoitusta. Kymenlaakson osalta rahoitushakemus on käsittelyssä EU:ssa. Äkillisen rakennemuutoksen alueet voivat käyttää myös ensimmäisen työntekijän palkkaamistukea, jota on varattu 10 milj.. Lisäksi rahoitusta muutosturvatoimenpiteisiin on käytettävissä tarpeen mukaan, v. 2007 muutosturvaan käytettiin koko maassa 20 milj. (19 500 henkilöä 355 yrityksessä), v. 2008 varaus on 32 milj.. Hallitus päätti 21.10.2008 lisärahoituspaketista v. 2008 kolmanteen lisätalousarvioon 33,5 milj. Kajaanin, Imatran, Varkauden ja Etelä- Pirkanmaan rakennemuutosten hoitamiseen. Lisärahoituspaketin jälkeen v. 2008 käytettävissä yhteensä 121,6 milj..

Tilannekuvia rakennemuutosten hoidosta UPM, Voikkaa 675 irtisanottua N. 130 eläkejärjestelyissä Työllistynyt ulkopuolelle 135 (arvio) Työllistynyt UPM:n muihin yksiköihin n. 130 Koulutuksessa n. 50 Työttömänä n. 160, joista n. 75 odottaa eläkettä, 90 hakee työtä aktiivisesti. Seutukunnan työttömyysaste laskenut Yritysinvestointihankkeita UPM:n tehdasinvestointi Kuusankoskella, 325 milj., tuotanto käynnistynyt, ei pysyviä lisätyöpaikkoja, turvaa Kymintehtaiden kilpailukyvyn. Isoja työllistäjiä: Empower Oy, ABB, Kouvola Cargo Handling Oy Pienempiä yrityksiä 22 kpl Starttiyrityksiä 20 kpl Työllistävä vaikutus n. 200 tp, ABB ilmoittanut palkkaavansa 100 henkilöä lisää.

Tilannekuvia rakennemuutosten hoidosta Stora Enso, Summa ja Anjalankoski Työpaikkavähennys Summassa 450, Anjalankoskella 170 Summassa työttömänä työnhakijana 117 Anjalankoskella työttömänä työnhakijana 37, joista pääosa odottaa eläkeratkaisua Lisäksi työssä olevia työnhakijoita yhteensä 148 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 33 Empower 60 70 tp + Summan koneitten purkuhenkilöstö Stora Enson muille tehtaille 44 SummaRun-hankkeessa runsaasti yrityskontakteja Kotkaan Stora Enson keskitetty taloushallintoyksikkö Yrityksen kehittämisavustusta 25 kpl Ensimmäisen työntekijän palkkatukea 30 kpl Toimintaympäristötukea 1 kpl Energiatukea 9 kpl Työllisyysperusteista investointitukea infrahankkeille 2,5 milj. Starttirahaa 13 yritykselle, Stora Enson starttiraha 15 yritykselle

Tilannekuvia rakennemuutosten hoidosta Perlos, Joensuu Työpaikkavähennys 2006 ja 2007 yhteensä yli 2000 Ensin irtisanottiin alihankkijat ja määräaikaiset V. 2007 irtisanottiin 1200 Nyt koulutuksessa 200 ja työttömänä 160 Työmarkkinoille tulevien nuorten työttömyys kasvanut, kun perloslaiset vieneet avautuneet työpaikat. Joensuun seudun yritykset (mm. Abloy ja John Deere) ottivat lisää työvoimaa. Liiketoimintakaupoilla Perlokselta ostettuja toimintoja (Medisize Oy, Valukumpu Oy, Mecania Oy, Gritech Oy), työntekijöitä siirtyi n. 500. Uusia yrityksiä, jotka hyödynsivät Perloksen osaamista ja/tai koneita (Kaptas Oy, Jamaplan Oy, Linton Oy), työpaikkoja 10 15 Uusia perloslaisten perustamia yrityksiä n. 30, työpaikkoja 30 40 Yritysvalmennukseen osallistunut 2006 2007 n. 200 perloslaista, osa perustanee yrityksiä tulevaisuudessa.

Uudet äkillisen rakennemuutoksen alueet Imatran Stora Enso 250 tp Rahoituspäätös III lisätalousarvion tultua hyväksytyksi Työllistäväksi vaikutukseksi arvioitu 200 + 140-220 + rakennusaikaisia 50

Äkillisen rakennemuutoksen alueet vuonna 2008 Etelä-Pirkanmaan - työttömyysaste 11/2006 11,3 % - työttömyysaste 7/2008 10,1 % Itä-Lapin 10/2007 15,3 % 7/2008 15,1% Sydösterbottens kustregion 9/ 2008 3,4% Forssan 10/2007 8,5 % 7/2008 10,1 % Jakobstads- Regionen 9/2008 4,4 % Vakka-Suomen - työttömyysaste 12/2006 8,0 % - työttömyysaste 7/2008 6,0 % Heinolan 9/2008 8,9 % Kotka-Haminan 10/2007 9,6 % 7/2008 10,7% Koillis-Savon 10/2008 9,0% Kajaanin - Työttömyysaste 7/ 2008 13,1% Keski-Karjalan -Työttömyysaste 9/2008-12,5 % Saarijärven-Viitasaaren - työttömyysaste 12/2006 13,5 % - työttömyysaste 7/2008 10,6 % Keuruun - työttömyysaste 12/2006 11,4 % - työttömyysaste 7/2008 10,2 % Joensuun - työttömyysaste 12/2006 14,3 % - työttömyysaste 7/2008 14,8 % Jämsän - työttömyysaste 11/2006 12,8 % - työttömyysaste 7/2008 12,8 % Varkauden 7/2008 11,5 Lappeenrannan - työttömyysaste 12/2006 12,5 % - työttömyysaste 7/2008 10,9 % Imatran 7/ 2008 11,1 % Kouvolan - työttömyysaste 12/2006 11,8 % - työttömyysaste 7/2008 9,5 %