Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia -Tausta ja tavoitteet Korjausrakentamisen rahoitus nyt ja tulevaisuudessa työpaja 1.4.2019, Pankkisali, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö
Taustaa Strategialla toimeenpantiin energiatehokkuusdirektiivin (EED) 4 artikla. Ensimmäisen kerran 2014. Päivitettiin 2017. Energiatehokkuuden parantamisen suhteen rakennuskannan korjausrakentamiselle on annettu kattavat vaatimukset rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon yhteydessä. Energiatehokkuusdirektiivin (EED) artikla 4 toimeenpanon tavoitteena on ollut vaatimusten sijaan etsiä keinoja julkisten ja yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisen aktivointiin sekä niiden toteuttamiseen suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti korjausten yhteydessä. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 2
Mitä tavoiteltiin vuoden 2017 uusimistyössä? Arvio vuoden 2014 strategiasta oli almost fully compliant Tavoitteena oli päivittää ja lisäksi täydentää strategiaa niiltä osin kun komission raportissa on puutteita osoitettu ja päästä arviossa seuraavalle tasolle sekä lisätä kunnianhimoa realiteetit huomioon ottaen. Strategiat on arvioitu ja tämän hetken tieto on, että Suomen osalta arvio 2017 strategiasta on fully compliant, joten tavoite toteutui. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 3
Mitä seuraavaksi? Strategian laatimisvelvoite on siirtynyt rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. (Artikla 2a) Samalla siihen on lisätty merkittävä määrä uusia asioita. Ympäristöministeriössä järjestettiin 17.9.2018 työpaja, johon ilmoittautui 62 henkilöä (osallistui 47 henkilöä). Työpajassa käytiin korjausrakentamisen strategian laatimisen saatekeskustelu. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 4
Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia EPBD:n 2a artikla 1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava pitkän aikavälin peruskorjausstrategia tukemaan sekä julkisten että yksityisten asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kansallisen kannan peruskorjaamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskannaksi vuoteen 2050 mennessä helpottaen olemassa olevien rakennusten muuttamista kustannustehokkaasti lähes nollaenergiarakennuksiksi. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 5
Korjausinvestointien rahoitus 2017 strategiassa Valtio on myöntää säännöllisesti korjausavustuksia vain erikoisryhmille. Tavallisten kotitalouksien tukimuoto on ollut verotuksen kotitalousvähennys, Vuonna 2017 vähennyksen osuus oli 50 prosenttia arvonlisäverollisesta työn osuudesta, omavastuu 100 euroa ja enimmäisvähennys 2400 euroa Suurimman osan peruskorjauksista yhden asunnon rakennusten omistajat rahoittavat itse säästöillään tai markkinaehtoisella lainarahalla. Markkinaehtoisen lainan saantiin vaikuttavat vakuudet. Esimerkiksi matalien asuntohintojen alueilla lainan tarve voi olla liian suuri suhteessa asuinrakennuksen markkina-arvoon. Mahdollisia rahoitusinstrumentteja ovat myös kiinteistöomaisuuden myynnistä saatu rahoitus (esim. tontin lohkominen) tai tuotetoimittajien järjestämä rahoitus. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 6
Asunnon käyttöarvo? Voidaanko määrittää vai onko se aina markkina-arvo? Vakuusarvo määräytyy useimmiten markkina-arvon perusteella Joillakin alueilla asunnon markkina-arvo ei vastaa edes vastaavan asunnon vakuutusmatemaattista arvoa eli rakentamiskustannuksia ilman tonttimaata ja liikevoittoa. Kuitenkin käytössä oleva käyttökuntoinen asunto lienee käyttöarvoltaan rinnastettavissa tilanteeseen, jossa jouduttaisiin rakentamaan uusi asunto käyttötarpeesta johtuen. Korjaamalla olemassa olevaa kantaa paremmaksi hyödynnetään rakennuksissa olevat käyttökelpoiset materiaali. Myös tällä on merkitystä kokonaisuudessa. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 7
Strategian toimeenpano Oltava valmiina 3/2020 Etenemissuunnitelman on sisällettävä ohjeelliset välitavoitteet vuosiksi 2030, 2040 ja 2050 sekä toimenpiteitä ja kansallisesti määriteltyjä mitattavissa olevia edistymisen indikaattoreita ja siinä on määriteltävä, miten ne edistävät direktiivin 2012/27/EU mukaisten unionin energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Raportointi ensimmäisen kerran 2023 ja sen jälkeen 2 vuoden välein Päivitetään 10 vuoden välein. Aiemmin 3 vuoden välein. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 8
Kiitos mielenkiinnosta! Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ym.fi Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 9