Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Samankaltaiset tiedostot
Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Junioripurjehtijan. Harjoituskirja

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen

Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

JVS JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

Näkökulmia kv. yksityyppityyppipurjehduksesta - Miten pärjätä tiukassa OD-luokassa sekä kokemuksia H-veneiden MM-kisoista 08

Shorthanded purjehduksesta. Avomeripurjehtijoiden koulutuspäivä Jussi Heikonen First 31.7 KumiTursas

Onnittelut purjeavusteisen Aquajak Windseeker -kajakin hankinnasta!

Lys kilpapurjehduksesta ja vähän muustakin.. Sakari Laulajainen , Marjaniemen Purjehtijat kilpakoulu

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen

Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön

Ratakilpapurjehduksesta. EMK Jussi Heikonen, EPS

15. sivutuulessa merkkien välissä

JÄÄPURREN KÄYTTÖOHJEET

JUNIORIPURJEHTIJAN HARJOITUSKIRJA

Purjeiden säätö. Tuomas Raivio / EPS. Kohderyhmistä ja kurssin sisällöstä

Päivitetty Harjoitteita jollapurjehdustaitojen

Senioreiden Kilpakoulu

Solmujen kertaus. paalusolmu (köysilenkin tekoon esim. paalukiinnitys, lepuuttajaan tms.)

Omistajan käsikirja, Terhi 300 Sail Sivu 1/16 OMISTAJAN KÄSIKIRJA TERHI 300 SAIL

EXPRESSILLÄ KOVAA JA KORKEAMMALLE. Talvitapaaminen Team Happy Hour: Juha Jernström Jaakko Rantala

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Case: First 31.7 Miten yksityyppi-kisaaminen parantaa purjehdustaitoja? Marjaniemen Purjehtijoiden kilpakoulu Petri Mustonen

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

PL 186, VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0) , Faksi 358 (0)

VauhtiSeminaari. 1 Mittarit. Suoraan mitattavat ja laskettavat suureet

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Mikä on tärkeää tasoituspurjehduksessa?

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin

Elev - Övre kroppen 1

First 36.7 veneen purjehtiminen

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Purjehdusohjeet Hamina, Race Board SM

Henri Kiiskilä Tutkielma, Tampereen Rudolf Steiner koulu, 10. A lk Tampereella

Startit. AMP koulutuspäivä Joonas Sandholm s/y Arwen Beneteau First 36.7

Purjehdus- ja veneilytaidon Junioriharjoituskirja

Kiinnittäytyminen, solmut. Käytännön veneilykurssi

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu Jussi Heikonen, EPS MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1

VauhtiSeminaari. Veneen käsittely ja manöverit

FIN Arwen ORCi MM projekti - Tarina ensimmäisestä kisakaudesta Joonas Sandholm. MPn kilpakoulu

Kimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018

Miehistö, sen hankkiminen, kouluttaminen ja pitäminen Vene, trimmaus Ajaminen Ilmari Absetz RTM MP Kilpakoulu

Liike Sarjat Toistot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

International Sailing Federation

Opas omatoimiseen harjoitteluun

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

Taktiikka. Taktikko Valmistautuminen Kilpailutaktiikka radalla

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

Kombikauhat Leveys 790 mm A32684 Leveys 900 mm A32484 Leveys 1050 mm A32448

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

Lohja Race

AIHEET. ään trimmiohjeet omaan veneeseen. Miten kehitetää. Sailsillaon tarjolla suorituskyvyn parantamisen apuvälineiksi nopeiden purjeiden

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

Serious(Sailing,(Serious(Fun( Suomen suosituin kahden hengen kevytvene

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet

1.4 Suhteellinen liike

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

DINO 80R Pikaopas. Nostimen rekisteriote ja käyttöohjeet sijaitsevat putkessa puomin tyvessä.

Ratakilpapurjehduksen perusteet

KILPAILUKUTSU JA PURJEHDUSOHJEET

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

JAKSO 1 ❷ PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TREENI INFOA. Rinta-ojentaja-

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

First 31.7 SUOMENMESTARUUS HELSINKI PURJEHDUSOHJEET

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

Mihin hävisi. purjehtimisen ilo. WB-Sails News 1/08

Valmis 8 m alumiinitelinepaketti

Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten.

Puhtain Purjein. Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta


MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Veneen trimmauksesta, aallokon lisätty vastus. Jussi Martio

Venesuunnittelu, Vivace-projekti Bibbe Furustam MP:n Kilpakoulussa

Katve-Hufcor Classic 7500 siirtoseinän asennusohje

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

HSS Tiistaikilpailu 2018 KILPAILUOHJE

Tutustu. Innostu. Luo!

Katve-Hufcor Classic 7600 siirtoseinän asennusohje

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Ylös ja hitaasti. Jussi Martio

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Prepared by: Tanja Viitamäki Date: :03

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

Napapiirin luontokansio

1 C : V I N O P E N K K I P U N N E R R U S K Ä S I P A I N O I L L A 2-3 X 5

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

Transkriptio:

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Tässä esityksessä käydään läpi purjehduksen keskeiset käsitteet. Esitys tarjoaa aloittelijalle teoriatason lähtökohdat uuden harrastuksen opettelulle. Siinä käytäntö on etusijalla, mutta aloittaa voi jo kotisohvalta Youtuben avulla.

} Turvallisuus } Purje ja tuuli } Peräsin ja köli } Veneen hallinta } Kurssit ja väistäminen } Venda ja jiippi } Kaatuminen } Veneen kääntäminen pystyyn } Rantautuminen

} Jollapurjehtija on aluksensa kapteeni ja vastuussa aluksestaan vesiliikenteen säädösten mukaisesti. } Jollapurjehdus on hauskempaa ja turvallisempaa usealla jollalla, ryhmässä. } Liivejä käytettään aina. } Huolellisella valmistautumisella varmistetaan turvallisuus. } Riskit liittyvät kaatumiseen, törmäämiseen, puomin iskuun tai veneestä putoamiseen. } Keväällä ja syksyllä kylmä vesi kangistaa nopeasti, älä mene vesille yksin.

VOIMA, vene saa liikevoimansa tuulelta, joka virtaa pitkin purjeen kaarevaa pintaa. Purje, kuten lentokoneen siipi toimii parhaiten pienessä kulmassa tuuleen. Tehokas purjehtiminen edellyttää purjeen jatkuvaa säätämistä oikeaan kulmaan. Jos purjetta löysätään (skuutista) liikaa, purje lepattaa eikä kuljeta venettä. Jos taas purjetta vedetään liikaa sisään, veneen vauhti hiipuu. KALLISTUMINEN, sivutuuli kallistaa venettä, kallistuman suuruus riippuu tuulen voimakkuudesta, purjehduskulmasta ja purjeen kireydestä. Purjehtija tasapainottaa veneen kallistumista siirtymällä vastapainoksi veneen laidalle tuulen puolelle. VASTUS, veden vastus on pienin veneen kulkiessa vaakatasossa eli tähän pyritään. Vastatuulessa venettä kallistava sivuttaisvoima on suurin ja myötätuulessa pienin.

Ennen purjehdusta kuuntele säätiedotus ja arvioi tuulen voimakkuutta ja suuntaa rannalta. Aloittelijan kannattaa harkita vesille lähtöä jos tuulta on yli 6-7 m/s. Puuskittainen tuuli on kokemattomalle tasaista hankalampi. Ukonilmalla purjehtiminen on vaarallista voimakkaiden puuskien ja salaman takia. Seuraa muita veneitä ja arvioi, missä tuulessa ne ovat. Veneessä seuraa veden pintaa. Pinnan väreily ja aallokko kertovat tuulen tulosuunnan ja voimakkuuden. Puuskat kannattaa ennakoida valmistautumalla a) nostamaan kurssia kääntämällä veneen keulaa enemmän tuulta kohti ja b) löysäämään skuuttia, jos puuska meinaa kaataa veneen.. Veneen vindex ilmaisee tuulen suunnan. Terävä kärki osoittaa sinne, mistä tuuli tulee. Purjeen virtauslangat kertovat miten hyvässä trimmissä purje on. Tuulen puolen virtauslangan eläessä purje on liian löysä, kiristä skuuttia. Suojan puolen langan eläessä, skuutti on liian kireällä ja sitä kannattaa löysätä. Purje on trimmissä kun virtauslangat molemmin puolin purjetta ovat vaakasuorassa.

Peräsin (pinna) ohjaa venettä sitä tehokkaammin, mitä suurempi veneen vauhti on. Pinnasta on pidettävä kiinni koko ajan, että vene pysyy hallinnassa. Veneen keula kääntyy vastakkaiseen suuntaan, kuin mitä pinnaa käännetään samalla tavalla kuin perämoottorilla ajaessa. Jos käännät pinnaa vasemmalle, veneen keula kääntyy oikealle. Köli pitää veneen suunnassa ja vähentää sivuttaisvoiman aiheuttamaa sortoa. Köli pidetään alhaalla purjehdittaessa vastatuuleen ja se voidaan nostaa ylös myötätuulella, jolloin veden vastus vähenee ja vene kulkee kovempaa. Rantauduttaessa peräsin käännetään ylös ja köli nostetaan, jotta ne eivät kolhiudu pohjaan matalassa vedessä. Laserjolla purjehduskuntoon: https://www.youtube.com/watch?v=j_ohc0ohuno

Aloittelijan kannattaa purjehtia ensin sivutuulessa, mikä on helppoa: peräsin suoraan, kurssi pidetään. Purje trimmataan päästämällä skuutista ulos niin paljon, että purjeen etureuna (etuliikki) läpättää, minkä jälkeen sitä kiristetään vähän. Vähitellen purjehtija oppii säilyttämään kurssin ja trimaamaan purjeen vaihtelevan tuulen mukaan. Omaa painoa siirtämällä vene pidetään vaakasuorassa, tuulen voimistuessa painoa siirretään ulommas laidalle ja päinvastoin. Jollapurjehdus, erityisesti puuskittaisella tuulella on jatkuvaa purjeen säätöä ja veneen tasapainottamista. Vene pysähtyy kääntämällä keula tuuleen ja/tai löysäämällä purje. Vene veteen ja perushallinta: https://www.youtube.com/watch?v=aearvcaeloc

Venettä ei voi purjehtia suoraan kohti tuulta. Vastatuuleen purjehditaan tiukimmillaan n. 25 asteen kulmassa tuuleen. Mikäli kohde on suoraan tuulessa, kryssitään, eli tehdään vastakäännöksiä (venda), jotta kohde saavutetaan. Jos venda tehdään liian hitaasti, vene jää helposti piihin, jolloin purje lepattaa, puomi jää veneen keskelle ja vene pysähtyy. Piistä päästään pois kääntämällä peräsin ääriasentoon ja tarttumalla puomiin, jolloin tuuli kääntää veneen kyljen kohti tuulta. Tämän jälkeen irroitetaan puomista, oikaistaan peräsin ja kiristetään skuutti. Youtube: Laser Sailing tips by Shirley Robertson

NOUSEMINEN JA LASKEMINEN kun keulaa käännetään tuuleen, noustaan. Laskemisessa taas veneen keulaa käännetään poispäin tuulesta. VASTANEN JA MYÖTÄINEN kurssi (halssi), joka nousee sivutuulesta tuuleen kutsutaan vastaiseksi. Halssi, joka kääntyy sivutuulesta poispäin kutsutaan myötäiseksi. PAARA JA STYYRA puomin asento määrää, kummalla halssilla purjehditaan. Jos puomi on perästä katsottuna vasemmalla, purjehditaan styyralla. Jos puomi on oikealla, purjehditaan paaralla. Vene joka purjehtii paaralla on väistämisvelvollinen styyralla kulkeviin nähden. Veneiden ollessa rinnakkain samalla halssilla sillä veneellä, joka nousee ylemmäksi tuuleen on etuajo-oikeus. Konealus väistää purjein kulkevaa.

TUULI Venda tehdään kääntämällä vene nopeasti tuulensilmän yli ja siirtymällä istumaan toiselle laidalle. Jiipissä vene käännetään Poispäin tuulesta samalla Puomi siirretään toiselle puolelle tarttumalla skuuttiin. Tarvittaessa venettä tasa- Painotetaan.

1. Pidä kurssi ja päätä, missä kohtaa reitilläsi teet vendan. Ota huomioon muut veneet ja mahdolliset puuskat. 2. Irroita etumainen jalka roikkuremmin alta. 3. Käännä reippaalla liikkeellä vene tuulensilmän yli, mikäli käännös on liian hidas, vene pysähtyy piihin. 4. Siirry nopeasti puomin ali tuulen puoleiselle laidalle, pujota ainakin toinen jalka roikkuremmin alle. 5. Oikaise peräsin uudelle kurssille. 6. Oikaise vene vaakatasoon ja siirrä pinna toiseen käteen.

Kaatuminen tapahtuu kun purjehtija epäonnistuu veneen tasapainottamisessa. Vastuulella puuska voi yllättää tai skuutti takertua kiinni. Myötätuulella kaatuminen on melko yleistä jiipin yhteydessä. Kovalla tuulella voimat ovat suurempia ja kaatumisia tapahtuu usein. Vene ja purjehtija pysyvät varmasti pinnalla, joten kaatumisen yhteydessä voi rauhallisesti keskittyä veneen oikaisemiseen. Veneen kaaduttua sen purje on veden pinnalla antaen purjehtijalle hetken aikaa oikaisemiselle. Mikäli tämä momentti hukataan, purje painuu veden alle ja liike pysähtyy vasta köli osoittaessa taivaalle. Youtube/learn to sail episode 3

90 astetta 1. Nouse tuulen puoleiselle laidalle 2. Asetu hajareisin laidan päälle 3. Siirrä toinen jalka kölin päälle 4. Siirrä painosi kölille 5. Veneen oietessa siirry nopeasti keskelle venettä 6. Käännä sivutuuleen ja skuuttaa purje. 180 astetta 1. Ui veneen vierelle kölin kohdalle 2. Nouse veneen pohjalle ja tartu köliin 3. Polvet veneen pohjaa vasten roiku käsin kölin alareunasta ja anna painosi kääntä vene. 4. Oikeneminen alkaa hitaasti, mutta liike kiihtyy. 5. Kiipeä veneeseen. 6. Käännä sivutuuleen, skuuttaa purje ja trimmaa vene.

1. Lähesty laituria sivutuulessa siten, että valmistaudut ohittamaan sen pään suojan puolelta. 2. Avaa skuutin solmu puomissa olevassa plokissa, vapauta skuutti kokonaan. 3. Anna veneen liukua laiturin sivuitse n. 5-6 m etäisyydeltä suojan puolella. 4. Käännä jyrkästi keula kohti laituira ja tuulta, jolloin vauhti pysähtyy 5. Tartu laiturista ja pidä keula tuulessa 6. Nosta köli ja käännä peräsin 7. Siirrä jolla luiskaalla olevalle kärrylle