Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy



Samankaltaiset tiedostot
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Miten maailman kehityskulut muuttavat luonnonvarojen käyttöä ja minkälaisia haasteita tästä seuraa Suomen kannalta?

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Miltä näyttää metsäalan tulevaisuus 2030?

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Odotukset ja mahdollisuudet

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Suomen arktinen strategia

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Matti Paavonen 1

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Luonnonvarat ja kestävä talous

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kampanjan tavoitteet

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Maailmantalouden trendit

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Jyväskylän energiatase 2014

Biovakan yritysesittely

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Keski-Suomen metsäbiotalous

Transkriptio:

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa ylikorostuu muutaman länsimaan, toimialan tai tuotteen tilanteen heikkeneminen Muun maailman ja monien toimintojen näkökulmasta on jo pitempään eletty kasvun, uusien ratkaisujen ja uusiutuvien luonnonvarojen korostumisen aikaa Erityisen nopeaa kasvua on kautta maailman esiintynyt mm. uusiutuvan energian tuotannossa, ruuantuotannossa, trooppisessa selluntuotannossa, jäte- ja vesihuollossa, ympäristöteknologiassa, rakentamisessa, energiatehokkuudessa, julkisen ja yksityisen liikenteen ratkaisuissa sekä öljyä ja muovia korvaavissa tuotteissa Näissä ja muissa ratkaisuissa uusiutuvat luonnonvarat ml. metsät ovat vahvasti mukana Moni poliittinen prosessi eri tasoilla (valtiot, EU, kv sopimukset) tukee näitä kehityskulkuja

Maailman haasteet mahdollisuuksina Maailman talouskasvu on melko hidasta (monilla mailla suuria vajeita ja ikääntyvä väestö, kehittyvät taloudet riippuvaisia länsiviennistä, luonnonvarojen hinta nousee yms.) Kysyntä kasvaa väestönkasvun myötä mutta suuntautuu enemmän perushyödykkeisiin Maailmankauppaa käydään, mutta sitä myös säädellään erilaisten intressien pohjalta Energian hinta nousee (uusi tuotanto kasvaa hitaammin kuin kulutus) Erityisesti tavaraliikenne kallistuu - tämä voi vaikuttaa kaupankäyntiin ja tuotantoon Ruuantuotannon ja maaperän merkitys kasvaa, kummankin hinta nousee Ilmastotoimet etenevät paljon myös ilman kattavaa kv. sopimusta Kansainvälisen yhteistyön tarve kasvaa, entä halukkuus ja kyky sitoutua siihen?

Uusiutuvat luonnonvarat nousevat keskiöön Väestönkasvun takia ruokaa ja energiaa tarvittaisiin lisää, ja muitakin tarpeita on Energian- ja ravinnontuotannon lisääminen on vaikeaa mm. öljyvarojen, veden, lannoitteiden ja maan rajallisuuden takia Öljy- ja kaasuvarat ovat supistumassa ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi fossiilienergiaan ja maaperän liian voimaperäiseen käyttöön ei voi turvata Teollisuus, maatalous, liikenne, asuminen/rakentaminen ja palvelut on muutettava pitkälti öljyvapaaksi ja resurssiälykkääksi, jotta talous ja arki voisivat jatkossa sujua Tämän urakan toteutuksessa maapallon koko biokapasiteetti nousee keskeiseen asemaan siihen eri tavoin perustuvilla toiminnoilla on laajaa kysyntää

Uutta metsiin ja puuhun perustuvaa liiketoimintaa voi syntyä monille eri aloille Biojalosteet MeO HO HO Lignan from spruce inner O branches O Matkailu ja virkistys Rakentaminen OH OMe Uudet painotuotteet Energia Kuidut Terveystuotteet

Biopohjainen ja niukka talous avaa uuden näkymän Monien keskeisten materiaalien tuotannossa käytetyt niukentuvat tai ilmaston kannalta hankalat raaka-aineet on pitkälti korvattava biopohjaisilla ratkaisuilla Moni nykyinen toimiala muuttaa tämän myötä hahmoaan ja syntyy uusiakin tässä on valtava potentiaali Maaperän, metsien ja merten tuottokyky eivät kuitenkaan riitä kaikkiin nykyisiin tai tuleviin tarpeisiin Jotta biokapasiteetti säilyisi suurena, sitä on vaalittava eli sen toimintaedellytyksistä pitää huolehtia ja luonnonvaroihin kohdistuva käyttöpaine on pidettävä kurissa (=resurssiälykäs/niukka talous)

Moni toimiala ja materiaali osallistuu kilpailuun Metsä- ja puuperäiset ratkaisut ja toimijat eivät automaattisesti pärjää Menestys riippuukin pitkälti siitä - kuinka paljon halua, kykyä, intressiä ja panoksia uusien ratkaisujen kehittämiseen on - pystytäänkö kehittämään toimintaa käyttäjien ehdoilla, heidän tarpeitaan silmällä pitäen Inhimillisiä tarpeita kyllä riittää: ruoka, asuminen, vaatetus, terveys, hoiva, liikkuminen, energia, kommunikointi, oppiminen, virkistys

Miten uusi asetelmaa muuttaa metsien käytön kenttää? Metsien käyttö on jatkossa laajempaa, mutta painottuu eri tavoin kuin nykyisin Nykyisen teollisen käytön rinnalla on monenlaista tuotannollista ja ei-tuotannollista toimintaa Eri käyttömuotojen taustalla on monenlaisia ja monenkokoisia yrityksiä eri aloilta - ja muita tahoja (metsänomistajia, paikallisyhteisöjä, järjestöjä, kansainvälisiä yhteenliittymiä jne) Eri toimintojen ja toimijoiden kytkös metsään vaihtelee suuresti Niillä ei ole yhteistä identiteettiä tai yhteisiä intressejä eivät siis muodosta metsäalaa/sektoria Tällöin eri intressien yhteensovittaminen metsien käytön ohjauksessa ja edistämisessä on paljon haasteellisempaa kuin nykyisin metsä(sektori)politiikka perinteisessä mielessä voi muuttua mahdottomaksi

Näkökulma Nykytilanne Kehityssuunta Miksi? Mahdollinen ja merkityksellinen tulevaisuusnäkymä, jolla kehityssuuntaa perustellaan Tuotteet ja palvelut Muutama puuhun perustuva tuote, palvelut tähtäävät näiden tuottamiseen Suuri joukko erilaisia tuotteita ja palveluita; merkittävä osa perinteisen puuntuotantopuunjalostus -prosessin ulkopuolella Yhteiskunnallinen muutos luo uusia tarpeita metsien käytölle. Näiden tarpeiden palveleminen on aito tulevaisuuden mahdollisuus metsälähtöiselle toiminnalle. Metsäala vs. muut alat (kehittämis- ja liiketoiminta sekä elinkeinopolitiikka) Metsäala erillään Metsälähtöiset toiminnot vahvemmin integroituneet muihin aloihin Uudet elinkeinomahdollisuudet löytyvät tulevaisuudessa yhä useammin perinteisen metsäalan ulkopuolelta, myös kotimaassa. Yrityskanta Muutama suuryritys, vähän pieniä Muutama suuryritys + paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä Yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin vastaavien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja markkinoille tuominen edellyttävät yrityspaletin täydentämistä merkittävällä joukolla PK-yrityksillä, koska suuret toimijat keskittyvät ydinliiketoimintoihinsa ja ovat hitaita muuttumaan. PK-yritykset voivat olla tulevaisuudessa tärkeä osa innovaatiojärjestelmää. Toimijakenttä Metsäteollisuus, metsänomistajat, metsähallinto sekä muut metsiin liittyvät tahot Eri toimialoja edustavat erikokoiset yritykset, metsänomistajat ja metsiä hallinnoivat muut tahot, paikalliset ja virtuaaliset yhteisöt, järjestöt, politiikan tekijät eri tasoilla Monet uudet tuotteet ja palvelut ovat luonteeltaan lähempänä muita toimialoja, volyymiltaan pienempiä kuin metsäteollisuuden nykytuotteet ja erilaisia tuotteita on ylipäätään paljon. Metsien ei-teollinen käyttö on suurta ja merkityksellistä. Sen ohjaukseen ja toteuttamiseen osallistuu suuri joukko erilaisia tahoja.

Näkökulma Nykytilanne Kehityssuunta Miksi? Mahdollinen ja merkityksellinen tulevaisuusnäkymä, jolla kehityssuuntaa perustellaan Raaka-aine ja tavaraviennin suuntautuminen Eurooppaan ja kauemmaskin Panostuksia nykyistä enemmän kotimarkkinoille ja lähialueisiin Kasvavien kuljetuskustannusten takia suuriin volyymeihin perustuvassa bulkkituotannossa on entistä vaikeampaa kilpailla matalan työvoimakustannuksen maita vastaan. Mahdollisesti niukkeneva talous saattaa lisätä protektionismia. Energiantuotanto Keskitetty tuotanto, joka perustuu pitkälti uusiutumattomiin raaka-aineisiin Hajautettu tuotanto, joka perustuu pitkälti uusiutuviin raaka-aineisiin Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on edessä ennemmin tai myöhemmin. Uusiutuva energia on tuotettava melko hajautetusti, koska resurssit ovat hajallaan. Innovaatiojärjestelmä / Innovaatio-ote Keskitetty/tuote- ja tuotantolähtöinen, julkinen tutkimus palvelee lähinnä suuryrityksiä Hajautettu/käyttäjä- ja tarvelähtöinen, myös PKyritykset hyödyntävät tutkimusta etenkin uusia tuotteita ja palveluita kehittäessään Innovoinnin on tapahduttava lähellä loppuasiakasta, koska talouden niukkuus ja energian hinnan nouseminen muuttavat liiketoiminnan logiikkaa siten, että asiakkaan kokema arvo korostuu ja arvo on tuotettava nykyistä rajatummalla alueella ja pienemmillä toimintamarginaaleilla.

Missä se metsä on? Metsien käyttö määräytyy jatkossakin pitkälti nykyisen metsäalan ulkopuolelta - muilta politiikan lohkoilta, kysynnästä ja tarpeista käsin Mahdollisuuksia on valtavasti! Niiden realisoituminen edellyttää kuitenkin ajattelu- ja toimintatapojen muutosta Metsien käytön mahdollisuuksia on tarkasteltava tarpeista käsin ei toimialasta tai tuotteista. Mitä tarpeita metsä- ja puuperäiset ratkaisut käyttö voivat tyydyttää ja millä tavoin? Uusien ratkaisujen kehittämisessä monialaisuus ja kyky muuttaa toimintaa tilanteen mukaan