TUTKIMUSSELOSTUS KOTKAN KESKUSKOULU, PIHARAKENNUS SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS
Tutkimusselostus 2 (25) Tiivistelmä Tehtyjen sisäilmatutkimusten ja mittausten perusteella on voitu selvittää Kotkan keskuskoulun piharakennuksen sisäilmahaittojen aiheuttajia ja määrittää korjaustarpeiden laajuus sisäilman laadun parantamiseksi. Sisäilmahaitan aiheuttajina voidaan pitää koko rakennuksessa kosteusvaurioituneita ulkoseinien lämmöneristeitä ja rakennuksen maatäytöstä, putkikanaalista ja konehuoneista tulevia hallitsemattomia ilmavirtauksia, joiden mukana maatäytössä olevat mikrobit pääsevät vapaasti kulkeutumaan sisäilmaan. Rakennuksen alla kulkevan putkikanaalin ja tarkastuskaivojen pohjilla olevissa hiekkatäytöissä ja purkujätteessä on mikrobeja, kuituja ja kiviainespölyä. Rakenneosien liittymien heikko ilmatiiveys ja rakennuksen voimakas alipaineisuus mahdollistavat mikrobien ja muiden epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätiloihin. Yläpohjan lämmöneristeiden kuntoa ja ilmatiiveyttä ei päästy tarkastelemaan. Juuri peruskorjatussa rakennuksessa ei ole mielekästä tehdä massiivista korjausta, jossa poistettaisiin vaurioituneet eristeet ja korjattaisiin rakenteet kosteusteknisesti toimiviksi. Siksi suosittelemme ensisijaisesti tiivistyskorjauksia maanvaraisiin alapohjiin, lämmöneristettyihin ulkoseiniin sekä muihin ilmavuotokohtiin. Suosittelemme alapohjien lattiapäällysteiden uusimista hyvin vesihöyryä läpäisevällä materiaalilla, esimerkiksi keraamisella laatoituksella tai koko alapohjarakenteen uusimista lämpö- ja kosteusteknisesti toimivaksi. Suosittelemme ilmanvaihdon säätämistä korjaustöiden jälkeen lähelle tasapainoa ulkoilman kanssa.
Tutkimusselostus 3 (25) Sisällys Tiivistelmä... 2 1 Yleistiedot... 4 1.1 Kohde... 4 1.2 Tilaaja... 4 1.3 Tutkimuksen tekijä... 4 1.4 Tutkimuksen ajankohta... 4 1.5 Tutkimuksen tavoite... 4 2 Tutkimuskohteen kuvaus... 5 3 Lähtötiedot... 5 4 Tutkimusmenetelmät... 5 5 Piha-alueet ja julkisivut... 6 5.1 Havainnot... 6 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 8 6 Alapohja... 8 6.1 Rakenteet... 8 6.2 Havainnot... 9 6.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 12 7 Ulkoseinät ja väliseinät... 13 7.1 Rakenne... 13 7.2 Havainnot... 14 7.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 20 8 Rakennuksen painesuhteet... 20 8.1 Yleistä... 20 8.2 Painesuhteet tutkimusten aikana... 21 8.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 23 9 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus... 23 10 Huonepölyn koostumus... 24 11 Siivoustyöt... 24 12 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä... 24
Tutkimusselostus 4 (25) 1 Yleistiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Keskuskatu 28 48100 Kotka Kotkan kaupunki, Tilapalvelu Kauppakatu 3 A 48100 Kotka Yhteyshenkilö Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, leila.hietala@kotka.fi, p. 040 530 4254 1.3 Tutkimuksen tekijä Vahanen Oy Linnoitustie 5 02600 Espoo Vahanen Lappeenranta Luukkaantori 7 53300 Lappeenranta Yhteyshenkilöt Katariina Laine, katariina.laine@vahanen.com, p. 044 768 8326 Laura Hongisto, laura.hongisto@vahanen.com, p. 044 768 8304 Kaisa Rossi, kaisa.rossi@vahanen.com, p. 050 443 0123 Projektinumero 1.4 Tutkimuksen ajankohta PLAN1254 Piharakennuksen sisäpuoliset tutkimukset tehtiin päärakennusten tutkimusten yhteydessä. Kosteusmittaukset tehtiin 30.10.2013, rakenneavaukset ja merkkiainekokeet tehtiin 31.10.2013. Jatkuvatoimiset paine-eron, lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset tehtiin 20. - 27.11.2013. 1.5 Tutkimuksen tavoite Tehtävänä on ollut selvittää kohteessa havaittujen sisäilmaongelmaan viittaavien oireiden syitä sekä esittää rakennetekniset toimenpiteet, joilla ongelmien aiheuttajat saadaan korjattua. Tutkimuksessa ei tarkasteltu LVIS-järjestelmiä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa selvitettiin samaan aikaan Vahanen Oy:n toimesta ja tulokset on esitetty erillisessä raportissa.
Tutkimusselostus 5 (25) 2 Tutkimuskohteen kuvaus 3 Lähtötiedot Tutkittu rakennus on Kotkan keskuskoulun piharakennus, jossa toimii koulun teknisen työn, käsityön ja musiikin luokat. Rakennus on valmistunut 1953. Rakennus on yksikerroksinen, betonirunkoinen rakennus, joka on porrastettu kolmeen tasoon maaston muodon mukaan. Rakennukseen on tehty kattava peruskorjaus ja kattomuodonmuutos vuonna 2010. Vanha tasakatto ja kattoikkunat on purettu ja tilalle on rakennettu uusi puurakenteinen tuulettuva pulpettikatto. Joitain ala- ja välipohjamuutoksia on myös tehty. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä työpisteissä tarvittavat kohdepoistot. Tilaajalta ja huoltohenkilökunnalta saadun suullisen tiedon lisäksi käytettävissä oli seuraavat asiakirjat ja piirustukset: Homekoiratutkimus 25.2.2013, Kymen home-etsintä 30.4.2010 päivätyt urakkalaskentavaiheen pohjapiirustukset ja yleisleikkaukset Rakennusselostus Keskuskoulu/piharakennus 30.4.2010 4 Tutkimusmenetelmät Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä Gann Hydromette B50 -mittapää ja LG1-lukulaiteyhdistelmää. Käytetyn laitteen asteikko oli 0-176. Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin suoraan mitattavaan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut arvot luettiin lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Pintakosteuskartoituksen tulokset varmennettiin mittaamalla pistokoeluonteisesti lattiapinnoitteiden alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila Vaisala Oy:n HMP42 mittapäällä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapinnoitteen alle pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistettiin ja mittapään annettiin tasaantua 20 minuuttia, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41 näyttölaitteella. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on vähintään ± 2 prosenttiyksikköä. Käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein. Rakennuksen ja rakenteiden ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin -merkkisavun avulla. Merkkisavun avulla havainnoitiin myös ilman kulkua huonetilojen välillä. Rakennuksen ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden sekä väliseinien tiiviyttä tutkittiin Sensistor 9012 WRS merkkiaineanalysaattorilla ja anturilla H21. Merkkiainekokeessa
Tutkimusselostus 6 (25) laskettiin typen ja vedyn seoskaasua (5 % H 2 + 95 % N 2) tutkittavaan rakenteeseen tai tilaan. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetiloihin. Hetkelliset paine-erot merkkiainetutkimuksen yhteydessä mitattiin Testo 510-paineeromittarilla. Mittarin toiminta-alue on 0 ± 20 Pa. Painesuhteiden seurantamittaus toteutettiin kahdella jatkuvatoimisella paineeromittauksella Dwyer Magnasense ja Tinytag Plus mittalaite tiedonkerääjäyhdistelmällä noin kahden viikon mittausjaksolla. Rakenneavausten yhteydessä otettiin lämmöneristeistä materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Huonepölyn koostumusta tutkittiin niin sanotuilla pyyhintänäytteillä. 5 Piha-alueet ja julkisivut 5.1 Havainnot Rakennus kuuluu Kotkan keskuskoulun päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. Varsinainen piha-alue on pääasiassa hiekkaa. Piharakennuksen edusta on kivetty lohkokivillä noin metrin leveydeltä ja lisäksi asfaltoitu noin kahden metrin leveydeltä. Ovien kohdilla on käytetty betonilaatoitusta. Sisäpihan puolella maanpinta on lähes lattiapinnan tasossa ja kallistettu loivasti rakennuksesta poispäin. Toisella pitkällä sivulla, rinteen yläosassa, maanpinta kallistuu pienellä alalla rakennukseen päin. Rakennuksen ylemmällä osalla maa-aines on multavaa ja kasvillisuus ylettää ulkoseinään asti. Rakennuksen alemmalla osalla maa on hyvin vettä läpäisevää soraa. Pulpettikatolta sadevedet on ohjattu pihanpuolella olevien vesikourujen ja syöksytorvien kautta loiskekuppeihin. Vesien poisjohtamisesta ja salaojituksesta ei ole tietoa. Julkisivu on valkoiseksi maalattua betonia ja tummanruskeaa pysty- ja vaakalaudoitusta. Peruskorjauksen yhteydessä on tehty julkisivukorjaus ja ikkunat ja ovet on uusittu. Julkisivun puuosat ovat hyväkuntoisia ja maalipinnat ovat siistit. Betonipinnoissa sen sijaan on jo pinnoitevaurioita. Maalipinta hilseilee tai halkeilee paikoitellen. Maalipinnan alla on nähtävissä vanhoja betonipinnan halkeamia. Peruskorjauksessa rakennuksen pihan puoleisen pitkän sivun, alemman päädyn ja osittain ylemmän päädyn perusmuuriin on lisätty perusmuurilevy ja niiden yläreunaan alumiiniset listat. Perusmuurilevyä ei havaintojen ja suullisen tiedon mukaan ole puiston puoleisella sivulla, jossa ulkoseinään kohdistuva kosteusrasitus on suurin.
Tutkimusselostus 7 (25) Kuva 1. Maanpinta on lähes lattian tasolla. Kuva 2. Maanpinnan kallistus on rakennuksen pituussuunnassa paikoin jyrkkä, mutta kohtisuorassa rakennuksesta poispäin se ei ole kovin suuri. Kuva 3. Paikallisia maalivaurioita puiston puoleisella pitkällä sivulla. Seinän alaosassa on levä- tai sammalkasvustoa. Humuspitoinen maa ja kasvillisuus pitävät perusmuurin ja ulkoseinän alaosan pitkään kosteana vaikka maanpinta kallistuukin rakennuksesta poispäin. Kuva 4. Ulko-oven vasemmalla puolella näkyy entinen umpeen valettu oviaukko. Maali on lohkeillut oven vasemmalla puolella katoksen kiinnikkeiden korkeudella. Maanpinnan läheisyydessä maali on hilseillyt pois ja betonipinnassa on leväkasvustoa. Ovien kynnyspellitykset on toteutettu hyvin, mutta maan ja lattiapinnan tasoerot eivät ole riittävät. Kuva 5. Ikkunapeltien kallistukset ovat reilut ja liittymät hyvin toteutettu. Kuva 6. Ikkunoiden yläpuolella olevan puurakenteisen ulkoseinän tuuletusrako on riittävä.
Tutkimusselostus 8 (25) 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 6 Alapohja 6.1 Rakenteet Julkisivuun ja piha-alueeseen ei kohdistu välitöntä korjaustarvetta. Seuraavan peruskorjauksen tai muun piha-alueisiin kohdistuvan isomman korjauksen yhteydessä on suositeltavaa lisätä vedenpainetta kestävä bitumikermieristys rakennuksen niille osille, joissa maanpinta on rakennuksen lattiapintaa korkeammalla. Samalla on suositeltavaa lisätä salaojitus, mikäli sellaista ei ole. Käytössä ei ollut luotettavia rakennesuunnitelmia, joten alapohjarakenteiden selvittämiseksi tehtiin rakenneavaukset ylimmällä tasolla sijaitsevaan metallityöluokkaan 1012 ja alimmalla tasolla sijaitsevaan musiikkiluokkaan 1031. Musiikkiluokan alapohjarakenne (RAK 1) on ylhäältä alaspäin lueteltuna: - kumilaatta - pintavalu 20 30 mm - betoni 80 mm - valupaperi - betoni n. 60 mm - kevytsora - hiekka. Metallityöluokan alapohjarakenne (RAK5) on ylhäältä alapäin lueteltuna: - kumimatto - tasoite n. 2 mm - betoni 120 mm - bitumi - betoni 50 60 mm - kevytsorabetoni n. 150 mm - hiekka. Kuva 7. Musiikkiluokan alapohjaan tehtiin rakenneavaus merkkiainekokeen jälkeen. Kuva 8. Metallityön alapohjaan tehty rakenneavaus
Tutkimusselostus 9 (25) 6.2 Havainnot Alapohjiin tehdyssä pintakosteuskartoituksessa havaittiin kohtalainen määrä alueita, joissa oli kohonneita kosteuslukemia. Kohonneet kosteuslukemat sijoittuvat pääasiassa ulko- ja väliseinien sekä lattiakaivojen läheisyyteen. Suurin osa kohonneista kosteuslukemista havaittiin rakennuksen pihanpuoleisella sivustalla. Kosteuskartoituksen havainnot on esitetty tarkemmin liitteenä olevassa pohjakuvassa. Viiltomittauksilla voidaan selvittää lattiapinnoitteen alapuolella oleva lämpötila ja kosteuspitoisuus. Viiltomittauspisteet valittiin pintakosteuskartoituksessa havaittujen kohonneiden lukemien perusteella. Viiltomittausten tulokset ovat taulukossa 1 ja mittauspisteiden sijainnit on esitetty pohjakuvassa. Taulukossa 1 on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Punaisella värillä on lihavoitu kriittisen kosteuspitoisuuden 85 % RH ylittävät kosteuspitoisuudet. Viiltomittauksia tehdessä arvioitiin aistinvaraisesti lattiapinnoitteen kuntoa hajun, värin, tartunnan sekä liiman ja tasoitteen koostumuksen perusteella. Viiltomittausten yhteydessä ei havaittu pinnoite- tai tasoitevaurioita. Käytävän 1008 ja metallityön tilan viiltomittauksia tehtäessä pinnoitteen alta havaittiin mikrobiperäinen haju. Taulukko 1. Viiltomittausten tulokset tila mittapiste Mittapää Lämpötila [ C] RH [%] Abs [g/m 3 ] pintakosteuslukema Havainnot 1004 lautavarasto V1 sisäilma H21 H20 17,2 16,4 96,4 42,5 14,1 5,9 95 1008 käytävä V2 sisäilma H19 H18 18,5 18,0 76,0 45,5 12,0 7,0 78 mikrobiperäinen haju 1012 metallityö 1011 metallivarasto V3 sisäilma H20 H19 20,2 20,0 75,3 35,5 13,2 V4 H21 19,4 91,7 15,3 95 6,1 67 voimakas mikrobiperäinen haju 1018 käytävä V5 H21 20,6 94,2 16,9 85 sisäilma H0 20,2 35,1 6,1 1021 muovailu V6 sisäilma H17 H23 21,4 21,0 93,0 32,9 17,4 6,0 114 1031 musiikkiluokka V7 sisäilma H23 H20 19,8 19,7 89,0 34,6 15,2 5,9 vajaa tasaantumisaika
Tutkimusselostus 10 (25) 1036 studio V8 H0 21,0 87,4 16,0 vajaa tasaantumisaika Kuva 9. Viiltomittaus käytävällä 1018. Alapohjan ja sen liitosten ilmatiiveyttä tarkasteltiin merkkiainekokeella musiikkiluokassa ja metallityön tilassa. Merkkiainetta syötettiin soratäyttöön. Musiikkiluokan merkkiainekoe tehtiin luokan nurkkaan, jotta voitiin tarkastella molempien ulkoseinien liittymää alapohjarakenteeseen. Luokkahuone oli kokeen aikana lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, noin -1 Pa. Nurkassa olevan pilarin juuressa oli voimakasta ilmavuotoa. Pitkän sivun ja alapohjan liittymässä oli lievää ilmavuotoa. Sen sijaan rakennuksen päätyseinän ja alapohjan liittymässä ei havaittu ilmavuotoa lainkaan. Kuva 10. Musiikkiluokan merkkiainekoejärjestely Metallityön alapohjaan tehtiin merkkiainekoe. Samaan kohtaan tehtiin viiltomittaus ja rakenneavaus, josta aistittiin voimakas mikrobiperäinen haju. Homekoira oli merkinnyt kohdan helmikuussa 2013 tehdyssä tutkimuksessa. Merkkiainekokeessa havaittiin voimakasta ilmavuotoa niissä kohdissa, joissa muovinen jalkalista oli irti alustastaan. Ilmavuotoa ei ollut niissä kohdissa, joissa jalkalista oli liimattu tiiviisti kiinni sekä seinä- että lattiapintaan.
Tutkimusselostus 11 (25) Kuvat 11. ja 12. Metallityön alapohjan merkkiainekoe. Ilmavuotoa tapahtui seinäliittymän kohdista, joissa jalkalista oli irti seinäpinnasta. Kuvassa näkyvä oranssi tarralappu on jätetty huomioksi homekoiran merkkauksesta kyseisessä kohdassa. Rakennuksen pihanpuoleisen käytävän alla kulkee putkikanaali. Se yhtyy päärakennuksesta tulevaan putkikanaaliin käytävän 1008 kohdalla. Käytävän lattialla on tarkastusluukkuja, joista on voimakas ilmavirtaus huonetilaan päin. Kuvassa x on näkymä putkikanaalin alkupäässä olevasta tarkastusluukusta. Putket on osittain eristetty pinnoittamattomalla mineraalivillalla. Putkikanaalin pohjalla on hiekan lisäksi jonkin verran rakennuspurkujätettä. Viemäriputket kulkevat alapohjan hiekkatäytössä. Konehuoneen alapohjassa on viemärin tarkastusluukku, josta on myös havaittavissa mikrobiperäinen haju. Tarkastusluukun reunoista havaittiin merkkisavulla ilmavirtaus konehuoneeseen päin. Kuva 13. Näkymä putkikanaalin alkupäästä. Kanaalissa on voimakas mikrobiperäinen haju. Kuva 14. Metallivaraston käytävällä olevasta putkikanaalin tarkastusluukusta on ilmavirtaus huonetilaan.
Tutkimusselostus 12 (25) Kuva 15. Konehuoneen alapohjassa oleva viemärin tarkastusluukku. Viemärit kulkevat hiekkatäytössä. 6.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Havaintojen ja kosteusmittausten mukaan alapohjarakenteen lattiapäällysteisiin kohdistuu monin paikoin korkea kosteusrasitus. Suullisen tiedon mukaan alapohjien betonipinnat on käsitelty korkeaa kosteutta kestävillä tasoitteella, liimalla ja kumimatolla. Käytössä olleessa Rakennusselostuksessa ei ollut mainintaa käytetyistä tuotteista. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen mukaan alapohjarakenteiden kevytsora- ja kevytbetonikerrokset estävät melko huonosti maaperässä olevan kosteuden kapillaarisen nousun. Maaperästä nouseva kosteus tiivistyy huonosti kosteutta läpäisevien kumimattojen ja laattojen alapintaan. Pitkään jatkunut korkea kosteuspitoisuus käynnistää kemiallisen hajoamisreaktion mattoliimassa ja kumimatossa vaurioittaen niitä. Lattiapäällysteiden kriittinen kosteusraja-arvo on yleensä 85 90 % RH. Lähes kaikki alapohjarakenteista mitatut kosteuspitoisuudet ylittivät selvästi kriittisen kosteuspitoisuuden raja-arvon. Sopivissa olosuhteissa myös homeenkasvu on mahdollista. Alapohjarakenteiden liittymien heikko ilmatiiveys yhdistettynä rakennuksessa vallinneeseen voimakkaaseen alipaineisuuteen on aiheuttanut voimakkaita ilmavirtauksia rakenteista, ryömintätiloista ja putkikanaaleista sisäilmaan. Rakennusten alla olevassa maaperässä on aina mikrobeja, koska olosuhteet ovat siellä aina suotuisat mikrobitoiminnalle. Ilmavirtausten mukana on kulkeutunut näitä tyypillisiä maaperän mikrobiperäisiä epäpuhtauksia, jotka ovat heikentäneet sisäilman laatua. Hallitsemattomiin ilmavuotoihin viittaa myös helmikuussa 2013 tehty homekoiratutkimus, jossa koira on merkannut alapohjan ja seinien sekä pilarien liittymiä. Suosittelemme purkamaan alapohjien kumilaatta- ja kumimattopäällysteet ja hiomaan mattoliiman ja tasoitteen pois. Uudeksi lattiapäällysteeksi suosittelemme vesihöyryä hyvin läpäisevää lattiapäällystettä, kuten keraamista laatoitusta tai vesihöyryä hyvin läpäisevää maalia. Raskaampi korjausvaihtoehto on koko alapohjarakenteen uusiminen siten, että alapohjarakenteeseen asennetaan toimiva kapillaarikatkokerros. Samalla alapohjarakenteen lämmöneristävyyttä parannetaan. Kummassakin tapauksessa suosittelemme alapohjan kaikkien liitosten ja läpivientien huolellista tiivistämistä
Tutkimusselostus 13 (25) muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi suosittelemme putkikanaalin pohjalla olevan purkujätteen poistamista ja tarkastusluukkujen tiivistämistä. Edellä esitetyt korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma, vaan korjaustoimenpiteet vaativat erillistä suunnittelua. Rakenteiden tiiveyden parantamisen yhteydessä rakennuksen painesuhteet muuttuvat ja siksi ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää vastaamaan muuttuneita paineolosuhteita. Rakennuksen painesuhteiden tulisi olla lähellä 0 Pa siten, että rakennus on kuitenkin hieman alipaineinen. 7 Ulkoseinät ja väliseinät 7.1 Rakenne Musiikkiluokan pitkän sivun ulkoseinään tehtiin rakenneavaus (RAK2) noin 1,5 metrin korkeudelle lattiapinnasta. Ulkoseinärakenne oli sisältä päin lukien: - maali - kalkkihiekkatiili 130 mm - mineraalivilla 100 mm (mikrobinäyte N2) - betoni - maali. Pihanpuoleisen ulkoseinän alaosaan, n. 300 mm lattiapinnasta, tehtiin rakenneavaus RAK3, koska homekoira oli merkannut kohdan. Puutyöluokan päätyseinään tehtiin rakenneavaus RAK6 noin metrin korkeudelle lattiapinnasta. Molemmissa kohdissa oli sama rakennetyyppi: - maali - kalkkihiekkatiili 130 mm - mineraalivilla 100 mm (mikrobinäytteet N1 puutyöluokasta ja N3 varastosta) - bitumisively - betoni - maali. Rakennuksessa ei ole erillistä sokkelia lainkaan, vaan seinärakenne jatkuu samanlaisena ikkunan alareunaan tai räystäälle asti kuvan 16 mukaisesti.
Tutkimusselostus 14 (25) 7.2 Havainnot Kuva 16. Rakenneleikkaus Kevyet väliseinät on muurattu kalkkihiekkatiilistä ja ne alkavat alapohjan päältä. Tiilipinnat on maalattu. Kohdissa, joissa on tasoero, väliseinät ovat osittain maanvastaisia tekstiilityön luokan maanvastaiseen seinään tehdyn rakenneavauksen RAK4 mukaisesti: - maali - kalkkihiekkatiili 85 mm - ilmarako - bitumisively - betoni n. 100 mm - hiekka. Oletettavasti betoniseinä jatkuu alapohjarakenteen alapuolelle ja tukeutuu omaan seinäanturaan kuvan x mukaisesti. Ulkoseinien sisäpinnan tiilimuurauksen ja ulkoseinälinjoilla olevien pilarien kosteuspitoisuutta arvioitiin pintakosteusilmaisimella. Tiilimuurausten alaosat olivat hieman kosteammat kuin keski- ja yläosat, mikä on tavanomaista kivirakenteiselle seinälle. Huomattavan korkeita pintakosteuslukemia havaittiin vain musiikkiluokan varaston ulkoseinän ja maanvastaisen väliseinän tiilimuurauksen alaosissa. Ulkoseinän alaosassa oli nähtävissä paikallinen maalipinnan kosteusvaurio. Homekoira oli merkannut vauriokohdan. Tilassa oli havaittavissa myös voimakas mikrobiperäinen haju. Tähän kohtaan tehtiin rakenneavaus RAK3. Seinien alaosien kohonnut kosteuspitoisuus ja vauriot voivat johtua paikallisesta putkivuodosta tai maaperästä kulkeutuvasta kosteudesta.
Tutkimusselostus 15 (25) Kuva 17. Musiikkiluokan pitkään ulkoseinään tehdystä rakenneavauksesta (RAK2) ei havaittu poikkeavaa hajua. Aistinvaraisesti havainnoituna eristetila oli kuiva. Lämmöneristeessä ei ollut viitettä vauriosta. Rakenneavauskohdassa maanpinta on lähes lattiapinnan tasolla. Kuva 18. Varaston ulkoseinän toiseksi alimmasta tiilirivistä otettiin tiili pois (RAK3). Lämmöneristeessä oli mikrobianalyysin mukaan runsaasti kosteusvauriomikrobeja. Lämmöneristeen takana näkyvä musta aine on betoniulkoseinän sisäpinnassa oleva bitumisively. Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin kaikkiaan kolme materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Laboratorion tarkka analyysivastaus on liitteenä 2. Puutyöluokan ulkoseinän lämmöneristenäytteessä ei ollut homelajikkeita lainkaan. Sen sijaan näytteessä oli runsaasti bakteereihin kuuluvaa sädesientä. Musiikkiluokan ulkoseinän lämmöneristenäytteessä N2 ei ole viitettä vauriosta. Siinä ei ollut homelajeja eikä bakteereja. Musiikkiluokan varaston lämmöneristenäytteessä oli suuri homepitoisuus ja se sisälsi kosteusvaurioindikaattorilajistoja. Lisäksi näytteessä oli erittäin runsaasti sädesientä. Musiikkiluokan pitkän sivun ulkoseinään tehtiin merkkiainekoe MK2. Musiikkiluokka oli kokeen aikana noin yhden Pascalin verran alipaineinen ulkoilmaan nähden. Ilman virtaaminen huonetilaan päin varmistettiin ennen koetta merkkisavulla. Musiikkiluokassa havaittiin ikkunan oikean puoleisen karmin ja seinän välisestä liitoksesta voimakasta ilmavuotoa. Lievää ilmavuotoa havaittiin ikkunan alakarmin ja seinän liitoksessa. Ulkoseinän ja pilarin liitoskohdassa sekä ulkoseinän ja lattian liitoskohdassa ei ollut ilmavuotoa. Kuvassa 19 on esitetty punaisilla viivoilla havaitut ilmavuotokohdat.
Tutkimusselostus 16 (25) Kuva 19. Merkkiaineen syöttöletku on tiivistetty tiilimuuraukseen ilmatiiviillä kitillä. Punaisilla viivoilla on merkitty havaitut ilmavuotokohdat. Konesalin merkkiainekoe MK4 tehtiin kuvan x mukaiseen kohtaan. Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa ei pystytty mittaamaan alipainemittarilla. Aistinvaraisesti havainnoituna kaikki kädentaidon tilat olivat voimakkaasti alipaineiset. Alipaineisuus ja ilman virtaaminen huonetilaan varmistettiin silti porareiän kautta merkkikaasulla. Kokeessa havaittiin kohtalaista ilmavuotoa patterin kiinnikkeiden kohdalla. Erittäin voimakasta ilmavuotoa oli pilarin ja seinän liitoskohdassa sekä betonisen ikkunalaudan ja seinän liitoskohdissa olevissa raoissa ja halkeamissa. Ikkunalaudan ja karmin välisessä liitoksessa ja ulkoseinän ja alapohjan välisessä liitoksessa ei ollut ilmavuotoa.
Tutkimusselostus 17 (25) Kuva 20. Konesalin merkkiainekoejärjestely, punaisilla viivoilla on merkitty ilmavuotokohdat. Kuva 21. Tiilimuurauksen ja pilarin liitoksessa oleva elastinen saumamassa on irronnut muurauksesta. Raoista oli kohtalaista ilmavuotoa. Kuva 22. Muurauksen ja betonisen ikkunalaudan välissä olevassa muurauslaastissa olevista raoista ja halkeamista oli erittäin voimakas ilmavuoto. Kuumakäsittelytilan 1013 vieressä ja alapuolella on konehuone 1015, johon on tehty tilamuutoksia vuoden 2010 peruskorjauksessa. Konehuoneesta on purettu vanha betonivälipohja, joka on korvattu teräsritilätasolla. Kuumakäsittelytilan välipohjaksi on valettu uusi betonilaatta. Konehuoneen toisella puolella on tekstiilityön luokka, jonka lattianpinta on samalla tasolla kuin konehuoneen lattiapinta. Tekstiilityön luokan väliseinään tehtiin rakenneavaus RAK4, jonka avulla selvitettiin, että kuumakäsittelytilassa on osittain maanvastainen alapohja. Maanvastaisen seinän rakenne on sisältä ulospäin lueteltuna: - kalkkihiekkatiili 85 mm - ilmarako
Tutkimusselostus 18 (25) - bitumisively - betoni n. 100 mm - hiekka. Bitumisivelystä otettiin materiaalinäyte sekä asbesti- että PAH-yhdisteanalyysejä varten. PAH-yhdisteet eli polyaromaattiset hiilivedyt saattavat joskus esimerkiksi kosteuden vuoksi haihtua sisäilmaan aiheuttaen sekä terveysriskin että hajuhaitan. Bitumisivelyn sisältämä PAH-yhdisteiden määrä on vähäinen (27 mg/kg) eikä se aiheuta terveyshaittaa. Asbesti tutkitaan aina bitumituotteista, jos niihin kohdistuu korjaustai muutostöitä. Materiaalissa ei ole asbestia. Oletettavasti hiekalla täytetty, noin seitsemän neliömetrin kokoinen tila on alkuperäinen. Konehuoneen ja hiekalla täytetyn tilan väliin jää noin 13 neliömetrin kokoinen matala tila (kuvat 23-25), jossa on voimakas mikrobiperäinen haju. Homekoira on merkinnyt tilaan johtavan luukun, koska tilasta on voimakas ilmavirtaus konehuoneeseen. Käyttämätön tila on tyhjä ja kaikki pinnat on puhdistettu ja maalattu. Tilassa oli aistinvaraisesti arvioiden lämmin ja kostea ilma sekä melko voimakas maakellarimainen haju. Maanvastaisilla seinillä oli nähtävillä vaalean vihreitä ja ruskeita jälkiä. Tiedossa ei ole mikä tilan aiempi käyttötarkoitus on ollut ja ovatko jäljet käytön aiheuttamia. Tahriintuneissa seinissä on oletettavasti sama rakenne kuin tekstiilityön luokan maanvastaisessa seinässä. Betonipinnassa oleva bitumi on todennäköisesti kosteuden vaikutuksesta läpivärjännyt huokoiset kalkkihiekkatiilet. Tilaan laskettiin merkkikaasua ja sen kulkeutumista tarkasteltiin yläpuolella olevassa kuumakäsittelytilassa ja vieressä olevassa tekstiilityöluokassa. Merkkikaasua ei kulkeutunut yläpuolella olevaan tilaan. Sen sijaan kaasua kulkeutui runsaasti tiilimuurauksessa olevan halkeaman kautta tekstiilityöluokkaan. Tyhjään tilaan on aiemmin ollut kaksi käyntiä oikealla puolella olevasta tekstiilityöluokasta. Kuvassa x näkyy toinen umpeen muuratuista aukoista. Vanhan oviaukon kohdalla oli piirustustaulu sekä hyllyköitä, joten ilmavuotokohtia ei voitu tutkia kovin laajamittaisesti. Aistinvaraisesti ja merkkisavun avulla havaittiin ilmavuotoja myös varsinaisen konehuoneen ja tekstiilityöluokan sovituskopin nurkasta. Nurkassa oli havaittavissa myös heikko mikrobiperäinen haju. Myös homekoira oli merkinnyt kyseisen nurkan tekstiilityöluokan puolelta. Seinien pystynurkassa on halkeamia ja seinän yläosassa on putkija johtojen läpivientejä, joita ei ole tiivistetty. Kuva 23. Rakenneleikkaus tyhjän tilan ja tekstiilityön luokan kohdalta.
Tutkimusselostus 19 (25) Kuva 24. Käyntiluukku tyhjään tilaan. Homekoira oli merkannut luukun. Kuva 25. Käytöstä poistettu tila on siistinnäköinen, mutta siinä on voimakas mikrobiperäinen haju. Takaseinän takana oleva tila on täytetty hiekalla. Kuva 26. Kuva väliseinästä tekstiilityön luokan puolelta. Uuden ja vanhan muurauksen rajakohdassa on kookas halkeama, josta merkkiainetta kulkeutui runsaasti. Kuva 27. Tekstiilityön luokan sovitusnurkkaus. Väliseinien liitos on saumattu elastisella massalla, jossa on paikoitellen halkeamia, joista kulkeutui merkkisavulla tarkasteltuna ilmaa konehuoneesta. Sähköhyllyn yläpuolella on tiivistämättömiä läpivientejä. Ilmavaihtokonehuoneen 1030 alapuolella on vanha kompressoritila. Musiikkiluokan väliseinässä on tilaan tarkastusluukku. Merkkisavulla todettiin, että kompressoritilasta on voimakas ilmavirtaus musiikkiluokkaan päin. Kompressoreissa käytettyjä öljyjä on todennäköisesti imeytynyt betonirakenteisiin. Ilmavirtausten mukana öljyn kaasumaisia yhdisteitä kulkeutuu musiikkiluokkaan.
Tutkimusselostus 20 (25) Kuva 28. Kompressorin öljyt aiheuttavat hajuhaitan. 7.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteiden osalta keskeisin ongelma liittyy ulkoseinän sisäkuoren ja muiden rakennusosien liitoskohtiin, kuten ikkunoihin, pilareihin, betonisiin ikkunalautoihin sekä sisäkuoressa havaittuihin halkeamiin. Lämmöneristeestä otetuissa materiaalinäytteissä analysoitiin mikrobikasvua, joka voi ilmavirtausten mukana kulkeutua huoneilmaan. Suosittelemme tiivistämään kaikki läpiviennit ja halkeamat sekä ikkunakarmien ja ulkoseinän väliset raot kauttaaltaan esimerkiksi vedeneristysmenetelmällä vahvikekangasta käyttäen ja M1 luokitellulla elastisella tiivistysmassalla. Konehuoneet ja tyhjä tila ovat siistejä, mutta niistä on ilmavuotoja luokkahuoneisiin. Suosittelemme luokkatilojen puolella tiiliväliseinien halkeamien ja kaikkien rakenneliittymien ja läpivientien tiivistämistä erillisen suunnitelman mukaan. Lisäksi suosittelemme ulkoseinien tiilisen sisäkuoren pinnan rappaamista sisäkuoren ilmatiiviyden parantamiseksi. Kohdissa, joissa on korkea kosteusrasitus (maanvastaisten seinien alaosat) suosittelemme rappauspinnan maalaamista hyvin vesihöyryä läpäisevällä maalilla. Näkemyksemme mukaan tiivistyskorjaukset eivät aiheuta seinärakenteelle merkittävää kosteusteknistä riskiä hallitsemattomien ilmavuotojen poistumisen seurauksena. Tiivistystyöt tulee toteuttaa erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti ja tiivistystyön laatu tulee varmistaa korjaustöiden aikana esimerkiksi merkkiainekokeella. Ennen korjaustöiden aloittamista suosittelemme siivouskomeron 1033 mahdollisen putkivuodon selvittämistä. 8 Rakennuksen painesuhteet 8.1 Yleistä Rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuksen eri osien välisiä ilmanpaine-eroja. Ilma pyrkii virtaamaan korkeammasta paineesta alhaisempaan. Rakennukseen muodostuviin painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäilman välisistä tiheyseroista syntyvä savupiippuvaikutus, tuuli sekä rakennukseen johdettavan tulo- ja poistoilman määrä eli ilmanvaihto. Käytännössä rakennuksessa
Tutkimusselostus 21 (25) vallitseva alipaineisuus mahdollistaa ilman virtaamisen rakenteiden läpi niissä esiintyvien epätiiveyskohtien kautta, joita ovat mm. raot ja halkeamat sekä huokoiset rakennusmateriaalit. Sisäilmaan virtaavan ilman määrä vaihtelee rakenteiden epätiiveyskohtien määrän ja toisaalta myös alipaineen suuruuden mukaan. Mitä epätiiviimmät rakenteet ovat ja mitä suurempi alipaine vallitsee sitä enemmän ilmaa virtaa rakenteiden läpi sisäilmaan. Rakenteiden läpi virtaavan ilman mukana sisäilmaan voi kulkeutua rakenteista ja toisaalta myös ulkoilmasta erilaisia epäpuhtauksia. Näitä epäpuhtauksia ovat tavanomaisen pölyn lisäksi erilaiset rakenteissa olevat kemialliset epäpuhtaudet ja varsinkin kerroksellisissa ulkovaipan rakenteissa esiintyvät mikrobien itiöt ja rihmaston osat. Näillä epäpuhtauksilla on merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuun sisäilman laatuun ja tästä syystä rakenteiden tiiveydellä ja mahdollisimman pienellä alipaineisuudella onkin merkittävä vaikutus sisäilman laatuun kaikissa rakennuksissa. 8.2 Painesuhteet tutkimusten aikana Piharakennuksen painesuhteita seurattiin kolmessa mittauspisteessä viikon ajan. Mittaukset tehtiin puutyöluokassa, lautavarastossa ja tekstiilityön luokassa. Kuvissa 29-31 on esitetty kunkin mittauksen tulos graafisesti. Paine-erojen vertailun helpottamiseksi kaikissa kuvissa on sama asteikko. Punaisella viivalla on korostettu tasapainotila. Kuvista on helposti nähtävissä, että kaikissa tilat ovat pääasiassa voimakkaasti alipaineisia ja niissä on toimiva koneellinen ilmanvaihto. Puutyöluokan paine-erokäyrä on hyvin tasainen, se vaihtelee 25,3 Pascalin alipaineesta 0,2 Pascalin alipaineeseen, keskiarvon ollessa -21,0 Pascalia. Lautavaraston paine-erokäyrä vaihtelee hieman enemmän kuin muut käyrät. Paineero vaihtelee 38,6 Pascalin alipaineesta 2,2 Pascalin ylipaineeseen keskiarvon ollessa - 20,3 Pascalia. Kuvasta 30 näkyvät lievästi ylipaineiset jaksot ovat hyvin tasaiset, mikä viittaa siihen, että koneellisen poiston määrää on vähennetty huomattavasti tai suljettu kokonaan. Tekstiilityön luokan paine-erokäyrä on melko tasainen lukuun ottamatta lyhyttä ylipaineista jaksoa. Tilan paine-ero vaihtelee 18,6 Pascalin alipaineesta 1,4 Pascalin ylipaineeseen keskiarvon ollessa -13,9 Pascalia. Tekstiilityön luokan ja lautavaraston käyrissä on nähtävissä samaan aikaan tapahtunut suuri muutos voimakkaasta alipaineesta lievään ylipaineeseen ja takaisin alipaineiseksi samalle tasolle kuin aiemmin. Tämä viittaa koneellisessa ilmanvaihdossa tapahtuneeseen muutokseen. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi sähkökatkos, koska tilojen lämpötilakäyrissä on tapahtunut samaan aikaan merkittävä muutos. Lämpötilat ovat laskeneet kyseisenä aikana jopa alle neljän asteen.
Tutkimusselostus 22 (25) Kuva 29. Puutyöluokan ja ulkoilman välisen paine-eron vaihtelu. Kuva 30. Lautavaraston ja ulkoilman välisen paine-eron vaihtelu.
Tutkimusselostus 23 (25) Kuva 31. Tekstiilityöluokan ja ulkoilman välisen paine-eron vaihtelu. 8.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Paine-eromittausten perusteella voidaan selittää rakennuksesta havaittujen sisäilmaongelmaan viittaavien oireiden syntyä. Rakennuksen voimakkaasta alipaineisuudesta johtuen ulkoseinärakenteista ja alapohjasta on virrannut vuotoilmaa ja mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan. Suosittelemme, että rakennuksen nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän säädöt ja rakennuksen ulkovaipan yli vallitsevat painesuhteet tarkastetaan rakennuksen sisäpuolisten tiivistyskorjausten toteutuksen jälkeen, koska painesuhteet voivat muuttua merkittävästi tiivistyskorjauksista johtuen. Ilman ilmanvaihtojärjestelmän säätöä rakennuksen alipaineisuus kasvaa entisestään, koska hallitsemattomat korvausilmareitit on suljettu. Lähtökohtana on, että tulo- ja poistoilmamäärät ovat suunnilleen samat, jolloin paineero rakennuksen ulkovaipan yli on lähes nolla Pa. 9 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötilaan ja suhteellista kosteutta mitattiin viikon ajan samoista tiloista, joista mitattiin sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että rakennus ei ole ollut koulukäytössä, jolloin tiloissa olevien henkilöiden ja toimintojen tuoma kosteuslisä puuttuu. Tilojen lämpötilat pysyivät mittausajankohtana melko tasaisesti 20 celsiusasteen tuntumassa. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausajankohtana jonkin verran. Kaikkien tilojen suhteellisen kosteuden keskiarvot olivat noin 30 %, mikä on kosteana vuodenaikana tavanomainen lukema. Konehuoneen takana olevan tyhjän tilan sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli 29 ja 76 RH % välillä. Lämpötila vaihteli pääasiassa noin 17 22 asteen välillä. Myös tyhjän tilan lämpötila laski alle neljän celsiusasteen
Tutkimusselostus 24 (25) samaan aikaa kuin muissa tiloissa. Konehuoneen kosteuspitoisuus on korkea koska maaperässä oleva kosteus pääsee haihtumaan alapohjan ja maanvastaisten seinien läpi huoneilmaan. 10 Huonepölyn koostumus 11 Siivoustyöt Puutyöluokasta, tekstiilityön luokasta ja musiikkiluokasta otettiin niin sanotut pyyhintänäytteet, joista analysoitiin huonepölyn koostumus. Sekä mineraalikuidut että kiviainespöly aiheuttavat ylähengitystie-, silmä- ja iho-oireita. Puutyöluokan näytteessä oli vähäinen määrä kiviainespölyä ja luonnollisesti runsaasti puupölyä. Tekstiilityön luokan pyyhintänäyte otettiin sovitusnurkkauksesta, jossa oli havaittu ilmavuotoa viereisestä konehuoneesta. Näyte sisälsi runsaasti kiviainespölyä ja vähäisen määrän kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Musiikkiluokan pyyhintänäyte otettiin kompressoritilan vastaisesta nurkasta. Näyte sisälsi runsaasti kiviainespölyä ja jonkin verran teollisia mineraalikuituja. Mineraalikuitujen määräksi on arvioitu alle yksi paino- %. Mineraalikuidut ovat saattaneet kulkeutua alipaineen aiheuttamien ilmavirtausten mukana ulkoseinän lämmöneristeestä sekä ikkunoiden villatilkkeistä. Korjaustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen tavanomaisten loppusiivoustöiden lisäksi rakennuksessa on suositeltavaa toteuttaa kattava suursiivous ja kaikkien pintojen nihkeäpyyhintä homepölysiivouksen periaatteita noudattaen. Siivouksen yhteydessä poistetaan myös kaikki yläpöly, kuten valaisinten ja ilmanvaihtokanavien yms. päälle kerääntynyt pöly. On suositeltavaa, että tarkemman nihkeäpölypyyhinnän suorittaja on eri henkilö kuin rakennussiivouksen suorittanut henkilö. Homepölysiivouksessa pölyn imuroinnissa tulee käyttää HEPA-suodattimella varustettua imuria. Siivoustyön laatua on suositeltavaa valvoa katselmuksella, jossa on mukana tilojen käyttäjien edustaja. Kaikki korjattuihin tiloihin takaisin asennettavat tekstiilit ja kalusteet pestään ja/tai puhdistetaan ennen niiden asentamista takaisin. Korjaustöiden jälkeen on myös huolehdittava säännöllisestä siivouksesta. 12 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Sisäilman laadun parantamiseksi suositellaan ensisijaisina toimenpiteinä: Alapohjien kumimattojen ja -laatoituksien purku, mattoliiman ja tasoitteen poisto. Uudeksi lattianpäällysteeksi asennetaan vesihöyryä hyvin läpäisevä lattiapäällyste. Alapohjan ja maanvastaisten seinärakenteiden kattavat tiivistyskorjaukset. Sisäkuoren ilmatiivistyskorjaukset ala-, väli-, ja yläpohjien ulkoseinäliittymiin, ulkoseinän sekä pilarien ja palkkien liitoskohtiin sekä mahdollisiin läpivienteihin. Alapohjan lattialuukkujen ja putkikanaalin puhdistus sekä tiivistykset
Tutkimusselostus 25 (25) Siivouskomeron putkivuodon tarkistaminen Maanvastaisten seinien kupruilevien maalipintojen paikkakorjaukset vesihöyryä hyvin läpäisevällä ja kosteusrasitusta kestävällä maalilla Korjaustöiden jälkeen kattavat siivoustyöt, myös yläpölyt siivotaan. Korjausten aikana tehtävässä laadunvarmistuksessa huomioitavia asioita: Tarvittavien mallikorjausten tekeminen mm. tiivistyskorjauksista eri tyyppisiin rakenteisiin ja liittymiin. Tiivistyskorjausten laatu varmistettava merkkiainekokeilla korjaustöiden edetessä. Avattujen rakenteiden mm. ikkunaliittymien tarkastukset ennen ummistamista. Loppusiivoustöiden laadun varmistus Tiivistystyöt tulee toteuttaa erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti ja sen laatu tulee varmistaa esimerkiksi merkkiainekokeella korjaustöiden yhteydessä. Sisäilmakorjausten yhteyteen kuuluu aina oleellisesti tilojen ilmanvaihdon toiminta ja järjestelmän tasapainotus. Ilmanvaihtotekniset tutkimukset on tehty ja raportoitu erillisenä tutkimuksena. Lappeenrannassa Vahanen Lappeenranta Tarkastanut: Kaisa Rossi, DI Katariina Laine, DI Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Liitteet Jakelu LIITE 1: Pohjapiirrokset, 1 sivu LIITE 2: Raportti RM2013-320, Mikrobioni Oy, 7 sivua LIITE 3: Analyysivastaus 240869, Työterveyslaitos, 22.11.2013, 3 sivua LIITE 4: Analyysivastaus 239533, Työterveyslaitos, 5.11.2013, 2 sivua LIITE 5: Analyysivastaus 239533, Työterveyslaitos, 8.11.2013, 3 sivua Leila Hietala, Kotkan kaupunki
RAK4 PN RAK2 RAK1 PN RH+T RAK6 RH+T RH+T RH+T V3 RAK5 PN V6 V7 V1 V2 V8 V4 V5 RAK3 Rakennuskohde KOTKAN KESKUSKOULU, PIHARAKENNUS KESKUSKATU 28, 48100 KOTKA Suunnittelija Sisältö SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS HAVAINNOT JA KOSTEUSKARTOITUS Työn no PLAN1254 Päiväys Suunnittelija KRo Piirtäjä 1:175 KRo
LIITE 2 (1/7) raportti RM2013-320 Laura Hongisto Vahanen Lappeenranta Luukkaantori 7 53300 Lappeenranta TULOSRAPORTTI KOHDE: Kotkan keskuskoulu NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Laura Hongisto, Vahanen Oy, 31.10.2013. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 1.11.2013 ja viljelty 1.11.2013. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli 10 000 pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli 100 000 pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa otetaan huomioon myös ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintyminen. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 45 pmy/g. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 1/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LIITE 2 (2/7) raportti RM2013-320 YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka homepitoisuus alle määritysrajan, selvä mikrobikasvu materiaalissa 1001 bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 2, ulkoseinän mineraalivilla, home- ja bakteeripitoisuudet alle musiikkiluokka 1031 määritysrajan 3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 suuri homepitoisuus, myös indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka pieni homepitoisuus, bakteereissa suuri 128 sädesienipiitoisuus 5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka pienet home- ja bakteeripitoisuudet 120 6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 suuri homepitoisuus, myös indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös 201 indikaattorimikrobeita 8, Välipohjan purueriste, luokka 405 pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta indikaattorimikrobeita 9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös indikaattorimikrobeita 10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu, luokka 505 homepitoisuus alle määritysrajan, pieni bakteeripitoisuus 11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta 505 indikaattorimikrobeita ei mikrobikasvua materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa Lisätietoja: Näytteestä 2 otettiin myös teippinäyte suoraan mikroskooppiseen tarkasteluun. Tarkastelussa ei todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa ja itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkien havaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa. Alapohjan ja ulkoseinän materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 2/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LIITE 2 (3/7) raportti RM2013-320 Kuopiossa, 15.11.2013 Teija Meklin Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 3/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LIITE 2 (4/7) raportti RM2013-320 ANALYYSITULOKSET: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen home, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut homeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä. Näyte: 1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka 1001 (tutkimustunnus: RM131359) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 8200 muut bakteerit <mr *sädesienet 8200 Näyte: 2, ulkoseinän mineraalivilla, musiikkiluokka 1031 (tutkimustunnus: RM131360) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Näyte: 3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 (tutkimustunnus: RM131361) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 140000 130000 Kokonaispitoisuus 18000 *Aspergillus versicolor 120000 120000 muut bakteerit 1400 *Acremonium sp. 14000 *sädesienet 17000 *Tritirachium sp. 5400 + *Engyodontiun sp. 4500 *Scopulariopsis sp. 3600 Penicillium sp. 460 + DG18-alustalla todettiin lisäksi Penicilliumia ja Tritirachiumia näytteen pienemmissä laimennoksisssa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 4/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LIITE 2 (5/7) raportti RM2013-320 Näyte: 4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka 128 (tutkimustunnus: RM131362) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 3400 6300 Kokonaispitoisuus 2700 hiivat 1800 3600 muut bakteerit 2100 Penicillium sp. 1500 2700 *sädesienet 600 *Ulocladium sp. 45 Aspergillus sp. + steriilit + DG18-alustalla esiintyi lisäksi Aspergillusta ja steriilejä näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Näyte: 5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka 120 (tutkimustunnus: RM131363) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 230 230 Kokonaispitoisuus 600 Penicillium sp. 230 230 muut bakteerit 150 *sädesienet 450 Näyte: 6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 (tutkimustunnus: RM131364) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 36000 36000 Kokonaispitoisuus 4500 Penicillium sp. 27000 10000 muut bakteerit 3200 steriilit 22000 *sädesienet 1300 *Chaetomium sp. 4500 Aspergillus sp. 4500 *Eurotium sp. 4000 hiivat + M2-alustalla todettiin lisäksi hiivoja näytteenpienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 5/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LIITE 2 (6/7) raportti RM2013-320 Näyte: 7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 201 (tutkimustunnus: RM131365) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 18000 14000 Kokonaispitoisuus 270000 *Aspergillus sydowii 11000 4500 muut bakteerit 270000 Penicillium sp. 5000 6800 *sädesienet 140 *Aspergillus versicolor 1400 *Paecilomyces sp. 1400 1400 steriilit 460 tunnistamaton 460 *Ulocladium sp. + hiivat + M2-alustalla esiintyi lisäksi Ulocladiumia ja hiivoja näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Tunnistamattomia pesäkkeitä ei voitu tunnistaa niiden kasvaessa toisten pesäkkeiden alla. Näyte: 8, Välipohjan purueriste, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131366) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 5000 5600 Kokonaispitoisuus 640 Penicillium sp. 3000 3700 muut bakteerit 230 *Aspergillus sydowii 1800 1400 *sädesienet 410 *Paecilomyces sp. 90 320 Aspergillus sp. 91 steriilit 45 Näyte: 9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131367) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 370000 190000 Kokonaispitoisuus 840000 Penicillium sp. 130000 160000 muut bakteerit 840000 Aureobasidium sp. 160000 *sädesienet 2900 Aspergillus sp. 50000 9100 *Paecilomyces sp. 23000 14000 *Aspergillus sydowii 14000 4500 Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 6/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LIITE 2 (7/7) raportti RM2013-320 Näyte: 10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131368) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 1800 muut bakteerit 1400 *sädesienet 460 Näyte: 11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131369) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 1100 1100 Kokonaispitoisuus 320 Penicillium sp. 820 630 muut bakteerit 45 *Paecilomyces sp. 140 230 *sädesienet 270 Aspergillus sp. 180 140 *Ulocladium sp. 45 Aspergillus niger 45 VIITTEET: Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysopas. Asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti 2009. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 7/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
LIITE 3 (1/3) 1 (3) ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 240869 22.11.2013 Planekar Oy Kaisa Rossi Luukkaantori 7 53300 LAPPEENRANTA Pölyn koostumus Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Asiakkaan viite: Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla Siim Heinaste Leila Hietala / Keskusko Analysointimenetelmä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi