SCHENGEN Liiku vapaasti Euroopassa
Huomautus Tämän julkaisun on tuottanut neuvoston pääsihteeristö, ja se on tarkoitettu ainoastaan tiedotuskäyttöön. EU:n toimielimet tai jäsenvaltiot eivät ole vastuussa siitä. Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan unionin neuvostoa koskevia lisätietoja saa seuraavalta verkkosivustolta: www.consilium.europa.eu tai neuvoston pääsihteeristön yleisötiedotusyksiköltä seuraavasta osoitteesta: Rue de la Loi / Wetstraat 175 1048 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË www.consilium.europa.eu/infopublic Vieraile verkkosivuillamme: www.consilium.europa.eu Lisää tietoa Euroopan unionista on saatavilla internetissä Europa-palvelimella www.europa.eu Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018 Aiempi painos: 2015 Print ISBN 978-92-824-6294-2 doi:10.2860/12980 QC-07-17-127-FI-C PDF ISBN 978-92-824-6293-5 doi:10.2860/237770 QC-07-17-127-FI-N Euroopan unioni, 2018 Tekstiä lainattaessa on mainittava lähde. Kuvat: Fotolia.com, Frontex Sellaisten valokuvien tai muun materiaalin käyttöön, joihin EU:lla ei ole tekijänoikeutta, on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
SCHENGEN Liiku vapaasti Euroopassa
Y.L. Ph oto gra phi es F Foto lia.co m Y t SISÄLLYS Johdanto...3 Oikeus liikkua vapaasti ilman sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia...5 Poliisi- ja tulliyhteistyö............................................................. 5 - Sisärajat...5 - Ulkorajat...6 - Schengenin tietojärjestelmä SIS...6 Oikeudellinen yhteistyö...8 Viisumit...8 Turvapaikka-asiat...9 Schengen-alueen kartta...10
JOHDANTO Schengen on kylä eteläisessä Luxemburgissa Mosel-joen varrella paikassa, jossa Schengenin sopimuksen ensimmäisten sopimuspuolten (Ranska, Saksa ja Beneluxmaat) alueet yhtyvät. Schengenistä on tullut Euroopan sisärajatarkastusten poistamisen ja vapaan liikkuvuuden synonyymi. Schengen-alue on kehittynyt asteittain: Euroopan unio ni i Alue syntyi 14. kesäkuuta 1985, kun viisi maata (Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Saksa) allekirjoitti Schengenin sopimuksen. Viisi vuotta myöhemmin tehdyssä Schengenin yleissopimuksessa määrättiin, miten sisärajatarkastusten poistaminen toteutettaisiin käytännössä. Siinä otettiin käyttöön myös joukko tarpeellisia korvaavia toimenpiteitä, joilla tehostettiin ulkorajatarkastuksia, määritettiin yhdenmukaisten viisumien myöntämismenettelyt, toteutettiin laittoman huumekaupan vastaisia toimia ja luotiin yhteinen tiedonvaihtojärjestelmä eli Schengenin tietojärjestelmä SIS. Rajatarkastusten poistaminen alkoi käytännössä 26. maaliskuuta 1995, kun seitsemän maata (alkuperäiset viisi sekä Espanja ja Portugali) poisti tarkastukset keskinäisiltä rajoiltaan. Maaliskuu 2018 FI SCHENGEN 3
Sen jälkeen alue, jolla ei tehdä sisärajatarkastuksia, on laajentunut tasaiseen tahtiin. Siihen kuuluu nyt 22 EU:n jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä neljä maata, jotka eivät ole EU:n jäseniä: Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Tulevaisuudessa, kun rajatarkastukset poistetaan vielä Bulgarian, Kroatian ja Romanian kanssa, alue, jolla ei tehdä sisärajatarkastuksia, käsittää 29 Euroopan maata. Kypros, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät erityistilanteensa vuoksi sovella Schengenin sääntöjä täysimääräisesti. EU tekee säännöllisesti arvion jokaisesta Schengen-maasta sen varmistamiseksi, että kaikki soveltavat sovittuja sääntöjä oikein. Rob Pitman n F Foto lia ia.co.com Sisärajatarkastusten poistaminen vaikuttaa muihinkin aloihin, kuten rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan, matkustamiseen sekä valtioiden rajat ylittävään kauppaan ja oikeudenkäyttöön. Tästä syystä Schengen-alueen säännöt eivät koske vain sisärajatarkastusten poistamista vaan myös viisumi- ja turvapaikka-asioita 1 sekä poliisi-, tulli- ja oikeudellista yhteistyötä. 1 Turvapaikka-asiat kuuluivat alun perin Schengenin yleissopimuksen soveltamisalaan, mutta ne eivät enää virallisesti kuulu Schengenin säännöstöön. 4 SCHENGEN FI Maaliskuu 2018
OIKEUS LIIKKUA VAPAASTI ILMAN SISÄRAJOILLA TEHTÄVIÄ TARKASTUKSIA Oikeus liikkua vapaasti Schengen-alueella on oikeus, jota voivat käyttää yli puolen miljardin eurooppalaisen lisäksi myös kaikki Schengen-alueella laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset. Alueella asuvat ulkomaalaiset eivät siis tarvitse viisumia matkustaessaan Schengen-maasta toiseen, kunhan heidän oleskelulupansa on voimassa. Schengen-alueen sisällä matkustavat ulkomaalaiset voivat niin ikään liikkua vapaasti, jos oleskeluaika ei ylitä 90:tä päivää 180 päivän jakson aikana. Oikeus liikkua vapaasti tarkoittaa, ettei lentokentillä eikä meri- ja maarajoilla enää tarvitse jonottaa eikä sisärajoilla tehdä enää tarkastuksia. Rajavartijoiden koppien kaltaiset tarkastuksiin käytetyt tilat ja muut fyysiset esteet on poistettu. Schengen-alueeseen osallistuvilla mailla on kuitenkin oikeus suorittaa henkilö- ja tullitarkastuksia maansa rajojen sisäpuolella osana poliisin, tullin ja maahanmuuttoviranomaisten päivittäistä työtä. Tästä ovat esimerkkinä niin tieliikennetarkastukset kuin järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Poikkeustilanteissa, kun maan yleinen järjestys tai sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna, sisärajoilla tehtävät tarkastukset voidaan ottaa uudelleen käyttöön lyhyeksi ajaksi. POLIISI- JA TULLIYHTEISTYÖ SISÄRAJAT Naapurimaat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja voivat suorittaa yhteisiä operaatioita ja tarkastuksia yhteisen rajansa molemmilla puolilla. Tästä ovat esimerkkinä ns. valvotut huumeiden läpilaskut ja yhteiset poliisipartiot. Lainvalvontaviranomaiset voivat myös suorittaa rajat ylittävää tarkkailua ja jatkaa takaa-ajoa naapurijäsenmaiden alueelle esimerkiksi silloin kun rikoksesta epäilty yrittää paeta poliisia naapurimaahan. Jos yleinen järjestys tai maan sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna, jäsenmaa voi poikkeuksellisesti ottaa rajatarkastukset uudelleen käyttöön kaikilla rajoillaan tai joillakin niistä hyvin lyhyeksi ajaksi, joka on periaatteessa enintään 30 päivää. Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat suuret urheilutapahtumat, joiden yhteydessä voi ilmetä turvallisuusriskejä. Maaliskuu 2018 FI SCHENGEN 5
ULKORAJAT Schengen-alueen ulkoraja on yli 50 000 kilometriä pitkä (noin 80 % siitä on merirajaa ja 20 % maarajaa). Siihen kuuluu satoja lentokenttiä ja satamia sekä maarajan ylityspaikkoja. Kukin Schengen-valtio vastaa omien ulkorajojensa valvonnasta. Kaikissa Schengen-alueen ulkorajan ylityspaikoissa noudatetaan niiden sijainnista riippumatta samoja sääntöjä ja samantasoista valvontaa. Yhteiset säännöt on kirjattu Schengenin rajasäännöstöön. Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto Frontex 2 perustettiin vuonna 2005. Viraston päätehtävänä oli täydentää Schengen-alueeseen osallistuvien jäsenmaiden kansallisia rajaturvallisuusjärjestelmiä edistämällä kaikenlaisten ulkorajojen yhdennettyä valvontaa ja koordinoimalla EU-tason operatiivista yhteistyötä. Vuonna 2016 Frontexin jonka nimi on nyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto tehtäviä laajennettiin, jotta muuttoliikkeestä aiheutuviin haasteisiin ja EU:n ulkorajoilla mahdollisesti vastaisuudessa ilmeneviin uhkiin voitaisiin vastata tehokkaammin. Yhden maan rajavartijoita voidaan lähettää toiseen maahan osallistumaan yhteisiin operaatioihin ja tukemaan sellaisia jäsenmaita, joihin kohdistuu erityisiä paineita. Eräät Schengen-maat ovat sopineet EU:n ulkopuolisten naapurimaidensa kanssa kahdenvälisistä järjestelyistä paikallisten rajaliikennelupien myöntämiseksi ulkorajojen yli kulkevaa paikallista rajaliikennettä koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti. Tällaisilla järjestelyillä pyritään helpottamaan paikallista rajaliikennettä, kauppaa, sosiaalista ja kulttuurista vuorovaikutusta sekä alueellista yhteistyötä. SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄ SIS Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä sisärajatarkastusten poistamisen vastapainoksi on SIS-järjestelmän käyttöönotto. SIS on Schengeniin osallistuvien maiden raja-, maahanmuutto- ja lainvalvontaviranomaisten yhteinen tietokanta. Se on viranomaisten käytössä rajoilla, kansallisen alueen sisäpuolella sekä ulkomailla sijaitsevissa konsulaateissa. Myös Eurojustilla ja Europolilla on pääsy siihen. SISjärjestelmään sovelletaan tiukkoja tietosuojasääntöjä. Toukokuussa 2017 SIS-järjestelmässä oli yli 70 miljoonaa kuulutusta, jotka koskevat henkilöitä (yli 800 000) jotka eivät saa tulla Schengen-alueelle eivätkä oleskella siellä (58 %) jotka olisi pidätettävä (eurooppalainen pidätysmääräys) (4 %) jotka ovat kadonneet (12 %) jotka on kutsuttu oikeusviranomaisen kuultaviksi (14 %) joihin kohdistetaan salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia (12 %) 2 https://frontex.europa.eu/ 6 SCHENGEN FI Maaliskuu 2018
Frontex ja varastettuja tai kadonneita esineitä (noin 69 miljoonaa), jotka on tarkoitus takavarikoida tai joita on tarkoitus käyttää rikosprosessissa todisteena, kuten blankoasiakirjat tai myönnetyt asiakirjat (80 %), esim. passit, henkilökortit, ajokortit, oleskeluluvat, ajoneuvoasiakirjat ajoneuvot, veneet, perämoottorit, perävaunut, kontit, asuntovaunut, ilma-alukset ja ajoneuvojen rekisterikilvet (12 %) ampuma-aseet (1 %) setelit, arvopaperit ja maksuvälineet (7 %). Toimivaltaiset viranomaiset tekevät SIS-järjestelmään päivittäin yli 10 miljoonaa hakua. Vuonna 2016 saatiin yli 200 000 osumaa: noin 158 000 henkilöä ja 42 000 esinettä löydettiin, muun muassa lähes 15 000 varastettua ajoneuvoa. Tämä tarkoittaa, että päivittäin saatiin yli 550 osumaa päivittäin muun muassa paikannettiin keskimäärin 40 varastettua ajoneuvoa ja otettiin kiinni 33 etsintäkuulutettua henkilöä. Vuoden 2016 lopulla Euroopan komissio esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle joukon ehdotuksia SIS-järjestelmän uudeksi lainsäädäntökehykseksi. Ehdotusten tarkoituksena on parantaa SIS-järjestelmää teknisesti kuulutusten, hakujen ja osumien määrän kasvaessa jatkuvasti. Lisäksi on otettava huomioon erityisesti vakavan rikollisuuden eri muotojen ja terrorismin lisääntyminen. Uudessa lainsäädäntökehyksessä muun muassa lisätään SIS-järjestelmään tehtävien kuulutusten luokkia ja annetaan EU:n virastoille laajemmat pääsyoikeudet tietoihin. Maaliskuu 2018 FI SCHENGEN 7
A nyk nyk yka Fo Fo tol ia.com OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Keskinäisen oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi Schengen-maat soveltavat joitakin erityissääntöjä. Näihin kuuluu esimerkiksi non bis in idem -periaate, jonka mukaan henkilöä ei voi asettaa kahdesti syytteeseen eikä rangaista samasta teosta Schengen-alueen eri maissa. Useimmat alun perin Schengenin säännöstöön kuuluneista poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä koskevista määräyksistä on nyt sisällytetty kaikkiin EU:n jäsenmaihin sovellettaviin EU:n säädöksiin. VIISUMIT Niille Schengen-alueella vieraileville EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, joilta vaaditaan viisumi asetuksen (EU) N:o 539/2001 nojalla, myönnetään yhteinen Schengen-viisumi (lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettu C-viisumi). Viisumi takaa voimassaoloaikanaan vapaan liikkumisoikeuden Schengen-alueella. 8 SCHENGEN FI Maaliskuu 2018
Voimassaoloaika on korkeintaan 90 päivää 180 päivän jakson aikana. Tätä pidempään vierailuun samoin kuin Schengen-maissa asumiseen sovelletaan jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä (D-viisumi), lukuun ottamatta tiettyjen henkilöryhmien, kuten opiskelijoiden ja tutkijoiden tai kausityöntekijöiden laillista oleskelua, jota säännellään EU:n direktiiveillä. Vuonna 2016 myönnettiin maailmanlaajuisesti 13,9 miljoonaa Schengen-viisumia. Schengen-maat myönsivät vuonna 2013 hieman yli miljoona kansallista viisumia pitkäaikaista (yli 90 päivää kestävää) oleskelua varten. Schengen-maat tekevät yhteistyötä keskenään, koska hakijoiden on helpompi hakea Schengen-viisumia kotimaassaan tai kotiseudullaan. Kaikki Schengen-maiden konsulaatit koko maailmassa soveltavat C-viisumin myöntämiseen samoja sääntöjä. Viisumitietojärjestelmä VIS, joka yhdistää jäsenmaat ja ulkorajojen ylityspaikat yhteiseen tietokantaan, aloitti toimintansa lokakuussa 2011, ja se kattaa nyt maailman kaikki alueet. Järjestelmä helpottaa viisumihakemusten käsittelyä Schengenmaiden konsulaateissa eri puolilla maailmaa ja auttaa tehostamaan ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia. TURVAPAIKKA-ASIAT 3 Vuonna 2016 kaikki 28 EU-maata tekivät yhteensä 1 106 405 päätöstä turvapaikkaasioissa. Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan valtion määrittämistä varten on olemassa mekanismi: Dublin-asetus ja Eurodac-asetus. Tarkoituksena on estää se, että sama henkilö hakisi turvapaikkaa monesta eri Schengen-maasta, jolloin vaarana on, ettei mikään maa käsittele hakemuksia. Tätä varten perustettiin Eurodactietokanta sormenjälkitietojen vaihtoa varten. Komissio esitti toukokuussa ja heinäkuussa 2016 seitsemän lainsäädäntöehdotusta Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Tarkoituksena on parantaa järjestelmän toimivuutta yhdenmukaistamalla turvapaikanhakijoiden kohtelua ja hakemusten hyväksymisastetta jäsenmaissa. Turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista pyritään vähentämään ja jäsenmaiden keskinäistä vastuunjakoa pyritään saamaan tasapuolisemmaksi suojelun tarjoamiseksi sitä tarvitseville. Ehdotusten käsittely etenee eri vaiheissa lainsäädäntöelimissä eli Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. 3 Turvapaikka-asiat kuuluivat alun perin Schengenin yleissopimuksen soveltamisalaan, mutta ne eivät enää virallisesti kuulu Schengenin säännöstöön. Maaliskuu 2018 FI SCHENGEN 9
EU:n jäsenmaat, jotka soveltavat Schengenin sääntöjä täysimääräisesti* 1995: Alankomaat Belgia Espanja Luxemburg Portugali Ranska Saksa 1997: Italia Itävalta 2000: Kreikka 2001: Ruotsi Suomi Tanska 2007: Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tšekki Unkari Viro Schengenin sääntöjä täysimääräisesti soveltavat maat, jotka eivät ole EU:n jäsenmaita* 2001: Islanti Norja 2008: Sveitsi 2011: Liechtenstein EU:n jäsenmaat, jotka ovat ryhtymässä soveltamaan Schengenin sääntöjä täysimääräisesti* NL LU Bulgaria Kroatia Romania EU:n jäsenmaat, jotka eivät sovella Schengenin sääntöjä täysimääräisesti tai lainkaan* Kypros Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta * Joulukuu 2017 10 SCHENGEN FI Maaliskuu 2018
AZORIT (PT) DK KANARIANSAARET (ES) LI SI HR
MISTÄ SAAN TIETOA EU:STA? Verkkosivut Euroopan unionista on saatavilla tietoa kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-palvelimella: http://europa.eu EU:n julkaisut Maksuttomia ja maksullisia EU:n julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista: http://bookshop.europa.eu Useampia kappaleita ilmaisjulkaisuista voi tilata ottamalla yhteyttä Europe Directiin tai paikalliseen Europe Direct -tiedotuspisteeseen (ks. http://europa.eu/contact). EU:n oikeus ja siihen liittyvät asiakirjat EU:n oikeuteen, muun muassa EU:n koko lainsäädäntöön vuodesta 1951 alkaen kaikilla sen virallisilla kielillä, voi tutustua EUR-Lexissä: http://eur-lex.europa.eu EU:n avoin data EU:n avoimen datan portaali (http://data.europa.eu/euodp/en/data) antaa pääsyn EU:n tietojoukkoihin. Dataa voi ladata ja käyttää ilmaiseksi sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Rue de la Loi/Wetstraat 175 1048 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË Tel. +32 (0)2 281 61 11 www.consilium.europa.eu