Henri Kiiskilä Tutkielma, Tampereen Rudolf Steiner koulu, 10. A lk Tampereella

Transkriptio

1 P u r j e h d u s Henri Kiiskilä Tutkielma, Tampereen Rudolf Steiner koulu, 10. A lk Tampereella

2 Johdanto Tutkielmani aihe on purjehdus. Valintaani vaikutti vahvasti se, että olen itse harrastanut purjehdusta jo aivan pienestä asti perheeni kanssa ja olen jatkanut harrastamista omatoimisesti perhepurjehduksen lisäksi. Sisä llysluet telo 1. Johdanto s Purjehduksesta yleisesti s Alalajit s Historia s Laivat s Purjehduksen vakiintuminen s Purjehduksen alalajit s Kilpapurjehdus s Junioripurjehdus s Retkipurjehdus s Turvallisuus s Purjehdussanastoa s Yhteenveto ja pohdinta s. 10 Lähteet s. 11 Liitteet s. 11 Tutkielmassani esittelen purjehdusta eri näkökulmista, mm. juniori-, retki-, ja kilpapurjehduksen, sekä purjehduksen historian näkökulmista. Esittelen myös turvallisuuden perusperiaatteita ja käytäntöjä sekä purjehdussanastoa. Koska purjehtijoilla on oma kielensä ja sanastonsa, olen liittänyt tutkielmani loppuun keskeisimpiä sanoja ja ilmaisuja jotka auttavat ymmärtämään purjehtimista ja sen piiriin kuuluvia asioita ja ilmiöitä. Kaiken kaikkiaan pyri antamaan yleiskuvan purjehtimisesta sekä harrastuksen että kilpailulajina. Tutkielmani tavoite on antaa tietoa purjehduksesta, sen alalajeista, harrastamisesta, historiasta ja purjehduskulttuurista. Tutkielmani perustuu aihetta koskeviin lähteisiin ja omiin tietoihini ja kokemuksiini purjehtimisesta. Yhteenvedossa luon katsauksen purjehduksen tämänhetkiseen tilanteeseen ja purjehduksen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. 2

3 2 Purjehduksesta yleisesti Kuvittele valkoinen purje ylittämässä horisontin sinistä viivaa. Se on yksi yksinkertaisimmista ja samalla kiehtovimmista mielikuvista. Yksinäinen purjevene aavalla merellä symbolisoi rajatonta vapautta, ajattomuutta ja tyhjää tilaa. Se voi myös synnyttää mielikuvan seikkailusta. Vaikka purjehduksesta on tullut urheilua, kilpailulaji, keino paeta arjen kiirettä ja tapa viettää lomaa, ei silti pidä unohtaa. että purjehtiminen syntyi hyvinkin alkukantaisesta tunteesta. Purjehtiminen oli ihmiskunnan merkittävin liikkumistapa. Kun ihminen oppi käyttämään tuulta hyväkseen nostamalla purjeen sitä vastaan, hän pääsi tutustumaan tuntemattomaan maailmaan, ylittämään valtameriä, seuraamaan löytöretkeilijän vaistojaan sekä löytämään uusia maanosia ja maita. Purjehtiminen nykyään kuvastaa koko purjehtimisen historian sen kaikessa loistossaan: elegantit veneet, alkuperäiseen arvoonsa palautettu puu, purjeiden loistokkaat värit, kilpaveneiden edistynyt varustelu ja muotoilu sekä ihmisiä houkutteleva purjehtimiseen liittyvä ja kiinnostava elämäntapa. 1) Purjehdus on harrastuksena kasvanut vähitellen ihmisten varallisuuden ja elintason mukana, mutta sen juuret ovat kaukana historiassa. Ensiksi se oli vain rikkaiden etuoikeus. Historian mukaan purjehdus mahdollisti mm. löytöretket, kaupanteon mantereiden välillä ja etulyöntiaseman sodankäynnissä. 2) 2.1 ALALAJIT Yleisesti purjehdus usein jaetaan kahteen eri luokkaan, eli kilpapurjehdukseen ja matkapurjehdukseen. Harvat purjehtivat ammatikseen, mutta niitäkin on. Yleisin muoto on retkipurjehdus. Purjehduksen alalajit ovat juniori-, kilpa-, retki-, matka ja etappipurjehdus. 3) Purjehduksen tunnettavuutta on lisännyt vahvasti sen kansainväliset kilpailut ja useat Olympialuokat. Purjehduskilpailuja on useissa eri luokissa jollista lähtien. Myös naispurjehtijoita on paljon eri luokissa ja ikähaarukka on suuri. Yleisesti ottaen purjehdus sopii kaikille ikää katsomatta. Yleisesti katsotaan kevytvenepurjehduksen olevan paras tapa aloittaa purjehdus. 4) 3 1) (Braibanti 2006, 10 12) 2) (Cox 1999, 10 17) 3) (Cox 1999, ja 68 69) 4) (Cox 1999, 68, 79 ja Suomen purjehtijaliitto 2006, 86) s / y Artemis Näsijärvellä kesällä Alus on tyypiltään Ohlson 29, yksimastoinen viistopurjealus eli sluuppi. Se luokitellaan matkaveneeksi, jolla myös voi kilpailla LYS-tasoitussäännön mukaan yleisessä tai retkisarjassa.

4 3 Historia Kuten yleisesti on tunnettua ovat purjehduksen juuret kaukana historiassa ja se oli yksi suuri tekijä eri valtioiden välisessä kanssakäymisessä. Purjehdukseen syntyyn on vaikuttanut mm. ihmisen halu laajentaa elinpiiriään sekä hyödykseen että huvikseen. Ihminen nimittäin tajusi jo tuhansia vuosia sitten, että purje tai muu samankaltainen kangas pystyi kuljettamaan ihmistä myötätuuleen ilman soutamista tai muuta fyysistä työtä. Sillä oli suuri merkitys kaupankäynnissä, sodankäynnissä, rahdinkoulutuksessa ja löytöretkissä. Suurimmat laivastot olivat Englannilla, Ranskalla, Portugalilla ja Espanjalla. Ne hallitsivat pitkälti juuri laivastojensa ansiosta. Purjehduksella oli suuri merkitys eri mantereiden sivilisaatioiden synnyssä. 5) Purjehdus on vanhin liikkumismuoto yhdessä hevosten kanssa. Sitä on käytetty liikkumiseen jo viimeisen 5000 vuoden ajan. 6) 3.1 LAIVAT Ensimmäiset laivat olivat käytetty tutkimusmatkojen yhteydessä. Ne rakennettiin käyttäen kapteeni- en käteensä saamia materiaaleja ja heidän kokemuksiaan ja tietämystään merenkulusta. 7) Tuuli oli ainut energian lähde ja sitä oli pakko käyttää liikkumisen energiana. 8) Laivat olivat vielä luvun keskivaiheilla usein kolmimastoisia. Purjeet olivat raakapurjeet, jotka oli suunniteltu kuljettamaan laivaa vain myötätuuleen, sillä ihmiset eivät vielä osanneet arvostaa mahdollisuutta purjehtia tuulta vastaan. Tekniikan kehittyessä raakapurjeista pystyttiin kehittämään uusi versio, joka mahdollisti purjehduksen erituulen suunnista, myös vastatuuleen. Raakatakiloidut laivat säilyivät pitkälle luvulle sen käytännöllisyyden ansiosta. Lopulta se kuitenkin osoittautui liian yksipuoliseksi kun tekniikka kehittyi ja vaatimustaso nousi. 9) Aina kun samalla kurssilla olevat alukset olivat näköyhteydessä, syntyi kilpailu. Raakatakiloidut alukset kuljettivat vielä 1900-luvun alkupuolella merkittävästi rahtia maailman merillä. Pitkillä, Australiaan suuntautuneilla viljanhakumatkoilla, syntyi legendaarinen Grain Race, kilpailu jossa merten jättiläiset pyrkivät jättämään kanssasisarensa horisonttiin. Kuvassa etualalla oleva ahvenanmaalaisen varustaja Gustaf Eriksonille kuuluva Pommern jättää englantilaisen Olivebankin taakseen. Kuva on David B. Clementin kuvakokoelmasta. 3.2 PURJEHDUKSEN VAKIINTUMINEN Jo noin 1600 ja 1700 lukujen alussa alkoi ihmisten käsitys vapaa-ajasta muuttua siten, että myös purjehdus alkoi muuntautua pelkästä liikkumatavasta vapaa-ajan harrastukseksi. Noin luvun puolessa välissä alkoi purjehduksen asema vakiintua harrastusmuotona. Monet raakapurjeiset alukset kuljettivat kansillaan pienempiä veneitä huvipurjehdusta ja kalastusta varten jo historian aikaisessa vaiheessa. Purjehduksen yleistyessä alettiin perustaa purjehdusseuroja ja teollisuuden kehittyessä uudet materiaalit tulivat saataville ja mahdollistivat uudenlaisten veneiden rakentamisen ja suunnittelun. Se aloitti purjehdusseurojen kulta-ajan. Se myös levisi ympäri maailmaa. 10) 5) Cox 1999, ) ( 7) 8) ( 9) ( Haapio 1983, ja Cox 1999, 10 12) 10) ( ja Cox 1999, 12) 4

5 4 Purjehduksen alalajit 4.1 KILPAPURJEHDUS Kilpapurjehdus on kehittynyt vähitellen ja nykyään se on jo olympialaji. Myös Suomessa on muutama olympiavoittaja. Lajia ovat kehittäneet eri maiden omat vene- ja purjehdus seurat, liitot ja järjestöt. Kilpaa purjehditaan monissa eri luokissa jollista lähtien todella isoihin veneisiin. 11) Kilpailut ovat yksi tärkeimmistä toiminta-alueista purjehdusseurojen toiminnassa. Kilpaileminen on hyvä tapa tutustua lisää lajiin ja opetella purjehdussäännöt. Kilpailemista tosissaan harrastavilla on usein vakiomiehistö, mutta seurojen omiin kilpailuihin etsitään Kilpaa voidaan purjehtia pääasiassa kahdella eri tapaa, eli päiväkilpailuja, jotka purjehditaan poijuradoilla tai monen päivän valtamerikilpailuina, jotka ovat usein jaettu etappeihin pitkien välimatkojen vuoksi. Lisäksi on ns. MatchRace kilpailumuoto, joka kisataan kahden eri miehistön välillä käyttäen ominaisuuksiltaan tasaväkisiä veneitä. Se käyttää pudotusjärjestelmää ja kilpailut ovat usein erittäin tasaväkisiä ja intensiivisiä kisan ollessa todella lyhyt. Kuuluisin esimerkki on Americas Cup. Kaikissa kilpailumuodoissa toimii kansainvälisen purjehtijaliiton säätämät säännöt. 14) ja 15) Kilpapurjehduksen yleistyttyä luvulla alkoi myös valmennus kilpailuita varten kehittyä. Varsinainen tiimivalmennus löi ideana lävitse luvulla ja Suomi seurasi mukana. Nykyään valmennustoiminta on luvulta alkaen ollut erikoisammattilaisten tiimityötä, jolloin valmennustyö monipuolistui ja taso nousi. Nykyään valmennustiimit pyrkivät soveltamaan oppivan organisaation toimintamalleja yrittäessään sopeutua entistä kovempaan kilpailuun. Tiimityössä vaaditaan yhä kovempaa sitoutumista, jolloin joillekin valmentajista valmentamisesta tuli väistämättä ammatti. 17) kumminkin usein halukkaita gasteja. 12) Tärkeimmät säännöt ovat mahdollinen protesti Lähtö on kilpailussa tärkeää. Se tapahtuu kuvitteellisen viivan takaa. Viiva on usein vino joko vasemmalle tai oikealle. Useimmiten lähtö tapahtuu ratakilpailuissa vastatuuleen. Myös lähtömenetelmien säännöt on tehty kansainvälisenpurjehdusliiton mahdollisuus ja LYS- tasoitus, joka mahdollistaa tasaisen kisan vaikka veneet ovat eri kokoisia, tasoisia ja niillä on eri kokoinen purje pinta-ala. LYS- tasoituksen mukaan voi kilpailun lopputulos muuttua vielä tasoituksen laskemisen jälkeen. 16) puolesta. 13) 5 11) Suomenpurjehtijaliitto 2006, ) Driscoll 1991, 79 13) Cox 1999, ) Cox 1999, 72 15) 16) TaPS/ 2006, ) Suomen Purjehtijaliitto 2006, 84 85) Kilpapurjehduksessa tarvitaan paitsi hyvää taktista osaamista, myös hyviä hermoja, sillä kääntömerkeillä ollaan usein aivan lähikontaktissa. Pienestäkin virheestä kanssakilpailijat rankaisevat heti protestilla.

6 4.2. JUNIORIPURJEHDUS Junioripurjehdus on ollut kasvussa viime vuosina.yksi syy on varmasti se, että juniorit käyttävät kevytveneitä tai jollia, jotka ovat suhteellisen halpoja eivätkä vaadi suurta miehistöä, maksimissaan kolme henkilöä. Ne ovat myös helposti purjehdittavia ja hyvä tapa junioreiden aloittaa purjehdus. ja oppia lajista. Usein juniorit lähtevät mukaan purjehdus harrastukseen perheen tai ystävien kautta jotka ovat harrastaneet purjehdusta aiemmin. Etuna niille jotka aloittavat purjehduksen nuorina on se, että juniorit oppivat jo nuorina tuntemaan luontoa ja sen käyttämistä sekä toimintaa järvellä tai merellä. Myös merisäännökset on hyvä oppia nuorena. Junioripurjehduksen voi aloittaa jo noin kahdeksan vuoden iässä. Junioreille suunnattuja kevytveneitä ja jollia on saatavissa useimmissa maissa. Myöhemmin juniorit voivat siirtyä suurempiin köliveneisiin tai muihin urheilullisempiin luokkiin. Myös jollille on omat kilpailuluokat ja on myös jollien olympialuokkia. 18) Junioripurjehdus on itse purjehdukselle elintärkeää sen kehityksen ja jatkumisen kannalta, sillä juuri juniorit tuovat harrastukseen jatkuvuuden ja suuntaavat tulevaisuuden suunnat. Tällä hetkellä Junioripurjehduksen suosio on ollut viimeiset vuodet voimakkaassa nousussa. Se onkin oiva tapa oppia kaikkia veneilijöille tärkeitä asioita. Leikkimieliset kilpailut ja jollan käsittelytaidot aina veneen kaadosta sen nostamiseen lisäävät junioripurjehtijan itseluottamusta aluksen käsittelyssä ja hankalista tilanteista selviytymisessä. Kaikilla suurimmilla seuroilla on aktiivista junioriohjausta ja -purjehdustoimintaa. juniori tilanne onkin ihan hyvällä mallilla ja uusia harrastajia tulee lajin pariin tasaisella vauhdilla. Junioripurjehdus on usein koko perheen harrastus, sillä juniori tarvitsee vanhempia tukemaan. Taloudellisesti junioripurjehdus ei ole kovin kallista, sillä usein seurat tarjoavat kaluston. Seurat myös tarjoavat eritasoisia kursseja niin aloittelijoille kun kokeneimmillekin purjehtijoille. 19) ja 20) 18) Cox 1999, ja ) 20) ( 6

7 4.3. RETKIPURJEHDUS Retkipurjehdus on ollut ja on Suomessa hyvin suosittua. Se vetää uusia harrastajia hyvään tahtiin, joskin aloittaminen voi olla hieman hankalaa, jos ei omista omaa venettä. Elektronisten apulaitteiden kuten esimerkiksi navigointi ja GPS- laitteiden kehitys on helpottanut retkipurjehdusten aloittamista vaikka ei olisikaan kovin kokenut purjehtija. Joillekin ihmisille vene on kesämökin korvike. Useat purjehdusseurat omistavat tukikohtia veneilijöille kesäisin niin järvialueilla kuin rannikoillakin. Ennen tukikohtia purjehtijat käyttivät vain satunnaisia saaria retkeilyyn. Tukikohdat usein omaavat saunan tai muita viihdykkeitä. Joillekin ihmisille riittää vain päiväpurjehdukset, mutta jotkut purjehtivat useita viikkoja putkeen. 21) Retkipurjehdusta harrastavat Suomessa pääasiassa ihmiset joilla on jotain kytköksiä purjehdukseen, tai vanhemmat miehet jotka ovat olleet purjehdustoiminnassa mukana jo pidemmän aikaa, sillä ilman kytköksiä on kynnys suurempi aloittamiseen. Etuina ovat mm. saasteeton ja taloudellinen Retkipurjehdusta voi harrastaa yksin tai ryhmässä. Pursiseurat järjestävät eskaaderipurjehduksia, joissa sosiaalisella viihtymisellä on suuri merkitys. Samanhenkisten ihmisten kanssa on helppo viihtyä ja jakaa kokemuksiaan. tapa liikkua luonnon ehdoilla, mahdollisuus oppia lukemaan tuulta ja säätä sekä navigointia. Myös naiset ovat olleet jo kauan mukana niin kilpa-, kuin retkipurjehduksessakin. Tasa-arvo on ollut purjehduksessa olemassa jo pitkän aikaa, sillä Naiset ovat osoittautuneet päteviksi matkapurjehtijoiksi sekä loistaviksi ruorimiehiksi. Naisia näkee nykyään paljon myös kansimiehinä tai miehistön jäseninä. Joihinkin kilpailuihin on osallistunut myös kokonaisia naismiehistöjä, joissa ei ole ollut miehiä 22) ja 23) mukana lainkaan. Purjehduksesta jokainen voi nauttia parhaaksi katsomallaan tavalla. Jotkut pitävät hektisestä ja kovatempoisesta kilpapurjehduksesta, kun taas toiset pitävät enemmän rennosta ja tunnelmallisesta retkipurjehduksesta. Purjehduksesta voi toki nauttia yksinkin. Purjehdusseuroihin ei ole pakko liittyä, vaan voi tehdä joko pieniä päiväretkiä pienveneillä tai purjehtia muutaman viikon lomapurjehduksen käyttäen saaria ja julkisia satamia tukikohtinaan. Tässä piileekin purjehduksen suurin viehätys, sillä jokainen voi harrastaa sitä omalla tavallaan. 24 ) 7 21) (Mika Piiroinen) (TaPS 50v 1995, 25) 22) (Cox 1999, 79 23) Suomenpurjehtijaliitto 2006, 78 79) 24) Driscoll 1991, 78 79

8 5 Turvallisuus Turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista purjehtiessa. Se koostuu monista eri tekijöistä. Useat purjehdusseurat ja Suomen navigaatioliitto tarjoavat koulutusta merisäännöistä ja eriasteisia laivurikursseja. Myös poliisit partioivat järvi-, ja merialueilla. Myös eri purjehdusseuroilla on omat säännöksensä tukikohtien ja purjehduksen turvallisuuden turvaamiseksi. Etuna tässäkin on se, että purjehtijat oppivat kaikki turvallisuus säännöt ja toimenpiteet itse järvellä ollessa. Juuri järvellä tai merellä liikkuessa tärkeimmät turvallisuustekijät ovatkin tietojen ja taitojen omaaminen ja aluksen käsittelytaito. Saaristolaivurikurssi antaa pätevyyden jolla pärjää käytännön veneilyssä ja tarvittavaa perustietoa. On myös olemassa rannikkolaivurikurssi ja avomerilaivurikurssi jotka ovat syventäviä ja antavat lisätietoa mm. navigoinnista ja monivaiheisista laskumenetelmistä joilla voidaan määritellä aluksen sijainti erinäisten apuvälineiden ja havaintojen avulla. Nykyajan teknologiset navigaatio- ja paikannuslaitteet ovat erittäin tärkeitä turvallisuuden kannalta. 25) Turvallisuuteen kuuluvat oleellisesti sekä oma aktiivinen veneen käsittely- ja hallintataidot, hyvien veneilytapojen noudattaminen, veneilysäädösten tunteminen sekä turvavälineiden, kuten pelastusliivien ja turvavaljaiden käyttö. 25) 8

9 6 Purjehdussanastoa Purjehtijoilla on oma kielensä ja sanastonsa. Se on syntynyt tarpeen mukaan. Suurin osa sanoista on kansainvälisiä pohjautuen englantiin, ruotsiin, flaamiin (Hollanti) ja ranskaan. Tarkoitus on ollut yksinkertaistaa, täsmentää ja helpottaa sanojen ymmärtämistä. Kaikille sanoille ei löydy vastinetta Suomen kielessä. Purjehdusslangin ymmärtämisessä tärkeintä on muistaa se, että kieli ja sanat perustuvat aina siihen, että ajattelu tapahtuu suhteessa tuuleen. Liitteenä purjehdussanastoa (Liite 1.) 26) Kryssittäessä styyran halssilla pitäisi skuutata seilit kireelle ja sännätä hengaamaan luuvartin partaalle. Tuulen suunta katsotaan Windexistä ja seilien veto virtauslangoista. Slöörillä nostetaan spinnu ja halssataan se puomilla, tai avataan rullalta genaakkeri tai sitten vain halssataan genoa virsikirjalle ja viedään se ulos spriidarilla ja sit vedetään kikillä ison puomi alas ja duunataan sille preventteri. 26) 9

10 7 Yhteenveto ja pohdinta valmentaminen on muuttunut ammattimaiseksi lajin kehityksen myötä. Purjehdus on nykyään jo varsin globaali harrastus ja sillä on harrastajia ympäri maailmaa. Harrastaja määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa viime vuosien aikana ja yhä useammat nuoret ovat löytäneet lajin. Tätä ajatusta tukee myös kokemukseni Tampereen Pursiseuran junioriohjaajana toimiessani. Purjehdus on jatkanut kasvuaan niin retkeily ja vapaa- ajan harrastuksena kuin kilpalajinakin. Näkyvyyttä purjehdukselle ovat tuoneet mm. Olympiakilpailut, joissa Suomikin on ollut mukana. Purjehduksella on nykyään myös työllistävä vaikutus mm. veneiden rakennus- ja varustelu toiminnassa, sekä kilpailu- ja teknologia aloilla. Purjehduksen Mielestäni purjehduksen nykyinen tilanne on varsin hyvä. Veneet, varustelu, navigointiteknologia ja turvallisuus ovat vuosien varrella kehittyneet ja mahdollistavat purjehduksen kasvun ja kehityksen myös tulevina vuosina niin retki- ja harrastustoimintana kuin kilpalajina. Uskon että purjehdus tulee kiinnostavuutensa ansiosta yhä kehittymään ja haalimaan lisää harrastajia uusista kohderyhmistä. Uskon myös että purjehduksen saasteeton liikkumismuoto tulee vaikuttamaan positiivisesti lajin kasvuun. Mielestäni ei ole mitään esteitä etteikö purjehdus jatkaisi kasvuaan myös tulevaisuudessa. Mielestäni purjehduksen mottona voisi hyvin toimia lause joka kiteyttää purjehduksen perusidean: Voit opettaa ihmisen purjehtimaan, mutta et voi koskaan opettaa hänelle, Miksi hänen tulee purjehtia. 10

11 Lähdeluettelo Kirjalähteet Braibanti, F Purjehtimaan. Helsinki: WSOY Cox, D Purjehdus. Singapore: Gummerus Driscoll, J Purjehduksen ABC. Italia, Arnoldo Mondadori: WG Haapio, M Purjeiden aika, Seglens tidevarv. Pori: Satakunnan Kirjateollisuus Oy Tampereen Pursiseura Ry Vuosikirja. Tampere: Tamk Tampereen Pursiseura Ry Tampereen Pursiseura 50 vuotta Juhlakirja. Tampere: Kirjapaino Virtaset Oy. Suomen Purjehtijaliitto Purjehtija, Seglaren Suomen Purjehtijaliitto, Finlands Seglarförbund, Juhlakirja. Jyväskylä: Gummerus Nettilähteet purjehdusharrastus.html (Mika Piiroinen) Purjehdussanastoa Veneen osiin liittyviä sanoja Skuutti isopurjetta säätävä köysi, veneen jarru ja kaasu Pinna keppi, jolla ohjataan venettä, veneen ratti Jatkopinna pinnasta lähtevä ohut keppi, josta pidetään kiinni Kiki puomin korkeutta säätävä talja, puomin alasvetäjä Gunnigham/gannari purjeen etureunaa säätävä naru, litistää purjetta Puominliikki/outhall purjeen alareunaa säätävä naru Levanki isoissa veneissä kelkka, pienissä naruviritys, jossa skuutti kulkee. Levanki säätää skuuttipistettä Ploki pylpyrä tai rulla, jonka kautta köysi kulkee Roikkumaremmi istumakaukalon pohjassa oleva pehmustettu remmi, jonka avulla voi roikkua veneen ulkopuolella Latta purjeen takareunan tai purjeen läpi menevät vahvikkeet Baileri veneen tyhjennysventtiili, toimii vain vauhdissa Mastonjalka kolo, johon masto asetetaan Välitys narun tekemä mutka, esim. plokin kautta, joka vähentää narun kiristämiseen tarvittavaa voimaa Falli purjeen nostin, vain E-jollassa, 29er:ssa ja 470:ssa Liikki purjeen reuna Sakkeli veneen kiinnikelukot, joissa kierrettävä sokka Litsi ohutta narua Pleissaus köyden ommeltu liitos tai ohennus Vantit mastoa pystyssä pitävät vaijerit Staaki mastoa ja keulapurjetta tukeva etuvaijeri Saalingit maston ja vanttien välissä olevat putket, jotka tukevat mastoa Purjehtimiseen liittyviä sanoja Kryssi/luovi vastatuuleen purjehtiminen Lenssi myötätuuleen purjehtiminen Slööri sivutuuleen purjehtiminen Venda vastatuuleen tehty käännös, vastakäännös Käännös kun purje vaihtaa puolta veneeseen nähden Halssi kurssi, veneen suunta Jiippi myötätuuleen tehty käännös, myötäkäännös Shifti pieni tuulen käännös (vrt.tuulenkääntymä) Styyra /styyrpuuri halssi, jolla tuuli tulee veneeseen nähden oikealta Paara/paapuuri halssi, jollatuuli tulee veneeseen nähden vasemmalta Luuvartti/luu tuulen puoli veneeseen nähden Leevartti/lee suojan puoli veneeseen nähden Hengaus roikkuminen veneen ulkopuolella veneen pystyssä pitämiseksi Nostaminen veneen keulan kääntäminen tuulta kohti Laskeminen veneen keulan kääntäminen poispäin tuulesta Piinaaminen ohjaaminen liian ylös tuuleen, purjeen etureuna lepattaa Pumppaaminen veneen keinuttaminen, säännöissä kielletty. Myös skuutin jatkuva kiristäminen ja löysääminen Vispaaminen peräsimen edestakainen liike, kielletty säännöissä Fleetti laivue tai joukko purjehtijoita Surffi/liuku nopeus kehittää nosteen rungon alle, esim. aallon voimasta kun perä irtoaa vedestä Kryssikulma maksimikulma, jolla voi purjehtia vastatuuleen menettämättä parasta vauhtia Puffi puuska Layline/leikkari viimeinen halssi vastatuulella ennen kääntömerkkiä. Täydessä kryssikulmassa purjehdittu suunta, jolla pääsee poijulle ilman ylimääräistä matkaa. brouchaus vene kallistuu niin paljon, että peräsin irtoaa vedestä, jolloin vene on hetken ohjauskyvytön ja näin kääntyy tuulta kohti 11

12 Navigare necesse est