SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.



Samankaltaiset tiedostot
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Mielenterveystalo.fi. Kaikille avoin palvelu, ammattilaisten osio ja nettiterapiat

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

MIELENTERVEYSTALO.FI JA NETTITERAPIAT

IV Hyvä Elämä Foorumi

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria


MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Kun elämäntilanne kriisiytyy Mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajan vastaanotto perusterveydenhuollossa

Lataa Irti murehtimisesta. Lataa

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

AMMATTILAISEN DIGITAALINEN TUKIJÄRJESTELMÄ MIELENTERVEYSTALO.FI VERKKOPALVELUSSA Kokemuksia käyttäjän kannalta

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL


MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

JÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Mielenterveyden häiriöt

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 1/ (13) SAIRAANHOITOPIIRI

K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian viikoksi pöydälle.

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

VESOTE SEMINAARI Sinikka Pennanen kehittämispäällikkö

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

HUS Unettomuuden hoitopolku

Mielenterveys- ja päihdetyön sote-valmistelun tilannekatsaus. Lounatuulet yhteisötalon Pihlajasali Olli Oranta

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Hyvän mielen valtuusto Turkuun

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön nettiterapian käyttöohje

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

Mindfulness - tietoisuustaidot Taina Pahkala

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

MASENNUS Finlandia-talo, Helsinki TAPETILLA 2015: ONKO ENNALTAEHKÄISY RATKAISU 2000-LUVUN KANSANTAUDIN KUKISTAMISEEN?

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

RYHMÄMUOTOISET HOIDOT

Tämä on Terveyskylä.

Kuntoutuksen uudet muodot etäkuntoutus Ohjelma

Netti ja virtuaaliset palvelut psykiatriassa Terveyttä Lapissa päivät Ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

Kansalaisuuden kynnykset

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja


Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Transkriptio:

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti VET HUS psykiatria; IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Epävakaan persoonallisuushäiriön käypä hoito työryhmä Masennuksen käypä hoito työryhmän asiantuntijajäsen

ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Suomen kaltaisissa teollistuneissa länsimaissa selvästi yli 10 % kansalaisista kärsii aktiivisista psyykkisistä oireista tai mielenterveyden häiriöistä, joista yleisimpiä ovat masennus ja ahdistustilat (Kessler ja Bromet 2013, Baxter ym. 2013, Vuorilehto ym. 2005) Aktiivista hoitoa masennukseen saa n. 15% depressiopotilaista Masentuneista alle puolet hakeutuu aktiivisesti hoitoon Perusterveydenhuollossa noin puolet masentuneista saa tällä hetkellä perusterveydenhuollossa saa, hoitoa, mutta hoito on monilla puutteellista (Vuorilehto 2008) Masennuksen takia psykiatriseen avohoitoon hakeutuvien potilaiden määrä on kasvanut muutaman vuosikymmenen ajan, resurssit eivät ole kasvaneet samassa tahdissa Uusia tehokaita hoitomuotoja hyljeksitään Potilaat saavat laimennettua hoitoa, koska resurssit eivät riitä tarpeeksi tiiviisiin hoitoihin 3.2.2016 3

JATKETAAN MASENNUS ESIMERKILLÄ. Miltä masennus tuntuu Miten se vaikuttaa Koska ja miten sitä voisi ja pitäisi hoitaa? Mitä tapahtuu, jos hoito viipyy? 3.2.2016 4

MASENNUKSEN PSYKOLOGIA I Masennuksen oireet näkyvät tunteiden, ajattelun ja käyttäytymisen tasolla. Hoidon tavoitteena on opetella tunnistamaan näitä osatekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä Masennus syntyy ja sitä ylläpitävät henkilön negatiiviset ajatusmallit Masentuneella ihmisellä on negatiivisia odotuksia ja tulkintoja itsestään, ympäröivästä maailmasta sekä tulevaisuudesta. Masentuneet henkilöt vääristävät vahingossa todellisuutta tyypillisten tiedonkäsittelyyn liittyvien virhetoimintojen kautta ja heillä aktivoituu negatiivisia automaattisia ajatuksia kehityshistoriasta syntyneiden perususkomusten virittäminä

MASENNUKSEN PSYKOLOGIA II Masennuksen hoidon tärkeänä osatekijänä on pyrkiä muokkaamaan ja haastamaan näitä haitallisia ajatusmalleja ajatusten ja tunteiden uudelleen muotoilun avulla Toinen tärkeimpänä menetelmänä masennuksen hoidossa voidaan pitää käyttäytymisen aktivointia Käyttäytymisen aktivoinnissa lisätään käyttäytymistä, jolla on positiivisia seurauksia ja vahvistussuhteita ja vältetään käyttäytymistä, jolla on negatiiviset seuraukset. Lisäksi hyödyksi voivat olla psykoedukaatio masennuksesta, ongelmanratkaisukeinojen opettelu, ohjeet ja tieto terveellisistä elämäntavoista ja unesta, sosiaalisten taitojen harjoittelu ja rentoutusharjoitukset

MASENTAVAT AJATUKSET TUOTTAVAT MASENTUNUTTA OLOA Osallisuuden väheneminen, passivoituminen, seurannaisongelmat, sosiaaliset ongelmat ym. Hoito pitäisi aloittaa heti

MASENNUS LISÄÄ KIELTEISIÄ TULKINTOJA JA LISÄÄ VETÄYTYMISTÄ JA TYÖKYVYN ALENEMISTA

TIEDONKÄSITTELY VIRITTYY KIELTEISELLE Hoito pitää aloittaa heti, ettei kielteisyys jää päälle negatiivinen ylivirittyneisyys Tarkkaavuus Kielteisen prosessoinnin painottuminen uhat menetykset Havainnot menneisyyden näkeminen kielteisenä Muistiprosessit

HOITOON PÄÄSYN NYKYTILANNE Masennusta hoidetaan liian hitaasti Tiedonkäsittelyn nopeaa virittymistä kielteisille havainnoille myönteisten sijaan ei tunnisteta ja huomioida riittävästi Masennus aiheuttaa nopeasti kognitiivisia ongelmia ja aloitteisuuden lamaantumista ongelmat laajenevat nopeasti laajempi osallisuuden väheneminen, jopa syrjäytyminen Erikoissairaanhoidossa liikaa potilaita ja siksi laimennettua hoitoa Tärkeintä olisi nopeuttaa masennuksen hoito ihan ensilinjaan Tarvitaan uusia terapioita: lyhytterapiat ja nettiterapiat Sähköiset mielenterveyspalvelut tukena nopeassa hoidossa 3.2.2016 10

Miten sähköiset mielenterveyspalvelut voivat osaltaan helpottaa tilannetta?

MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. lukea ajantasaista tietoa AIKUISET etsiä sopivia palveluita alueeltasi ja auttaa itseäsi tai käyttää työkaluja auttaaksesi muita. 3.2.2016 12

MIELENTERVEYSTALO.FI Nuorten mielenterveystalossa voit mm. lukea ajantasaista tietoa AIKUISET NUORET etsiä sopivia palveluita alueeltasi auttaa itseäsi tai käyttää työkaluja auttaaksesi muita. 3.2.2016 13

MIELENTERVEYSTALO.FI Nettiterapiat-osiossa voit tutustua nettiterapioihin NUORET NETTITERAPIAT saada tietoa lähetekäytännöistä kirjautua palveluun, jos olet päässyt nettiterapiaan. 3.2.2016 14

MIELENTERVEYSTALO.FI Ammattilaisten osiossa voit käyttää erilaisia ammattilaisille suunnattuja työkaluja. Ammattilaisten osiossa on myös psykoterapiaportaali Paras tieto ja työkalut hoitosuhteen tueksi NETTITERAPIAT AMMATTILAISET 3.2.2016 15

MIELENTERVEYSTALON SISÄLLÖT PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA PALVELUOHJAUSTA OMAHOITO-OHJELMIA JA OPPAITA 3.2.2016 16

LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA Diagnoosi-tietohaku Tietoa mielenterveydestä, mielenterveyspalveluista ja hoitoon pääsystä Tietoa sosiaalipalveluista Tietovisoja

PALVELUOHJAUSTA Apua 24/7 Paikka- ja palveluhaku Mistä saan apua? Mikä mua vaivaa ja mistä saan apua? Oirenavigaattori

OIRENAVIGAATTORI Oireen tai ongelman valinta Oireryhmän valinta Vakavuusasteen arviointi Paikkakunnan valinta

ODOTTAKAA HETKI, OLKAA HYVÄ

OMAHOITO-OHJELMIA JA OPPAITA Kymmeniä eri omahoito-ohjelmia: masennus, ahdistus, paniikki, epävakaus, aggression hallinta, parisuhteen perustiedot, juomisen hallinta, Tietoisuustaidot, unettomuuden omahoito ym. Kymmeniä erilaisia oppaita: Ikäihmisten mielenterveys, tietoa kuntoutuksesta, tietoa mielenterveyden häiriöistä kärsivän läheisille ym. Kokemuksia Itsearviointimittareita

OMAHOITO-OHJELMIEN PERUSRAKENNE 1. Olenko masentunut? = Tietoa oireesta tai ongelmasta 2. Kohti muutosta = Työkaluja muutokseen 3. Suunta eteenpäin = Työkaluja muutoksen ylläpitämiseen 22

OMAHOITO-OHJELMIEN PERUSRAKENNE Tietoa Itsearviointimittareita ja kyselyitä 1. Olenko masentunut? = Tietoa oireesta tai ongelmasta Täytettäviä harjoituksia Videoita 2. Kohti muutosta = Työkaluja muutokseen Äänitteitä Kirjallisuutta Linkkejä 3. Suunta eteenpäin = Työkaluja muutoksen ylläpitämiseen 3.2.2016 23

NETTITERAPIAT Masennuksen, paniikkihäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, pakkooireisen häiriön, alkoholin liikakäytön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon Perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan Hakeutuminen lääkärin lähetteellä Maksutonta potilaalle Tukena nettiterapeutti Kesto 3-6 kk Maksaa potilaan kotikunnalle 640 e.

TOIMIIKO? HUS MASENNUKSEN TERAPIAN 50 ENSIMMÄISTÄ POTILASTA 25 23 HUS Masennuksen nettiterapia; BDI, 50 ensimmäistä potilasta 20 22 19 19 15 13 10 9 keskiarvo mediaani 9 5 5 0 BDI alku BDI väli BDI loppu BDI seuranta

TUKEA MYÖS AMMATTILAISILLE - AMMATTILAISTEN OSIO Sisältää mm. mittaripankin, koulutusosion ja psykoterapiaportaalin Valtakunnallinen palvelu Käyttö vaatii kirjautumisen palveluun maksuttomat tunnukset voi pyytää oman alueensa/sairaanhoitopiirinsä aluekoordinaattorilta 3.2.2016 26

KYSYMYKSIÄ? 3.2.2016 27