20.10.2011 Jari Hautamäki, yhteyspäällikkö Timo Ahonen, projektipäällikkö, kansainväliset asiat Minna Vesasto, projektisihteeri PROAKTIIVISESTI KOHTI RAKENNEMUUTOSTA (enne) PROJEKTIN MATKARAPORTTI OSALLISTUMISESTA OPEN DAYS TAPAHTUMAAN BRYSSELISSÄ 10-13.10.2011 Projektin tehtävä Projektilla haetaan ratkaisua kysymykseen, miten alueisiin kohdistuviin äkillisiin rakennemuutoksiin voidaan varautua. Tavoitteena on löytää hyviä käytäntöjä äkillisiä rakennemuutoksia pitkällä aikavälillä aiheuttavien riskien tunnistamiseen sekä niiden tekijöiden tunnistamiseen, joita vahvistamalla voidaan ennalta ehkäistä rakennemuutosriskien toteutumista. Tämän vuoksi projektin tulee luoda tietämystä eurooppalaisesta tulevaisuutta, millä on ilmeinen vaikutus Päijät-Hämeen tulevaisuuteen. Projektia toteutetaan eurooppalaisessa neljän alueen välisessä verkostossa. Projektin tavoitteena on tuottaa alueellinen analysointimalli (hyvä käytäntö), jota voidaan soveltaa ja levittää eurooppalaisilla alueilla. Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli osallistua 10 13.10.2011 Brysselissä alueiden kehittämisen Open Days tapahtumaan http://ec.europa.eu/regional_policy/conferences/od2011/index.cfm. Päämääränä oli hankkia uutta tietämystä eurooppalaisesta tulevaisuudesta, tukea asiantuntijoiden välistä verkostoitumista ja hahmottaa projektin tuloksien levittämismahdollisuuksia. Projekti osallistui tapahtumassa seminaareihin ja workshopeihin, joiden yleisteemana oli: Investing in Europe's future: Regions and cities delivering smart, sustainable and inclusive growth. Tavoitteena oli saada tapahtumasta tuoreinta tutkimustietoa ja materiaalia projektin kehittämistoimenpiteiden tueksi. Matka sisältyi projektisuunnitelman vuoden 2011 toimenpiteisiin.
Matkaohjelma Osallistujat ilmoittautuvat jo kesällä taulukossa 1 mainittuihin seminaareihin (1-2 henkilöä/seminaari). Toteutusta jouduttiin kuitenkin jonkin verran muuttamaan, sillä Open Days järjestäjät eivät hyväksyneet kaikkia ilmoittautumisia. Sen vuoksi ohjelmaan tuli muutoksia ihan viimeisiin hetkiin saakka. Varsinainen Open Days tapahtuman kokonaisseminaaritarjonta löytyy sivulta: http://ec.europa.eu/regional_policy/conferences/od2011/doc/od2011_preli_program_06062011.pdf. Projekti valitsi sellaisia seminaareja ja workshopeja, joilla on merkittävä yhteys projektin sisältöihin. TAULUKKO 1. Lopullinen seminaariohjelma Tiistai 11.10.2011 Keskiviikko 12.10.2011 Torstai 13.10.2011 9.00-10.45 11.15-13.00 14.30-17.00 1. Regions delivering on sustainable energy strategies Good practice examples from regional players 2. How to capture the effects of EU funding? Bringing together qualitative and quantitative methods 3. Cohesion Policy in the Eastern Partnership European 4. How to incubate service innovation through structural funds 5. Creative cities and regions for an innovative Europe 6. Cultural and creative industries: innovation and smart specialisation strategies 8. Unlocking innovation and efficiency at local level 9. Regional Challenges 2020 10. Beyond the capitals: Prospects for middlesized cities in Europe 11. 13 programmes - 1 goal: to improve quality of life through transnational cooperation 12. Regions and Cities Shaping Industrial Policy in the Globalisation Era 14. Thinking new - models of urban PPPs delivering Europe 2020 15. Delivering Europe 2020 15. Delivering Europe 2020 7. Cross-border cooperation from a research and Innovation perspective. 13. Structural change, new knowledge demands and innovative learning strategies Projekti pyrki järjestämään tapaamiset partnerialueiden EU-toimistoihin. Projektipäällikkö kävi tiistaina WEST Ireland European Partnership toimistossa, mutta koko henkilökunta oli osallistumassa Open Days seminaareihin. Information Office of the Kujawsko-Pomorskie Region kutsui projektia alueen maaherran vastaanotolle ja pianokonserttiin, mikä ei valitettavasti vastannut projektin tavoitetta tavata toimistojen henkilökuntaa.
Matkalle osallistujat ja osallistumisen perustelut Open Days -seminaareihin osallistuivat Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksesta 1) projektisihteeri Minna Vesasto, joka hoiti myös matkan käytännön järjestelyt, 2) kansainvälisten asioiden projektipäällikkö Timo Ahonen, joka vastaa erityisesti projektissa erityisesti kansainvälisten suhteiden edistämisestä ja 3) yhteyspäällikkö Jari Hautamäki, joka vastasi projektin sisältöön liittyvästä asiantuntijuudesta sekä projektin etenemisestä, hallinnoinnista ja tavoitteiden saavuttamisesta. Matkustussuunnitelman toteutuminen Open Days tapahtumaan osallistuneet matkustivat matkasuunnitelman mukaisesti 10.10.2011 Helsinki-Vantaan lentokentälle 14.15 lähtevällä bussilla. Lento Brysseliin lähti klo 16.40 ja oli perillä Brysselissä klo 18.15. Siirryimme lentokentältä Brysseliin tilataksilla ja majoituimme Hotel Orts:iin. Osallistujat palasivat suunnitelman mukaisesti Suomeen 13.10.2011. Siirtyminen lentokentälle hoidettiin tilataksilla. Kone lähti Brysselistä klo 17.55 ja oli Helsingissä klo 21.35. Lahteen siirryttiin bussilla siten, että Lahden linja-autoasemalle saavuttiin klo 23.20. Projekti on suorittanut lentomatkojen hintakyselyt siten, että matka on muodostunut kokonaistaloudellisesti järkeväksi ja mahdollistanut matkaohjelman toteuttamisen. Brysselissä majoituskohde Hotel Orts oli keskihintainen ja keskitasoinen. Hintakyselyjen mukaan Hotel Orts ei ollut halvin vaihtoehto, mutta palveli kokonaistaloudellisuutta ja projektin tavoitetta paremmin. Hotelli sijaitsi kaupungin keskustassa, aivan De Brouckère -metroaseman vieressä, josta on suora metroyhteys EU-kortteleihin. Projekti kykeni käyttämään seminaarien välisissä siirtymissä taksien sijasta merkittävästi edullisempaa metroa. Projektin ei myöskään tarvinnut majoittua EUkortteleiden huomattavasti kalliimpiin hotelleihin. Lisäksi hotelli tarjosi maksuttoman Internet-yhteyden. Matkaohjelman toteutuminen Matkaohjelman toteutuminen poikkesi seminaarien osalta hieman matkasuunnitelmasta. Seuraavassa on lyhyesti esitetty seminaareihin osallistujat, ajankohdat sekä yhteenvedot seminaarien sisällöistä. TIISTAI 10/10/2011 klo 9-11.45 11A06 (Jari Hautamäki, Timo Ahonen) Regions delivering on sustainable energy strategies - Good practice examples from regional players Tulevaisuudessa lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja nostetaan niiden tehokkuutta. Matalaenergiakysymykset nousevat esiin voimakkaasti. Alueelliset energiaratkaisut tulevat olemaan
tärkeitä, koska ne voivat ratkaista yritysten sijoittumisen alueelle. Energiaa tullaan säästämään, annetaan energiainformaatiota ja koulutusta. Bio- ja aurinkoenergiat tulevat lisääntymään ja alueelliset energiapolitiikat, strategiat ja suunnitelmat lisääntyvät. Samalla rakennetaan energiaasioiden yhteys elinkeinostrategioihin. Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä, jolloin alueiden strateginen johtaminen ja monipuoliset energiaratkaisut korostuvat. Seminaari järjestämispaikka oli Centre de Conferences Albert Borschette. EAKR-ohjelmaan tulee tavoitteeksi seuraavalle ohjelmakaudelle (2014-2020) varojen suuntaaminen vähäpäästöiseen (low-carbon) talouteen: kehittyneillä alueilla jopa 20% varoista tulee suunnata tätä tavoitetta tukeviin toimiin kaikilla talouden sektoreilla. Jos alueen omassa strategiassa energiatehokkuus on keskeisellä sijalla, EAKR:n toimintaohjelma voidaan rakentaa tukemaan sitä. Alueen klusteri- ja verkostotoiminta pitää olla korkealla tasolla voidakseen hyödyntää näin avautuvia rakennerahastovaroja. Puhtaaseen talouteen investoiminen vähentää myös yritysten riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mikä pitkällä tähtäimellä tuottaa myös taloudellista hyötyä. 11C02 (Minna Vesasto) How to capture the effects of EU funding? Bringing together qualitative and quantitative methods Robert Picciotto, European Evaluation Societystä (www.europeanevaluation.org) toi esityksessään esiin näkökulmia, joiden mukaan Euroopan taloustilanne on yhä enemmän saanut kansalaisia miettimään, mikä toimii ja mikä ei, eli millaisia tuloksia esim. EU:n koheesiopolitiikka ja rahoitusohjelmat ovat saaneet konkreettisesti aikaan. Koheesiopolitiikka ja siihen liittyvät rahoitusohjelmat on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ja niiden vaikutukset ovat arvioitavissa. Yksi ainoa menetelmä ei ole riittävä, vaan on käytettävä sekä laadullisten että määrällisten menetelmien yhdistelmää. Esimerkiksi numeerisen arvioinnin tuottamien lukujen pitäisi olla pohja laajemmalle narratiiviselle arvioinnille ja laajemmalle keskustelulle, ei arvioinnin lopputulos. Samaa toisti esityksessään myös Daniel Mouqué (Evaluation Unit, DG REGIO). Picciotto muistutti, että esim. arvioitaessa yksittäisen yrityksen tai yritysryhmän muutosta ei voida katsoa ainoastaan projektissa mukana olleiden yritysten muutosta, vaan olisi verrattava muutosta sellaisiin yrityksiin tai yritysryhmiin, jotka eivät ole olleet projektin tukitoimenpiteiden kohteina, mutta muutoin vastaavat
muodoltaan ja olosuhteiltaan tuettua ryhmää. Puheenvuoroissa muistutettiin, että erilaiset arvioinnin työkalut ovat kuitenkin vain työkaluja ja niiden rajallisuuden ymmärtäminen on tie laadukkaaseen arviointiin; toisaalta taas suuri investointi yhteen yksittäiseen menetelmään on uhka arvioinnin laadulle. Jenny Hughes toi esityksessään esille evaluation 2.0. mallin, joka yksinkertaisesti tarkoittaa sosiaalisen median laajaa käyttöä evaluoinnin kaikissa vaiheissa, jotta kokonaisuudesta saataisiin mahdollisimman avoin, läpinäkyvä ja siihen olisi erilaisten sidosryhmien pääsy mahdollisimman laajalti. Hänen mielestään e-teknologiat tulevat yhä enemmän muuttamaan käsityksiämme ja toimintatapaamme evaluoinnissa. Hän puhui myös web 1.0, 2.0 ja 3.0 kehityksen merkityksestä ja käsitteistä evaluoinnin näkökulmasta. Hughesin mielestä sosiaalinen media antaa sidosryhmille todellisen äänen, eikä fyysisellä sijainnilla ole enää niin paljon merkitystä. Hän esitteli omat suosikkimenetelmänsä avoimessa evaluoinnissa (evaluation 2.0): Web site - Blog Microblog (twitter) Google maps Wiki Google docs Podcasting Slidecast Social networking Cartoons and comics Streamed radio RSS Aggregator Slide sharing URL Shortening Video sharing Photo sharing Tag cloud Hughesin mielestä uudet e-teknologian mahdollisuudet myös saavat ajattelemaan uusia evaluointidatan esittämismuotoja. Hughes esitteli myös näkemyksiään web 3.0 merkityksestä evaluoinnissa. Esimerkkinä mobiilipalvelu, jossa matkapuhelimella esimerkkikatua kuvattaessa voi samalla saada informaation ko. kadusta, esim. demografia, yritykset, myytävät asunnot ymv. Hänen mielestään suunta on oikea, sillä tämän päivän lapset, aikuisiksi tullessaan, ovat tottuneet sosiaalisen median käyttöön ja vaativat aivan erilaista sisältöä kuin mitä tänä päivänä on tarjolla. TIISTAI 10/10/2011 klo 11.15-13 11B06 (Jari Hautamäki) Cohesion policy in the Eastern Partnership Tulevaisuudessa on pyrkimys uusien maiden ja pitempää EU:ssa olevien maiden verkottamiseen. Tavoitteena on aktivoida tietämyksen siirtämistä alueilta toiselle. Se saattaa tarkoittaa ideoiden ja hyvien käytäntöjen siirtämistä lännestä itään. Itäisessä Euroopassa erityisen suuri tarve yhteiskunnallisten perusasioiden ja infrastruktuurin kehittäminen siten, että saadaan rakennettua perusedellytykset elinkeinojen kehittämiselle. Tällöin korostuu teknologiset ja ympäristöllisen kysymykset.
11A12 (Timo Ahonen) How to incubate service innovation through structural funds PK-yritysten innovaatioita voidaan edistää erilaisilla voucher-järjestelmillä. Rahoitus on mahdollista myöntää EAKR-varoista, jos tavoite on alueen EU-rakennerahastojen toimintaohjelmassa. PK-yritys saa voucherin, jolla se voi ostaa ulkoista asiantuntemusta korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta tai konsulttiyhtiöiltä liiketoimintansa innovaatioiden edistämiseen. Rahoitus on 100 %, ja järjestelmä voidaan rakentaa sähköiseksi niin, että hakemuksen voi tehdä jopa vain 5 minuutissa internetissä. Vouchereita on käytössä ainakin kuudessa EU-maassa. Aiempi tavoite palveluiden muuttamiseksi sähköisiksi ("e-xxxxx") on jo vanhentunut: tällä hetkellä tavoitteen tulee olla niiden muuttamiseksi mobiileiksi ("m-xxxx"). Jopa 90 % kännyköistä mahdollistaa jo nyt mobiilin asioimisen, eli ne sisältävät data-ominaisuuksia tai ovat älykännyköitä. 11A08 (Minna Vesasto) Creative cities and regions for an innovative Europe Puolalaisen Wielkopolskan aluetoimistossa järjestetty seminaari esitteli Barcelonan provinssin johdolla Varnan, Liverpoolin, Wienin, Sofian, Keski-Suomen, Ljubljanan, Puglian sekä Pomorskien ja Wielkopolskan alueiden kokemuksia ja esimerkkejä siitä miten luovat aktiviteetit yhdistettynä luovaan talouteen lisäävät alueen innovaatioita ja kilpailukykyä. Alueet ja kaupungit omaavat yhä merkittävämmän roolin tuottaessaan uudenlaisia toimenpiteitä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen; ne ovat yrittäjien ja kulttuuritoimijoiden HUB, ne muodostavat kulttuuriklusterien perustan ja ne ovat sopivan kokoisia tuottaakseen paikallista, alueellista ja kansainvälistä synergiaa. Luova talous ja luova teollisuus ovat konsepteja, jotka yhä enemmän linkittyvät kaupunkeihin ja alueisiin, sillä niissä on potentiaali esim. uusien ja uudenlaisten työpaikkojen syntyyn. Luovuus ja innovatiivisuus ovat oleellisia tuottajia taloudelliseen menestykseen ja sosiaaliseen koheesioon. Euroopan komissio on huomioinut luovien alojen merkityksen kasvun tekijänä. Europe 2020 strategiassa on mukana aloite Integrated Industrial Policy for the Globalisation Era. Myös Contribution of the Regional Policy to the Smart Growth dokumentissa on tehty selväksi, että kulttuuri- ja luovan alan teollisuudella, jotka kukoistavat paikallisella tasolla, on strateginen asema luovien alojen ja innovaatiotoiminnan linkittämiseen. Workshopissa kuultiin lisäksi erilaisia esimerkkejä alueilta, esimerkkinä Keski-Suomen case, jossa 10 vuotta sitten vaikeuksissa olleeseen, perinteiseen konepajateollisuusyritykseen yhdistettiin luovien alojen toimijoita ja mm. palvelumuotoilu; tästä saatiin aikaiseksi uudenlainen toimintakonsepti, jonka ansiosta yritys toimii edelleen. TIISTAI 10/10/2011 klo 14.30-17 11A22 (Jari Hautamäki) Cultural and creative industries: innovation and smart specialisation strategies Kulttuurin ja luovien alojen kehittyminen ja vahvistuminen on alueellisten avaintoimijoiden prosessi, minkä moottorina ovat kuluttajat ja kansalaiset. Tämä edellyttää alueen kilpailukykytekijöiden tunnistamista ja yrittäjyyden tehostamista, sillä nykypäivänä kuka tahansa voi kehitellä uusia tuotteita
ja palveluja. Tarvitaan yritysten ja yliopistojen yhteistyötä, toimijoiden mobilisointia, kylien ja kaupunkien välistä verkostoitumista, alueiden välistä benchmarkingia. Tutkimusyksiköillä on yhä suurempi vastuu kehittämisessä. Luovat alat tuottavat merkittäviä spillover -vaikutuksia kuten ihmisten parempi hyvinvointi sekä oppimis- ja innovaatiokyky. Sen vuoksi luovien alojen ja muotoilun osaamista tulee integroida muihin aloihin. Sen edellyttää kuitenkin sitä, että sen merkitys saa roolin myös johtamisrakenteissa, erityisesti ihmisten johtamisen rakenteissa. 11B11 (Minna Vesasto, Timo Ahonen) Cross-border cooperation from a research and innovation perspective European Grouping of Territorial Cooperation -yhteistyömuoto mahdollistaa alueiden syvemmän yhteistyön yhteisten teemojen parissa. Liittoumat ovat usein raja-alueita, mutta myös maantieteellisesti etäiset alueet voivat muodostaa liittoutumia. Esim. klusteri voi olla yhdistävä teema, ja sen ympärille voidaan kehittää projekteja, tutkimusta, yhteisiä toimenpiteitä Euroopan ulkopuolelle, PR-toimia, jne. Interreg-ohjelma rahoittaa juuri alueiden liittoumien yhteistyötä. KESKIVIIKKO 11/10/2011 klo 9-10.45 12UNIV07 (Minna Vesasto, Jari Hautamäki) Regional Challenges 2020 Alueiden energiakysymykset nousevat esiin voimakkaasti. Tarvitaan kestävää ja pienimuotoista kasvua. Turvallisuuskysymykset saattavat kärjistyä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyessä sekä energian ja elintarvikkeiden hinnan kohoamisen ja saatavuuden heikkenemisen vuoksi. Alueiden osaamista tulee kyetä verkostoimaan ja samalla verkostojen johtamisesta tulee yksi tärkeimmistä menestystekijöistä.
Vaikka palkansaajat jakaantuvat yhä selvemmin hyvä- ja huono-osaisiin, niin luovat alueet houkuttelevat yrityksiä. Tarvitaan ihmisten stimulointia innovaatiokyvykkyyden kasvun tueksi, samalla alueiden johtamisen ja markkinoiden imagon tärkeys kasvaa. Viime kädessä kuluttajat pitää saada tyytyväisiksi, mikä edellyttää monipuolisten sosiaalisten rakenteiden huomioimista ja konkreettisia yhteyksiä kansalaisiin. 12A32 (Timo Ahonen) (klo 9-13) Unlocking innovation and efficiency at local level Kaupunkien on edistettävä julkista mobiili-internettiä. Jotta mobiilipalvelut yleistyvät, tarjolla on oltava riittävästi julkisia internet-yhteyksiä. Vastaavasti yritysten tulee tarjota enemmän mobiilipalveluita asiakkailleen. KESKIVIIKKO 11/10/2011 klo 11.15-13 12B20 (Minna Vesasto) 13 programmes - 1 goal: to improve quality of life through transnational cooperation Seminaarissa tuotiin kuulumisia muutaman viikon takaisesta Katowichan tilaisuudesta, joka oli historian ensimmäinen 13 transnational -rahoitusohjelman yhteistilaisuus. Tilaisuudessa oli koolla viranomaisia, muita sidosryhmiä, alueita, projekteja. Tilaisuus oli saanut erinomaisen palautteen ja sitä tultaneen jatkamaan tulevina vuosina. Tässä seminaarissa esiteltiin transnational-ohjelmien tilannetta ja valotettiin uuteen ohjelmakauteen liittyviä esityksiä. Yksi näistä esityksistä tulee olemaan, että kaikilla hakijoilla, maasta riippumatta, tulisi olla sama 75 % tukiosuus ja samoin kaikilla yhteinen flat-rate 15 %. Myös joint audit on esityslistalla. Transnational-ohjelmat tulevat siis jatkumaan uudella kaudellakin. Uuden budjettikauden ohjelmat tulevat syntymään seuraavien strategioiden kautta: Europa 2020 sekä EU Territorial Agenda, sekä muut aluepolitiikan strategiat kuten Macro Regional Strategy. Sisältöteemat tulevat keskittymään tietyn priorisoinnin mukaan. Vaikka Euroopan yhteiset strategiat ovat määrääviä, tullaan alueiden erityisvaatimukset huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Uusissa projekteissa edellytetään olevan rohkeaa innovatiivisuutta, mutta toisaalta edellytetään tuloksiakin syntyvän. 12UNIV08 (Jari Hautamäki) Beyond the capitals: Prospects for middle-sized cities in Europe Alueiden yhteys metropolialueisiiin tulee tärkeämmäksi, sillä metropolialueiden merkitys kasvaa ja kaupunkialueet laajenevat. Alueilla tarvitaan siis yhä vankempaa yhteistoiminnan koordinointia ja uudenlaisen tahtotilan löytämistä. Erityisesti alueiden osaamisen merkitys kasvaa, minkä vuoksi huiput pitäisi saada esiin. Näin toimien voidaan luoda parempia toimintaolosuhteita kansainvälisille yrityksille sekä pienemmille pk-yrityksille. Lisäksi tarvitaan korkeakouluja ja yliopistoja läheisempään yhteistyöhön työ- ja elinkeinoelämän kanssa. tueksi. Tämä mahdollistaa tietämyksen absorboitumisen ja yritykset saadaan kehityksen keskiöön. Tämä edellyttää myös aluekehittämisen ja innovaatiotoiminnan integroimista yhä syvällisemmin. Aluekehitystä on rakennettava olemassa olevien vahvuuksien pohjalle ja kehityksen on tuettava alueiden sosio-ekonomisia muutoksia. Tässä
tarvitaan strategista älykkyyttä, erilaisia innovaatiomalleja sekä alueellista oppimista ja avointa kehittämisen mieltä. KESKIVIIKKO 11/10/2011 klo 14-18 Open Days erillisseminaari (Minna Vesasto, Jari Hautamäki) Structural change, new knowledge demands and innovative learning strategies Oppimisen maisema on muuttumassa. Siihen vaikuttavat erityisesti mobiili teknologia, kasvava yhteisöllisyys ja palvelujen kysyntälähtöisyys. Samalla osaaminen yksilöllistyy ja yhteisöllistyy ja tarvitaan lisää uudenlaisia kompetensseja ja monitaitoisuutta. Tämä on tarpeen, sillä yritysten menestyminen on kiinni siitä, miten ne pystyvät rakentamaan ihmisten osaamisesta uusia kyvykkyyksiä, joiden uudistuminen on yhä nopeampaa. Tämän vuoksi sosiaalisten suhteiden tärkeys kasvaa tietämystaloudessa ja ihmisten hyvinvoinnista tulee keskeinen menestystekijä, sillä hyvinvoivat ihmiset oppivat nopeammin, jolloin yrityksetkin menestyvät paremmin. Pelkät puheet eivät kuitenkaan enää riitä, vaan on ryhdyttävä tekoihin (professori Lars Magnusson). Tarvitaan sisäistä yrittäjyyttä, uusia innovaatiokyvykkyyksiä, joustavia rakenteita elinikäiseen oppimiseen ja työntekijöille tarvitaan monenlaisia turvaverkostoja. Selvää on se, että oppimisympäristöt vaikuttavat yhä enemmän ihmisten hyvinvointiin ja motivaatioon. Lisäksi hyvinvointia edistää modernilla innovaatiojohtamisella sekä työn tekemisen olosuhteiden luomisella. Johtamisessa tarvitaan huomattavaa kohdentamista leadershipiin. 12A43 (Timo Ahonen) (klo 14.30-17) Regions and Cities Shaping Industrial Policy in the Globalisation Era Peter Jungenin mukaan globaalisti 50 60 % uusista start-up-yrityksistä on Intiassa. Eurooppa on menettämässä innovaatioaloitteet Aasiaan. Innovaatioiden ytimessä on alueellinen, niitä tukeva ympäristö ja asiakkaan niistä saama hyöty: innovaatioissa tiedosta tehdään rahaa. Liike-elämän ja tutkimuslaitosten tulee olla kiinteässä yhteistyössä. USAssa 11 aluetta kerää 90 % kaikista investoinneista: hyvät klusterit yritysten ja tutkimuksen välillä. Radikaalit innovaatiot tulevat aina ulkopuolelta, koska niihin tarvitaan uusia, erilaisia näkökulmia, joita ei synny sisällä. Liike-elämän mentorit (business angels) ovat hyvin tärkeitä, koska heidän kauttaan start-upit voivat saada riskirahoitusta. Julkisen sektorin pk-strategioiden tärkein tavoite tulee olla auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan nopeasti.
TORSTAI 12/10/2011 klo 9-13 13E02 (Jari Hautamäki) Delivering Europe 2020 Tulevaisuudessa tarvitaan taloudellisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja. Eurooppalaisten tulee oppia yhä enemmän hyvistä käytännöistä. Lisäksi pitää oppia tekemään vähemmästä enemmän ja toisaalta kiinnittämään huomiota paikallisiin resursseihin ja lähtökohtiin. Kehittämistoiminnan tueksi tarvitaan yhä ekoystävällisempiä käytäntöjä sekä perheiden ja muiden sosiaalisten rakenteiden tukemista. Myös syrjäiset alueet tulee ottaa kehittämiseen mukaan. Tarvitaan joint thinking, joint action ajattelua, missä alueiden välillä vallitsee keskinäinen kunnioittaminen, laaja-alainen yhteistyö sekä tahtotila valmistautumiseksi integraation seuraavaan vaiheeseen 13A55 (Timo Ahonen, Minna Vesasto) Thinking new - models of urban PPP's delivering Europe 2020 Keskikokoinen kaupunki Kiinassa tai Intiassa on eurooppalaisittain suurkaupunki. Kaikki investoinnit infrastruktuuriin tai osaamiseen ko. maissa - niiden suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa - ovat jättimäisiä ja muodostavat selkeän uhan eurooppalaisten kaupunkien kilpailukyvylle. Taloudellinen kehitys ja kasvu ei ole ristiriidassa ympäristöystävällisen talouden ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimien kanssa. Vihreä talous on myös tehokasta taloutta. Eurooppalaisten kaupunkien on pystyttävä paremmin uudistumaan ottaen huomioon liikenteen, palveluiden, asumisen, matkailun, kulttuurin ja ympäristön vaatimukset sekä Eurooppa 2020 -tavoitteet. Tähän pystytään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeilla.