EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2205 final Tämän päätöksen julkaistusta toisinnosta on jätetty pois tiettyjä tietoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 salassapitovelvollisuutta koskevien 30 ja 31 artiklan säännösten mukaisesti. Poistetut kohdat on merkitty seuraavasti: [ ]. JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.35071 (2012/NN) Suomi Yksittäinen tuki yritykselle Fortum Power and Heat Oy pyrolyysiöljyn tuotantolaitosta varten Arvoisa vastaanottaja I. TIIVISTELMÄ 1. Euroopan komissio on arvioinut edellä mainitun yksittäiselle yritykselle Fortum Power and Heat Oy, jäljempänä Fortum, myönnettävää suoraa avustusta koskevan ilmoituksen ja tullut siihen tulokseen, että kyseinen tuki on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista. II. MENETTELY 2. SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 29 päivänä kesäkuuta 2012 (ennakkoilmoitus) ja 6 päivänä marraskuuta 2012 Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176 FIN - 00023 Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bruxelles Belgia Puhelin: (32-2) 299 11 11
(virallinen ilmoitus) päivätyillä kirjeillä 8,1 miljoonan euron investointituen myöntämisestä yksittäiselle yritykselle, Fortumille, pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksen rakentamista varten. 3. Komission yksiköt totesivat, että kyseinen tuki oli myönnetty jo 19 päivänä joulukuuta 2011 päätöksellä N 359/2007 FI Energiatukiohjelman N 75/02 jatkaminen ja muuttaminen hyväksytyssä tukiohjelmassa, jäljempänä tukiohjelma. 4. Komissio ilmaisi pitävänsä valitettavana, etteivät Suomen viranomaiset ilmoittaneet ennakkoon tästä toimenpiteestä komission yksiköille ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 160 kohdan mukaisesti. Komissio pyysi lisätietoja tukitoimenpiteestä kirjeillä, jotka on kirjattu lähetetyiksi 9 päivänä heinäkuuta ja 26 päivänä marraskuuta 2012. Suomen viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot kirjeillä, jotka on kirjattu saapuneiksi 18 päivänä heinäkuuta 2012 ja 16 päivänä tammikuuta 2013. 5. Asiaa käsittelevä komission yksikkö ja Suomen viranomaiset pitivät 10 päivänä lokakuuta 2013 kokouksen, jossa keskusteltiin keskeneräisistä kysymyksistä. Suomen viranomaiset toimittivat lisäselvityksiä kyseisen kokouksen aikana esiin tulleisiin kysymyksiin 9 päivänä joulukuuta 2013 ja 29 päivänä tammikuuta 2014. III. TUKITOIMENPITEEN KUVAUS III.1 Tavoite 6. Tuen tavoitteena on auttaa yksittäistä yritystä, Fortumia, rakentamaan pyrolyysiöljyn (bioneste) tuotantolaitos Joensuuhun. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on noin 50 000 tonnia pyrolyysiöljyä. Tämän öljymäärän energiasisältö on noin 210 000 MWh/a. Pyrolyysiöljy valmistetaan metsähakkeesta ja muusta biomassasta. Sillä korvataan noin 20 000 tonnia raskasta polttoöljyä pääasiassa lämmityskattiloissa. III.2 Hankekuvaus ja ympäristövaikutukset 7. Pyrolyysiöljyn tuotanto integroidaan nykyiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, jossa raaka-aineena käytetään metsähaketta. 8. Pyrolyysiöljyä käytetään [ ] aikaa vuodesta (pääasiassa talvisin). 9. Pyrolyysiöljy korvaa raskasta polttoöljyä ja vähentää näin ollen hiilidioksidipäästöjä ja muita energiatuotannon päästöjä. Näin vähennetään hiilidioksidipäästöjä 59 000 tonnia ja rikkidioksidipäästöjä 320 tonnia vuodessa. 10. Laitoksessa käytetään uutta teknologiaa biomassan muuntamiseksi pyrolyysiöljyksi. Tekniikkaa on kehitetty yhteistyössä VTT:n 1, UPM Kymmenen 2 ja Metso Powerin kanssa useiden vuosien ajan. Metso Power on laitoksen teknologian toimittaja, ja laitos toimii viitelaitoksena tulevaisuuden hankkeissa. 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 2 Suomalainen sellun, paperin ja puutavaran valmistaja. 2
11. Tekniikka perustuu nopeaan pyrolyysiprosessiin. Prosessiin kuuluu biomassan esikäsittely, pyrolyysivaihe ja bioöljyn talteenotto. Biomassa kuivataan (< 10 %) kuumalla ilmalla hihnakuivurissa ja murskataan (< 5 mm) sopivaksi pyrolysaattoriin. Kuivattu ja murskattu biomassa kuumennetaan integroidusta liejukerroskattilasta saatavalla kuumalla hiekalla 500 C:een muutamassa sekunnissa, jolloin muodostuu kaasuja. Kiinteä aines erotetaan kaasusta sykloniseparaattorilla. Hiekka ja puusta peräisin oleva koksi johdetaan takaisin kattilaan. Tuotekaasu kondensoidaan bioöljyksi kondensaattorissa ja varastoidaan säiliöihin. 12. Yhteistuotantolaitokseen integroinnin [ ] otetaan huomioon. 13. Hankkeeseen liittyy useita riskejä, koska teknologiaa ei ole ennen demonstroitu tässä mittakaavassa. Alkuperäisessä pilottihankkeessa kapasiteetti oli vain 1 MW, mutta nykyisessä hankkeessa se on nostettu 30 MW:iin. Teknologisen mittakaavan muuttaminen sisältää aina paljon riskejä, eivätkä prosessit ehkä aina toimikaan samalla tavoin kuin testausyksikössä. Myöskään prosessin pitkäaikaisesta käytöstä ei ole kokemuksia. Lisäksi prosessissa on pääyksikön (pyrolysaattorilaitteisto) lisäksi testausyksikköön verrattuna useita uusia kaupallisen mittakaavan ratkaisuja, joiden toimivuutta ei ole testattu tässä mittakaavassa. 14. Toisen näkökulman riskiin tuovat epähomogeeniset raaka-aineet, joiden laatu vaihtelee (esimerkiksi kosteus, koko, tyyppi). Raaka-aineiden esikäsittely on tämän vuoksi ratkaisevan tärkeää. 15. Edellä mainituista syistä on hyvin todennäköistä, että tuotannon alussa tulee käyttökatkoksia ja myöhemmin viiveitä. Tuotetun pyrolyysiöljyn määrä on tekijä, joka vaikuttaa hyvin paljon kannattavuuteen, ja siksi pienetkin ongelmat tuotannossa aiheuttavat suuria tappioita. 16. Myös tuotteen loppukäytössä on riskejä. Kaupallinen pyrolyysiöljypoltinteknologia on yhä hyvin rajallista, eikä pyrolyysiöljyn laajemmasta käytöstä ole kokemusta. Pyrolyysiöljyä käytetään tätä nykyä enimmäkseen tutkimus- ja kehitystarkoituksiin, ja käyttö on hyvin pienimuotoista. Lopputuote eroaa polttoöljyistä muun muassa happamuudeltaan, mikä asettaa lisävaatimuksia polttimille ja varastosäiliöille. Myös logistiikka aiheuttaa ongelmia. 17. Jos tässä pilottihankkeessa demonstroitava teknologia osoittautuu onnistuneeksi, konsepti voidaan kopioida muihin kohteisiin, jolloin siitä hyötyvät muutkin toimijat kuin kyseessä oleva yritys. Muita hyötyjiä ovat esimerkiksi teknologian tarjoajat ja alihankkijat, kaukolämmitysyhtiöt sekä metsähakkeen toimitusketjuun kuuluvat yritykset. Joka tapauksessa pyrolyysiöljyn toimittaminen voisi lisääntyä merkittävästi tulevaisuudessa ja korvata huomattavan määrän raskasta polttoöljyä varsinkin vain huippukuormituksen aikana käytettävissä kattiloissa. 18. Koska hankkeessa on mukana useita yrityksiä ja VTT, voidaan odottaa, että tietämyksen heijastusvaikutus on merkittävä. 3
III.3 Oikeusperusta 19. Tukijärjestelmä perustuu valtionavustuslakiin (688/2001) ja valtioneuvoston asetukseen energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1313/2007). 20. Direktiivin 2009/28/EY 3 mukaisesti 20 prosenttia uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kokonaiskulutuksesta jäsenvaltioissa on nostettava 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomen osalta tavoite on 38 prosenttia. Vuonna 2010 uusiutuvan energian osuus Suomessa oli 33,1 prosenttia. Tätä investointia pidetään olennaisen tärkeänä, jotta EU:n vuodelle 2020 asettamat uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet saavutetaan. III.4 Tuensaaja 21. Toimenpiteen tuensaaja on Suomessa toimiva Fortum-niminen yritys. Hankkeen sijaintipaikka Suomessa on Joensuu, jossa Fortumilla jo on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos. 22. Fortum toimii sähköntuottajana ja myy energiaa markkinoille. III.5 Tuen myöntämisestä vastaava viranomainen 23. Tuki rahoitetaan Suomen valtion talousarviosta. Tuen myöntämisestä vastaava viranomainen on Suomen työ- ja elinkeinoministeriö. III.6 Tuen muoto ja intensiteetti sekä tukikelpoiset kustannukset 24. Toimenpiteeseen sisältyvän tuen määrä on 8,1 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia investointikustannuksista. 25. Hankkeen alkuperäinen kokonaistalousarvio on 27 miljoonaa euroa. III.6.1 Tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmä 26. Suomen viranomaiset ilmoittivat toimenpiteestä ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 3.1.6.1. kohdan Investointituki mukaisesti. Suuntaviivojen 81 kohdan b alakohdan ja 106 kohdan mukaisesti tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, joita ympäristönsuojelusta koituu niiden kustannusten lisäksi, jotka aiheutuvat tavanomaisista välineistä, joilla saadaan aikaan sama tuotos ilman ylimääräistä ympäristönsuojelua, jäljempänä vaihtoehtoinen skenaario. 3 Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY. 4
27. Vaihtoehtoinen skenaario yrityksen kannalta on olla investoimatta ja jatkaa raskaan polttoöljyn käyttöä lämmityskattiloissaan. Investointi on täysin vapaaehtoinen, eikä ole olemassa normeja tai muuta lainsäädäntöä, joissa edellytettäisiin pyrolyysiöljyn käyttöä tai yrityskohtaisia päästövähennyksiä. 28. Tukikelpoisia ovat vain [ ] olisi tällöin 46 prosenttia. 29. Suomen viranomaiset ovat myös toimittaneet useita ratkaisevia tekijöitä koskevan herkkyysanalyysin ja osoittaneet, että tuen intensiteetti ei ylitä 60 prosentin enimmäismäärää missään esitetyistä pahimman vaihtoehdon skenaarioista. III.6.2 Rahoitus 30. Suomen viranomaiset ilmoittavat [ ] myös uponneita kustannuksia. 31. Investoinnin takaisinmaksuaika on [ ] tukea myönnetään. 32. Loput investoinnista rahoitetaan Fortumin talousarviosta. III.7 Talousarvio 33. Hankkeen kokonaistalousarvioksi arvioidaan 27 miljoonaa euroa. Investointi jakautuu seuraavasti: Pyrolysaattorilaitteisto [ ] Maa- ja vesirakentaminen sekä öljysäiliöt [ ] Infrastruktuuri, yhteydet ja muut rakennustyöt [ ] Loppukäyttölaitteisto ja muutokset [ ]. 34. Hankkeeseen on myönnetty 8,1 miljoonan euron tuki päätöksellä N 359/2007 FI Energiatukiohjelman N 75/02 jatkaminen ja muuttaminen hyväksytyssä tukiohjelmassa. Tuki maksetaan hankkeen edistymisen mukaan toteutuneita kustannuksia vastaan, ja sen edellytyksenä on komission hyväksyntä. IV. TOIMENPITEEN ARVIOINTI IV.1 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki 35. Valtiontuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaan jäsenvaltion myöntämää taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnettyä tukea, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ja joka voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 36. Ilmoitetun toimenpiteen mukainen tuki myönnetään valtion talousarviosta, ja toimenpide hyödyttää vain yhtä yritystä. Tuki vapauttaa yrityksen osasta investointikustannuksia, joista se muutoin olisi joutunut vastaamaan itse, jolloin tuensaaja on kilpailijoihinsa verrattuna edullisessa asemassa. Näin ollen tuella voi olla kilpailua vääristäviä vaikutuksia 5
aloilla, joilla tuensaaja toimii (lämmitys, polttoainemarkkinat). Tuensaaja käy todennäköisesti rajat ylittävää kauppaa EU:ssa, vaikka pääasialliset toimintasektorit ovatkin paikallisia. Tämän vuoksi on todennäköistä, että tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 37. Komissio päättelee tästä syystä, että ilmoitettu tukitoimenpide on 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea. IV.2 Valtiontuen soveltuvuus 38. Toimenpidettä arvioidaan ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 3.1.6 kohdan nojalla, koska tuensaaja käyttää raaka-aineena biomassaa, ja ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 5.2 kohdan nojalla, koska tuki ylittää sovellettavan kynnysarvon, 7,5 miljoonaa euroa. 39. Tuki on jo myönnetty, mutta Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että varoja ei ole vielä siirretty ja että ne siirretään vasta, kun komissio on hyväksynyt toimenpiteen SEUTsopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio on pahoitellut sitä, että Suomen viranomaiset eivät ilmoittaneet tästä toimenpiteestä komission yksiköille erikseen ympäristötuen suuntaviivojen 160 kohdan mukaisesti. 40. Pyrolyysiöljy on bioneste, jota valmistetaan biomassasta ympäristötuen suuntaviivojen 70 kohdan 6 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti. Sen mukaan biomassalla tarkoitetaan maataloudesta (kasvi- ja eläinaineet mukaan lukien), metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa. 41. Komissio panee merkille, että tuki myönnetään polttoaineen tuottamiseen uusiutuvista energialähteistä. Koska voimassa ei ole pakottavaa unionin eikä kansallista normia, jolla säänneltäisiin uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuutta yksittäisten yritysten tasolla, tuki on ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 101 kohdan mukaista. 42. Komissio panee merkille myös sen, että tukikelpoisia kustannuksia koskevat laskelmat on tehty ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 81 kohdan a alakohdan ja 82 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa tarkoin määritetyt ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset voidaan helposti erottaa muista kustannuksista ja niitä voidaan pitää tukikelpoisina kustannuksina. Tukikelpoisia kustannuksia koskevien laskelmien lisäksi myös tuki-intensiteetti on määritelty ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 105 ja 106 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, eikä tuki-intensiteetti ylitä suuntaviivojen 102 kohdassa säädettyä tukiintensiteetin enimmäismäärää, joka on 60 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista. 43. Tämän vuoksi komissio katsoo, että tuki on ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 3.1.6.1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaista. 6
IV.2.1 Tuen myönteiset vaikutukset IV.2.1.1 Markkinoiden toimintapuute 44. Fossiilisten polttoaineiden palaminen aiheuttaa ulkoisvaikutuksia, joita ei ole sisällytetty näiden polttoaineiden hintaan, toisin kuin uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi biomassan, hintaa laskettaessa. Tämän markkinoiden toimintapuutteen tunnustaminen on ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaista, koska niissä todetaan, että tietyt valtiontukitoimenpiteet ovat joissakin olosuhteissa perusteltuja. Hankkeessa keskitytään lähinnä edistämään ympäristönsuojelua vähentämällä päästöjä ja kaupallistamaan uutta teknologiaa, jonka tekniset ja taloudelliset riskit ovat suuremmat kuin perinteisen teknologian riskit. 45. Pyrolyysiöljy korvaa raskasta polttoöljyä ja vähentää näin ollen hiilidioksidipäästöjä ja muita energiantuotannon päästöjä. Sen ansiosta hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää yhteensä 59 000 tonnia ja rikkidioksidipäästöjä 320 tonnia vuodessa. 46. Energia-alalla toimivat yritykset investoivat yleensä hyviksi todettuihin, perinteisiin teknologioihin, joiden riskit ovat alhaiset ja kustannukset tiedetään. Tässä hankkeessa demonstroitava teknologia on uutta, ja siihen liittyy paljon epävarmoja tekijöitä. Fortumin laitos toimii tulevaisuudessa demonstrointilaitoksena. Uuden teknologian riskejä ja muita hankkeen näkökohtia on selitetty edellä. 47. Hankkeen suurin taloudellinen riski liittyy laitteiden ja prosessien käytettävyyteen. Jos sattuu käyttökatkoksia tai tuotanto jää odotettua pienemmäksi, kassavirrat vähenevät ja investoinnin kannattavuus huononee. Muita riskejä ovat muun muassa raskaan polttoöljyn hintaan ja EU:n päästökauppajärjestelmän hintoihin liittyvät riskit. 48. Komissio katsoo tästä syystä, että ilmoitettu toimenpide on ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 167 kohdan mukaista. IV.2.1.2 Tarkoituksenmukainen väline 49. Komission on pohdittava, onko valtiontuen antaminen tarkoituksenmukainen väline ympäristönsuojelutavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti kun samoihin tuloksiin voitaisiin ehkä päästä kilpailua vähemmän vääristävillä välineillä. 50. Samanlaisia ympäristönsuojelun kannalta myönteisiä tuloksia voitaisiin saavuttaa myös polttoainetta vaihtamatta investoimalla uusiin biomassakattiloihin. Lisäkustannukset ja valtiontuen tarve olisivat tässä skenaariossa kuitenkin huomattavasti suuremmat. Sitä paitsi biomassakattiloiden käyttöön perustuvalla skenaariolla ei olisi samanlaisia myönteisiä vaikutuksia uusien teknologisten innovaatioiden kaupallistamiseen. Näin ollen näyttää siltä, ettei tarjolla ollut sellaista vaihtoehtoista hanketta, jolla olisi ollut ympäristönsuojelun ja uusien teknisten innovaatioiden kaupallistamisen kannalta samanlaisia positiivisia vaikutuksia. 7
51. Komissio päättelee tästä syystä, että ilmoitettu toimenpide on tarkoituksenmukainen väline ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi. IV.2.1.3 Tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys 52. Ehtona on, että tuki on rajattava välttämättömään vähimmäismäärään, ja siksi komission on otettava huomioon todisteet, joilla voidaan osoittaa, että tuen määrä ei ylitä odotettavissa olevaa kannattavuuden alenemista, mukaan lukien tavanomainen tuotto jaksolla, jonka aikana investoinnista tehdään täydet poistot. 53. Suomen viranomaisten toteuttamissa menettelyissä välttämättömän tuen osuudeksi määriteltiin noin 30 prosenttia investointikustannuksista. Näin ollen suurin osa investoinnista rahoitetaan yksityisesti. 54. Hankkeen laajuuden vuoksi tarvittiin myös muita kansallisia menettelyjä. Investointitukipäätöksiin, joissa tuen määrä on yli kolme miljoonaa euroa, vaaditaan valtioneuvoston asetuksen 1313/2007 mukaan yritysten investointitukia käsittelevän kansallisen neuvottelukunnan puoltava lausunto. Tämän lisäksi yli viiden miljoonan euron investointitukipäätöksiin vaaditaan raha-asiain valiokunnan tuki. Kansallinen neuvottelukunta muodostuu eri ministeriöiden virkamiehistä ja raha-asiain valiokunta hallituksen ministereistä. Näiden elinten tehtävänä on arvioida, onko ehdotettu tukitoimenpide linjassa sekä eri ministeriöiden että koko hallituksen tavoitteiden kanssa. Tapauskohtaisesti ne voivat edellyttää vaikutusten arvioinnin, tuen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin tai muiden analyysien tekemistä. 55. Hankkeeseen liittyy useita teknologisia riskejä, joita on jo käsitelty edellä. Käyttökatkokset ja odotettua pienempi tuotanto johtavat kassavirtojen vähenemiseen ja investoinnin kannattavuuden heikkenemiseen. Muut taloudelliset riskit liittyvät sähkön hintaan tulevaisuudessa ja mahdollisiin muutoksiin polttoaineena käytettävän jätteen hinnassa, mukaan lukien verot. Biomassan käsittelyn epävarmuus aiheuttaa myös poliittisia riskejä, jotka liittyvät kestävyyskriteereihin ja muihin EU:ssa käsiteltävinä oleviin asioihin. 56. Käytettävissä olevan tiedon perusteella laitoksen takaisinmaksuaika on [ ] tuottoasteet ovat perusteltuja. 57. Kustannusetujen osalta investointi ei lisää energian tuotantokapasiteettia eikä tuottavuutta, koska pyrolyysiöljyn poltetaan jo käytössä olevissa kattiloissa. Polttoainekustannukset vähenevät, mutta vähennys ei riitä kattamaan kaikkia ylimääräisiä ympäristökustannuksia. 58. Komissio toteaa tältä osin, että investointia ei olisi tehty, ellei tukea olisi myönnetty. 8
IV.2.1.4 Tuen oikeasuhteisuus 59. Arvioidessaan tuen oikeasuhteisuutta komissio analysoi ensin tukikelpoiset ylimääräiset investointikustannukset, joita korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää ja jotka lasketaan investoinnin pitoajan viiden ensimmäisen vuoden ajalta, ottaen huomioon ylimääräiseen investointiin liittyvät toiminnan tuotot ja hallintosäästöt, kuten ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 80 82 kohdassa kuvataan. 60. Seuraavassa vaiheessa 80 82 kohdan mukaisesti määritetyn tuen määrä on arvioitava tarkemmin, kuten ympäristönsuojeluun myönnettävästä valtiontuesta annettujen suuntaviivojen 174 kohdan mukainen yksityiskohtainen arvio edellyttää. Tällöin komissio arvioi erityisesti, onko tukikelpoiset kustannukset laskettu tarkasti onko valintamenettely ollut syrjimätön, läpinäkyvä ja avoin ja onko tuki rajattu välttämättömään. 61. Ensinnäkin komissio toteaa, että tuki-intensiteetti on laskettu ympäristönsuojeluun annettavia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 80 84 kohdan mukaisesti. Tukikelpoiset kustannukset on vaatimuksia noudattaen rajattu niihin lisäinvestointeihin, joita korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää. 62. Toiseksi komissio panee merkille, että valintamenettely, jonka puitteissa nykyinen tuki päätettiin myöntää, oli Suomen viranomaisten antamien tietojen mukaan avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön. Tuki myönnettiin ohjelmasta, jossa kaikki uusiutuvan energian hankkeet olivat tukikelpoisia tietyin edellytyksin. 63. Kolmanneksi Suomi päätti rajata tuki-intensiteetin 46 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, vaikka yritys olisi saattanut täyttää 60 prosentin tuki-intensiteetin kelpoisuusvaatimukset. 64. Näistä syistä komissio katsoo olevan näyttöä siitä, ettei hanketta olisi aloitettu ilman ilmoitettua tukea. Kun otetaan huomioon asiaan liittyvät riskit, suuret kokonaiskustannukset ja ehdotettu tuki-intensiteetti, komissio katsoo, että tuki on oikeasuhteista tavoitteisiin nähden. 9
IV.2.2 Kilpailun ja kaupan mahdollinen vääristyminen IV.2.2.1 Dynaamiset kannustimet/investointien syrjäyttäminen 65. Pyrolyysiöljyn valmistus perustuu uuteen teknologiaan ja sen käyttö kilpailee raskaan polttoöljyn käytön kanssa. Pyrolyysiöljy on vain yksi useista mahdollisista ratkaisuista raskaan polttoöljyn korvaamiseksi uusiutuvilla energialähteillä. Näin ollen ei ole todennäköistä, että yritys sysäisi muita teknologioita tai jäsenvaltioita syrjään tältä teollisuudenalalta. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että tukijärjestelmä, jonka nojalla tuki myönnettiin, oli avoin kaikille teknologioille ja että kilpailevilla innovaatioilla olisi ollut mahdollisuus samanlaiseen tukeen. Yritys valitsi käytettävän teknologian markkinapohjaisen kokonaisarvioinnin perusteella. Komissio toteaa myös, että tuki kattaa vain pienen osan hankkeen pääomakustannuksista ja että suurin osa rahoituksesta on yksityistä. 66. Komissio päättelee, että vaikka hankkeessa keskitytään vain yhteen tiettyyn teknologiaan, se ei sulje pois muunlaisen polttoainetuotantoteknologian tai minkään muun uusiutuvan energialähteen kehittämistä. IV.2.2.2 Tehottomien yritysten toiminnan jatkuminen 67. Suomen viranomaisten antamien tietojen perusteella Fortum ei ole tehoton yritys, vaan sen taloudellinen asema on hyvä. Lisäksi komissio panee merkille, että suurin osa hankkeen rahoituksesta saadaan Fortumin omasta talousarviosta. 68. Näin ollen komissio katsoo, ettei suunniteltu valtiontuki edistäisi tehottoman yrityksen toiminnan jatkumista. IV.2.2.3 Markkinavoima/kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta Vaikutukset lämpömarkkinoihin 69. Niiden lämmityskattiloiden, joissa pyrolyysiöljyä käytettäisiin, kokonaiskapasiteetti on alle 100 MW. Lisäksi lämpöalalla vallitsee usein monopolityyppinen tilanne, jossa kaukolämpö on kaikkein tehokkain ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa lämpöenergiaa. Kaukolämpöjärjestelmät kilpailevat tehottomampien keskuslämmitysjärjestelmien kanssa. Suomen viranomaisten mukaan pyrolyysiöljyä raskaan polttoöljyn sijasta käyttävät lämpölaitokset voisivat saada kilpailuetua alhaisempien polttoainekustannusten vuoksi. 70. Hankkeessa ei kuitenkaan asenneta uutta lämmityskapasiteettia, vaan kyse on polttoaineen vaihtamisesta. Investoinnin jälkeen nykyisissä kattiloissa voidaan käyttää raskaan polttoöljyn sijasta uusiutuvaa energialähdettä. Siksi kilpailuasetelma ei muutu merkittävästi. 10
Vaikutukset lämpömarkkinoihin 71. Suomen viranomaiset ovat toimittaneet markkinavoima-analyysin, joka koskee erityisesti metsähakemarkkinoita. 72. Suomen viranomaiset ovat väittäneet, että metsähakemarkkinat poikkeavat selvästi muista polttoainemarkkinoista. Suurin ero on se, että metsähake on vain metsästä kerättävää sivutuotetta. Suomen metsäteollisuus korjaa sahatavaran metsästä ja jättää vähäarvoisemman puun, kuten pienet puut ja oksat, metsään haketettavaksi energiakäyttöön. 73. Toinen tärkeä ero on se, että metsähakkeen markkinat ovat hyvin alueelliset. Metsähakkeen energiapitoisuus on useimpiin muihin polttoaineisiin verrattuna alhainen, minkä vuoksi logistiikkakulut muodostavat suuren osan polttoaineen kokonaiskustannuksista. Suurten kuljetuskustannusten takia metsähaketta ostetaan harvoin yli 100 kilometrin päästä laitoksesta. Lisäksi samallakin alueella toimivat yritykset keskittävät usein metsähakkeen hankintansa eri alueelle. 74. Pyrolyysiöljyn tuotantolaitos sijaitsee Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Laitoksen pääsiallinen metsähakkeen ostoalue on siis Pohjois-Karjala, mutta myös lähialueet on sisällytetty tarkasteluun. Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo ulottuvat kaikki alle 100 kilometrin päähän Joensuusta. 75. Tarkasteltavassa hankkeessa Fortum ostaa metsähakkeen lähinnä Pohjois-Karjalasta. Tältä alueelta puuta korjaavat kaikki Suomen suurimmat metsäteollisuusyhtiöt (UPM- Kymmene, Stora Enso ja Metsä Group), sahat ja polttoainetoimittajat (esimerkiksi Kuusakoski ja Karjalan Metsäenergia). Yritykset käyttävät puuta eri tarkoituksiin, joten ne eivät suoranaisesti kilpaile keskenään samalla alalla. Markkinoita monimutkaistaa sekin, että erityisesti suuret metsäteollisuusyhtiöt omistavat osan metsistä, joista ne korjaavat puuta. Lisäksi sopimukset metsänomistajien kanssa ovat usein pitkäaikaisia. 76. Polttoainemarkkinoita koskevan analyysin mukaan Fortumin markkinaosuus alueen metsähakkeesta on noin 15,1 prosenttia, ja investoinnin jälkeen se kasvaa 19,3 prosenttiin. Näin ollen yrityksen markkinaosuus ei kasva merkittävästi eikä se saavuta määräävää asemaa markkinoilla ennen tukea eikä sen jälkeen. 77. Suomen viranomaiset ovat antaneet myös alueen vuosittaista metsänkasvua koskevia tietoja, joiden mukaan metsänkasvu on keskimäärin 8,2 miljoonaa kuutiota vuodessa ja kumulatiivinen hakkuumäärä keskimäärin 4,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuupotentiaalia on näin ollen vielä runsaasti. 78. Pyrolyysiöljy korvaa lähinnä raskasta polttoöljyä, mikä on tuen päätavoite. Hankkeen vaikutus öljymarkkinoihin on kuitenkin vähäinen. 79. Edellä mainituista syistä komissio pitää todennäköisenä, ettei hanke vaikuta tuensaajan markkinavoimaan. 11
IV.2.2.4 Kauppaan ja yritysten sijoittautumiseen kohdistuvat vaikutukset 80. Kuten edellä todettiin, hyväksytyn järjestelmän yhteydessä toteutettu valintamenettely oli syrjimätön, läpinäkyvä ja avoin. Järjestelmä on avoin kaikille yrityksille ja hankkeille, jotka täyttävät valtioneuvoston asetuksessa N:o 1313/2007 asetetut edellytykset. 81. Lisäksi edellä selvitettiin, että laitos sijaitsee paikassa, jossa on vielä paljon potentiaalia biomassan käytölle energiantuotannossa. Tärkeimpiä kriteerejä, joiden mukaan yritys valitsi sijaintipaikan, oli raaka-aineen hyvä saatavuus. 82. Näistä syistä komissio päättelee, että ilmoitetun toimenpiteen kielteinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan on vähäinen. IV.2.3 Tuen kasautuminen 83. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei yritys saa muuta julkista tukea kuin tämän ilmoituksen aiheena olevaa kansallista investointitukea. 84. Suomella ei juuri nyt ole mitään muuta järjestelmää, kuten syöttötariffia, uusiutuvan energian sertifikaatti- tai velvoitejärjestelmiä tai muuta vastaavaa toimintatukijärjestelmää energian tuottamiseksi pyrolyysiöljystä. Tuensaajalle ei siis myönnetä edellä esitettyjen tukien lisäksi muuta julkista tai yksittäistä tukea. IV.2.4 Tasapainottaminen 85. Investointi ei olisi tarpeeksi kannattava ilman julkista tukea. Yritys voi jatkaa raskaan polttoöljyn käyttöä lämmityskattiloissa, eikä sen ole pakko investoida laitokseen, jossa tuotetaan raskaalle polttoöljylle vaihtoehtoista öljyä. 86. Komissio on Suomen kannalla samaa mieltä siitä, että jos tukea heikennetään, yritys ei ryhdy hankkeeseen. Tätä näkökantaa tukee se, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat suuret. Lisäksi Suomen toimittamat kannattavuuslaskelmat osoittavat, ettei hanke ole toteuttamiskelpoinen ilman tukea siihen liittyvien suurten riskien vuoksi. 87. Suunniteltu valtiontuki näyttää parantavan huomattavasti ympäristönsuojelua, ja siksi se on sopusoinnussa sen tavoitteen kanssa, jonka mukaan tuen on oltava EU:n yleisen edun mukaista. Valtiontuki on tarkoituksenmukainen ja välttämätön väline pyrittäessä nostamaan ympäristönsuojelun tasoa, koska investointi ei toteutuisi ilman tukea. Valtiontuen määrä on sovitettu tarkoin kattamaan vain osan välttämättömistä investoinneista, jotka parantavat ympäristönsuojelua. Tämän ansiosta tuki ei vaikuta kauppaan ja kilpailuun tavalla, joka olisi vastoin EU:n yhteistä etua. 88. Sijoittaminen ympäristöystävällisempiin teknologioihin ja normit ylittäviin investointeihin on selvästi komission tavoitteiden mukaista. Tuettavan hankkeen ei odoteta vääristävän kilpailua merkittävästi, ja tuella on kannustava vaikutus. Tuki täyttää myös oikeasuhteisuuden viralliset kriteerit. Tuki-intensiteetti, 46 prosenttia, on alle tuen enimmäisintensiteetin, joka on 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Arvioituaan yksityiskohtaisesti tuen oikeasuhteisuutta komissio toteaa, että se voi tässä tapauksessa 12
hyväksyä ehdotetun tukimäärän, kun otetaan huomioon hankkeeseen liittyvät riskit ja tuen vaikutus markkinoihin. 89. Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että tuen myönteiset vaikutukset painavat vaa'assa enemmän kuin toimenpiteen kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan, joten toimenpiteen kokonaisvaikutus on myönteinen. V. PÄÄTELMÄ Edellä esitetyn perusteella komissio on päättänyt olla vastustamatta tukea, koska se soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille osapuolille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä internetsivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Directorate-General for Competition State Aid Greffe 1 Place Madou / Madouplein 1 MADO 12/59 1210 Brussels Belgia Faksi: (+32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 13