OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA Liiketalousala 2009 v. 1.31

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ... 1 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet... 1 1.2. Aiheen valinta... 2 1.3. Kirjallisen raportin laajuus... 2 2. OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSUUS... 3 2.1. Muotoseikat... 3 2.2. Kirjallisen osuuden sisältö... 4 2.2.1. Kansilehti... 5 2.2.2. Sisällys... 5 2.2.3. Johdanto... 6 2.2.4. Käsittelyluvut... 6 2.2.5. Tulokset... 7 2.2.6. Johtopäätökset... 7 2.2.7. Lähteet... 8 2.2.8. Liitteet... 10 2.3. Kuviot ja taulukot... 10 2.4. Tekstiviitteet... 10 3. OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI... 13 LÄHTEET LIITTEET

1 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet Toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin liittyy valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn perustutkintojen perusteiden mukaan opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osaalueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Se voi olla kirjallinen työ, multimediatai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote. Tärkeä osa opinnäytetyön laatimista on oikeaoppinen ja tehokas tietotekniikan hyödyntäminen työskentelyssä. Palautettava työ pitää olla yhdessä tiedostossa. Opiskelijan on osattava suunnitella opinnäytetyönsä oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Opinnäytetyötä tehdessään hänen on osattava työskennellä omatoimisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Hänen on osattava etsiä opinnäytetyössä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti. Hänen on osattava yhdistellä tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Hänen on osattava itsenäisesti ratkaista opinnäytetyöhönsä liittyviä ongelmia ja arvioida opinnäytetyön etenemistä ja sen tuloksia. Hänen on osattava esitellä opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Se on kuitenkin mahdollista tehdä erikseen sovittaessa myös pari- tai pienryhmätyönä. Opinnäytetyön tekeminen edellyttää itsenäistä työotetta. Tekijä vastaa itse omasta työskentelystään, jota tuetaan ohjauksen avulla. Jokaisella opinnäytetyöllä on pääsääntöisesti yksi nimetty ohjaaja. Tarvittaessa opinnäytetyölle voidaan nimetä useampikin ohjaaja.

2 1.2. Aiheen valinta Työn onnistumisen ja lopputuloksen kannalta on tärkeätä, että opiskelija on kiinnostunut aihealueensa tutkimisesta ja kehittämisestä tai kokee työnsä muulla tavoin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Siksi hänen on itse saatava päättää aiheestaan. Vaatimuksena kuitenkin on, että työ liittyy hänen omaan ammattialaansa ja tukee hänen ammatillista kehitystään. Mikäli opiskelija ei itse keksi aihetta, opettaja voi määrätä sellaisen hänelle. Tällöinkin pyrkimyksenä on, että ohjaava opettaja ottaa opiskelijan yksilölliset edellytykset huomioon ja arvioi, millaisten tietojen ja taitojen omaksuminen on opiskelijan edun mukaista. Opinnäytetyön olisi hyvä liittyä mahdollisimman läheisesti työelämän tarpeisiin ja todelliseen yritykseen tai muuhun organisaatioon. Opinnäytetyön aihe voi liittyä työssä tai työssäoppimisessa esille tulleiden asioiden tai ongelmien käsittelyyn. Työpaikkaan liittyvän aiheen käsittelyyn pitää opiskelijan saada työnantajan lupa jo ennen työn aloittamista. Jotta opinnäytetyöksi ehdotettu aihe voidaan hyväksyä, sen tulee täyttää mm. seuraavat kriteerit: - aihe on tutkinnon opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen - aihe tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden vähintään 2 opintoviikon eli 80 tunnin laajuiseen työskentelyyn - aihe tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oman koulutusalansa hallinnan laajentamiseen ja syventämiseen Jotkut työpaikkoihin liittyvät aiheet voivat olla sellaisia, joita ei haluta kovin laajaan tietoisuuteen. Tällaisiin opinnäytetöihin laitetaan kansilehteen otsikon alle maininta Luottamuksellinen. 1.3. Kirjallisen osuuden laajuus Kirjallisen osuuden laajuus riippuu työn aiheesta ja työskentelymenetelmistä. Kaikkiin opinnäytetöihin liittyy kuitenkin aina vähintään pienimuotoinen kirjallinen osuus.

3 Opinnäytetyö voi olla luonteeltaan hyvinkin erilainen esimerkiksi vahvasti alan kirjallisuuteen perustuva tutkielmatyyppinen työ tai vaikkapa yritykselle laadittu projektityyppinen multimediaesitys. Tutkielmatyyppinen opinnäytetyö vaatii laajempaa kirjallista esitystä kuin käytäntöön perustuva projektityyppinen opinnäytetyö. Tutkielmatyyppisessä työssä kirjallisen osuuden laajuus on 10 20 sivua. Mikäli työhön liittyy myös käytännöllinen osuus, kirjallisesta osuudesta voidaan tinkiä muutaman sivun verran. Sellaisissa tapauksissa, joissa käytännöllisen työn osuus on erittäin laaja, kirjallinen osuus voidaan supistaa 6 8 sivun mittaiseksi raportiksi. Mikäli kyseessä on pari- tai ryhmätyö, edellä mainitut sivumäärät kerrotaan työn tekemiseen osallistuvien opiskelijoiden määrällä. Esimerkiksi parityönä tehty pelkästään kirjallisiin lähteisiin perustuva työ edellyttää noin 20 sivun mittaista kirjallista osuutta. Ensisijaista huomiota ei kuitenkaan kannata kiinnittää sivumääriin, vaan työn sisältöön ja merkittävyyteen. 2. OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSUUS 2.1. Muotoseikat Kirjasinlajeina käytetään Times New Roman, Arial tai Cambria (Office 2007). Kirjasinlajin valinnassa tärkeintä on selkeys. Tekstin fonttikoko on 12 ja teksti kirjoitetaan 1,5 rivivälillä A4-kokoiselle paperille yksipuolisena. Taulukoissa ja kuvioissa käytetään riviväliä 1 ja tarvittaessa fonttikokoa 10. Marginaalin tulee olla riittävän leveä ainakin paperin vasemmassa reunassa, jos opinnäytetyö aiotaan sitoa. Suositeltavat marginaalit ovat ylhäällä ja alhaalla 2,5, vasemmalla 3 (sidottaessa 4) ja oikealla 2. Tekstiosassa käytetään tavutusta sekä molempien reunojen tasausta. Sivunumeroiden laskeminen ja merkitseminen alkaa ensimmäiseltä varsinaiselta tekstisivulta. Sivunumerointi jatkuu myös lähdeluettelossa, mutta ei enää liitteissä. Sivunumerot merkitään sivun oikeaan ylälaitaan ja niiden perään ei laiteta pistettä.

4 Otsikot erottuvat selvästi muusta tekstistä. Kunkin otsikon edelle tulee kaksi tyhjää riviä ja jälkeen yksi. Pääotsikotkaan eivät aloita uutta sivua, vaan kaikki otsikot merkitään siihen kohtaan kuin ne sattuvat osumaan. Otsikkoa ei kuitenkaan saa jättää yksin sivun viimeisille riveille. Pääotsikon ja ensimmäisen alaotsikon väliin ei saa kirjoittaa tekstiä. Jos alaotsikoita käytetään, pitäisi niitä olla pääotsikon alla aina vähintään kaksi. Otsikot pitää muotoilla lyhyiksi ja informatiivisiksi. Otsikko ei saa olla lauseen muodossa eikä kysymysmuodossa. Myös otsikoissa käytetään fonttikokoa 12, mutta pääotsikot kirjoitetaan SUURAAKKOSIN. Kappalejako osoitetaan niin sanotulla vasensuora-asettelulla eli kaikki rivit aloitetaan vasemmasta marginaalista ilman sisennystä. Kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä yksi tyhjä rivi kappaleiden väliin. Tekstin lihavointia tai kursivointia voi käyttää tarkkaan harkiten yksittäisten sanojen korostamiseen. Samoin luetelmaviivojen käyttö on mahdollista luetteloita esitettäessä. 2.2. Kirjallisen osuuden sisältö Kirjallisen raportoinnin tavoitteena on tiedottaa opinnäyteprosessista ja siinä saavutetuista tuloksista sekä kuvailla opinnäytetyön toteutuksen eri vaiheet. Tämä mahdollistaa opinnäytetyön hyödyntämisen. Raportoinnissa noudatetaan tieteellisen julkaisun vaatimuksia. Opinnäytetyön sisältö riippuu aiheesta, mutta kirjallinen osuus sisältää yleensä seuraavat perusosat: - kansilehti - sisällys (= sisällysluettelo) - johdanto - käsittelyluvut - teoreettinen osuus - empiirinen osuus = käytännön työn osuus - tulokset

5 - johtopäätökset - lähteet (= lähdeluettelo) - liitteet Käsittelylukujen otsikot ja tulokset nimetään opinnäytetyön aiheeseen sopivasti. Johdanto ja johtopäätökset ovat yleisesti sellaisenaan käytettäviä otsikoita, jotka voidaan tietysti tarvittaessa nimetä muillakin opinnäytetyön aiheeseen paremmin sopivilla nimillä. 2.2.1. Kansilehti Kansilehteen merkitään hieman puolivälin yläpuolelle opinnäytetyön nimi. Oikeaan alakulmaan merkitään opinnäytetyön tekijä/tekijät, oppilaitos, opintoala, ohjaajan nimi ja työn valmistumisajankohta. Opinnäytetyön nimeen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä sen tulee olla mielenkiintoinen ja vastata työn sisältöä. Nimen on kuitenkin syytä olla myös mahdollisimman lyhyt. Malli kansilehdestä on liitteenä 1. 2.2.2. Sisällys Sisällysluettelon otsikkona on sana sisällys. Sisältösivu(i)lta ilmenee kirjallisen osuuden jäsentely. Sen perusteella lukija saa yleiskuvan siitä, mitä kirjallinen osuus sisältää ja mikä on sen sisällöllinen logiikka. Kaikki lukujen pää- ja alaotsikot merkitään sisällysluetteloon samanmuotoisina kuin ne ovat tekstissä. Pääotsikot kirjoitetaan suuraakkosin, mikä lisää luettavuutta. Alaotsikot kirjoitetaan pienin kirjaimin ja sisennetään. Sekä pää- että alaotsikot numeroidaan. Sisällysluettelosta näkyvät lukujen alkamissivut. Sisällysluettelosivua ei numeroida vaan sivunumeroiden merkitseminen alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta. Varsinaisten tekstiotsikoiden lisäksi sisällysluetteloon merkitään myös lähteet ja liitteet. Sisällysluettelon tulee olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa kirjallisen osuuden laajuuteen,

6 eli se ei saa olla liian yksityiskohtainen eikä liian ylimalkainen. Malli sisällysluettelosta on tämän ohjeen alussa. 2.2.3. Johdanto Johdanto johdattaa opinnäytetyön aiheeseen ja virittää lukijan kiinnostuksen. Johdannossa kuvataan mm. opinnäytetyön lähtökohdat, aihevalinnan tausta, näkökulma, opinnäytetyön tavoitteet, tutkimusongelma sekä mahdolliset rajaukset siitä, mitä työssä käsitellään ja mitä ei. Johdannossa opinnäytetyön tekijä voi perustella aiheensa ajankohtaisuutta tai tärkeyttä, sen hyötyä työelämälle ja aiheen merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle. 2.2.4. Käsittelyluvut Käsittelylukujen teoreettisessa osuudessa käsitellään opinnäytetyön aihepiiriin kuuluvia tärkeimpiä teorioita, käsitteitä, malleja ja tosiasioita. Teoreettinen osuus pohjautuu jo olemassa olevaan tietoon, jonka opinnäytetyön tekijä kokoaa aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden ja työelämäkokemuksen pohjalta. Teoreettisen osuuden sisältö ja laajuus riippuvat opinnäytetyön aiheesta ja lähestymistavasta. Joissakin tapauksissa teorian määrä voi olla melko vähäinenkin. Näin esimerkiksi silloin, kun kirjallisuutta ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia ei ole olemassa ja opinnäytetyön käytännön työn osuus on erittäin laaja. Teoriaosuus on laajempi, jos opinnäytetyö perustuu pääosin kirjallisiin lähteisiin ja käytännön työn osuus on vastaavasti suppea. Opinnäytetyön käytännön työn osuuden kulku tulee selostaa tarkasti. Tämä osuus antaa selkeän kuvan siitä, millä tavoin työ on tehty, millä tavoin ongelmaan on etsitty ratkaisua, millaisia ongelmia prosessin kuluessa esiintyi, miten ne ratkaistiin ja miten kukin työvaihe onnistui. Selostuksen perusteella lukijan on voitava seurata opinnäytetyöprosessin etenemistä ja kyettävä arvioimaan sen luotettavuutta.

7 Käsittelylukujen esimerkkitapauksena voitaisiin tarkastella vaikkapa yritykselle toteutettua markkinointitutkimusta. Teoreettinen osuus muodostuisi tällöin tutkimuksen aihepiiriin (esim. asiakastyytyväisyys) liittyvistä teorioista sekä tutkimuksen toteuttamisperiaatteisiin (markkinointitutkimus) liittyvistä teorioista. Käytännön työn osuudessa vastaavasti selostettaisiin käytännössä toteutettu tutkimus eri vaiheineen. 2.2.5. Tulokset Tällainen erillinen kappale ei ole välttämätön läheskään kaikissa opinnäytetöissä. Tulokset tulee esiteltäviksi erillisessä kappaleessa lähinnä sellaisissa opinnäytetöissä, joihin liittyy jokin tutkimus. Tutkimus voi perustua kirjallisuuteen tai sitten edellä selostettuun käytännön työn osuuteen. Esimerkkitapauksena voitaisiin mainita tuo edellä esitetty yritykselle toteutettu markkinointitutkimus. Tässä kappaleessa esiteltäisiin selkeästi, johdonmukaisesti ja totuudenmukaisesti käytännön työn osuudessa eli toteutetussa tutkimuksessa saavutetut tulokset eli löydökset. 2.2.6. Johtopäätökset Johtopäätöksissä luodaan kokonaiskuva opinnäytetyöprosessista ja sen onnistumisesta. Tässä yhteydessä palataan johdannossa esitettyyn ongelmanasetteluun ja tarkastellaan, millaisia ratkaisuja työssä on saatu aikaan. Johtopäätökset tulee johtaa työssä aikaisemmin esitettyjen asioiden perusteella eikä johtopäätöksissä saa tuoda esiin enää uusia asioita. Johtopäätöksissä ei saa enää olla lähdeviittauksia sellaiseen kirjallisuuteen, jota ei ole aikaisemmin esitelty. Esimerkkitapauksena voitaisiin tarkastella vielä tuota edellä esitettyä yritykselle toteutettua markkinointitutkimusta. Johtopäätöksissä voitaisiin palata johdantoon siten, että pohdittaisiin mitä opinnäytetyöllä tavoiteltiin. Sen jälkeen edellisessä kappaleessa jo esitetyistä tutkimustuloksista luodaan näkemys siitä, millaisen vahvistuksen tai uuden näkemyksen ne antoivat opinnäytetyön tavoitteisiin. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyden suhteen voitaisiin

8 pohtia sitä, millaisia toimenpiteitä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi tulisi jatkossa tehdä. 2.2.7. Lähteet Lähteissä mainitaan jokainen lähde, johon tekstissä viitataan. Lähteet on merkittävä niin, ettei synny epäselvyyttä siitä, mikä tieto on mistäkin lähteestä peräisin. Lähteiden ja tekstiviitteiden merkitseminen perustuu tekijänoikeuslainsäädäntöön, jonka mukaisesti on ehdottomasti toimittava. Lähteet voivat olla joko painettuja tai painamattomia. Painettuihin lähteisiin kuuluvat mm. kirjat, lehdet, esitteet ja mainokset. Painamattomiin lähteisiin kuuluvat mm. haastattelut, internet-sivustot, suulliset tiedonannot sekä tv- ja radio-ohjelmat. Lähteet merkitään samaan lähdeluetteloon siten, että ensin on aakkosjärjestyksessä painetut lähteet ja sen jälkeen aakkosjärjestyksessä painamattomat lähteet esim. Internet-lähteet. Malli lähdeluettelosta on liitteenä 2. Käytettyjen lähteiden tulee olla opinnäytetyön kannalta tarkoituksenmukaisia, luotettavia sekä ajankohtaisia ja mahdollisimman uusia. Niiden käyttö osoittaa lukeneisuuden, tietämisen laajuuden sekä sen, onko opiskelija pysynyt ammattialallaan kehityksen mukana. Sekä kotimaisissa että ulkomaisissa lähteissä tulisi pyrkiä alkuperäisen julkaisun käyttöön, ns. sekundaarilähteitä ei tulisi käyttää. Internet-lähteiden käyttöä tulee harkita hyvin tarkkaan ja niiden luotettavuuteen tulee suhtautua kriittisesti. Internet-lähteitä voi käyttää, mutta opinnäytetyön lähteinä tulisi kuitenkin käyttää pääosin kirjallisia lähteitä. Lähdeluetteloon ja tekstiviitteisiin on merkittävä internet-sivujen lähteet myös ohjeiden mukaisesti. Internet-sivujen kopiointi näkyy usein tekstissä käytetyistä lauserakenteista ja vaikeista termeistä. Jos opinnäytetyö on suurelta osin kopioitu suoraan internetistä, teko rinnastetaan lunttaukseen, mikä laskee automaattisesti opinnäytetyön arvosanaa.

9 Määrällisesti opinnäytetyötä varten voi suositella koottavaksi vähintään viisi kunnon lähdettä: kirjoja, artikkeleita, tutkimusraportteja, haastatteluja, ohjeita jne. Ylärajaa lähteiden määrälle ei ole. Lähdeluettelossa kirjoista ilmoitetaan tekijä(t) suuraakkosin, julkaisuvuosi, kirjan nimi kursiivilla ja painos, suomentaja suuraakkosin, mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero, kustantaja ja painopaikka. Lähdeluettelossa lehtiartikkeleista ilmoitetaan artikkelin kirjoittajan nimi suuraakkosin, artikkelin julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, lehden numero tai päivämäärä sekä sivu(t), joilla artikkeli on. Harvinaisemmat lähdetyypit tulisi kirjoittajan itse luonnehtia lähdeluetteloon: esite, suullinen tiedonanto, ilmaisjakelulehti, haastattelu jne. Malli haastattelun merkitsemisestä löytyy liitteestä 2. Internet-lähteet lähdeluettelossa Internet-dokumentteihin pätevät samat säännöt kuin kirjallisiinkin: lähde tulee olla löydettävissä ja sen sisältö tarkistettavissa. Lähdeluettelossa Internet-lähteestä ilmoitetaan Kirjoittaja(t), sivuston ylläpitäjä tai vastuuhenkilö suuraakkosin. Julkaisuvuosi Sivun otsikko kursiivilla. [viittaamisen ajankohta]. Saatavissa: verkko-osoite. Jos kirjoittajan nimeä ei mainita, kirjoittajaksi voidaan merkitä dokumentista vastuussa oleva organisaatio. Organisaatio merkitään myös, jos kirjoittaja on alias (esim. Webmaster). Verkko-osoitteessa ei saa olla alleviivausta eli tekstinkäsittelyohjelman tekemää linkkiä. (ei näin: www.sataedu.fi, vaan näin www.sataedu.fi). Pitkä verkko-osoite voitaneen rivittää katkaisemalla se välilyönnillä kahteen osaan kauttaviivan jälkeen. Liittessä 2 esimerkkejä Internet-lähteiden merkitsemisestä.

10 2.2.8. Liitteet Liitteeksi sijoitetaan sellainen aines, joka ei asian ymmärtämisen kannalta ole keskeistä, mutta johon tekstissä viitataan. Liitteeksi sijoitetaan myös ymmärtämistä ja luettavuutta lisäävä aineisto. Tällaista ainesta ovat esimerkiksi tietojen keräämiseen liittyvät materiaalit, kuten esimerkiksi kyselylomakkeet yms. Liitteet sijoitetaan lähdeluettelon jälkeen. Ne numeroidaan ja otsikoidaan. Mikäli liitteitä on runsaasti, voidaan liiteosan alkuun laatia yhtenäinen luettelo opinnäytetyössä olevista liitteistä. Tekstissä viitataan liitteen numeroon, jonka tulee olla muotoa LIITE 1, LIITE 2 jne. Myös liitteissä pitää olla lähdetiedot selvästi mainittuina. 2.3. Kuviot ja taulukot Kuvioiden ja taulukoiden numero sekä otsikko muodostavat yhden kokonaisuuden. Ne kirjoitetaan kursivoituna ja merkitään seuraavasti: Kuvio 1. Projektin elinkaari Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti, kummatkin erikseen. Kuvion teksti kirjoitetaan kuvion alapuolelle, taulukon teksti taulukon yläpuolelle. Kaikki ne, jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuvioiksi. Varsinaisessa tekstissä tulee aina viitata kuhunkin kuvioon tai taulukkoon. Tekstin otsikosta ei saa suoraan hypätä kuvioon tai taulukkoon, vaan välissä tulee olla siihen johdatteleva tekstiosuus. 2.4. Tekstiviitteet Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin ja ajatuksiin viitataan. Sen lisäksi tekstiviitteiden tarkoituksena on auttaa lukijaa löytämään kyseinen teos lähdeluettelosta. Viittaukset tulee merkitä sekä referoidun että suoran (ns. sanasanaisen) lainauksen yhteyteen. Suorat lainaukset merkitään lainausmerkkeihin.

11 Tekstiviitteet pitää merkitä paikoilleen heti tekstin luonnosteluvaiheessa. Tällöin lopullinen työ helpottuu huomattavasti eikä myöhemmin tule ongelmia sen selvittämisestä, mistä mikäkin tieto on peräisin. Tekstiviitteisiin sisällytetään tekijän sukunimi, teoksen painovuosi, kaksoispiste ja välilyönti, sivunumero (viitteen tulee aina kohdistua vain yhteen sivuun) ja piste, mikäli tekstiviite liittyy useampaan kuin yhteen virkkeeseen. Jos tekstiviite liittyy vain yhteen edellä olevaan virkkeeseen, piste merkitään viitteen ulkopuolelle. Esimerkki tekstiviitteestä, jossa viitataan useampaan virkkeeseen: Markkinointi on nykynäkemyksen mukaan enemmän kuin markkinointi-, mainos- ja suunnittelutoimintaa sekä myyntiosastojen ja markkinointi-ihmisten toimintaa. Se on osa yrityksen kokonaisstrategiaa. (Kuusela 1998: 17.) Esimerkki tekstiviitteestä, jossa viitataan vain yhteen edeltävään virkkeeseen: Asiakkuudenhallinnan tavoitteena on hallita nykyisiä asiakkuuksia paremmin yleisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi (Mäntyneva 2001: 29). Jos kirjoittajan nimi mainitaan tekstissä, viite voidaan merkitä välittömästi. Nimeä ei silloin toisteta. Kuusela (1998: 54) korostaa palveluun käytettävän ajan ja odotusajan merkitystä Jos teoksella on kolme tai useampia tekijöitä, heidät merkitään viitteeseen vain ensimmäisellä mainintakerralla. (Korkeamäki Lindström Ryhänen Saukkonen Selinheimo 2002: 35.) Myöhemmin riittää ensimmäinen nimi ja lyhenne ym. (Korkeamäki ym. 2002: 35.)

12 Jos sama tieto on saatu useammasta kuin yhdestä lähteestä tai se on kooste niistä, merkitään samaan viitteeseen kaikkien lähteiden tiedot aikajärjestyksessä peräkkäin. Väliin tulee puolipiste ja välilyönti. (Mäkinen 2000: 23; Huttunen 2001: 133.) Jos samalta kirjoittajalta käytetään useampia teoksia samalta vuodelta, ne erotetaan toisistaan pienaakkosilla. (Mansikkamäki 2002a: 12.) (Mansikkamäki 2002b: 25.) Jos työssä on lainattu saman sukunimisiä kirjoittajia, erotetaan ne viitteessä etunimen alkukirjaimen avulla. (Talvitie K. 2003: 104.) Sanakirjaa tai tietosanakirjaa ei merkitä lähteeksi. Sanakirjojen ja tietosanakirjojen tarjoama tieto katsotaan yleissivistykseksi, eikä se yleensä sovellu opinnäytetyön materiaaliksi. Haastattelusta, tv- tai radio-ohjelmasta, suullisesta tiedonannosta, luennosta tms. tehdään tekstiviitemerkintä tavalliseen tapaan, vain sivunumero jää pois. (Korpinen 2003.) Aikakauslehden tai sanomalehden toimitetun teoksen artikkeliin viitattaessa merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan (ei siis teoksen toimittajan tai lehden julkaisijan) sukunimi, teoksen julkaisuvuosi, kaksoispiste, välilyönti ja sivu. Viite näyttää siis aivan samanlaiselta kuin kirjaan viitattaessa. (Silveri 2002: 5.) Internet-lähteeseen viitataan tekstissä yleensä samoin kuin painettuihin lähteisiinkin, eli viitteeseen merkitään kirjoittajan, julkaisijan tai julkaisun nimi ja vuosi: (Järvinen 2006.),

13 (Nokia Oyj 2006). Tekstiviitteeseen ei merkitä elektronisen lähteen internet-osoitetta, vaan se ilmaistaan täydellisenä vasta lähdeluettelossa. Viittauksia Internet-dokumentteihin ei yleensä ole mahdollista varustaa sivunumeroilla. Tällöin täytyy vain viitata ikään kuin koko dokumenttiin. Jos Internetistä otetulla lähteellä ei ole julkaisevaa organisaatiota tai henkilöä tiedossa - on siihen suhtauduttava erittäin kriittisesti! 3. OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Ohjaaja arvioi opinnäytetyön asteikolla T1 K3. Ohjaaja keskustelee tarvittaessa mahdollisen toimeksiantajan kanssa. Ohjaaja laatii arvioinnin kirjallisena liitteenä 3 olevalle arviointilomakkeelle ja allekirjoittaa sen. Arvioinnista toimitetaan yksi kappale opiskelijalle. Opinnäytetyön on täytettävä vähintään tyydyttävän kriteerit, jotta se voidaan hyväksyä. Liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn perustutkinnon valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan tyydyttävän (T1) saadakseen opiskelijan on osattava: - laatia ohjauksessa opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus - suunnitella ohjauksessa opinnäytetyönsä - hankkia ohjauksessa tietoa keskeisistä lähteistä - valita ohjauksessa tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät opinnäytetyöhönsä - pyytää tarvittaessa apua opinnäytetyön laadinnassa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen - arvioida opinnäytetyönsä onnistumista sekä esitellä opinnäytetyönsä Arvioinnissa painotetaan mm. seuraavia asioita: 1. Aiheen valinta - ajankohtaisuus - yhteys tutkinnon tavoitteisiin - vaativuus - tavoitteiden määrittäminen

14 - tutkimusongelman rajaus 2. Työn jäsentely - asioiden ryhmittely - johdonmukaisuus - teorian ja käytännön osuuden yhteensopivuus 3. Teoreettinen osuus - aineiston tarkoituksenmukaisuus ja monipuolisuus - aineiston luotettavuus ja ajanmukaisuus - aineiston käsittely 4. Käytännöllinen osuus - työn onnistuminen - aineiston keruu ja analysointi - menetelmien soveltuvuus ja hallinta - asetettujen tavoitteiden saavuttaminen - saavutetut tulokset ja niiden tulkinta - tulosten hyödynnettävyys - tehdyt johtopäätökset 5. Raportointi - kirjallisen työn ulkoasu ja sitä koskevien ohjeiden noudattaminen - kieliasun selkeys, ymmärrettävyys ja virheettömyys - havainnollisuus ja informatiivisuus - käsittelyn monipuolisuus - oman ajattelun laatu ja määrä 6. Prosessin hallinta - opinnäytetyöprosessi kokonaisuutena - suunnitelman perusteellisuus - aikatauluissa pysyminen - yhteistyön onnistuminen - aktiivisuus ja tunnollisuus

15 Keskeistä on myös se, että opiskelija osallistuu arviointiinsa itse. Sen vuoksi opiskelijan tulee palauttaa opinnäytetyön yhteydessä vapaamuotoinen itsearviointi, jossa opiskelija on itse pohtinut edellä mainittuja arvioinnissa painotettavia asioita.

LIITE 1 OPINNÄYTETYÖN NIMI Opinnäytetyön tekijän nimi Satakunnan ammattiopisto, Kankaanpää Liiketalousala Liiketalouden perustutkinto Ohjaajan nimi Työn valmistumisajankohta

LIITE 2 LÄHTEET BERGSTRÖM, SEIJA LEPPÄNEN, ARJA 2002: Markkinoinnin maailma. 4. painos. EDITA. Helsinki. KORKEAMÄKI, ANNE LINDSTRÖM, PAULI RYHÄNEN, TUULA SAUKKONEN, MINNA SELINHEIMO, RAILI 2002: Asiakasmarkkinointi. WSOY. Porvoo. KUUSELA, HANNU 1998: Markkinoinnin haaste. WSOY. Porvoo. LAHTINEN, JUKKA ISOVIITA, ANTTI 1998: Markkinointitutkimus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. LEPOLA, REIJA PULKKINEN, IRMA SELINHEIMO, RAILI SULKANEN, LINNEA 1996: Optio Asiakaspalvelu. WSOY. Porvoo. MÄNTYNEVA, MIKKO 2001: Asiakkuudenhallinta. WSOY. Vantaa. SILVERI, PIRJO 2002: Puolen vuoden virhesuoja ei takaa palautusoikeutta. Satakunnan Kansa 27.1., 5. FINLEX. Finlexin kotisivu. [Viitattu: 3.9.2006]. Saatavissa: www.finlex.fi. ISO 690-2, Information and documentation - Bibliographic references Part 2: Electronic documents or parts thereof. 2002. [Viitattu 28.8.2006] Saatavissa: http://www.collectionscanada.ca /iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm. JÄRVINEN, PETTERI 2005:, Osa tekijänoikeuslaista sotii oikeustajua vastaan. [Viitattu 20.8.2006] Saatavissa: http://www.pjoy.fi/lehdet/hs051012.htm. JÄRVINEN, PETTERI 15.8.2006: Tietoturvauhkat tulevaisuudessa. [Viitattu 30.8.2006] Sähköpostiviesti tekijälle. KORPINEN, JOONAS 2003. Haastattelu 12.5. TE-keskus. Helsinki. KULUTTAJAVIRASTO 2006: Internetin välityksellä harjoitettava kauppa ja markkinointi. [Viitattu 18.8.2006]. Saatavissa: http://www.kuluttajavirasto.fi/user_nf/default.asp?id=10071 &lmf=6538&tmf=6476. NOKIA OYJ 2006: Nokia ja Aina Group kehittävät uutta virtuaalioperaattorikonseptia. Lehdistötiedote. [Viitattu 22.8.2006] Saatavissa: http://www.ainagroup.fi/service/gpublisher/ images/image_531.pdf#search=%22nokia%20filetype%3apdf%22. PSAI 2006: Liiketalouden oppisopimuskoulutus. Lehdistötiedote. [Viitattu 22.8.2006] Saatavissa: http://www.psai.fi/taykou/merk210406.doc.

LIITE 3 SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Kankaanpää OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTILOMAKE Liiketalousala Opinnäytetyön laatija Opinnäytetyön aihe Arvioinnin kohteet 1. Aiheen valinta Ohjaajan arviointi 2. Työn jäsentely 3. Teoreettinen osuus 4. Käytännön osuus 5. Raportointi 6. Prosessin hallinta Avoin palaute Lopullinen arvosana Päivämäärä Ohjaajan allekirjoitus