RAPORTTI 101011638-001-Melumallinnus 27.6.2019 FORTUM WASTE SOLUTIONS OY Tarastenjärven materiaalin kierrätyskeskuksen melumallinnus ympäristölupaa varten
Sivu 1 (1) Asiakas Otsikko Vaihe Fortum Waste Solutions Oy Tarastenjärven materiaalin kierrätyskeskuksen melumallinnus ympäristölupaa varten Alustava raportti Työnumero 101011638-001 Tiedoston nimi Fortum_Tarastenjärvi_melumallinnus_Final_260619. docx Järjestelmä Microsoft Word 14.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Vastaava yksikkö Fortum Waste Solutions Oy EC Arkisto Ympäristökonsultointi Alkuperäinen Dokumentin pvm 27.6.2019 Laatija/asema/allekirj. Dipl.Ins. Carlo Di Napoli / Johtava asiantuntija Tarkistuspvm 27.6.2019 Tarkistanut/asema/allekirj. Noora Guzman Monet / Ympäristöasiantuntija
Sivu 1 (1) Yhteenveto Pöyry Finland Oy mallinsi Fortum Waste Solutions Oy:n toimeksiannosta suunnitellun Tarastenjärven materiaalin kierrätyskeskuksen melun leviämistä ympäristöön melumallin avulla. Meluselvitys tehtiin kierrätyskeskuksen ympäristölupaprosessia varten. Ympäristömelun nykytilaa on arvioitu tieliikennemelun osalta Tampereen kaupungin 2040 melukartan skenaariotarkastelukartan avulla. Melumallinnus materiaalikierrätystoimintojen tie- ja teollisuusmelulähteille suoritettiin alustavan suunnitelman mukaisille äänilähteille (mm. kuljetus, prosessitoiminnot kuten murskaus ja seulonta, kuormien purku). Kuljetusten tieliikennemelu mallinnettiin samaan laskelmaan tiemelumallin avulla. Äänilähteiden emissioarvot saatiin kirjallisuudesta sekä muista vastaavien laitteiden mittaustuloksista 1/3 oktaavikaistan resoluutiolla. Melumallinnuksen perusteella on odotettavissa selvästi alle 50 db:n keskiäänitasoja lähimmillä asuinkiinteistöillä päiväaikaan ja pääsääntöisesti alle 30 db:n keskiäänitasoja yöaikaan. Tulokset eivät ylitä VNp 993/1992 ohjearvoja. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Näätäsuon luonnonsuojelualueelle, jonka tärkein suojeluperuste on uhanalainen tummaverkkoperhonen, voi kohdistua laskennan mukaan yli 55 db:n melutasoja päivällä. Laskennan mukaan yli 55 db:n keskiäänitason vyöhyke olisi kuitenkin varsin kapealla sektorilla, ja melutason ohjearvojen ylittyminen Näätäsuolla yleisesti ei vaikuta haitallisesti tummaverkkoperhosen suojelutasoon.
Sisältö Sivu 1 (10) Yhteenveto 1 YLEISTÄ 2 1.1 Ympäristömelu 2 1.2 Melutason ohjearvot ulkona 2 2 YMPÄRISTÖMELUN NYKYTILA TARASTENJÄRVEN ALUEELLA 3 2.1 Näätäsuon luonnonsuojelualue 4 3 MELUMALLINNUS 5 3.1 Mallinnusmenetelmä 5 3.2 Mallinnusparametrit 6 3.3 Äänilähdearvot 6 3.4 Laskennan epävarmuus 7 4 MELUMALLINNUSTULOKSET 8 VIITTEET 10 Liitteet Liite 1 Melumallinnusalue ja reseptoripisteet Liite 2 Melumallinnuskartta päiväajan keskiäänitaso LAeq, klo 07-22 Liite 3 Melumallinnuskartta yöajan keskiäänitaso LAeq, klo 22-07 Liite 4 Melumallinnuksen työohjelma Lyhenteet LAeq LWA KI A-taajuuspainotettu keskiäänitaso [db] A-taajuuspainotettu äänitehotaso [db] Melun sanktioarvo [db]
1 YLEISTÄ Sivu 2 (10) Pöyry Finland Oy mallinsi Fortum Waste Solutions Oy:n toimeksiannosta suunnitellun Tarastenjärven materiaalin kierrätyskeskuksen melun leviämistä ympäristöön melumallin avulla. Meluselvitys tehtiin kierrätyskeskuksen ympäristölupaprosessia varten. 1.1 Ympäristömelu Ääni on aaltoliikettä, joka välittyy väliaineessa ja jonka etenemisnopeus riippuu väliaineen ominaisuuksista. Ilmassa äänen nopeus riippuu lämpötilasta. Melu on subjektiivinen käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä, josta on haittaa ja jossa kuulijan tuntemukset ja äänenerotuskyky ratkaisevat. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista lähtevää yhtäaikaista ääntä, jossa taajuudet ja aallonpituudet muuttuvat jatkuvasti. Äänen (melun) voimakkuutta mitataan logaritmisella desibeliasteikolla (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa) käytetään referenssipainetta 20 µpa ilmalle ja 1 µpa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:iä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus vaihtelevat. Nämä huomioidaan äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A -kirjaimella dimension perässä, esim. db(a) tai meluindikaattorin keskellä, esim. A-painotettu keskiäänitaso LAeq. Melun ekvivalenttitaso (symboli Leq) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, hetkellisillä korkeimmilla äänitasoilla on suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen tasoon. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut voivat olla suuria, mikäli toiminnan melussa on impulssimaisuutta. Lähtökohtaisesti teollisuuslaitosten melu on kuitenkin varsin tasaista erilaisten puhaltimien ja pumppujen toiminnan melua. Impulssimaisuutta melussa voivat aiheuttaa erityisesti kolahdukset, jotka voivat johtua esim. murskauksen materiaalisyötön melusta. 1.2 Melutason ohjearvot ulkona Valtioneuvosto on vuonna 1992 päättänyt ulkomelutason ohjearvoista päätöksellä VNp 993/1992, joita ei saa ylittää (taulukko 1). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista taulukossa 1 mainittuihin arvoihin.
Sivu 3 (10) Taulukko 1. Melutason ohjearvot ulkona (VNp 993/92) Alue Melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq) enintään Päivällä klo 07-22 Yöllä klo 22-07 Asumisalueet, virkistys-alueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 1)2) Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3) Poikkeukset 1) 2) 3) 4) Uusilla alueilla melutason yöarvo on 45 db Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoja Yöarvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 2 YMPÄRISTÖMELUN NYKYTILA TARASTENJÄRVEN ALUEELLA Ympäristömelun nykytilaa on arvioitu tieliikennemelun osalta Tampereen kaupungin 2040 melukartan skenaariotarkastelukartan avulla [1]. Alueella ei enää suoriteta louhintaa, mutta alueella toimii mm. Tammervoiman hyötyvoimalaitos sekä Pirkanmaan Jätehuollon Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jotka ovat meluvaikutukseltaan kuitenkin vähäisempiä lähimpien asuinkiinteistöjen kohdilla, koska ne sijaitsevat kauempana asuinkiinteistöistä. Suunnitellun kierrätyslaitoksen pohjoispuolella alle 200 metrin etäisyydellä alkaa kapea Näätäsuon luonnonsuojelualue, joka on perustettu tummaverkkoperhosen suojelemiseksi. Alueella kulkee virkistysreittejä, mutta aluetta ei käytetä yöaikaiseen retkeilyyn, yöpymiseen ja leiriytymiseen, jolloin luonnonsuojelualueiden yöarvoa ei ole tarpeen soveltaa tällä luonnonsuojelualueella.
Sivu 4 (10) Kuva 1. Tampereen vuoden 2040 meluskenaariomallinnus, päiväajan keskiäänitaso LAeq,klo07-22 [1]. Alla on esitetty vuoden 2040 skenaariokartoista saatu melutilanne lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, joissa tieliikennemelun katsotaan olevan merkittävin melulähde alueella. Reseptoripisteiden sijainnit on esitetty liitteen 1 kartassa. Taulukko 2. Melun nykytila vuoden 2040 tieliikennemelun skenaariokartan mukaan Reseptori Keskiäänitaso päivällä LAeq,07-22 Keskiäänitaso yöllä LAeq,07-22 LP1 53 db 45 db LP2 58 db 44 db LP3 60 db 55 db LP4 55 db 50 db LP5 55 db 47 db LP6 47 db 45 db LP7 50 db < 45 db LP8 52 db 45 db LP9 50-55 db 45-50 db 2.1 Näätäsuon luonnonsuojelualue Näätäsuon luonnonsuojelualue (ERA208021) on perustettu erityisesti suojeltavan lajin suojelualueeksi. Käytännössä alue on perustettu tummaverkkoperhosen Melitea diamina suojelemiseksi. Laji on erittäin uhanalainen ja sitä esiintyy kosteilla niityillä,
Sivu 5 (10) joilla kasvaa sen toukkien ainoaa ravintokasvia lehtovirmajuurta. Tummaverkkoperhosta uhkaa maataloudessa tapahtuvat muutokset, joiden seurauksena lajin asuttamat kosteat ja rehevät niityt ja pellot katoavat. Pirkanmaalla lajille on laadittu hoitosuunnitelma, jonka avulla sen tunnettuja esiintymiä yritetään elvyttää. Tärkeimpiä toimia ovat niittyjen yleiskunnostus, niittyjen kosteustasapainon säilyttäminen nykyisellään tai kuivien niittyjen saaminen kosteammiksi, laidunnuksen lisääminen, vieraslajien torjunta sekä perhosniittyjen ja niiden välisten kulkuyhteyksien huomioiminen maankäytössä. Oleellisinta lajin säilymisessä on siis sen ravintokasvin elinympäristön turvaaminen. Melu ei tiettävästi kuitenkaan vaikuta perhosen tai sen ravintokasvin esiintymiseen, elinolosuhteisiin tai lisääntymiseen, eikä VNp 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen mahdollinen ylittyminen Näätäsuolla siten vaikuta haitallisesti tummaverkkoperhosen suojelutasoon. 3 MELUMALLINNUS Melumallinnus materiaalikierrätystoimintojen tie- ja teollisuusmelulähteille suoritettiin alustavan suunnitelman mukaisille äänilähteille (tarkempi listaus kappaleessa 3.3). Kuljetusten tieliikennemelu mallinnettiin samaan laskelmaan tiemelumallin avulla. Äänilähteiden emissioarvot saatiin kirjallisuudesta sekä muista vastaavien laitteiden mittaustuloksista 1/3 oktaavikaistan resoluutiolla (50 Hz 10 khz).[2] 3.1 Mallinnusmenetelmä Leviämiskarttaan piirretään keskiäänitasokäyrät 5 db välein valituilla lähtöarvoilla. Laskenta-algoritmina toimi yhteispohjoismainen teollisuus- ja tieliikennemelun laskentamalli. Teollisuuslaitosten alueille, vesi- ja tiepinnoille määriteltiin rajattu kova maanpinta (G=0) äänen maa-absorptiovaikutuksen simuloimiseksi, muille alueille pehmeä maa-absorption (G=1). Kuva 2: Mallinnettu kierrätyskeskus 3D melumallinnusympäristössä Melun leviäminen lasketaan 3D ympäristössä (kuva 2) tyypillisesti hieman konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat leviämisen kannalta suotuisat
Sivu 6 (10) (mm. kevyt myötätuuli sekä äänisäteen kaareutuminen melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen). 3.2 Mallinnusparametrit Melun leviämismallinnus toimintojen teollisuusmelulähteille suoritettiin alustavan teknisen suunnitelman mukaisille tilanteille päivä- ja yöajan laskennoiksi. Äänilähteiden emissioarvot saatiin vastaavien laitteiden mittaustuloksista 1/3 oktaavikaistan resoluutiolla (50 Hz 10 khz). Taulukossa 4 on esitelty mallinnuksessa käytetyt parametrit. Maanpinnan akustiset kovuudet on eroteltu alueittain. Taulukko 3. Melumallinnuksen laskentaparametrit Lähtötieto Kuvaus Mallinnustyyppi Melulähde Emissioarvo Pohjoismainen tie- ja teollisuusmelumalli Piste-, pinta- ja tiemelulähteet 1/3 oktaavikaistan arvot 50 Hz 10 khz, LAeq Sääolosuhteet Ilman lämpötila 15 ºC, ilmanpaine 1013 hpa, ilman suhteellinen kosteus 70 % Laskentaverkko Maanpinnan kovuus Laskentapiste 5 x 5 m välein 2 m korkeudella seuraten maanpintaa 0,0 = kova maanpinta teiden päällä 1,0 = pehmeä maanpinta metsä-, pelto ja suoalueilla Objektien heijastavuus Vapaakenttälaskenta, ei heijastusta (YM raportti 20/2007) Äänilähteen kapeakaistaisuus / impulssimaisuus Otettu tarvittaessa huomioon äänilähteen emissioarvossa +5 db:n sanktiona. Digitaalikartta-aineisto Maanmittauslaitos, korkeusmalli 2 m (2019), korkeustiedon tarkkuus 0,5 metriä. 3.3 Äänilähdearvot Mallinnuksessa on käytetty alla olevan taulukon mukaisia äänilähdearvoja, joiden taajuusjakaumat on saatu käyttäen hyödyksi todellisten kohteiden mitattuja taajuustietoja sekä kirjallisuutta. [2]
Taulukko 4. Laitteiden melulähdetiedot Sivu 7 (10) Äänilähde Äänipäästöarvo Sanktio (kapeakaistaisuus /impulssimaisuus) Äänilähdetyyppi Hallin sisällä olevien laitteiden melu Raaka-aineen vastaanotto, kippaus Puun-/betoninmurskaus ulkona 118 db - Vertikaalinen aluelähde (seinät), aluelähde (katto), toiminnassa vain päiväajan sisällä klo 07-22 90 db - Pistelähde, aikakorjattu, toiminnassa 24h 118 db - Pistelähde, toiminnassa vain päiväajan sisällä klo 07-22. Aikakorjattu eli arvossa otettu huomioon tauot. Edustaa emissiolähteen keskiäänitasoa. Puun / betonin murskauksen kaato 105 db sisältää +5 db (impulssimaista) Pistelähde, aikakorjattu, toiminnassa vain päiväajan sisällä klo 07-22 Raaka-aineiden ja tuotteiden siirtely ulkona pihalla 106 db - Aluelähde, toiminnassa vain päiväajan sisällä klo 07-22 Kuljetusmäärätiedot on saatu asiakkaalta, missä yöajan osuudeksi arvioidaan olevan noin 20% kokonaisliikennemäärästä. Taulukko 5. Kuljetusten tieliikennemelulähteet Tiemelumallin lähtötiedot (kuljetukset, henkilöliikenne) Aikajakso Kuljetusmäärä ja nopeus Tavaran kuljetukset ja henkilöliikenne Päivällä klo 07-22 1,1 kevyttä /h + 5,3 raskasta ajoneuvoa /h Yöllä klo 22-07 0,4 kevyttä /h +2,2 raskasta ajoneuvoa /h Kierrätyskeskuksen seulonta- ja murskaustoiminta on pääasiassa tarkoitus pitää pvckangasrakennuksen sisäpuolella, jolle oletettiin varsin heikko 5 db:n äänieritys. Äänilähteistä vain puunmurskaus tapahtuu ulkona, jonka syötön kaatotapahtuman äänilähteeseen tehtiin +5 db:n impulssimaisuuskorjaus. Ulkona sijaitsevia laitteita (esim. puun-/betoninmurskaustoiminnot) ei ole mallinnuksessa vielä optimoitu melun leviämisen osalta, vaikka todellisuudessa alueelle muodostuu erikokoisia tuotekasoja, joista voidaan tarvittaessa kasata melun leviämistä estävä meluvalli. Siten melumallinnus kuvaa pahinta mahdollista tilannetta keskiäänitason LAeq osalta. Mallinnustulos ei ole kuitenkaan hetkellinen maksimitaso, joka ei myöskään ole VNp 993/1992 mukaisten ohjearvojen perusta. 3.4 Laskennan epävarmuus Vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutus alueen todelliseen äänitasoon suurenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä. Samalla laskennan epävarmuus kasvaa. Lisäksi epävarmuuteen vaikuttavat arviot melupäästöistä ja lähteiden sijainneista. Tyypillisesti laskennan epävarmuus on n. ± 3 db kilometrin
Sivu 8 (10) etäisyydelle, joka on selvästi pienempi, kuin mittaustuloksen epävarmuus samalla etäisyydellä. 4 MELUMALLINNUSTULOKSET Alla on esitetty melumallinnuksen tulokset päivä ja yöajan keskiäänitason LAeq tilanteille. Reseptoripisteiden sijainnit on esitetty liitteen 1 kuvassa ja melumallinnuskartat on esitetty liitteissä 2-3. Taulukko 6. Reseptoripisteiden tulokset lähimpien asuinkiinteistöjen kohdilla Reseptori Keskiäänitaso päivällä LAeq,07-22 Keskiäänitaso yöllä LAeq,22-07 Kokonaistaso päivällä LAeq,07-22 (taustamelun kanssa) Kokonaisäänitaso yöllä LAeq,22-07 (taustamelun kanssa) Äänitason kasvu nykytilasta, LAeq päivällä klo 07-22 Äänitason kasvu nykytilasta, LAeq yöllä klo 22-07 LP1 45 db 21 db 54 db 45 db +1 db 0 db LP2 49 db 26 db 59 db 44 db +1 db 0 db LP3 44 db 22 db 60 db 55 db 0 db 0 db LP4 46 db 22 db 56 db 50 db +1 db 0 db LP5 47 db 23 db 56 db 47 db +1 db 0 db LP6 46 db 22 db 50 db 45 db +3 db 0 db LP7 46 db 21 db 51 db 42 db +1 db 0 db LP8 48 db 22 db 53 db 45 db +1 db 0 db LP9 (LSalueen rajalla) 57 db 37 db 58 db 50 db +3 db 0 db Melumallinnuksen perusteella on odotettavissa alle 50 db:n keskiäänitasoja lähimmillä asuinkiinteistöillä päiväaikaan ja pääsääntöisesti alle 30 db:n keskiäänitasoja yöaikaan. Tulokset eivät ylitä VNp 993/1992 ohjearvoja. Näätäsuon luonnonsuojelualueelle voi kohdistua yli 55 db:n melutasoja päivällä laskennan mukaan varsin kapealla sektorilla, mutta kuten aiemmin jo todettiin, VNp 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen mahdollinen ylittyminen Näätäsuolla ei vaikuta haitallisesti tummaverkkoperhosen suojelutasoon. Mallinnuksen mukaan melun kasvu nykytilasta painottuisi hankealueen eteläpuolella sijaitseviin kiinteistöihin hieman alhaisemman melun nykytilan vuoksi.
Sivu 9 (10) Kuva 3. Melumallinnuskartta, päiväajan keskiäänitaso LAeq,klo07-22 Kuva 4. Melumallinnuskartta, yöajan keskiäänitaso LAeq,klo22-07 Yöaikainen melutilanne on laskennan perusteella vähäinen johtuen vain kuljetusten sekä materiaalin purun melusta, jota todennäköisesti tehtäisiin myös yöohjearvon ajankohdan sisällä. Murskaus- ja seulontatoiminnot rakennuksen sisällä sekä puunmurskaustoiminnot eivät olisi suunnitelman mukaan tällöin toiminnassa.
VIITTEET Sivu 10 (10) [1] Tampereen Oskari karttapalvelu, 2019. Melun keskiäänitaso 2040. [2] Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa. Suomen Ympäristö 5/2014. Ympäristöministeriö, Helsinki, 2014. [3] Melutta hankkeen loppuraportti. Ympäristöministeriön raportteja 20/2007. [4] Ehdotus Valtioneuvoston päätökseksi melutason ohjearvoista. Ympäristöministeriö, 1992, Helsinki.
Liite 1. Melumallinnusalue ja yksittäisten reseptoreiden laskentapisteet LP9 Materiaalin kierrätyskeskuksen halli LP1 LP2 Puun-/betoninmurskauksen alue LP3 LP4 LP5 LP6 LP7 LP8
Liite 2. Melumallinnuskartta päiväajan keskiäänitaso LAeq, klo 07-22
Liite 3. Melumallinnuskartta yöajan keskiäänitaso LAeq, klo 22-07