Helsinki No YS 857

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (14) Helsinki 4.7.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 91 111 No YS 857 ASIA Päätös Neste Oil Oyj ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien betonijätteen murskausta ja hyötykäyttöä Porvoon jalostamon alueella. LUVAN HAKIJA Neste Oil Oyj PL 95 00095 Neste Oil TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Betonijätteen murskaus ja hyötykäyttö Porvoon kaupunki, Kilpilahden kylä Kiinteistö: Sköldvik Rno 638 463 0001 0063 Kiinteistön omistaja: Neste Oil Oyj Liike ja yhteisötunnus: 1852302 9 Toimialatunnus: 90020 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 d) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 21.2.2007. MAKSU 2 847 euroa A12 111 AT2175 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (14) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Jätteiden hyödyntäminen on uutta toimintaa, sillä ei ole ympäristölupaa. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Neste Oil Oyj:n öljynjalostamolle, voimalaitokselle ja sataman toiminnalle ympäristöluvan 31.10.2006. Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Hakemuksen mukaiset toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Sköldvikin osayleiskaava teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Betonijätettä murskataan ja hyödynnetään Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon alueella. Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan rajaa. Koko Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu noin 1 300 ha maata ja noin 300 ha vesialuetta, joista suurinta osaa käyttää Neste Oil Oyj:n öljynjalostamo. Jalostamon lisäksi Kilpilahden teollisuusalueella toimii useita kemianalan yrityksiä. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Muut selvitykset Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjois itäsuunnassa mereen. Ympäröivät maa alueet ovat pääasiassa maa ja metsätalouskäytössä. Teollisuusalueen länsilounaispuolella sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 verkostoon kuuluva suoalue (Boxin suot, FI0100068). Teollisuusalueen eteläpuolella on Klobbuddenin luonnonsuojelualue. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin vakituisesti asuttu kylä Svartbäck on reilun kilometrin päässä teollisuusalueen rajalta etelälounaaseen.

3 (14) Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Liikenne Kilpilahden teollisuusalueelle on runsasta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan rakenteiden purkamisesta syntyneen betonijätteen hyödyntämiseen kierrätysalueella kenttien ja teiden pohjarakenteissa. Hyödynnettävä betoni on peräisin teollisuusalueelta puretuista siltarummuista, silloista, kaapelikanavien rakenteista, parakkien aluspalkeista ja muista sekalaisista rakenteista. Betonijätteen määrä on noin 17 000 t. Betonijäte on varastoituna sen murskauspaikalla. Betonijätteen murskausta tehdään ma pe klo 07.00 19.00. Murskaus kestää yhteensä noin 30 vrk ja se tehdään vuoden 2007 syys lokakuun aikana. Betonijäte murskataan betonin varastointipaikalla raekokoon 0 400 mm. Murskauksen tekee alihankkija käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Työn suorittamisesta on pyydetty tarjouksia. Betonimursketta käytetään 100 400 mm paksuudella kantavassa kerroksessa. Murske peitetään soralla tai asfaltilla. Betonimurskeesta rakennettavien kenttien ja teiden yhteispinta ala on noin 4 ha. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Murskaus tehdään työhön parhaiten soveltuvalla kalustolla. Betonimurskeen käyttö maarakennuksessa säästää neitseellisten maaainesten käyttö ja lisää jätteen hyötykäyttöä alueella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Toiminnassa ei synny jätevesiä.

4 (14) Melu ja pölyäminen Betonijätteen murskaus aiheuttaa jonkin verran melua ja tärinää sekä kivipölyn leviämistä ilmaan. Koska murskaus tehdään keskellä suljettu teollisuusaluetta vastaavan toiminnan ympäröimänä ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat usean sadan metrin päässä, ei murskauksen voida katsoa lisäävän alueen ympäristövaikutuksia eikä näin ollen aiheuta ympäristöriskejä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Päästöt maaperään (estäminen) Betonimurskasta erotettu rauta toimitetaan kierrätykseen. Betonijätteen käyttö maarakennuksessa voi aiheuttaa riskin pohjaveden pilaantumiselle. Pohjavedenlaatua tarkkaillaan alueen teollisen toiminnan aiheuttamisen riskien vuoksi, eikä betonin käytön maarakentamisessa arvioida aiheuttavan merkittävää lisäriskiä muun toiminnan riskin lisäksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia ympäristöön, melu rajoittuu teollisuusalueelle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laadunvarmennus Betonijätteestä on erotettu öljyiset betonikappaleet. Betonikappaleista otettiin 15 kpl osanäytteitä, joiden tilavuus oli 30 l. Näytteet murskattiin partikkelikokoon < 4 mm ja yhdistettiin yhdeksi kokoomanäytteeksi. Betonimurskeelle tehtiin VNa 591/2006 (eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa) mukaiset perustutkimukset. Taulukko 1. Betonimurskeen haitallisten aineiden pitoisuudet. haitallinen pitoisuus (mg/kg) aine As 2,7 Ba 65 Cd < 1 Cr 37 Cu 16 Pb 7,4 V 33 Zn 79

5 (14) Taulukko 2. Betonimurskeen haitallisten aineiden liukoisuudet. Haitallinen aine liukoisuus (mg/kg, L/S = 10 l/kg)* As < 0,1 Ba 2,0 Cd < 0,1 Cr 0,37 Cu < 0,1 Hg < 0,01 Pb <0,1 Mo ei määritetty Ni < 0,1 V < 0,1 Zn < 0,1 Se ei määritetty F 2,8 Cl 18 2 SO 4 40 * = kahden rinnakkaisen tuloksen keskiarvo Betonimurskeen haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat asetuksen 591/2006 raja arvot selvästi. Betonimurskeen haitallisten aineiden liukoisuudet alittivat, kromia lukuun ottamatta (raja arvo 0,5 mg/kg), asetuksen liukoisuudelle annetut raja arvot selvästi. Kromipitoisuus on samaa luokkaa kuin raja arvo. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Valuma alueen vesienlaatua seurataan havaintopisteistä G3b3, G3b5 ja G3b6 sekä pintavesipisteestä G3b1. Pohjavedenlaatua tarkkaillaan hyödyntämisalueen välittömään läheisyyteen asennettavasta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet otetaan kahdesti vuodessa vuosina 2007 2009. Tarkkailun jatkamisesta vuoden 2009 jälkeen päätetään erikseen. Pohjavedestä tutkitaan: vedenpinnankorkeus sähkönjohtavuus ph Cd Cr Cu Pb SO 4 2 Analyysitulokset toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluttua niiden valmistumisesta. Tarkkailutulokset raportoidaan myös tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportti lähetetään Uudenmaan ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympä

6 (14) ristöviranomaiselle, Porvoon jalostaman ympäristöpäällikölle sekä hyödyntämisalueen vastuuhenkilöille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Betonijätteen murskaus ja hyödyntäminen tehdään Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toimintajärjestelmän mukaisesti, joka on sertifioitu OHSAS 180001 standardin mukaan vastaamaan työturvallisuusvaatimuksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 27.2.2007 ja 28.2.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Porvoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 15.3. 13.4.2007. Hakemuksesta on ilmoitettu Uusimaa ja Borgåbladet lehdissä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Porvoon kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojelulautakunnalta. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta antoi hakemuksesta 18.4.2007 seuraavan lausunnon: Ympäristönsuojelulautakunnalla ei ole erityistä huomautettavaa Neste Oil Oyj:n betonijätteen murskausta ja loppusijoittamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Ympäristönsuojelulautakunta katsoo, että esitetty alue soveltuu lupahakemuksessa esitettyyn toimintaan eikä luvan myöntämiselle ole esteitä. Betonijätteen loppusijoituksessa tulee noudattaa esitettyjä kerrospaksuuksia ja peittää rakenteet asfaltilla. Betonijätteen vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata esitetyn mukaisesti. Pohjaveden seurantaputkea koskevat tiedot (mm. sijaintikartta, koordinaatit yms. putkikorttitiedot) tulee toimittaa tiedoksi myös ympäristönsuojelulautakunnalle. Betonijätteen murskaus tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa teollisuusalueen muulle toiminnalle esim. pölyämisen muodossa.

7 (14) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijaa on kuultu hallintolain 34 :n mukaisesti. Hakija toimitti 25.4.2007 vastineen, jonka mukaan Neste Oil Oyj:llä ei ole huomauttamista Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan antamaan lausuntoon. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Neste Oil Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betonijätteen murskaamiseen ja hyödyntämiseen. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Kentän rakenteet (YSL 43, 45, JL 6, 19, JA 9 ) 1. Neste Oil Oyj saa murskata ja käyttää kierrätysalueen ja siihen liittyvien teiden ja kääntöpaikan maarakennuksessa jalostamoalueelta purettua betonijätettä enintään 20 000 t. 2. Kentän rakennekerroksissa käytettävässä betonimurskeessa ei saa olla muuta rakennusjätettä yli 1 paino % eikä se saa sisältää havaittavissa määrin kevyitä materiaalia, kuten mineraalivillaa. Murske ei saa sisältää haitta aineita, kuten mineraaliöljyä, asbestia tai bitumia. 3. Betonimurskeesta tehtävät rakenteet on päällystettävä asfaltilla. Melu (YSL 43, NaapL 17, JL 6, JA 7, 8, NaapL 17 ) 4. Murskauksesta, työmaaliikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7.00 19.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ). Murskain, murskattavat materiaalit ja valmiit tuotekasat on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan.

8 (14) Päästöt ilmaan (YSL 43, JL 6, JA 7, 8, NaapL 17 ) 5. Murskattavan betoni on oltava kosteaa. Pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla ja koteloinneilla. Jos kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi kovan pakkasen tai laiterikon vuoksi, on murskaus keskeytettävä. Betonijätteen varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Jätteen, niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996) 6. Betonijätteestä erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 7, 43, 46, YSA 30, JL 4, 6, 19, JA 8, 10 ) 7. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja vähintään 100 % suoja altaalla ja katoksella. 8. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneista ongelmajätteistä on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Hyödyntämisalueen välittömään läheisyyteen on asennettava pohjavesiputki. Suunnitelma pohjavesiputken asentamisesta on toimitettava vähintään kuukautta ennen asennusta tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tiedot pohjavesiputken asennuksesta ja putkikortti on toimitettava 1.10.2007 mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että pohjavesiputki on lukittava, edustava, riittävän syvälle asennettua näytteenoton mahdollistamiseksi ja se pysyy käyttökunnossa.

9 (14) Valvoja (YSL 46, JA 10 ) 10. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja työn valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään yhtä viikkoa ennen työn aloittamista. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, JL 52, 52 ) 11. Pohjavedenlaatua on tarkkailtava alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta edellä sivulla 5. esitetyn suunnitelman mukaisesti. Tarkkailutulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta. Uudenmaan ympäristökeskus päättä tulosten perusteella tarkkailun jatkamisesta. 12. Kentän valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Betonimurskeen sijoituksesta on pidettävä kirjaa ja murskeen sijoituskohteet on merkittävä putkisto, katu, kiinteistö ja muihin karttoihin. Betonimurskeen sijoituskohteen dokumentointitiedot ja lopulliset kuvat käsittelykentästä ja sen toteutuneista rakenteista on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta betonijätteen murskaaminen ja hyödyntäminen täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annetta

10 (14) Lupamääräysten perustelut essa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Betonimurskeen ympäristökelpoisuus on tutkittu. Betonimurskeen haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat asetuksen eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa (591/2006) raja arvot. Betonimurskeen haitallisten aineiden liukoisuudet alittivat asetuksen liukoisuudelle annetut raja arvot. Lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on murskaus ja hyödyntämispaikalta etäisyyttä noin kilometri. Murskauksesta aiheutuvan melun ja pölyn ei voida katsoa aiheuttavan haittaa asutukselle. Lisäksi toiminta sijoittuu keskelle vilkasta Kilpilahden teollisuusaluetta. Betoni ja tiilimurskeen käyttö maanrakennuksessa korvaa luonnonmateriaalien käyttöä. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöjen ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista tai sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (Määräykset 1. 9.) Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (Määräys 1.)

11 (14) Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen ja maaperän saastuttaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden melkoista vähenemistä tai maaperän laadun huonontumista tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. (Määräykset 2., 7. ja 8.) Betonimurskeesta on poistettava kaikki havaitut haitalliset epäpuhtaudet ja murske ei saa sisältää merkittäviä määriä muita rakennusjätteitä. (Määräys 2.) Betonimurskeesta tehtävät rakenteet on päällystettävä asfaltilla. Asfaltointi vähentää rakenteen läpi huuhtoutuvan veden määrää. (Määräys 3.) Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminta aikaa ja toiminnasta aiheutuvaa melua. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7.00 22.00) 55 db. (Määräys 4.) Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 5. ja 7.) Kastelulla ja murskaimen koteloinnilla voidaan estää pölyn leviäminen ympäristöön. (Määräys 4.) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (Määräys 6.) Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan jätettä syntyessä onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun siihen rinnastettavan tilanteen tai kertaluonteisen toimen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Määräykset 7. ja 8.) Betonimurskeen hyödyntämispaikan välittämään läheisyyteen pohjavedenvirtaussuuntaan on asennettava pohjavesiputki. Pohjavesinäytteenotolla voidaan tarkkailla, onko toiminnalla vaikutuksia pohjavedenlaatuun. (Määräykset 9. ja 11.)

12 (14) Jäteasetuksen 10 :n mukaan on jätteiden hyödyntämis ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten hyödyntämis ja käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämis ja käsittelypaikan vastaava hoitaja. (Määräys 10.) Kentän valmistumisesta ilmoittaminen sekä sijoituksen toteutussuunnitelma ja kirjanpito ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 12. ja 13.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Päätös on voimassa 31.12.2008. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus (YSL 100 ) Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

13 (14) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 8, 9, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6, 7, 8, 10, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 847. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ympäristölupa maksaa 4 380. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittely vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Neste Oil Oyj PL 95 00095 Neste Oil Porvoon kaupungin ympäristölautakunta Porvoon kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

14 (14) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 1.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Tanja Suoninen Liitteet Valitusosoitus (Liite 1.)