KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 81 410-AK-KIR-35 KAAVASELOSTUS Luonnos17.5.2017
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kirkonkylän asemakaavan muutos; Kortteli 81 Kaavatunnus: 410-AK-KIR-035 Kaavan päiväys: 17.5.2017 Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttö Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: 4.5.2017 Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymispäivämäärä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Laukaan kirkonkylän keskusta-alueella Arwidssonintien ja Saratien välisellä alueella. Alue sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa korttelissa 81 tontin 1 alueelle, jonka käyttötarkoitus on asuin-, liike- ja toimistorakennus-ten korttelialue (AL). Suunnittelualueen laajuus on 0,4 ha. Suunnittelualueelle sijoittuvat kiinteistöt Savela 410-409-10-6 ja Pekkola 410-409-10-10. Kuvat 1 ja 2. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 1
1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Voimassa olevassa asemakaavassa korttelissa 81 olevan tontin 1 käyttötarkoitus on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Suunnittelualue muodostuu osasta tontin 1 aluetta. Tontin Keskustien ja Arwidssonintien puoleinen kulma on toteutunut asemakaavan mukaisesti kerrostaloasumiseen. Suunnittelu-alueen osalta tontin alue on kokonaan rakentamatonta. Tontin luoteisosassa on vanha omakotitalo, joka ei kuitenkaan ole enää asuinkäytössä. Keskusta-alueelle on tarvetta osoittaa alueita julkiseen lähipalveluille ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkita mahdollisuutta julkisen lähipalvelurakentamiseen kuten mm. päiväkoti alueelle. Näin kaavamuutoksella pystytään lisäämään ja parantamaan lähiympäristön palveluntarjontaa. Kirkonkylän yleiskaavan laadinnan yhteydessä ei ole pystytty arvioimaan julkisten palveluiden tarpeen kasvua, jonka vuoksi palveluille joudutaan tutkimaan vaihtoehtoisia sijoittumisvaihtoehtoja nykyisen yhdyskunta-rakenteen sisällä tutkimalla kaavamuutosprosessilla alueen käyttötarkoituksen muuttamista. Kuva 3. Aluerajaus. Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 2
Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 2 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.2 Luonnonympäristö... 5 3.2.1 Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä... 5 3.2.2 Vesistöt ja vesitalous... 6 3.2.3 Luonnonsuojelu... 6 3.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.3.1 Suunnittelualueiden rakennettu ympäristö... 6 3.3.2 Liikenne... 6 3.3.3 Palvelut... 6 3.3.4 Työpaikat... 6 3.3.5 Virkistys... 6 3.3.6 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 7 3.3.7 Tekninen huolto... 7 3.3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 7 3.4 Maanomistus... 7 3.5 Suunnittelutilanne... 7 3.5.1 Maakunnallinen suunnittelutilanne... 7 3.5.2 Yleiskaava... 9 3.5.3 Asemakaava... 9 3.5.4 Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelma...10 3.6 Muut suunnitelmat ja päätökset...10 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...10 3.6.2 Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä:...10 3.7 Pohjakartta...10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...11 4.3.1 Osalliset...11 4.3.2 Vireille tulo...11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...11 4.4 Asemakaavan tavoite...11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen...11 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...12 5.1 Kaavan rakenne...12 5.1.1 Aluevaraukset ja mitoitus...12 5.1.2 Muut merkinnät...12 5.1.3 Yleismääräykset...12 5.1.4 Palvelut...12 5.1.5 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan...12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...12 5.3 Kaavan vaikutukset...12 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...12 5.3.2 Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen...13 Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 3
5.3.3 Kaavan sosiaaliset vaikutukset...13 5.3.4 Kaavan liikenteelliset vaikutukset...13 5.3.5 Kaavan taloudelliset vaikutukset...13 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset...13 5.5 Nimistö...13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...13 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus...13 6.2 Toteuttamisen seuranta...13 Liitteet - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käynnisti hankkeen kokouksessaan 26.4.2017 56 ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 4.5. 19.5.2017 väliseksi ajaksi. Kaavoitus- ja rakennus-lautakunta asettaa kaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Luonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta ja Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa nähtäville. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 81 tontti 1. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutoskohde sijoittuu Laukaan kirkonkylän keskustan alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu osa korttelin 81 alueesta. Suunnittelualue on rakentamatonta. 3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä Kaavamuutosalue on rakennetun kirkonkylän taajaman lähialuetta. Suunnittelualue on rakentamatonta aluetta, jossa kasvaa muutamia yksitäisiä havu- ja lehtipuita. Suunnittelualueen pohjoispuolelle, korttelin 81 luoteisosaan sijoittuu vuonna 2013 valmistunut neljäkerroksinen asuinkerrostalo. Tämän vieressä sijaitsee vanha omakotitalo, joka tällä hetkellä on asumaton. Kuva 4: Suunnittelualue Arwidssonintien suunnasta. Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 5
Kuva 5: Suunnittelualueen viereinen asuinkerrostalo. Taustalla omakotitalon pihapiiri. 3.2.2 Vesistöt ja vesitalous Alue ei rajaudu vesistöön eikä se sijaitse pohjavesialueella. 3.2.3 Luonnonsuojelu Suunnittelualueilla tai niiden lähiympäristössä ei ole suojelukohteita. 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Suunnittelualueiden rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta, mutta aluetta ympäröivä rakennuskanta muodostuu kerrostaloista sekä omakotiasutuksesta. 3.3.2 Liikenne Alue sijoittuu Arwidssonintien ja Saratien väliselle alueelle, joilta molemmilta on mahdollista järjestää kulku alueelle. 3.3.3 Palvelut Laukaan kirkonkylän keskustassa on kaikki kunnalliset peruspalvelut sekä eri alojen kaupallisia palveluja. 3.3.4 Työpaikat Suunnittelualueelle ei sijoitu työpaikka-alueita. Laukaan kirkonkylässä suurimmat työllistäjät ovat Laukaan kunta ja Kylpylähotelli Peurunka. Lisäksi taajamassa on lukuisia palvelualan työnantajia. 3.3.5 Virkistys Laukaan kirkonkylän alueella on olemassa hyvät, ulkoiluun, hiihtoon ja lenkkeilyyn sopivat kuntoilureitit sekä kentät yleisurheilun, tenniksen, jääkiekon ym. harrastamiseen. Alueen lähistölle sijoittuvat mm. kirkonkylän liikuntapaikat ja reitit. Noin 5 km:n päässä on Kylpylähotelli Peurungan liikunta-palvelut. Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 6
3.3.6 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelle sijoittuu omakotitaloja. Alueelle ei sijoitu rakennus- eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Alueelle ei sijoitu muinaismuistoihin liittyviä suojelukohteita. 3.3.7 Tekninen huolto Kaavamuutosalueiden uudet rakennukset liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen sähkönjakelusta vastaa Elenia Oy ja tele- ja tietoverkkojen rakentamisesta yksityinen yhtiö. Suunnittelualueen eteläreunassa kulkee sadeveden runkoviemäri. Alueelle on rakennettu liittymät vesi- ja jätevesiverkkoon. Kuva 6: Vesihuoltoverkosto 3.3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä 3.4 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajana on Laukaan kunta. 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin 6.6.2014 korvaten samalla 8.6.2010 hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä 14.4.2009. Vahvistettu maakunta-kaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakunta-kaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakunta- Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 7
kaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Kaavaehdotus on nähtävillä keväällä 2017. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava vuoden 2017 aikana. Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on kokonaismaakuntakaavan lisäksi laatinut 1 4. vaihemaa-kuntakaavat. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 16.12.2009. Toisessa vaihekaavassa on varattu alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettu maa-kuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriön vahvisti sen 11.5.2011. Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty 14.11.2012. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. Suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle (ca). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevyenliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kuva 7. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 8
3.5.2 Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevan Laukaan kirkonkylän osayleiskaava-alueelle. Yleiskaava on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3.10.1996. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuin-, kerros- ja liiketalovaltaisena alueena (AKL). Laukaan kunnanhallitus on käynnistänyt kirkonkylän osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen kokouksessaan 10.4.2017 64. Kuva 8. Ote kirkonkylän osayleiskaavasta 3.5.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuustossa 31.5.2004 15 hyväksytty kortteleita 80 ja 81 sekä niihin liittyviä katu- ja virkistysalueita koskeva asemakaavan muutos. Asemakaavassa suunnittelualue sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle, kortteli 81 tontti 1. Alueella suurin sallittu kerrosluku on III u 2/3. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.6. Tontin alueelle osoitetut rakennusalat on merkitty ohjeellisina. Tontin alueelle on lisäksi osoitettu istutettavia alueenosia sekä ohjeellisia auton säilytyspaikan rakennusaloja (a). Kuva 9: Ote asemakaavayhdistelmästä Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 9
3.5.4 Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelma Vuoden 2015 aikana on kirkonkylän keskustaalueelle laadittu kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteen on kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin suunnitelma keskusta-alueen kehittämiseksi. Suunnitelmalla tavoitellaan taajamakuvallisesti yhtenäistä, houkuttelevaa ja viihtyisää kaupan ja asumisen ympäristöä, jossa on huomioitu erityisesti elinkeinoelämän näkökulma. Suunnitelma toimii tausta-aineistona keskustan yleis- ja asemakaavoja laadittaessa sekä muissa keskusta-alueelle tehtävissä kehittämistoimenpiteissä. Suunnittelutyö on valmistunut vuoden 2015 lopussa. Työn laati Ramboll Finland Oy. Kuva 9: Ote kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelmasta 3.6 Muut suunnitelmat ja päätökset 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. 3.7 Pohjakartta 3.6.2 Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys 2009 Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Keskusta-alueelle on tarvetta osoittaa alueita julkiseen lähipalveluille ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkita mahdollisuutta julkisen lähipalvelurakentamiseen kuten mm. päiväkoti alueelle. Näin kaavamuutoksella pystytään lisäämään ja parantamaan lähiympäristön palveluntarjontaa. Kirkonkylän yleiskaavan laadinnan yhteydessä ei ole pystytty arvioimaan julkisten palveluiden tarpeen kasvua, jonka vuoksi palveluille joudutaan tutkimaan vaihtoehtoisia sijoittumisvaihtoehtoja nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä tutkimalla kaavamuutosprosessilla alueen käyttötarkoituksen muuttamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on käynnistynyt ns. vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus- ja rakennuslautakunta voi käynnistää tilanteen mukaan. Hanke käynnistettiin Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä 26.4.2017 56 Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 10
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Kaava-alueiden ja niihin rajoittuvien alueiden maanomistajat Kuntalaiset Kaavamuutosten vaikutusalueiden asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen liittoa Keski-Suomen museo Palo- ja pelastustoimi Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käynnisti hankkeen kokouksessaan 26.4.2017 56 ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu 4.5.2017 ja sitä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 4.5. 19.5.2017 välisen ajan. OAS:n nähtävillä olosta tiedotettiin viranomaisia. Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELYkeskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Keski-Suomen ELY-keskukselta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoite 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Voimassa olevassa asemakaavassa korttelissa 81 olevan tontin 1 käyttötarkoitus on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Alueella voimassa olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuin-, kerros- ja liiketalovaltaisena alueena (AKL). Suunnittelutyössä tarkoituksena on tutkia julkisen lähipalvelurakentamisen sijoittamista alueelle, joka poikkeaa osayleiskaavan käyttötarkoituksesta. Suunnitellun käyttötarkoituksen katsotaan kuitenkin olevan sellaista, joka voidaan sijoittaa nykyisille asuinrakentamiseen toteutuneen alueen yhteyteen. Laukaan kunnanhallitus on käynnistänyt kirkonkylän osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen kokouksessaan 10.4.2017 64. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan kaavamääräyksillä ja rakennusalojen sijoittelulla olemassa oleva ympäristö. Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 11
4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksella todetaan suunnittelualueen nykyinen maankäyttö. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Aluevaraukset ja mitoitus Asemakaavassa osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue Y. Korttelialueen pinta-ala on 4002 m². Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuuslukuna e=0.4, joka muodostaa alueelle rakennusoikeutta 1601 k- m². Erillisenä liitteenä TYVI lomake (lisätään ehdotusvaiheessa). 5.1.2 Muut merkinnät Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa lasten päiväkodin Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueenosa. Pysäköimispaikka, jolle tulee varata alueet päiväkodin saattoliikenteelle sekä henkilökunnan pysäköinnille. Johtoa varten varattu alueenosa (j). Istutettava alueenosa. 5.1.3 Yleismääräykset Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap /100-m² kohti. Polkupyöräpaikkoja tulee järjestää vähintään 1 / 50 k-m² kohti. Korttelissa tulee noudattaa yhtenäistä rakentamistapaa. Julkisivumateriaalin tulee olla pääosin rapattu, tiili, puu tai lasi. Kattomuodon tulee olla harja-, murrettu- tai pulpettikatto. Katon värin tulee olla harmaa tai musta. Kerrosluvun estämättä taloteknisiä tiloja voidaan sijoittaa ylimmän kerroksen päälle. Piha-alueen istutukset tulee tehdä samanaikaisesti rakentamisen kanssa. Piha-alueen istutussuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä. Kiinteistö vastaa kustannuksellaan viemäröinnistä kiinteistökohtaisella pumppaamolla niiltä osin, kun viemäröitävää rakennusta tai rakennuksen osaa ei voida liittää viettoviemärillä runkolinjaan. 5.1.4 Palvelut Suunnittelualue tukeutuu kirkonkylän palveluihin. 5.1.5 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Suunnittelualuetta ympäröi kirkonkylän taajaman asemakaava. Ympäröivän asemakaava on osoitettu kaavakartalla. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelussa huomioidaan aluetta ympäröivä maankäyttö. Julkisen lähipalvelurakentaminen katsotaan soveltuvan hyvin nykyisten asuinalueiden yhteyteen ja mahdollistavan palvelutarjonnan lisäämisen alueella. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalue sijoittuu rakennettuun ympäristöön kirkonkylän taajamatoimintojen alueelle. Rakentaminen täydentää taajaman yhdyskuntarakennetta hyödyntäen jo rakennettua kunnallisteknistä verkostoa. Lähialueen rakennuskanta muodostuu sekä kerros- että omakotitaloista. Kaavamuutoksen myötä alueelle Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 12
muodostuu lähipalvelurakentamista, jolla tuetaan keskusta-alueen palvelutarjontaa. Alueen rakentumisella katsotaan olevan taajamakuvaa eheyttävä vaikutus, jolla on myös positiivisia vaikutuksia maisemakuvaan. Toteutumattomat ja tämän vuoksi hoitamattomaksi jääneet alueet eivät paranna taajamakuvaa ja maisemaa. Suunnittelualueen eteläreunalla kulkee sadeveden runkoviemäri, joka on myös osoitettu kaavakartalla. Leikkialue sekä pysäköimispaikka on mahdollista ulottaa johtoalueelle, jolloin aluetta voidaan laajemmin hyödyntää toiminnan tarpeisiin. 5.3.2 Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavan vaikutus maisemaan ja luontoon on vähäinen. Rakentaminen muuttaa maisemaa ympäristön muuttuessa tiiviimmin rakennetuksi 5.3.3 Kaavan sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos mahdollistaa julkisten lähipalveluiden sijoittamisen korttelin 81 alueelle. Kaavamuutoksella lisätään palveluiden tarjontaa kirkonkylän keskusta-alueella. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä ja alueelle on hyvät kevyenliikenteen yhteydet, jolloin alue on kaikin puolin hyvin savutettavissa. Kaavassa osoitetulla rakennuksen sijoittelulla rakentaminen pyritään säilyttämään samassa linjassa ympäröivän rakentamisen kanssa. Rakennuksen sijoittaminen alueen reunaan jättää yhtenäistä piha-aluetta leikkipihaksi sekä pysäköintiin. Päiväkotirakennus tulee sijoittaa tontin Arwidssonintien puoleiselle osalle. Sijoittelulla on alueen viihtyisyyden lisäksi vaikutusta myös alueen liikenneturvallisuuteen. Alueen toteutuminen eheyttää taajamarakennetta ja maisemaa. 5.3.4 Kaavan liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen nykyisiin liikennejärjestelyihin. Saattoliikenteelle ja henkilökunnan pysäköinnille varataan alue Saratien puolelle. Alue on paremmin myös kevyenliiketeen saavutettavissa Saratien varteen rakennetun korotettu kevyenliikenteen väylän johdosta. Korttelia palveleva huoltoliikenne tapahtuu Arwidssonintien kautta. 5.3.5 Kaavan taloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu uusia katuyhteyksiä, joiden rakentamisesta ja ylläpidosta muodostuu kustannuksia kunnalle. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.5 Nimistö Kaavamuutosalueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Pääasiassa kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa 17.5.2017 Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen kaavasuunnittelija Kaavaselostus, Kirkonkylän asemakaavan muutos, kortteli 81 13