Komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muuttamiseksi. Ympäristöministeriö Maarit Haakana, ympäristöneuvos

Transkriptio

1 Komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muuttamiseksi Ympäristöministeriö Maarit Haakana, ympäristöneuvos

2 Teknisten järjestelmien määritelmä laajenee artiklassa 2 Määritelmät Korvataan 2 artiklan 3 kohta seuraavasti: rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; 2

3 Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite - uusi artikla 2a Lisätään 2 artiklan jälkeen uusi 2 a artikla Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia muodostuu energiatehokkuusdirektiviin (EED) 2012/27/EU 4 artiklasta (viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta) sekä nyt ehdotettavista uusista sisällöistä suunnitelma toimitettava [energiaunionin hallinnasta] annetun asetuksen (EU) XX/20XX nojalla laadittavien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien mukaisesti PBD muutosehdotus 3

4 Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite - artiklaehdotus koostettuna, EED:stä siirretty osuus 1. Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategia investointien saamiseksi käyttöön kansallisen sekä julkisten että yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan peruskorjauksessa. Tähän strategiaan on sisällyttävä: a) sellainen yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan; b) rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjaamista koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen tunnistaminen; c) politiikat ja toimenpiteet, joilla edistetään rakennusten kustannustehokkaita pitkälle meneviä perusparannuksia, mukaan lukien vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset; d) tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi; e) näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä. 4

5 Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite - artiklaehdotus koostettuna, uudet artiklan alakohdat 1/2 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. 5

6 Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite - artiklaehdotus koostettuna, uudet artiklan alakohdat 2/2 3. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen investointipäätösten ohjaamiseksi jäsenvaltioiden on otettava käyttöön mekanismeja, joilla a) liitetään hankkeita yhteen, jotta investoijien on helpompi rahoittaa 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja peruskorjauksia; b) vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta; ja c) hyödynnetään julkista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja tai voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin. 6

7 Muutosehdotuksia artiklaan 8 Rakennuksen tekniset järjestelmät sähköautojen latausta, dokumentointia, älykkyysindikaattori Voimassaolevan EPBD:n teksti, joka säilyy: 1. Jäsenvaltioiden on rakennusten teknisten järjestelmien energiankäytön optimoimiseksi vahvistettava olemassa oleviin rakennuksiin asennetuille rakennuksen teknisille järjestelmille järjestelmävaatimukset, jotka koskevat kokonaisenergiatehokkuutta, oikeaa asentamista sekä asianmukaista mitoitusta, säätämistä ja ohjaamista. Jäsenvaltiot voivat soveltaa näitä järjestelmävaatimuksia myös uusiin rakennuksiin. Järjestelmävaatimukset on vahvistettava uusille, korvaaville ja parannetuille rakennuksen teknisille järjestelmille, ja niitä on sovellettava sikäli kuin ne ovat teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. 7

8 Muutosehdotukset artiklaan 8 Rakennuksen tekniset järjestelmät : Sähköautojen lataus 1/2 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa uusissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja kaikissa laajamittaisten korjausten kohteena olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, vähintään joka kymmenes pysäköintipaikka on varustettu vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä 2014/94/EU tarkoitetulla latauspisteellä, joka kykenee aloittamaan ja lopettamaan latauksen hintasignaalien mukaisesti. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin muihin kuin asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, 1 päivästä tammikuuta Jäsenvaltiot voivat päättää olla asettamatta tai soveltamatta edellisessä alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia rakennuksiin, jotka ovat pienten ja keskisuurten yritysten omistuksessa ja hallinnassa, sellaisina kuin ne on määritelty 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevassa I osastossa 8

9 Muutosehdotukset artiklaan 8 Rakennuksen tekniset järjestelmät : Sähköautojen lataus 2/2 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusissa asuinrakennuksissa ja laajamittaisten korjausten kohteena olevissa asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, valmistellaan kaapelointi niin, että kullekin pysäköintipaikalle voidaan asentaa latauspiste sähköisiä ajoneuvoja varten. 4. Jäsenvaltiot voivat päättää olla asettamatta tai soveltamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia julkisiin rakennuksiin, jotka kuuluvat jo direktiivin 2014/94/EU soveltamisalaan. Sähköautojen latausta koskevat alakohdat 2-4 korvasivat aiemman, älykkäiden mittausjärjestelmien edistämistä koskevan kohdan 9

10 Muutosehdotukset artiklaan 8 Rakennuksen tekniset järjestelmät : Energiatehokkuuden arviointi ja dokumentointi Uusi lisäys: alakohta 5 5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun rakennuksen tekninen järjestelmä asennetaan, vaihdetaan tai päivitetään, koko muutetun järjestelmän kokonaisenergiatehokkuus arvioidaan ja dokumentoidaan ja dokumentit toimitetaan rakennuksen omistajalle, jotta ne ovat käytettävissä 1 kohdan nojalla asetettujen vähimmäisvaatimusten noudattamisen todentamista ja rakennuksen energiatehokkuustodistuksen myöntämistä varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä tiedot sisällytetään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen energiatehokkuustodistusten tietokantaan. 10

11 Muutosehdotukset artiklaan 8 Rakennuksen tekniset järjestelmät : Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori (smartness indicator) 1/2 Uusi lisäys: alakohta 6 6. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi vahvistamalla määritelmä älykkäitä ratkaisuja koskevasta indikaattorista ja edellytykset, joiden vallitessa älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori tarjottaisiin lisätietona mahdollisille uusille vuokralaisille tai ostajille. (jatkuu->) 11

12 Muutosehdotukset artiklaan 8 Rakennuksen tekniset järjestelmät : Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori (smartness indicator) 2/2 ( 6 alakohta jatkuu) Älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin on katettava joustavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vahvistetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin toisiinsa yhteydessä olevista ja sisäänrakennetuista älykkäistä laitteista, jotka on integroitu rakennusten perinteisiin teknisiin järjestelmiin. Näiden ominaisuuksien on parannettava asukkaiden ja itse rakennuksen kykyä reagoida asumismukavuuteen tai toiminnallisuuteen liittyviin vaatimuksiin, ottaa osaa kysynnänohjaukseen ja edistää erilaisten energiajärjestelmien ja kaukoinfrastruktuurien, joihin rakennus on liitetty, optimaalista, jouhevaa ja turvallista toimintaa. 12

13 Muutosehdotukset artiklaan 10 Taloudelliset kannusteet - kannusteiden linkittäminen energiatodistuksiin Korvataan 6 kohta seuraavasti: 6. Jäsenvaltioiden on linkitettävä rakennusten peruskorjausta johtuviin energiatehokkuuden parannuksiin liittyvät taloudelliset toimenpiteet tällaisesta peruskorjauksesta saavutettaviin energiansäästöihin. Nämä säästöt on määritettävä vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettyjä energiatehokkuustodistuksia. ; Aiemmin kyseisessä kohdassa kannusteiden tarjoamisessa rakentamiseksi tai laajamittaiseksi korjaamiseksi on tullut ottaa huomioon energiatehokkuuden kustannusoptimaaliset tasot 13

14 Muutosehdotukset artiklaan 10 Taloudelliset kannusteet - velvoitteita energiatodistustietokannan tiedoille Lisätään 6 a ja 6 b kohta seuraavasti: 6 a) Kun jäsenvaltiossa otetaan käyttöön tietokanta energiatehokkuustodistusten rekisteröimiseksi, sen avulla on voitava seurata rakennusten todellista energiankulutusta, niiden koosta ja luokasta riippumatta. Tietokannan on sisällettävä todelliseen energiankulutukseen liittyvät säännöllisesti päivitettävät tiedot rakennuksista, jotka ovat kansalaisten toistuvien käyntien kohteena ja joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m². 6 b) Pyynnöstä on asetettava saataville aggregoidussa ja anonymisoidussa muodossa olevat tiedot, jotka ovat EU:n tietosuojavaatimusten mukaisia, vähintään viranomaisille tilasto- ja tutkimustarkoituksiin. 14

15 Artiklan 14 Lämmitysjärjestelmien tarkastus muutosehdotus - koko artikla korvautuu 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi rakennusten lämmitykseen käytettyjen järjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, kuten lämmönkehitin, valvontajärjestelmä ja kiertovesipumppu, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kw. Tarkastuksessa on arvioitava lämmityskattilan tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen lämmitysvaatimuksiin. Lämmityskattilan mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos lämmitysjärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen lämmitysvaatimukset eivät ole muuttuneet. ; 15

16 Artiklan 14 Lämmitysjärjestelmien tarkastus muutosehdotus - vaihtoehto tarkastuksille muissa kuin asuinrakennuksissa 2. Vaihtoehtona 1 kohdalle jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia sen varmistamiseksi, että muut kuin asuinrakennukset, joiden primäärienergian kokonaiskäyttö on yli 250 MWh vuodessa, varustetaan automaatio- ja valvontajärjestelmillä. Näiden järjestelmien on kyettävä: a) seuraamaan, analysoimaan ja mukauttamaan energian käyttöä jatkuvasti; b) tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta, havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuushäviöitä ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista; c) mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennusten teknisten järjestelmien kanssa ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa sekä yhteentoimivuus rakennusten teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta. 16

17 Artikla 14 Lämmitysjärjestelmien tarkastus muutosehdotus - vaihtoehto tarkastukselle asuinrakennuksissa 3. Vaihtoehtona 1 kohdalle jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia sen varmistamiseksi, että asuinrakennukset, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kw, varustetaan: a) jatkuvalla sähköisellä seurannalla, jolla mitataan järjestelmän energiatehokkuutta ja ilmoitetaan rakennuksen omistajille tai hoitajille, jos se on merkittävästi vähentynyt ja jos järjestelmän huolto on tarpeen, ja b) tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu ja käyttö. ; 17

18 Artiklan 15 Ilmastointijärjestelmien tarkastus muutosehdotus - koko artikla korvautuu 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi ilmastointijärjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kw. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastoinnin tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin. Mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos ilmastointijärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen jäähdytysvaatimukset eivät ole muuttuneet. ; Vaihtoehtona 1 alakohdan tarkastukselle samansisältöiset alakohdat 2 ja 3 kuin artiklan 14 muutosehdotuksessa 18

19 Muita artiklamuutoksia Poistetaan 6 artiklasta Uudet rakennukset ja 7 artiklasta Olemassa olevat rakennukset velvoitteet tarkastella uutta rakennettaessa tai laajamittaisissa korjauksissa vaihtoehtoisia energiantuotantojärjestelmiä, kuten lämpöpumput, kauko- tai aluelämmitys jne. Korvataan 20 artiklan Tiedottaminen 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: Jäsenvaltioiden on annettava rakennusten omistajille tai vuokralaisille tietoja erityisesti energiatehokkuustodistuksista, niiden tarkoituksesta ja tavoitteista, kustannustehokkaista tavoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta sekä tarvittaessa käytettävissä olevista taloudellisista välineistä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. 19

20 Direktiivin liitteen 1 Rakennusten energiatehokkuuden laskennan yleinen yhteinen kehys muutosehdotukset Olennaiset alakohdat 1 ja 2 korvattu uusilla, lisäksi pieni muutos 4 alakohtaan: 1. Rakennuksen energiatehokkuudessa on tultava esiin rakennuksen lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen tyypillisesti käytetty energia. Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kwh/m 2 /vuosi), joka on yhdenmukaistettu sekä energiatehokkuustodistusta että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista varten. Energiatehokkuuden määrittämiseen sovellettavan menetelmän on oltava läpinäkyvä ja luotava edellytykset innovoinnille. Jäsenvaltioiden on kuvattava kansalliset laskentamenetelmät noudattaen sellaisten asiaan liittyvien eurooppalaisten standardien kansallisia liitteitä, jotka on laadittu Euroopan komission Euroopan standardointikomitealle (CEN) antaman toimeksiannon M/480 nojalla. ; 20

21 Direktiivin liitteen 1 Rakennusten energiatehokkuuden laskennan yleinen yhteinen kehys muutosehdotukset 2. On laskettava rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen ja riittävään ilmanvaihtoon tarvittava energia, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden määrittämien terveyteen ja asumismukavuuteen liittyvien vähimmäistasojen saavuttaminen. Primäärienergia on laskettava käyttäen energiankantajakohtaisia primäärienergiakertoimia, jotka voivat perustua kansallisiin tai alueellisiin painotettuihin vuotuisiin keskiarvoihin tai tarkempiin tietoihin, jotka on ilmoitettu yksittäisistä kaukojärjestelmistä. Primäärienergiakertoimista on vähennettävä energiankantajien uusiutuvan energian osuus, jotta laskelmissa kohdellaan yhdenveroisesti a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, joka tuotetaan paikan päällä (käytössä tilaajakohtainen veloitusmittari eli energiaa ei lasketa toimitetuksi energiaksi), ja b) uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, joka toimitetaan energiankantajan kautta. ; 21

22 Direktiivin liitteen 2 Energiatehokkuustodistusten ja tarkastusraporttien riippumattomat valvontajärjestelmät muutosehdotukset Korvataan 1 kohdan ensimmäinen kohta seuraavasti: 1. Toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet vastuun riippumattoman valvontajärjestelmän toteuttamisesta, on valittava satunnainen otos kaikista vuosittain annetuista energiatehokkuustodistuksista ja tarkastettava näiden todistusten tiedot. Otoksen on oltava riittävän suuruinen, jotta saadaan tilastollisesti merkittävä noudattamista koskeva tulos. ; Lisätään 3 kohta: 3. Kun tietokantaan lisätään tietoja, kansallisten viranomaisten on seurantaa ja todentamista varten voitava yksilöidä, kuka tiedot on lisännyt.. 22

23 Direktiiviehdotuksen voimaantulosäännökset Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 kuukauden päästä direktiivin voimaantulosta 23