Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla

Samankaltaiset tiedostot
Rahjan saaristoluonto

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Maankohoaminen saaristossa

Saaristolintuseuranta. Laskijatapaaminen Lammi

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

Vanhoja ja uusia kalamajoja Muista muita käyttäjiä Kysy lisätietoja KALLAVEDEN SAARISTO suojelukohteit Arvokkait luontoa Monipuolist

Rahjan saariston suojelu ja hoito

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Suurpetotutkimus/RKTL

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Kalat ja kalastus. Tikkanen. Verkkokalastusta jään alta. Kuva: Juha Ollila.

NRO NIMI KUVAUS TYYPPI TIETOLÄHDE LISÄTIETO 1 Kirkkosillan suot rehevä korpi, noroja, tihkupintoja, liitoorava

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

25 vuotta lokkitutkimusta Risto Juvaste

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2015

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Syyskuun työllisyyskatsaus 2015

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Aikainen pesintä on tuottoisaa: Ilmastonmuutos voi selittää selkä ja harmaalokin erilaisia trendejä.. järvillämme Risto Juvaste

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2015

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista

Huhtikuun työllisyyskatsaus 2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 2015

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Lokakuun työllisyyskatsaus 2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 2015

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Heinäkuun työllisyyskatsaus 2014

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Isokyröstä pendelöijät v Isokyröön pendelöijät v. 2009

Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Isokyröstä pendelöijät v Isoonkyröön pendelöijät v. 2011

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla

Isostakyröstä pendelöijät v Isokyröön pendelöijät v Isostakyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä yhteensä 1078

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2014

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Merimetsokannan erityispiirteitä

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KOKKOLAN SUUNNISTAJAT RY SYYSKOKOUS VESI-VEIJARI, HAKALAHDENKATU TERVETULOA

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

N:o 3 Huhtikuu 1999 April. Helsinki rauhoitti saaristokohteita s. 4. Retkiä saaristoon: Kevätkokous Vårmöte. Espoo s. 2 Viro s.

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2016

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0165/7. Tarkistus. Salvatore Cicu, Lambert van Nistelrooij PPE-ryhmän puolesta

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Huhtikuun työllisyyskatsaus 2014

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2015

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa

MAISEMAMAAKUNNAT LANDSKAPSPROVINSER DUOVDDAEANAGOTTIT

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Hyvä alku Pohjanmaalla En bra start i Österbotten

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Transkriptio:

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla - Mikä on riittävä seuranta-alue? Juhani Hannila, Harri Hongell & Ralf Wistbacka

Keski-Pohjanmaan rannikko

Seurantalaskennat Kokkola: 12 saarta 1972-2008 vuosittain/h. Hongell ym. Kälviä-Lohtaja: vuodesta 1987 alkaen 5 laskentaa/j. Hannila ym. Pietarsaari-Larsmo: vuodesta 1990 alkaen lähes vuosittain / R. Wistbacka ym IBA-alueet: Uusikaarlepyyn saaristo, Luodon saaristo, Kokkolan- Kälviän saaristo, Rahjan saaristo (Useita laskijoita). K-P:lla IBA alueet kattavat laajasti rannikon saaristot Koko rannikon laskenta tehty kahdesti 1987 jälkeen, laskentavuodet vaihtelevat

Kokkolan intensiiviseuranta Harri Hongell ym. 12 saaren laskenta 1972-2008 Kaksi laskentakertaa/vuosi Saariston parhaat lintuluodot Perämeri

800 Selkä- ja harmaalokkikanta Kokkolan tutkimussaarilla Tiedot Harri Hongell 700 600 Lar fus Lar arg R 2 = 0,9788 Parimäärä 500 400 Polyn. (Lar fus) Polyn. (Lar arg) R 2 = 0,6382 300 200 100 0 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 Vuosi

Selkä- ja harmaalokki 5 vuoden välein/kokkola 800 700 600 500 Lfus Larg 400 300 200 100 0 71 76 81 86 91 96 01 06 Vuosi

Luoto-Pietarsaari Tiedot R. Wistbacka Paradiset: seurantalaskennat vuosittain 1990-2008 Luoto: seurantalaskennat 1990 2008 9 kertaa

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Pietarsaari-Luoto 250 Paradiset 200 Selkälokki Harmaalokki Paria 150 100 50 0 86 88 90 92 94 96 98 2000 2002 2004 2006 2008 Vuosi Tiedot R.Wistbacka

Luodon saaristo, 65 luotoa 120 100 Selkälokki Harmaalokki 80 Paria 60 40 20 0 1990 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Tiedot R. Wistbacka Vuosi

IBA-alueet K-P:n saaristossa 4 (5) Linnustollisesti paremmin rajattu kuin Natura 2000 -alueet

K-P:n rannikon IBA alueet

Selkä- Ja harmaalokkikanta Kokkola-Kälviä IBA-alueella 1800 1600 1400 1200 Paria 1000 800 Selkälokki Harmaalokki 600 400 200 0 1987 1993 2003 2008 Vuosi

Koko Keski-Pohjanmaan rannikon selkälokkikannan kehitys Pareja 1400 1200 1000 800 600 400 Koko-KP:n rannikko Rahja Kokkola-Kälviä Pietarsaari- Luoto Uusikaarlepyy 200 Vasankari 0 1987-1990 1993-1996 2003-2006 2008 Vuosi Vattaja

Koko Keski-Pohjanmaan rannikon harmaalokkikannan kehitys Paria 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1987-1990 1993-1997 2003-2006 2008 Vuosi Koko K-P:n rannikko Rahja Kokkola- Kälviä Pietarsaari- Luoto Uusikaarlepyy Vasankari Vattaja

Johtopäätöksiä 1 Selkälokkikanta K-P:n rannikolla on yli 1000 paria ja on ollut hitaassa kasvussa käänne tapahtumassa? Kannankehitys Kokkolassa ydinesiintymisalueella laskeva, Uusikaarlepyy-Pietarsaari ja Rahjan alueella kasvava siirtymät syynä? Harmaalokkikanta kasvaa voimakkaasti, kilpailu yksi selkälokin vähenemisen syy Kokkolassa? Poikastuottoselvitykset antaneet viitteitä selkälokin huonosta tuotosta tarvitaan poikastuottoselvityksiä seurantalaskentoja täydentämään Siirtymien dokumentointi esim. lukurengastuksen avulla

Johtopäätöksiä 2 Millaista kannanseurantaa ja millä alueella? Tarvitaan useantasoista seurantaa (luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuntakohtaiset, kokonaiskannan seuranta) Miten usein? Isojen lokkien kohdalla 5 vuotta riittävä tiheys Harvalukuiset ja esiintymisessään oikulliset lajit edellyttävät tiheämpää seurantaa Alueen rajaus tarpeen mukaan, kannanseurannassa IBA-alueet (+ FINIBA) sopivia yksiköitä

Mikä on RIITTÄVÄ seuranta-alue? Pareja Selkälokki: Koko K-P:n kannankehitys 1400 1200 Selkälokki: Kokkolan edustan kannankehitys 800 700 1000 800 Koko-KP:n rannikko Rahja 600 500 400 Lfus Larg 600 400 Kokkola-Kälviä Pietarsaari- Luoto Uusikaarlepyy 300 200 200 Vasankari Vattaja 100 0 1987-1990 1993-1996 2003-2006 2008 Vuosi 0 71 76 81 86 91 96 01 06 Vuosi

Kiitos mielenkiinnosta!