ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12203 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 27.08.2014 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi ebisnes Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.01.2013 Päättymispäivämäärä 30.06.2014 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Tampereen Seudun Viestintäyhtymä r.y. Projektin vastuuhenkilön nimi Harri Helén Sähköpostiosoite harri.helen@trust.fi Puhelinnumero 040-7742000 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Janne Korhonen Sähköpostiosoite janne.korhonen@peoplegroup.fi Puhelinnumero 040-8654886 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta ja tavoite oli tuottaa Pirkanmaalaisille pienyrityksille sekä valmennusohjelma että yrityskohtainen kehitys- ja konsultaatio-ohjelma sähköisen liiketoiminnan eri toimenpiteiden toteutukseen myynnin ja markkinoinnin kokonaisuus huomioiden. Projektilla pyrittiin vastaamaan pienyritysten todellisiin tarpeisiin sähköisen liiketoiminnan toteuttamisessa sekä saada aikaan toimintamalli, joka saa yrityksen panostamaan myös projektin päättyessa sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen täysimääräisesti. Projektissa tavoiteltiin yhteistyömallien ja -verkostojen luomista sähköisen liiketoiminnan Pirkanmaalla toimivien asiantuntijayritysten sekä sähköisen liiketoiminnan toimenpiteiden tarpeessa olevien yritysten välille ja jotka jäävät elämään projektin päättyessä tuloksia tuovana ja siten perusteltavana toimintana. Projektin toteutusalue ja kohderyhmä oli Pirkanmaa sekä tällä talousalueella toimivat pienyritykset. Kohdeyritykset hakeutuivat projektiin erillisen projektihakemuksen kautta ja jossa yritys kuvasi tarpeensa yrityskohtaisesti räätälöidylle sähköisen liiketoiminnan kehitysohjelmalle. Samalla yritys esitti toiveen omaksi asiantuntijayrityksekseen hankkeen valikoimasta asiantuntijakonsortiosta. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/10
Projektiyrityksiä hakeutui mukaan Tampereen Seudun Viestitäyhtymän tekemän ennakkoselvityksen kautta, rinnakkaisprojektina toteutetun ebuusti-hankkeen kautta, projektin verkkotiedottamisen kautta sekä projektiin valikoituneiden asiantuntijayritysten yrityskenttään antaman projekti-informaation kautta. Projektilla oli kolme päätavoitetta: 1. Projektiin osallistuvien yritysten sähköisen liiketoiminnan kehityshankkeiden kestävä, koulutuksella ja konsultoimalla tapahtuva toteutus. Tavoiteltavina tuloksina: - kasvava liikevaihto - uudet asiakkaat - toiminnan kasvu (uusia työntekijöitä) joko kotimaassa tai ulkomailla 2. Toimintamalli ja osaaminen sähköisen liiketoiminnan toteutukseen projektin päättyessä. Yrityskohtaisen kehityshankkeen päättyessä yrityksen kanssa tehdään selvitys jatkon toimenpiteistä ja suunnitelmista sekä toteutukseen varattavista resursseista. 3. Hankkeen tulokset inspiroivat Pirkanmaalaisia PK-yrityksiä investoimaan sähköisen liiketoiminnan hankkeisiin tuloksia tuottavana toimintana toimialasta riippumatta. Lisäksi laadullisia tavoiteltavia tuloksia olivat: 1. Sähköisen liiketoiminnan edellyttämä osaaminen (teknologiat ja sisältöosaaminen) pienyrityksen markkinoinnista ja myynnistä vastaavilla. Osaamista mitattiin koulutuksiin ja kehityshankkeisiin osallistumisten määrällä ja volyymillä. 2. Sähköisen liiketoiminnan kehityshankkeiden laadun, sisällön ja palveluiden käytettävyyden kehittyminen. Kehittymistä mitataan yrityskohtaisen hankkeen lähtötilannevaiheen selvityksellä sekä hankkeen toteutuksen jälkeiselle selvityksellä (toimenpiteet ja sisällöt ennen hanketta ja hankkeen jälkeen). 3. Sähköisen liiketoiminan kehittämisen toimintakulttuurin ja strategisen merkityksen laaja-alainen synnyttäminen asiantuntijaorganisaatioiden ja pienyritysten välille. Arviointi tapahtuu hankkeesta tehtävän kokonaisselvityksen pohjalta. Tähän liittyy myös yleinen julkisuus, jota hankkeen toteutuksen edetessä tehdään säännöllisesti eri tiedotuskanavien kautta. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektia lähdettiin toteuttamaan valikoimalla ja kilpailuttamalla projektiyritysten asiantuntijapalveluista vastaavat yritykset. Tavoitteena oli löytää tavoiteltaviin tuloksiin tarjousten perusteella palveluissaan parhaiten soveltuvat asiantuntijaorganisaatiot. Tämän jälkeen valittujen tahojen (9 asiantuntijaorganisaatiota) kanssa käytiin yhteisesti läpi toimenpiteiden lopullinen "tuotteistus" ja tarjonnan/tarpeen yhteensovittaminen sekä projektin kokonaistavoitteet ja ensisijaiset kohderyhmät. Seuravassa vaiheessa käynnistettiin projektiyritysten varsinainen hakeutuminen projektiin. Tämä tapahtui projektiyrityksen laatiman hakeutumissuunnitelman (projektihakemus) pohjalta ja jossa yritys kuvasi mm.: EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/10
- Sähköisen liiketoiminnan kehityshankkeen päätavoitteen - Tehtävät toimenpiteet otsikkotasolla sekä toimenpiteiden aikataulusuunnitelman - Esityksen asiantuntijapalveluiden (ohjaus, koulutus ja konsultointi) toteuttajaksi Lisäksi hakeutumissuunnitelmassa oli sitoutuminen mm. projektin käytännön toteutukseen, ehtoihin ja aikatauluihin yrityksen edustajan allekirjoituksella vahvistettuna. Tämän jälkeen yritys hyväksyttiin projektiehtojen täyttyessä mukaan projektiin projektiorganisaation toimesta ja yritykselle annettiin lupa aloittaa kehityshankkeen toteutus asiantuntijaorganisaation kanssa suunnitelman mukaisen budjetin puitteissa. Projektihakemusten pohjalta mukaan hyväksyttiin 21 eri yritystä Pirkanmaan talousalueelta. Tämän jälkeen projektiyritys ja asiantuntijaorganisaatio aloittivat suunnitelman mukaisen ohjelman toteutuksen. Yrityskohtaisten hankkeiden toteutukset olivat minimissään 4 ohjaus- ja konsultointipäivää ja maksimissaan 15 ohjaus- ja konsultointipäivää. Hankkeiden käynnistyessä projektipäällikkö kävi läpi kaikki projektiyritykset yrityskohtaisesti ja varmisti hankkeiden käynnistymisen suunnitellusti sekä sen, että yrityksellä oli varmuus projektin käytännön toiminnasta ja periaatteista. Asiantuntijaorganisaatiot ja yritykset toimittivat projektipäällikölle yrityskohtaisten hankkeiden toteutumisen aikana dokumentteja koulutus- ja konsutointipäivien toteutumisesta sekä mahdollisista suunnitelmaan tulleista poikkeavuuksista että etenemisestä ylipäänsä. Projektisuunnitelmassa oli mukana myös kaikille yrityksille yhteinen valmennushjelma. Tätä ei kuitenkaan lähdetty lopulta toteuttamaan ja sen kautta saatavaa informaatiota ohjeistettiin osaltaan hankkimaan mm. ebuusti-hankkeen puitteissa toteutetuista koulutus- ja seminaaritilaisuuksista. Käytettävissä olevat reurssit haluttiin kohdentaan suoraan yrityskohtaisiin hankkeisiin niiden tarpeen ja kysynnän takia. Projektipäällikkö teki projektin aikana projektiyrityksiin säännöllistä kontaktointia hankkeiden etenemisestä sekä aikataulujen ja budjettien suunnitelman mukaisesta pitävyydestä. Yrityskohtaisen hankkeen päättyessä käynnistettiin jokaisessa yrityshankkeessa loppuraportointi sekä asiantuntijaorganisaation että kohdeyrityksen toteuttamana. Tämä loppuraportointi on oleellinen osa projektin saavuttamien tulosten arviointia ja siinä raportoitavat sisällöt koostuvat pitkälti projektille asetetuista kokonais- ja yrityskohtaisista tavoitteista. Yhteistyö eri osapuolten välillä toimi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin kotisivusto on toiminut projektin ajan tehokkaana tiedotus- ja julkisuuskanavana. Sitä kautta sekä projektiyriytykset että muut projektista kiinnostuneet tahot ovat saaneet informaatiota projektista, projektiyrityksistä, asiantuntijaorganisaatioista jne. Projektiyritykset ovat laatineet omia tiedotteita ebisneshankkeessa mukana olemisesta ja sen kautta saavutetuista hyödyistä. Asiantuntijaorganisaatiot ovat myös osaltaan tiedottaneet omille sidosryhmilleen ebisnes-hankkeessa mukana olemisesta. Projektin merkittävää markkinointia ei ole juurikaan projektin toteutuksen aikana tehty, koska hyvin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/10
rajallisten reurssien vuoksi projektiin ei ole ollut mahdollista ottaa mukaan uusia yrityksiä hakeutumisvaiheen jälkeen. Projektin päättymisen yhteydessä projektin tulokset ja lähinnä yrityskohtaiset hanketulokset kuvataan projektin sivuilla tulokset osiossa. Hankesivustosta tiedotetaan yrityslähtöisiä sidosryhmiä (yrittäjäjärjestöjä) sekä yrityskehityshankkeita suunnittelevia organisaatioita. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite http://www.tasevi.fi/ebisnes/ 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteutuksessa ei koettu isoja ongelmia. Pienyritysten ollessa kohderyhmänä yrityksissä tapahtuu luonnollisesti nopeita muutoksia ja niihin täytyy projektin pystyä reagoimaan nopeasti. Muutamissa projektiyrityksissä tapahtui projektin loppupuolella hankkeen tiivistymistä ja kahdessa yrityksessä keskeytyminen. Projektin nopea reagointikyvyn ansiosta tilalle löytyi 2-3 uutta yritystä vielä projektin viimeisten toimintakuukausien aikana. Täten projektin kokonaistoiminta-aika olisi hyvä olla vähintään 2 vuotta, ebisnes-projektissa se oli 1 1/2 vuotta. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektissa saavutettiin mm. seuraavat määrälliset, projektisuunnitelman mukaiset olennaisimmat tulokset (suluissa projektisuunnitelman mukainen tavoite) : - 53 aloittanutta hlöä (59) => 90% - 21 projektiyritystä (20) => 105% - 13 uutta työpaikkaa (100) => 13% - 483 ohjaus- ja konsultointityöpäivää (570) => 85% - ei toteutettuja lähiopetuspäiviä (60) => 0% - 197 asiantuntijaorganisaation toteuttamaa ohjaus- ja konsultointipäivää Edellä kuvattujen tulosten osalta projektin voidaan katsoa onnistuneen kokonaisuutena hyvin. Uusien työpaikkojen suhteen tavoitteiden toteutuminen olisi pitänyt ollut saavutettuja tuloksia parempi. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös yleinen tiukka taloudellinen tilanne sekä monen hankkeen henkilöstöön mahdollisesti vaikuttavien tulosten näkyminen myöhemmin. Projektin rahoitus (ESR/Valtio ja Kunta) tulee täyttymään 100%:sti, yksityinen rahoitus ylittyy n.15%:lla. Kunkin yrityskohtaisen hankkeen päättyessä toteutettiin loppuraportointi sekä asiantuntijaorganisaation että kohdeyrityksen toimesta. Asiantuntijaorganisaation tuli tehdä omasta ohjattavasta ja konsultoitavasta yrityksestä raportointi seuraavien osa-alueiden osalta: - Hankkeen toteutuksen pääsisällöt ja toteutusaikataulu - Mitä konkreettisia muutoksia hanke on tuonut esille yrityksessä jo hankkeen toteutuksen aikana ja sen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/10
päättyessä - Hankkeen vaikutukset ja mahdollisuudet yrityksen toimintaan vs. lähtötila - Hankkeen merkitys yrityksen kilpailukykyyn, kasvuun ja kansainvälistymiseen - Jatkokehitystarpeet ja -toimenpiteet Vastaavasti projektiyrityksen tuli itse raportoida seuraavat osa-alueet ja projektin vaikutus niihin: - Liikevaihto 2013, 2014, 2015 - Kannattavuus 2013, 2014, 2015 - Uudet asiakkuudet ja markkinat - Kansainvälistyminen - Vaikutukset henkilöstöön - Lähitulevaisuuden odotukset hankkeen vaikutuksesta yrityksen kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin - Jatkokehitystarpeet ja -toimenpiteet Loppuraportointi saatiin toteutettua kaikissa yrityksissä yhtä yritystä lukuunottamatta. Yhden yrityksen kohdalla raportointia ei tehty hankkeen keskeytyessä yrityksen maksuvaikeuksien takia. Yrityskohtaiset loppuraportit ovat luettavissa projektin kotisivuilla ja ne ovat myös loppuraportin liitteenä. Seuraavassa tiivistettyä yhteenvetoa: Hankkeen toteutuksen pääsisällöt - Kaikki hankkeet liittyivät digitaalisten myynti- ja markkinointikanavien tai niitä koskevien palveluiden kehittämiseen. Kohde- ja käyttäjäryhmien sekä sähköisten kanavien kautta saavutettavien markkinoinden määrittäminen ja palveluiden konseptointi oli varsin monessa selkeä tavoite. Kuudessa eri hankkeessa oli selkeä verkkokauppaympäristön kehittäminen tai rakentaminen tavoitteena. Konkreettisia muutoksia yrityksessä jo hankkeen toteutuksen aikana ja sen päättyessä - Hankkeen tuloksena syntynyttä sähköisen liiketoiminnan osaamista varsinaisten käytännön toimien toteutukseen, tuloksena www-sivujen uudistuksen käynnistämistä hankkeen tavoitteen/ongelman mukaisesti tavoiteltu kohderyhmä/markkina huomioiden, toimintamallien synnyttäminen, sähköisten jakelukanavien ymmärrys ja omaan toimintaan priorisoiminen, täysin uusia sähköisiä palveluita ja kauppapaikkoja Hankkeen vaikutukset ja mahdollisuudet yrityksen toimintaan vs. lähtötila - Käytännön toimien kautta vaikutuksia sekä olemassa olevien asiakkaiden että uusien asiakkaiden toimintaan, uusi toimintatapoja otettu käyttöön, käynnistettiin käytännön toimia uusilla markkinoilla niin kotimaassa kuin ulkomailla Hankkeen merkitys yrityksen kilpailukykyyn, kasvuun ja kansainvälistymiseen - Hankkeiden kautta voidaan katsoa tässä vaiheessa syntyneen pääasiassa edellytyksiä ja mahdollisuuksia kilpalukyvyn ja kasvun osalta. Käytännön operatiivien työ käynnistyi varsin monessa hankkeessa projektin päättyessä. Oli myös muutamia yrityksiä, joissa voitiin jo havaita projektin aikana volyymin kasvua. Jatkokehitystarpeet ja -toimenpiteet - Useissa tapauksissa markkinointi- ja myyntimateriaalien sekä kampanjoiden (google kampanjat jne.) valmistus oli seuraava vaihe. Palveluiden eri kieliversioiden toteutus oli monessa yrityksessä myös seuraava vaihe. Liikevaihto 2013, 2014, 2015 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/10
- Liikevaihtoluvut perustuivat ennusteisiin tulevasta ja lähes kaikille oli erityisen positiivisia odotuksia sen suhteen. Kolmella yrityksellä ei juuri ollut kasvuodotuksia, kahdeksalla yrityksellä odotukset liikevaihdon kasvusta olivat hyvinkin suuria. Noin 10 yrityksellä kasvuodotukset olivat maltillisia. Kannattavuus 2013, 2014, 2015 - Kannattavuuden suhteen tilanne oli liikevaihtoa vastaava, kolmella yrityksellä kannattavuus sekä odotukset sen suhteen heikot, kahdeksan yrityksen kannattavuustoteamat tai odotukset sen suhteen erinomaiset Uudet asiakkuudet ja markkinat - Kahdentoista yrityksen kohdalla todettiin hankkeen kautta synnytettyjen palvelujen tuoneen täysin uusia asiakkuuksia. Kaksi yritystä ei nähnyt hankkeella olleen merkitystä uusiin asiakkaisiin, kahdeksan yrityksen kohdalla nähtiin hankkeen syventäneen vanhoja asiakkuuksia ja/tai antaneen mahdollisuuden lähteä tavoittelemaan uusia asiakkuuksia. Kansainvälistyminen - Kolme yritystä näki hankkeen selvän vaikutuksen kansainvälisiin toimiin ja välittömiin asiakkuuksiin sieltä. Kuusi yritystä toi esille hankkeen kautta syntyneiden palveluiden ja tuotteiden mahdollistavan kansainvälisen toiminnan sekä sen, että lähitulevaisuuden suunnitelmissa ovat toimet kansainvälisiin asiakkaisiin tai kansainvälistymiseen. Loput yritykset eivät tuoneet esille suunnitelmia kansainvälisiin toimiin ainakaan lähiaikoina. Vaikutukset henkilöstöön - Uusia työntekijöitä on hankkeen vaikutuksiin perustuen palkattu viiteen eri yritykseen yhteensä 13 hlöä. Tulevan vuoden osalta raportoitiin n.20:n uuden hlön palkkaustarve. Kuusi yritystä ei nähnyt hankkeella vaikutusta henkilöstöön. Yhdeksällä yritykselle vaikutukset olivat positiivisia henkilöstön osaamiseen ja viihtyvyyteen sekä suoranaisesti työpaikkojen säilyvyyteen yhdellä yrityksellä. Lähitulevaisuuden odotukset hankkeen vaikutuksesta yrityksen kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin - Uudet kehitetyt sähköisen liiketoiminnan tuote- ja palvelukonseptit nähtiin oleellisena osana yrityksen kilpailykyvyn paranemista sekä kasvuun ja lisätyöllistämiseen pääsemiseksi lähes kaikissa yrityksissä. Kaksi yritystä ei nähnyt hankkeella olevan vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin Jatkokehitystarpeet ja -toimenpiteet - Useissa tapauksissa markkinointi- ja myyntimateriaalien valmistaminen sekä verkkomarkkinoinnin toteutus koettiin tärkeimmiksi seuraaviksi vaiheiksi. Palveluiden eri kieliversioiden toteutus oli monessa yrityksessä myös seuraava vaihe sekä osaamisen kehittäminen sähköisen liiketoiminnan sisältöihin edelleen. Verkkosivustojen spesifisempi toteutus eri markkinoille ja asiakasryhmille koettiin myös useissa yrityksissä tärkeäksi seuraavaksi kehitysvaiheeksi. Kolme yritystä ei pystynyt näkemään suoranaisia jatkokehitystarpeita ja -toimenpiteitä hankkeen päättyessä. Yrityskohtaisten loppuraporttien pohjalta voidaan todeta, että kukin hanke oli projektisuunnitelman sisältöja tavoitealueen mukainen. Kolmen yrityksen kohdalla ei päästy yrityksen ja projektin näkökulmasta merkittäviin tuloksiin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/10
9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Yrityskohtaiset kehitysohjelmat ja niiden pääsisällöt sekä niiden kautta saavutetut tulokset ovat kaikkien projektiyritysten hyödynnettävissä. Käytettävissä olevien asiantuntijaorganisaatioiden foorumi jatkaa ja kehitystyötä jatketaan myös monessa ebisneksessä mukana olleessa yrityksessä. Asiantuntijaorganisaatiot osaavat projektin jälkeen hyödyntää toistensa osaamisalueita yhteisissä hankkeissa. Tampereen Seudun Viestintäyhtymä jatkaa ns. kehitysorganisaationa projektin jälkeen ja toimintaa jatketaan yritysten suoraan rahoittamana. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on ollut tasa-arvoneutraali hanke ja siinä ovat olleet edustettuina tasa-arvoisesti kaikki ryhmät. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kohderityksen ja asiantuntijaorganisaation ulkopuolinen projektipäällikkö on ollut monessa hankkeessa erinomainen "ulkopuolinen" auditoija hankkeen edistymisessä ja arvioinnissa sekä myös yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuvan asiantuntijan valinnassa sekä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Yritykset ovat valmiita panostamaan myös tähän ja siinä on yksi uusi toimintakenttä hankkeen päättyessä. Asiantuntijaorganisaatioiden ollessa monesti myös kilpailijoita keskenään on siitä huolimatta tärkeää heidän välinen yhteistyö loppuasiakkaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Projektikehys tuo myös jokaiseen yrityskohtaiseen hankkeeseen kilpailuasetelmaa parhaan hankkeen aikaansaamiseksi. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Tampereen Seudun Viestintäyhtymä jatkaa ns. kehitysorganisaationa projektin jälkeen ja toimintaa jatketaan osin yritysten (projektin kohdeyritykset sekä asiantuntijaorganisaatiot) suoraan rahoittamana. Lisäksi projektin toteutusmallista tiedotetaan eri tahoja ja jotka esim. suunnittelevat vastaavan sisältöalueen hankkeita tulevaisuudessa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 140 000,00 57 % 114 109,74 57 % Kuntien rahoitus 35 000,00 14 % 27 989,44 14 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 70 000,00 29 % 57 822,82 29 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 245 000,00 100 % 199 922,00 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/10
14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin lähtökohta ja tavoite oli tuottaa Pirkanmaalaisille pienyrityksille sekä valmennusohjelma että yrityskohtainen kehitys- ja konsultaatio-ohjelma sähköisen liiketoiminnan eri toimenpiteiden toteutukseen myynnin ja markkinoinnin kokonaisuus huomioiden. Projektissa tavoiteltiin yhteistyömallien ja -verkostojen luomista sähköisen liiketoiminnan Pirkanmaalla toimivien asiantuntijayritysten sekä sähköisen liiketoiminnan toimenpiteiden tarpeessa olevien yritysten välille ja jotka jäävät elämään projektin päättyessä tuloksia tuovana ja siten perusteltavana toimintana. Projektilla oli kolme päätavoitetta: 1. Projektiin osallistuvien yritysten sähköisen liiketoiminnan kehityshankkeiden kestävä, koulutuksella ja konsultoimalla tapahtuva toteutus. 2. Toimintamalli ja osaaminen sähköisen liiketoiminnan toteutukseen projektin päättyessä. 3. Hankkeen tulokset inspiroivat Pirkanmaalaisia PK-yrityksiä investoimaan sähköisen liiketoiminnan hankkeisiin tuloksia tuottavana toimintana toimialasta riippumatta. Lisäksi laadullisia tavoiteltavia tuloksia olivat: 1. Sähköisen liiketoiminnan edellyttämä osaaminen 2. Sähköisen liiketoiminnan kehityshankkeiden laadun, sisällön ja palveluiden käytettävyyden kehittyminen. 3. Sähköisen liiketoiminan kehittämisen toimintakulttuurin ja strategisen merkityksen laaja-alainen synnyttäminen asiantuntijaorganisaatioiden ja pienyritysten välille. Projektia lähdettiin toteuttamaan valikoimalla ja kilpailuttamalla projektiyritysten asiantuntijapalveluista vastaavat yritykset. Seuravassa vaiheessa käynnistettiin projektiyritysten varsinainen hakeutuminen projektiin mukaan. Tämä tapahtui projektiyrityksen laatiman projektiin hakeutumissuunnitelman (projektihakemus) pohjalta ja jossa yritys kuvasi mm.: - Sähköisen liiketoiminnan kehityshankkeen päätavoitteen - Tehtävät toimenpiteet otsikkotasolla sekä toimenpiteiden aikataulusuunnitelman - Esityksen asiantuntijapalveluiden (ohjaus, koulutus ja konsultointi) toteuttajaksi Projektihakemusten pohjalta projektiin hyväksyttiin mukaan 21 eri yritystä Pirkanmaan talousalueelta. Tämän jäljeen projektiyritys ja asiantuntijaorganisaation aloitti suunnitelman mukaisen ohjelman toteutuksen. Yrityskohtaisten hankkeiden toteutukset olivat minimissään 4 ohjaus- ja konsultipäivää ja maksimissaan 15 ohjaus- ja konsultipäivää. Yrityskohtaisen hankkeen päättyessä käynnistettiin jokaisessa hankkeessa loppuraportointi sekä asiantuntijaorganisaation että kohdeyrityksen toteuttamana. Tämä loppuraportointi oli oleellinen osa projektin saavuttamien tulosten arviointia ja siinä raportoitavat sisällöt koostuivat pitkälti projektille asetetuista kokonais- ja yrityskohtaisista tavoitteista. Projektissa saavutettiin mm. seuraavat määrälliset, projektisuunnitelman mukaiset olennaisimmat tulokset (suluissa projektisuunnitelman mukainen tavoite) : EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/10
- 53 aloittanutta hlöä (59) => 90% - 21 projektiyritystä (20) => 105% - 13 uutta työpaikkaa (100) => 13% - 483 ohjaus- ja konsultointityöpäivää (570) => 85% - ei toteutettuja lähiopetuspäiviä (60) => 0% - 197 asiantuntijaorganisaation toteuttamaa ohjaus- ja konsultointipäivää Kunkin yrityskohtaisen hankkeen päättyessä toteutettiin loppuraportointi sekä asiantuntijaorganisaation että kohdeyrityksen toimesta. Loppuraportointi saatiin toteutettua yhtä yritystä lukuunottamatta kaikissa yrityksissä. Yrityskohtaiset loppuraportit ovat luettavissa projektin kotisivuilla ja ne ovat myös loppuraportin liitteenä. Kaikki hankkeet liittyivät digitaalisten myynti- ja markkinointikanavien tai niitä koskevien palveluiden kehittämiseen. Kohde- ja käyttäjäryhmien sekä sähköisten kanavien kautta saavutettavien markkinoiden määrittäminen ja palveluiden konseptointi oli varsin monessa selkeä tavoite. Kuudessa eri hankkeessa oli selkeä verkkokauppaympäristön kehittäminen tai rakentaminen tavoitteena. Kahdentoista yrityksen kohdalla todettiin hankkeen kautta synnytettyjen palvelujen tuoneen täysin uusia asiakkuuksia. Kaksi yritystä ei nähnyt hankkeella olleen merkitystä uusiin asiakkaisiin, kahdeksan yrityksen kohdalla nähtiin hankkeen syventäneen vanhoja asiakkuuksia ja/tai antaneen mahdollisuuden lähteä tavoittelemaan uusia asiakkuuksia. Kolme yritystä näki hankkeen selvän vaikutuksen kansainvälisiin toimiin ja välittömiin asiakkuuksiin sieltä. Kuusi yritystä toi esille hankkeen kautta syntyneiden palveluiden ja tuotteiden mahdollistavan kansainvälisen toiminnan sekä sen, että lähitulevaisuuden suunnitelmissa on toimet kansainvälisiin asiakkaisiin tai kansainvälistymiseen. Uusia työntekijöitä on hankkeen vaikutuksiin perustuen palkattu viiteen eri yritykseen yhteensä 13 hlöä. Tulevan vuoden osalta raportoitiin n.20:n uuden hlön palkkaustarve. Yrityskohtaisten loppuraporttien pohjalta voidaan todeta, että kukin hanke oli projektisuunnitelman sisältöja tavoitealueen mukainen. Kolmen yrityksen kohdalla ei päästy yrityksen ja projektin näkökulmasta merkittäviin tuloksiin. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin toteutukseen liittyvä kirjanpitoaineisto löytyy Accountor Tampere Oy:n toimitiloista (Kuninkaankatu 30 Tampere), yhteyshenkilö Päivi Uotinen, +358 20 744 7033, paivi.uotinen@accountor.fi. Projektin muut dokumentit löytyvät Tampereen Seudun Viestintäyhtymä r.y, c/o Trus Oy, Finlaysoninkuja 25 Tampere, yhteyshenkilö Harri Helén, +358 (0)40 774 2000, harri.helen@trust.fi. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/10
Päiväys ja allekirjoitus 19.08.2014 Janne Korhonen Projektipäälikkö EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/10