Kaiken voi tehdä toisin toteaa SOL palvelut OY, hallituksen puheenjohtaja Liisa Joronen NLP Mielilehti 3/2006 Ihminen on perusluonteeltaan hyvä ja haluaa onnistua. Onnistuminen on mahdollista, jos vain sitä riittävän paljon haluaa. Elämä tarjoaa esteitä, mutta niiden edessä ei pidä taipua kyseenalaistamatta. Mahdollisuuksia on aina enemmän kuin yksi. Kaiken voi tehdä toisin. Kun suunta on selvä, arkielämän esteet ja huonot puolet voi kääntää voitoksi. Näin toteaa SOL Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Liisa Joronen. Hänet moni tuntee ja moni häntä ihailee, sillä hän on onnistunut luomaan erittäin kannattavan yrityksen SOL Palvelut OY:n. Liisa Joronen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan päivätyön toimitusjohtajana, ja on siitä nyt luopunut, jotta aikaa jäisi enemmän perheelle ja erityisesti lastenlapsille. Vaikka hän ei enää jatkuvasti osallistukaan yrityksen päivittäiseen johtamiseen, hän kuitenkin seuraa tiiviisti yrityksen toimintaa. Eikä vain seuraa vaan myös käy säännöllisesti SOL Palvelut Oy:n toimistotalossa. Hän näyttää olevan pidetty johtaja. Se on helppo aistia niistä kommenteista, joita työntekijät huikkaavat hänelle, kun kuljemme esittelykierroksella ympäri toimistotaloa. Ja millaisen toimiston! Jokaisen uutta toimista suunnittelevan pitäisi tutustua SOLn Sörkän taloon ja ottaa siitä oppia. Asiallisen ankeisiin ja aneemisiin työtiloihin saatettaisiin näin saada ripaus väriä ja leikkimielisyyttä. Tulin toimistoon takakautta, kun en pääovea huomannut. Vaikka tiesin, että tämä toimisto ei aivan tavanomainen ole olinhan lukenut ja nähnyt kuviakin siitä, olin alussa ymmälläni. Tulinko SOLn toimistoon? Kyllä, vakuutti eräs naishenkilö. Mutta missä on toimitusjohtajan huone? Missä hallituksen kokoushuone? Missä eriasteisten johtajien korkeaselkäiset työtuolit? Ja onko tämä nyt sittenkään oikea paikka, kun tämä on näin iloisen värikäs? Mukavan näköisiä katosten alla olevia pöytäryhmiä. Koko tila yhtenäistä ja korkeaa. Kierreportaita pitkin pääsee ylhäällä seinän vieriä kiertävälle sillalle. Sieltä kulkija näkee koko avaran tilan. Keskellä ylhäällä on mukavan näköinen mökki, kuin mummon mökki. Se on todella nimeltään Mökki, ja sitä voidaan varata erilaisiin kokouksiin. Haastatteluhetkemme ajan istumme viihtyisässä Mökissä. Tosin juttua Liisa Joroselta on tullut jo koko toimistokiertomme ajan. Helppo on olla haastattelijana, puhe virtaa vuolaana ilman kysymyksiäkin. Vielä kun olisin pikakirjoittaja tai olisi nauhuri mukana! Yritys muuttuu kun johtajat muuttuvat itse
SOL Palvelut OY:n toimisto Vanhalla Talvitiellä Helsingissä on yksi Liisa Jorosen aikaan saannoksista. Hän tosin ei ota kunniaa itselleen vaan sanoo toimiston syntyneen ryhmätyönä. SOL syntyi, kun päätimme Anu Erosen kanssa tehdä asiat toisin, kertoo Liisa Joronen. Päätimme lähteä itsestämme eli muuttua ensin itse. Uskoimme vankasti uuden yrityksen mahdollisuuksiin. Sitten lähdimme kysymään, mitä henkilöstö haluaa tehdä. SOL Palvelut OY:n toimintaidea syntyi niiden vastausten pohjalta. Minulla oli ollut unelma työyhteisöstä, jonka jäsenet olisivat tyytyväisiä itseensä ja työhönsä. Unelmayhteisössäni jäsenet saisivat itse vaikuttaa työhönsä ja asiakassuhteisiinsa. Siellä ei olisi turhia sääntöjä ja määräyksiä, ei turhaa byrokratiaa eikä turhia johtajia häiritsemässä ihmisiä. Työn pitää synnyttää iloa ja tyytyväisyyttä. Tyytyväisyys tulee siitä, että saa jotain aikaan ja onnistuu. Uskon vakaasti, että ihmiset tekevät paremmin työnsä, jos heihin luotetaan ja jos heidän annetaan päättää monista heitä ja heidän työtään koskevista asioista. Liisa Joronen toteaa, että työelämässä hän on toiminut oman näkemyksensä pohjalta. Hänen lempilauseitaan ovat olleet: Anna ihmisille mahdollisuus tehdä hyvää työtä, älä siitä heitä estä laatimalla turhia sääntöjä ja määräyksiä, ylläpitämällä turhaa byrokratiaa ja turhia pomoja. ja Saat mitä palkitset, et sitä mitä vaadit, pyydät tai odotat.ʺ Muu suku oli sitä mieltä, että ei yritystä voida näin johtaa. Suvun epäilykset johtivat Liisan väistämättömään ristiriitaan suvun muiden jäsenten kanssa. Riitojen välttämiseksi Lindström konserni päätettiin jakaa kahteen osaan. Liisa sai siivouspalvelut ja pienen jätepalveluyrityksen, hänen neljä sisarustaan konsernin muut osat. Tämä tapahtui vuoden 1991 lopussa. SOL Palvelut Oy:n juuret juontuvat pitkälle, se on yksi Suomen vanhimmista yrityksistä. Vuonna 1848 C.A. Lindström perusti Helsinkiin nykyisen eduskuntatalon paikalle värjärinverstaan. Värjäystoimintaan liitettiin jo melko varhaisessa vaiheessa kemiallinen pesu. Vuonna 1922 Lindström siirtyi nykyisen omistajasuvun hallintaan, ja toiminnanjohtajaksi tuli Liisa Jorosen isoisä, Johan Roiha. Liisa Jorosen astuessa vuonna 1981toimitusjohtajaksi Lindström yhtiöiden johtoon tuli kolmas sukupolvi. Siivoustoiminnan liittäminen Lindström konserniin vuonna 1975 merkitsi toimialan laajentumista kokonaan uusille urille. Siivous on työvoimavaltainen ala, jossa kaikki työ tehdään ihmisten avulla asiakkaan tiloissa. Lindström konserni siis jaettiin vuonna 1991. Puolikkaalle piti ensin löytää nimi. Saimme omalta henkilöstöltämme 1200 nimiehdotusta, joista valitsimme SOL nimen kuvaamaan aurinkoa, lämpöä ja positiivisuutta. Keltainen väri kuvaa samojen asioiden lisäksi rohkeutta ja luovuutta. Niin meistä tuli SOL Siivouspalvelu Oy ja myöhemmin kun konserniin oli tullut muitakin palvelutoimintoja SOL Palvelut Oy.
Miksi ja miksi ei? Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin onnistua. Enkä sitä kyllä epäillytkään. Yritykselle piti nyt löytää toimitilat ja luoda sitten johtamisjärjestelmä. Toimitilaksi löysimme konkurssiin menneen entisen valokuvastudion. Perustimme suunnitteluryhmän, jonka tehtävä oli muuntaa valokuvastudion tilat työtilaksemme. Tässä ryhmässä kysyimme paljon miksi kysymyksiä. Miksi toimiston pitää näyttää toimistolta? Miksi jokaisella pitää olla oma huone? Oma työpöytä? Miksi kaikkien pitää tulla töihin kello 8? Kuka on sanonut, että nälkä pitää olla kello 12? Jos arkkitehti tai remonttia toteuttava insinööri sanoo, että ei näin voi tehdä, on hyvä kysyä miksi ei. Se on minun lempikysymyksiäni. Herranpelossa ihmiset hyväksyvät liian helposti vastauksia, jotka eivät perustu mihinkään tosiasiaan. Kun sinnikkäästi kysyy miksi ei, ontot perustelut kaatuvat ja ovi mahdottomuuksista mahdollisuuksiin avautuu. Luovat ratkaisut löytyvät usein juuri epäilyn ja kyseenalaistamien kautta Tästä hyvä esimerkki on kääntyvä kirjahylly. Esitin puusepälle toiveeni kääntyvästä kirjahyllystä, jonka oli nähnyt englantilasista elokuvista. Puuseppä sanoi, että ei sellaista voi tehdä. Kysyin: Miksi ei? Kaikki voidaan tehdä. Ja niin kodissani on nyt kirjahylly, joka kääntyy. 1146 ideaa Ihmisen aistit toimivat kaiken aikaa. Hän näkee, vaikka ei tietoisesti katsoisikaan ja kuulee, vaikka ei kuuntelisi. Ympäristön kauneus ja viihtyisyys vaikuttaa ihmiseen myönteisesti, vaikka hän ei itse esteetikoksi tunnustautuisikaan. Työtilojen viihtyisyydellä ja kauneudella on siis merkitystä. SOLn Palvelut OY:n toimistossa tämä on otettu huomioon. Tila saa satunnaisen kävijänkin hetkessä hyvälle mielelle. Suunnitteluryhmä kokosi yhteensä 1146 ideaa! Ideat kirjoitettiin fläppitauluille, jotta saatiin ujoimmatkin mukaan. Niitä sitten yhdessä katseltiin ja niistä keskusteltiin. Ideoiden pohjalta syntyi SOL City. Tilan tarkoitus on tuoda hyvää mieltä ja myönteisyyttä. Se viestii myös selkeästi sen, että kaiken voi tehdä toisin. Ei pidä jäädä totunnaiseen ja valmiisiin pakettiratkaisuihin. Meidän toimistossa kenelläkään ei ole omaa pöytää eikä huonetta. Toimistossa työskentelevä panee kannettavansa ja kännykkänsä sille pöydälle, joka on vapaana. Kaikki tieto arkistoidaan sähköisessä muodossa. Ei ole myöskään kellokortteja, ei pomoja eikä sihteereitä. Jokainen hoitaa kaiken itse. Myös sijaisjärjestelyt. Aloin miettiä, minkä ihmeen takia työn pitäisi olla erilaista kuin elämä kotona. Eihän kotonakaan ole ulkopuolista henkilöä, joka hoitaisi kukkien
kastelijasijaisen loma ajaksi, vaan sen tekee joku niistä ihmisistä, jotka siellä asuvat. Niin on myös meillä töissä. Jokainen hoitaa sijaisjärjestelynsä itse. Jokainen hoitaa itse myös esimerkiksi matkajärjestelynsä. Minullakaan ei ollut sihteeriä, joka olisi matkat tilannut. Kännykkä on se, mitä tilaukseen tarvitaan, ei sihteereitä. Meillä ei ole työntekijöille niskaan hengittäjiä eikä kontrollia. Jokaisella on ainoastaan omat mitattavat tavoitteensa, ja niiden saavuttamisesta hän on itse vastuussa. Korostamme, että jokaisella on itse vastuu itsestään. Yrityksen johdon täytyy olla koko ajan esimerkkinä henkilöstölle. Sen ei tule hakea erityisoikeuksia itselleen. Minulla ei ole omaa parkkipaikkaa pääoven vieressä. Jätän auton sinne, missä tilaa on. Olemme muutenkin tasa arvoisia, johtajilla ei ole oikeus etuilla ei parkkipaikkojen eikä työterveyspalvelujenkaan suhteen. Ei edes ruokajonossa. Tämän sain konkreettisesti kokea kerran torstain soppajonossa. Meillä on täällä torstaisin ilmainen keittolounas. Jokainen saa syödä ilmaiseksi, ja silloin meillä onkin usein paljon porukkaa talossa. Kerran yritin kiilata eteen yhden vieraani kanssa. Silloin jonosta kuului: Eipäs Liisa etuilla! Menin kiltisti jonon hännille. Eihän minulla ollut oikeutta etuilla. Itsehän olen sen niin useasti sanonut, että johdon täytyy koko ajan olla esimerkkinä. Villi vastavirtaan uija Liisa Joronen on ollut hyvin energinen ja aikaan saapa jo pienestä pitäen. Olen ollut villi ja vastavirtaan uija koko ikäni. Lapsena ja nuorena olin myös hyvin mustavalkoinen, joko pidin asioista tai en. Näytin mieltymykseni selvästi. Menin kouluun kuuden vuoden ikäisenä. Koulu oli mielestäni hauskaa ja olin hyvin aktiivinen varsinkin kaveritoiminnasta. Minulla oli paljon ystäviä. Myös kouluaineiden suhteen olin aktiivinen, mutta valikoiden. Sain joko kymppejä tai nollia! Kävin Kauppakorkean ja aioin jatkaa perhefirmassamme. Olin jo pienenä päättänyt, että minusta tulee Lindströmin toimitusjohtaja. Toinen unelmani oli tulla ison maatilan emännäksi. Se unelma sitten jäi kauppakorkean aikana. Se on nyt uudelleen aktivoitunut, kun olen hankkinut tilan Ranskasta. Ehkä jonain päivänä vielä kävelen tiluksillani viinitilan emäntänä. Kauppakorkean jälkeen halusin tehdä uraa ja menin muualle töihin. Perhefirmaan palasin vuonna 1979. Myös yrityksen suhteen on ollut vastavirtaan uija. Kaikki eivät ole uskoneet, että onnistun. Minulle sanottiin, että jos riisut tavanomaiset työelämän vallanmerkit, ei kukaan järkevä ihminen pysy töissä yrityksessäsi. Myös toimistoa on pidetty kylähullun ratkaisuna ja ennusteltu, että ihmiset eivät siellä viihtyisi. Epäilijät ovat olleet väärässä. Yritys menestyy ja henkilöstö viihtyy. Ihminen kaipaa mielekästä työtä ja sitä, että hän voi tehdä päätöksiä oman välittömän työnsä suhteen, ei niinkään vallan merkkejä.
Jos johtajilla on erityisetuuksia, niitä haluavat muutkin. Jos johtajan pitää pönkittää omaa asemaansa kulmakamarilla ja korkeaselkäisellä nahkatuolilla, henkilöstökin haluaa erilaisia vallan merkkejä. Meidän yrityksessä johtajat elävät niin kuin puhuvat tasaarvoisesti henkilöstön kanssa. Ihmiset haluavat tehdä työtä tässä toimistossa, vaikka välillä on ahdasta ja vapaata pöydän kulmaa ei tahdo löytyä. Kuvaavaa on, että kukaan ei mielellään haluaisi siirtyä uuteen toimitilaamme, vaan työskentelee mieluummin täällä vaikka ahtaamminkin. Intuitiolla päätöksiin Ihminen haluaa onnistua, siitä olen täysin varma. Jokainen haluaa kokea työniloa. Jokainen haluaa olla vapaa ja päättää omista asioistaan. Itse teen päätöksiä hyvin nopeasti ja monesti hyvin intuitiivisesti. Intuitio on minulle hyvin fyysinen kokemus. Näen asian mielessäni etukäteen. Kun sitten päätän, en enää haikaile toisten ratkaisujen perään. Elän sitten päätökseni mukaan, teen siitä parhaan mahdollisen ja rakennan tulevaisuuden sen mukaan. Käännän arkielämän huonot puolet voitoksi. Uskon ja tiedän kokemuksesta, että ennusteilla on itseään toteuttava ominaisuus. Tilaisuuksiin pitää tarttua silloin, kun ne ovat käsillä. Tilaisuuksilla on oma kestoaikansa ja sitten ne menevät ohi. Ja saattaa olla, että jokin mahdollisuus esiintyy vain kerran elämän aikana. Jos siihen ei silloin tartu, se on iäksi mennyt. Onko minulla vielä unelmia? Kyllä on. Haluaisin tehdä jotain suurta maailman hyvinvoinnin eteen. Maailma ja ihmiskunta eivät voi hyvin ja sen eteen tulee tehdä pian jotain. Mitä se tarkkaan ottaen minun kohdalla on, sitä en vielä osaa sanoa. Minulla on myös unelmia lasteni ja lastenlasteni suhteen. Minulla on kolme lasta ja kahdeksan lapsenlasta. Heidän kanssaan haluan viettää tulevaisuudessa paljon aikaa Ranskan tilallani. Seija Mauro seija.mauro@flowtraining.com